Koirat.com

Ihan mielenkiinnosta kysyn, löytyyköhän täältä muitakin tiibetinmastiffin omistajia?

^Tiibetinmastiffeille on joskus aloitettu oma keskustelu > klik
Tosin on aika hiljaista ollut.

Tääl taitaa olla tanskandoggien omistajia tai sellasia joilla on ollu? Ite ku oon nyt haaveillu sellasesta otuksesta nii osaatteko sanoo millaselle ihmisille se soveltus :) Entä millanen sen kuolanmäärä todellisuudessa on ja onko urokset murkkuiässä kauheen dominoivia ? Kertokaa toki muutakin jos mieleen tulee

Täälläpä on hiljasta

Mangusti kirjoitti:

Tääl taitaa olla tanskandoggien omistajia tai sellasia joilla on ollu? Ite ku oon nyt haaveillu sellasesta otuksesta nii osaatteko sanoo millaselle ihmisille se soveltus :) Entä millanen sen kuolanmäärä todellisuudessa on ja onko urokset murkkuiässä kauheen dominoivia ? Kertokaa toki muutakin jos mieleen tulee

Mulla on ollut tanskandoggi muutama vuosi takaperin.

Millaiselle ihmiselle sopii.. hmm. No sellaiselle joka ei ole ehkä järjetön siivoushullu :D Sellaiselle, joka ei kaipaa mitään tokovaliota ja omaa huumorintajua. Sellaiselle joka jaksaa paneutua suuren koiran koulutukseen, meinaan ettei sitä aina ihan voimalla pidellä..
Rahaahan doggi vie enemmän kuin pienempi koira. Lekurikuluthan menee usein painon mukaan, ja doggi ei ole mikään maailman tervein rotu. Suosittelen myös lämpimästi etsimään kasvattajaa, jolla on pitkältä ajalta ollut pitkäikäisiä doggeja.

Tanskandoggi on varsin rakastettava hömelö, josta ei voi olla pitämättä.

Kuolanmäärä on yksilöllistä kuin myös dominointi murkkuiässä. Doggi ei muutenkaan ole perusluonteeltaan mikään dominoiva, mutta murkkuiässä toki voi moista esiintyä hieman. Kyllä mun uroksella oli tietyssä iässä sellaista piilokettuilua ja uhittelua, mutta meni ohi kun koira kasvoi aikuiseksi. Ja doggihan kehittyy hitaasti myös mieleltään...

Ruttt kirjoitti:

[quote=Mangusti]Tääl taitaa olla tanskandoggien omistajia tai sellasia joilla on ollu? Ite ku oon nyt haaveillu sellasesta otuksesta nii osaatteko sanoo millaselle ihmisille se soveltus :) Entä millanen sen kuolanmäärä todellisuudessa on ja onko urokset murkkuiässä kauheen dominoivia ? Kertokaa toki muutakin jos mieleen tulee

Mulla on ollut tanskandoggi muutama vuosi takaperin.

Millaiselle ihmiselle sopii.. hmm. No sellaiselle joka ei ole ehkä järjetön siivoushullu :D Sellaiselle, joka ei kaipaa mitään tokovaliota ja omaa huumorintajua. Sellaiselle joka jaksaa paneutua suuren koiran koulutukseen, meinaan ettei sitä aina ihan voimalla pidellä..
Rahaahan doggi vie enemmän kuin pienempi koira. Lekurikuluthan menee usein painon mukaan, ja doggi ei ole mikään maailman tervein rotu. Suosittelen myös lämpimästi etsimään kasvattajaa, jolla on pitkältä ajalta ollut pitkäikäisiä doggeja.

Tanskandoggi on varsin rakastettava hömelö, josta ei voi olla pitämättä.

Kuolanmäärä on yksilöllistä kuin myös dominointi murkkuiässä. Doggi ei muutenkaan ole perusluonteeltaan mikään dominoiva, mutta murkkuiässä toki voi moista esiintyä hieman. Kyllä mun uroksella oli tietyssä iässä sellaista piilokettuilua ja uhittelua, mutta meni ohi kun koira kasvoi aikuiseksi. Ja doggihan kehittyy hitaasti myös mieleltään...[/quote]

Unohdin aikasemmin kysyä, et mites sit narttujen ja urosten erot näkyy luonteessa dogeilla? Et kumpaa suosittelisit ekaks koiraks ja dogiks? Ite henk. koht. tykkään uroksista enemmän, mut pelottaa et jos sattuis joku yksilö mikä testais rajusti enkä sit pärjäiskää.

Mangusti kirjoitti:

Unohdin aikasemmin kysyä, et mites sit narttujen ja urosten erot näkyy luonteessa dogeilla? Et kumpaa suosittelisit ekaks koiraks ja dogiks? Ite henk. koht. tykkään uroksista enemmän, mut pelottaa et jos sattuis joku yksilö mikä testais rajusti enkä sit pärjäiskää.

Nartuissakin on varsinaisia justiinoita kyllä, että tuo luonnepuoli on niin yksilöstä kiinni. Mulla oli itellä uros, joka oli mielestäni suht helppo - tosin sopivasti murkkuiässä se säikähti rotikkaa, joka oli hyökkäämässä niskaan (onneksi ei ihan yltänyt) ja niistä tuli sille sitten se "punainen vaate". Muuten kaikki urokset ja nartut oli sille ihan jees. Siitä tuli siis roturasisti vain rotikoiden suhteen.

Kannattaa lyöttäytyä doggien seuraan, käydä vaikka mukana kimppakävelyillä tms. kun niitäkin järjestetään vähän joka puolella :)

Hupsista. Minäkin liityin molossinomistajien joukkoon sitten. Onhan semmonen jo ollut haaveissa ennenkin, mutta aina vain olen ajatellut että ei nyt vielä ja ja osaankohan minä ja ja.... Toki myös mies on ollut ennakkoluuloinen ja niitä kummallisia käsityksiä on siis joutunut murtamaan. Mutta taustatyön ja selvittelyn jälkeen nyt talossa on pieni presatyttönen, 4kk! Ja voin kertoa, että olen ihan myyty! Kyllä sillä luonnetta on ja se saattaa vahtihaukkua ja pöhähdellä muutenkin oudoille asioille jo nyt, joten selvästikin rodunomainen tapaus on kyseessä. Vieraille koirille se on kerran pari koittanut möristä ja pullistella kun jossain tuolla kulkiessa näkee, mut en sitä tietenkään salli alkuunkaan ja se on myös perille mennyt. Työtä ja vaivaa on tietenkin edessä, että tulee hyvä koira, mut eiköhän tämä tästä. On tuo ainakin fiksu ja tasapainoinen, joten kaikki on itsestä eniten kiinni. Ja meillä kun on tuolla maalla sille kotipihaa ja tilaa mitä vartioida, niin se pääsee siellä turvallisesti toteuttamaan itseään.

Onnea uudesta perheenjäsenestä, Piiskahäntä! Laitahan kuvia tyttärestä!

Kuulostaa kyllä melkoisen täräkältä tätösen alulta, jos nelikuisena jo vahtii ja uhoaa muille koirille. Tuommoinen koira kenen tahansa urvelon käsissä voisi olla kunnon aikapommi, mutta sulla nyt on muistaakseni tuo molossikuume jytissyt jo ammoisista ajoista, joten varmaan vähän eri tavalla siellä ollaan perillä siitä mitä hyppysissä on. Sopiiko muuten udella että onko ulkomaantuonti vaiko ihan kotimaista alkuperää?

^Kiitos kiitos! Juu no en ehkä ole täysin urvelo ton koiran kanssa, mut kuvien liittämisen kanssa olen, koska en vaan ole jaksanut asiaan perehtyä, mut pitää yrittää jossain välissä. Pitääks sitä varten tehdä joku kuvakansio jonnekin niihin netin pilvipalveluihin vai? (Siis mä oon noista ihan pihalla oikeesti. )

Onhan mulla jo kuumeilua ollut jonkun sortin molossin suhteen tosiaan ennenkin, ja oon ottanut selvää niihin liittyvästä semmoset pari vuotta varmaan hyvinkin. Jutellut ja kysellyt ja katsellut ja kuunnellut ja ja...

Tämä on ihan kotimainen tapaus ja niitä ei taida kovin paljon tarjolla ollakaan -ainakaan semmosista paikoista mistä lähtisin koiraa alkujaankaan hankkimaan. Onhan se kieltämättä aika erikoinen ja itselle uusi tunne, kun noin pieni vaaveli on jo niin peevelin täpäkkä , mutta eihän siinä mitään kun tietää miten siihen on suhtauduttava. Yllyttäähan tuota vahtiörinöintiä tai pullistelua ei toki pidä yhtään eikä tehdä muutenkaan tuosta käytöksestä mitään liiallista numeroa, vaan enemmänkin olla aika tyyni. Sillä ne turhat pöhinät vieraille koirille ja muullekin sen mielestä epäilyttävälle hyvin on saanutkin loppumaan, kun on itse rauhallinen eikä oikein kunnolla anna sen edes "lämmetäkään" vaan ennakoi jo tilanteita, kieltää ja toimii ajoissa. Tuolla asenteella ja ihan muutenkin maalaislogiikalla ollaan tähän asti hyvin selvitty tilanteista, missä voinee moisen otuksen kanssa helpoiten mokata. Mut on tuo kyllä kieltämättä semmoinen, että hyvä olisi tietää hiukan mihin ryhtyy. Ei voi suosituksia antaa kenelle vain sumeilematta, että tommonen olis kuule teillekin helppo ja mukava koira. Juuei.

Tottishommeleitahan me tietysti ollaan harrastettu jo heti alusta asti hyvän suhteen ylläpitämiseksi ja että olis koiralla korvat kuulolla. Nenä tolla tytyllä kans käy niin paljon että meinaan aloittaa sille jälkitreeniä lähiaikoina, niin on hyviä harrastuksia mihin virtaa purkaa. Kun ei vielä kovin raskaita tai ainakaan oikein varsinaisen rotutyypillisiä juttuja voi kasvavan pentulaisen kans tehdä niin tehdään nyt jotain jo kuitenkin.

piiskahäntä kirjoitti:

Pitääks sitä varten tehdä joku kuvakansio jonnekin niihin netin pilvipalveluihin vai? (Siis mä oon noista ihan pihalla oikeesti. )

Johonkin ne pitäis ensin upata joo, esimerkiksi facebookista pystyy linkittämään tänne. Muistelisin että koirat.comilla olis tosin joku omakin kuvapankki minne niitä voi latailla, mutta kun itse yleensä liitän kuvat joko suoraan facebookista tai muinaisesta photobucketista, niin tuo on vähän tuntemattomampi konsti.

Kivasti teillä kuulostaa olevan hommat balanssissa. Tuommoisen varautuneen ja korostuneen vahtiviettisen koiran kanssa se oma tyyneys on tosiaan a ja o, ja panikoimalla ja hermoilemalla ainoastaan pahentaa tilannetta. Ei todellakaan ole jokaisen koira joo, ja itse pitää pystyä pitämään ohjat käsissään vaikka tilanne olisi mikä. Ja siis tuo yhdessä harrastaminen on ehdottomasti loistava juttu, koska noin vaativan rodun kanssa se yhteistyön merkitys ja hyvä suhde korostuu vielä enemmän kuin keskivertosessen. Mutta sitten kun noiden luupäiden kanssa saa hommat toimimaan niin kyllä se sitten palkitseekin!

Okei, pitääpäs kahtoa mihinkä mä noita kuvasiani lataisin. Onhan mulla joitakin tottakai.

Niinhän se menee, ettei se motivointipuoli etenkään ole helpoimmasta päästä tämmösten konttipäiden kans, mutta kun sen vaivan jaksaa nähdä niin tekeehän ne töitä siinä missä joku muukin koira. Eikä voi kauhean pitkiä hetkiä sitä huomiota ainakaan tältä tytyltä vaatia tai sit siltä loppuu kärsivällisyys. Lyhyttä ja ytimekästä reenailua sitten ollaan otettu, pari kolme asiaa kerralla käsittelyssä. Ja lelupalkka + riehuminen on ton pennun kans kovaa huutoa, kun normisti olen tottunut niihin herkkupersuksiin jotka tekis ihan minkä vaan ruuan eteen vaikka kuperkeikkoja! Tässä joutuu tosissaan laittamaan ittensä likoon ja riehumaan näilläkin helteillä sen kans, että saa sen edes vireeseen alkaa yrittää mitään tottistelua.

^Esim tuonne Koirat.com kuvagalleriaan > linkki voit lisätä kuvia. Sen jälkeen kun ne on ladattu sinne, niin klikkaat kuvan päällä hiiren oikealla ja valitset ominaisuudet -kohdasta .jpg loppuisin osoitteen. Ja tuot sen tänne palstalle tuon "ikkunakuvakkeen" avulla

Lisäksi, tuolla alhaalla sinisessä palkissa on aineiston lisäys -ohjeet, jos siellä olisi selkeämpi ohjeistus kun tuo mun höpötys Tässä suora linkki ohje -sivulle.

Noniin, kokeillaas jos saan kakaran kuvan tänne. Tossa se on 12 viikkoa vanha. (Ja sen panta on liian tiukalla. Säädin melko pian sen jälkeen kun katsoin tuota kuvaa tarkemmin.)


Tässä sama höntti on joskus viikko pari sitten mun kans töissä. Tekee duunia melkein yhtä reippaasti ku minäkin.

Ison näköinen honkkeli 12-viikkoiseksi! Vai onko siitä vaan niin kauhean pitkä aika kun on viimeksi sen ikäisiä molosseja nähnyt... Nätti tyttö joka tapauksessa!

Sun arvio ei kauheasti valehtele, koska se oikeasti on aika iso. Tää oli pentueen suurin narttu jo syntyessään, ja taisi olla tuon kuvan ottamisen aikoihin jotain 14-15kg painoltaan. Nyt nelikuisena säkä on aika tarkalleen 50cm ja painoa semmoinen 18kg. Vanhemmatkin ovat aika kookkaita, joten voi tulla koko pentueesta melkoisia mörssäreitä. Tämä vain sattui olemaan muuten luonteeltaan sopivin, niin puntarinlukemat ja muu koko oli toissijainen asia tietenkin. Värin mä sain itse valita kun oli vaihtoehtoja, mut tähän kyllä ihastuin muutenkin heti kun ekan kerran kävin niitä pieniä katsomassa kun ne oli vasta jotain vajaan 5 viikkoa.

edit: typo

Tää on niin harmillisen hiljainen palsta, mut pakko kyllä hehkuttaa, että tuntuma itselle ensimmäisen molossirotuiseen koiraan on mainio! Tuon koiran luonteen tasapainoisuus ja kaikki on tehnyt ison vaikutuksen. Osaahan Calida tottakai välillä koettaa, että oletko nyt tosissasi, mutta ei se mitenkään ole elämää haitannut, kun on vain itse sopivasti lujana. Tytsy olikin hoidossa nyt neljä yötä koirahoitolassa ja sielläkin "hoitotäti" sanoi, että jonkun kerran sitä piti vähän ojentaa kun meno meni vähän turhan riehakkaaksi lenkeillä. Muuten se tyytyi ja sopeutui kuulemma yleensä ottaen hoitolaelämään ihan hyvin, vaikka ekana päivänä ruoka ei ollutkaan vielä kauhean hyvin maistunut. Riemu oli tietysti rajaton kun tultiin hakemaan kotiin taas. Sopeutuvainenhan C on muutenkin ollut, joten ei tuo sinänsä mikään yllätys ollut, että se osasi suhtautua hoitoonjäämiseen rauhallisesti.

Siirretty:

JennaJe kirjoitti:

Voiko bullmastiffin kanssa harrastaa ja kilpailla taakanvetoa, entä suojelua?

Siirretty

BlackRose kirjoitti:

Olemme mieheni kanssa rakentamassa isoa taloa maalle, ja olen jo kauan haaveillut isoa vahtia perheeseemme. Talomme tulee olemaan melko iso, ja piha mieletön. Tarkoitus on tehdä koko pihan ympäri korkea aita, ja koirille lämmietty koppi talveksi. Perheeseen kuuluu myös kaksi kouluikäistä lasta, jotka ovat olleet koirien kanssa koko elämänsä. Meillä on ollu saksari, joka lähti yli-ilmoihin viime keväänä, ja anoppilassa iso seropi. Itselläni on ollut koiria 5vuotiaasta lähtien. Saksanpaimenkoiria, ajokoiria sekä seropia. Olisiko kaksi Espanjanmastiffia hyvä vahteja? Asuinalue on todella rauhaisa, lähin naapuri on noin 60m päässä, ja asumuksia muutenkin melko harvassa. Te, joilla on kyseisestä kaunokista kokemusta/ tietoa, kertokaa =) Kiitos

Liikkuuko täällä ketään?

Koirakuume on kova ja pahenee ajoittain, ensimmäinen koira haaveissa vuoden tai parin päästä opsikelijaelämään. Millaisia mielipiteitä teillä on bullmastiffista ensimmäiseksi koiraksi? Riittävätkö opiskelijan rahkeet bullin tyytyväisenä pitämiseen - aamupissatus, iltapäivällä aina vähintään tunnin lenkki ja iltapissatus, ja arjen lomassa päivittäinen aktivointi. Läksyt tietysti tehdään ennen bullmastiffiin sitoutumista! Minkäänlainen harrastus ei ainakaan teoriassa kiinnosta, mutta "kotitokoilu" kuulostaa hyvältä ja itselle sopivalta. Onko niin ison koiran ylläpito edes realistista opiskelijalle? Molossirodut kiehtovat muutenkin kovasti, onko jollakulla ehdotus jostakin muusta rodusta?