Koirat.com

^Tuolla on lappalaiskoirien värien perinnöllisyydestä vähän paremmin. Jos värin muuten kiinnostaa, niin tuon sivuston tekijältä Liisalta kannattaa kysyä, hän on perehtynyt paljon värien perinnöllisyyteen. Itse olen kauhean huono värien perinnöllisyydessä, mutta riista-musta yhdistelmästä voi syntyä riistanvärisiä pentuja. Tiedän vastaavia pentueita, joissa jopa kaikki ovat olleet riistoja. Omissa/omien koirieni pentueissani riista-musta yhdistelmistä on syntynyt aina sekä riistoja, että yksivärisiä/merkkivärisiä (viidestä pentueesta kahdessa enemmän riistoja kuin yksivärisiä, yhdessä yhtä monta ja kahdessä enemmän merkkivärisiä kuin riistoja.)

Kiitos, Sarahia. Käyn vilkaisemassa. Nämä väriasiat ovat alkaneet kiinnostaa taas enemmän, kun tuo collierotu on palannut elämään. Collieiden kohdalla jo hyvin ymmärrän, miten värit periytyvät, tuolla rodulla asia on suht helppo sisäistää, kun värejä on vain kolme, lappalaisilla varmasti paljon monimutkaisemmat geenit värien suhteen.

Jei! Käytiin silmä- ja polvitarkastuksessa. Polvet 0/0 ja silmät terveet.

Erkkarista vielä: Olikos niin, että erkkareihin viedään verinäyte, joka lähetetään tutkittavaksi, onko koiralla se prcd-PRA?
Kasvattaja muistaakseni sanoi, että vanhemmat olisi tyyppiä A, mutta missään ei käy ilmi, onko koirat ihan oikeasti tutkittu.
Mulle kun tämä kaikki on vielä ihan uutta, niin haluan nyt kuitenkin omaltani tutkituttaa kaiken. Onpahan sitten tiedossa mitä on ja ei ole.

^Joskus erkkarin yhteydessä on kimppa pra-testejä, mutta nyt syksyn erkkarin sivulla ei ainakaan vielä näkynyt olevan mitään infoa pra-testistä. Jo testattujen lpk:den pra-statuksia löytyy täältä. Koirasi virallista nimeä ja sitä kautta sukua en tiedä, mutta voit tuolta itse kurkkia löytyykö koirasi molemmilta vanhemmilta tai isovanhemmilta testiä A-tyypiksi. Jos molemmat vanhemmat on A-tyyppiä, niin silloin koirasi on automaattisesti a, eikä sitä tarvitse testata.

^ Aijaa, luin sitten varmaan jonkun edellisen erkkarin tietoja...

Tuolta selasin ja löysin muutamia A-tuloksia koiran sukulaisista, mutta vanhempia ei löytynyt, joten lienee arvoitus onko vai ei. Mutta testatuissa sukulaisissa oli pelkkää A:ta.

Pieni kysymys... Onko kukaan koskaan laskenut, montako karvaa porokoiralla on?Tähän aikaan vuodesta niitä tuntuisi olevaan miljardeja ja ne kaikki päättävät pudota samaan aikaan. Muulloin tuo on turhankin vaivaton turkkinsa kanssa, mutta nyt alkukesästä tulen ihan hulluksi tuon kanssa, kun vaikka kuinka paljon harjaa ja karstaa ja furminoi niin aina sitä irtoaa ja irtoaa ja irtoaa ja ...

^ En tiedä, mutta just tuossa Kitaakin mies harjas taas vaiheeksi. Sitä karvaa tosiaan aina vaan riittää, eikä loppua näy.

Minulla on sekarotuinen porokoira ja siinäkin karvaa riittää. Ensin luultiin, että karvanlähtö johtui kastraatioleikkauksesta. Mutta nyt on jo vähentynyt huomattavasti:). Eli siis "normaalia" karvanlähtöä.

Musta tuntuu, että tolla koiralla on karvanlähtöaika aina. Ei oo tiettyä aikaa, millon siitä lähtis erityisen paljon karvaa, vaan päivittäin vaikka ihan rapsutellessa sitä saa irtoamaan ihan tarpeeksi. Esim. ei tuosta monirotuisesta lähde karvaa tuolla tavalla.

Onko moni todennut furminaattorin hyväksi? Porkkikselle varmaan passaa se lyhyen karvan (alle 5cm) M koko?
Meille on kuun lopussa kotiutumassa porkkisuros, ja jännitys kova! (:

^Meillä on kaks "furmista" ja ne on kyllä hyvät (toinen oli hukassa aikanaa, niin hommasin toisen, siksi kaksi). Pohjavilla lähtee tuolla kyllä hyvin. Vähän sähköiseksi se tekee turkin/irtokarvat harjatessa, mutta ei se toki jää pitemmäksi aikaa sähköiseksi. Tässä on yks vanha harjausvideo Kitasta "furmiksella" (ei, sitä videota ei oo nopeutettu, kun jotkut on kyselleet). Furmaster oli ainakin tuo toinen mun, toisen oikeaa nimeä en muista, ihan vastaava kuitenkin. 6,5cm näkyi molemmissa mulla olevan tuo teräosan pituus (vai leveyskö se nyt olisi ).

Niin ja onnea tulevasta pennusta! Minä kuumeilisin ite noita Kitan luovutusikäisiä poikia, mutta ei oo nyt mahdollisuutta itellä ottaa pentua taloon. Harmi, kun yhdistelmä ois sellanen mistä ite kovasti tykkäisin ja mistä saisin varmaan kivan kaverin harrastuksiin! Pitää kattella varmaan sitten joskus noita toisen tai kolmannen polven kavereita sitten

Kiitos Sarahia, täytyy siis pistää furminaattori ostoslistalle. (:
Harmi ettet pysty uutta pentua ottamaan, mutta kyllähän sitä aikaa (onneksi) on myöhemminkin. :)

Meilläkin on furmis käytössä, etenkin nyt, kun herroilla tuntuu olevan karvanlähtö päällä koko ajan. Ainahan noista sitä karvaa lähtee, mutta nyt Ohmulla on koko ajan jossain irtokarvaa. Ja kämppää saisi imuroida useamman kerran päivässä jos ei haluaisi nähdä noita mustia ja harmaita karvatuppoja joka paikassa. Kidellä onneksi vähän helpompi karvanlähtö ollut, nyt enää vähän irtokarvoja. Sitäkin kyllä sai muutaman kuukauden furminoida antaumuksella, että saisi kaiken irtoavan pois.

Ja Tibetille onnea pennusta!
Itselläkin hieman kuumeiluttanut muutamat yhdistelmät (etenkin Kita-Halle), mutta oon vaan yrittänyt muistuttaa itseäni, että mulla on kaksi nuorta urosta. Ja vielä kaksi nuorta aktiivista urosta, joiden kanssa nyt jo melkein kaikki aika menee harrastaessa. Että ehkä ne pentuhaaveet saa nyt jäädä muutaman vuoden päähän, josko tämä nuorempi herra joskus saisi pentuja niin siitä voisi yksi tulla kotiin kasvamaan. Avokille ei tästä kerrota, sen mielestä kaksi on sopiva määrä.

^Alle kuukausi edellisestä viestistä ja nyt Kide aloitti taas sen karvan tiputtelun kunnolla. Onneksi voi pitää nyt niin paljon koiria pihalla, kun oon vanhempieni luona niin ei tuu sisälle niin paljoa sitä karvaa.

Ja mun pieni pentuni on normaali teiniuros sittenkin. Oon melkein tyytyväinen, että se on alkanut osoittaa korvattomuutta ja keskittymiskyky vähän kateissa. :D Onhan tuolla jo melkein se 1,5 vuotta ikääkin jo, onhan se aikakin jo teineillä. Olisi tosin voinut odottaa tuon keskittymiskykynsä katoamisen kanssa rally-tokokisojen ohi.

^Ei ne teinit aina vaan kykene Onneksi se teineily on tosin ohimenevää, vaikka kyllä nuo aikuisetkin välillä tipauttaa aivot totaalisesti korvasta

Laitetaas tännekkin muutama kuva kasvateista, mitä on nyt kesällä tullut kuvattua reissuilla

Aloitetaan monille ehkä tutuimmasta, edellisen viestin Kiden veljestä, eli Nokista. Ikää nyt 1,5v.


Noks


Sitten Kitan vuosikkaasta pentueesta Hukka


Hukka-pätkä


Saman pentueen vuosikkaat sisko ja sen veli, eli Hukka ja Ronja

Ronja


Ja Ronja Kita-isän kanssa (hauskasti näkee eron vuosikkaassa pojannulikassa ja 6v-miehessä, kun Ronjasta oli aiemmin kuva vuosikkaan Hukan kanssa )


Sitten vielä naurava 4v uros, Jörö




Ja vielä yksi Jörö-mies

Kitalle tuli tänään 6v mittariin






Ja "velipojankin" kanssa

Niinpä tuo korvien katoaminen. NIIIIIIIN tuttua. Välillä minulla on unelmien ihana uskollinen kaveri ja välillä totaalijäärä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin sen, mitä itse tahtoo. Perjantaina viimeksi meinasi hermot katketa, kun neitiporkkis päätti ottaa oman päänsä ja mennä myyräjahtiin. Nauruksi se kyllä sitten meni, kun oli niin hassunnäköistä, kun koira oli "hukassa" ja sitten yhtäkkiä alkoi pellolla vain horsmat heilua ja korvat ja hännänpää vilahtelivat sieltä, kun yksi jahtasi peltomyyriä. Loppujen lopuksi sitten tuli muina naisina taas tielle, juoksi muutaman näyttävän spurtin ja antoi ottaa kiinni. Aina se kyllä loppujen lopuksi tulee, joskus vain ei minun aloitteestani vaan vasta sitten, kun sattuu huvittamaan. Kun noita totaalisia korvapudotuksia tulee niin en kyllä enää edes yritä komennella, turhaa se olisi niinä hetkinä. Aika harvoin noita kohtauksia nykyään tulee, kun sen jälkeen seuraa aina se, että sitten ulkoillaan muutama viikko ainoastaan hihnassa/liinassa niin nykyään kyllä pitää korvat irtiollessakin päässään. Tuo perjantain repsahdus menee osittain minun piikkiini, kun ennen irtipäästöä käytiin kävelyllä suunnassa, jossa kulki paljon autoja ja koiralla nousi kierrokset. Olisi ollut järkevämpi pitää vain hihnassa, kun se oli siinä mielentilassa, mutta toisaalta eipä siitä kenellekään haittaakaan ole, että kävi vähän päästämässä höyryjä jahtaamalla myyriä naapurin pellolta.

Heippa vaan kaikille :)
Nostelen tätä keskustelua vähän kyselemällä kyseisestä rodusta. Seuraavan koiran hankinta on ajankohtaista ehkäpä vuoden tai maksimissaan kahden päästä, mutta rotu on vielä hiukan auki. Päälimmäisenä mielessä pyörii suomenlapinkoira (mieluiten paimensukuinen) ja lapinporokoira, sekä jokunen vähän perinteisempi harrastuskoirarotu. Reilusti isompaa koiraa kuitenkin haetaan kuin mitä 30-senttinen Taika on. Sellainen 50 sentin kieppeillä pyörivä säkä olisi ihanne.

Kysymyksiä siis. Mitä mieltä olette, onko lapinporokoira hyvä valinta harrastuskoiraksi? Eniten siis kiinnostaa jo tutuksi tulleet agility ja koiratanssi, mutta ehdottomasti haluaisin mukaan myös pelastuskoiratoimintaan, eivätkä ne PK-oikeudetkaan pahitteeksi olisi. Pekopuolelta eniten kiinnostaa rauniot ja haku. Onko porkkiksia kuinka paljon harrastusten parissa? Entä mitä mieltä olette, onko porkkis suomenlapinkoiraa parempi valinta harrastusominaisuuksien kannalta? Vapaanariekkumismahdollisuuksia ja pitkiä lenkkejä tehdään harrastuksien lisäksi. Lisäksi koirasosiaalisuus olisi oli plussa, vaikka tietenkin pitkältä sosiaalistamiskysymys.

Eniten mietityttää tuo energisyys (tai sen puute?) Jotenkin mulle on tullut sellainen kuva ettei suomenlappari ole kovin vauhdikas rotu, vaikka oma entinen lappari olikin kunnon touhottaja? Olisiko porkkiksessa enemmän virtaa, vai onko niissä eroa?

Entäpä minkä kokoisia teidän porot on?

Toivottavasti tästä nyt sai jotain selvää. Lappalaisfoorumilla olenkin jo seikkaillut, mutta koska sinne rekisteröityminen kestää pitkään niin kyselenpähän nyt täälläkin :)

Mullahan tosiaan on itellä kotona tuo lpk-uros Kita ja paimensukuinen lapinkoirauros Ruka. Kokoja kun kyselit, niin 6v Kita on jalostustarkissa mitattu 54,5cm ( ) korkeaksi ja painoa on sellaiset 22kg. Hilkun vajaa 8v Ruka on n. 52cm korkea/20kg. Kasvatan myös hissukseen lapinporokoiria, joten sijoituskoiria yms pyörii meillä kotosalla usein hoidossa Kotareilta (sigusta) löytyy tarkempia speksejä noista mun koirista.

Molempien poikien kanssa harrastan ja kilpailen agilityssa sekä lisäksi harrastetaan koiratanssia. Nuorempana jäljestin ihmisjälkeä noiden kanssa, mutta nyt parina viikesänä se on vähän jäänyt muilta kiireiltä. Lisäksi on tokoiltu ja Rukan kanssa nuorena otettiin myös haun alkeita jonkin aikaa.

Roduista sanoisin, että yleensä lapinporokoira on aavistuksen työkoiramaisempi ja slk seurakoiramaisempi, mutta molemmista roduista pystyy kyllä löytämään helpostikkin hyviä koiria harrastushommiin. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota vanhempiin, pentuun minkä pentueesta ottaa sekä se tärkein. Tehdä heti pennusta saakka! Luoda motivaatiota hommiin ja yhdessä tekemiseen.

Huipputykkejähän harrastuksiin ei kummastakaan lappalaiskoirasta ainakaan helpolla saa, mutta kivan harrastelu/harrastuskaverin kyllä. Itse pidän myös siitä, että koirat eivät hypi seinille, silloin kun tekeminen on vähemmällä.

Peko-puolella tuntuu olevan suhteellisen paljon lappalaiskoiria. Tarkemmin en ole itse peko-puoleen perehtynyt, joten en osaa sanoa kuinka toimivia ko koirat ovat siellä, mutta ainakin näillä seuduilla tuntuu olevan suhteellisen suosittu rotu peko-hommiin. Pk-oikeudethan löytyy sekä suomenlapinkoiralta, että lapinporokoiralta. Pk-puolelle kuitenkaan en lappalaiskoiraa kovin hevillä suosittelisi, sillä ihan jo se metrinen este ei hirveän motivoituneelle lappalaiskoiralle on kova pala. Pk-puoli vaatii myös muutenkin koiralta aika paljon kapasiteettia, koska koepäivät ovat pitkiä kun osioita on monta (tottis, esineruutu+lajikohtainen). Muutamia pk-puolella kisaavia lappalaiskoirakkoja kuitenkin on.

Kumpikaan lappalaisroduista ei ole yhtään täpäkämmille roduille tyypilliseen tapaan hirvittävän koirasosiaalinen. Pääsääntönä sanoisin, että urokset eivät yleensä tule juttuun vieraiden urosten kanssa, ja nartut eivät välttämättä tule juttuun vieraiden narttujen kanssa. Toiset koirat kyllä on toki reenikentillä jne siedettävä, etes koulutuksen voimin, eli koira on oltava hanskassa, mutta ns. "koirapuistokoiria" ei lappalaisrodut, etenkään urokset välttämättä suinkaan ole. Ei vaikka kuinka sosiaalistaisi.

Mun poikien koirien kisa/reeni yms videoita löytyy täältä, jos haluaa katsella. Siellä on Rukalta paljon agilitykisavideoita, Kitalta ei taida montaa valitettavasti olla. Sitten on kotihömppäreenejä/temppujen opetteluita (temppurinkiin). Muutama koiratanssi reeni/esitysvideo, joku vanha tokoilupätkä, pentuvideoita kasvateista jne.