Koirat.com

Tyyppi täyttää tänään 9 viikkoa ja korvat on alkanut nousemaan, jippii! Mä halusinkin pystykorvaisen, en luppakorvaa
Gabi on pätevä, ollaan opeteltu tottista ja ihan perus juttuja. Pari ei niin tuttua koiraakin ollaan nähty, ihmiset kehuneet sieväksi ja semmoista. Sisälle tehdään tietenkin yhä, mutta osataan jo omalla tavallaan ulos pyytääkkin.


Parin päivän päästä 2 v sipukka neiti sekä penska

Helouu kaikille!
Pyydän jo tuhannesti anteeks jos joku on jo kysynyt tätä aikaisemmin ja ootte siihen vastanneet, mutta tosiaan haluaisin kuulla vähän teiltä, jotka omistatte sakemannin, että onko koiraanne ollut helppo kouluttaa, millainen koira on luonteeltaan ja paljonko liikutte/harrastatte koiran kanssa päivittäin / viikoittain. Ja saa toki muutakin omasta koirasta kertoa, mutta näillä tiedoilla ainakin pärjäisin

Ja ISO kiitos teille jotka jaksatte vastata (itellä harkinnassa sakemannin ostaminen ensi vuoden puolella, joten olisi kiva kuulla teiltä omistajilta kommentteja)

^ Mullahan on itsellä vasta ensimmäinen sakemanni joka on myöskin ihan pentu vielä, mutta ajattelin koittaa jotakin vastailla.
Gabi on ollut tähän mennessä ihan perus pentu, ei helpoin mutta ei vaikeakaan. Luonteeltaan tuo on vielä todella pirteä, energinen ja aina menossa mukana. Kiintynyt on ihan liiaksikin. Ulkoillaan aika paljon päivästä, vielä ei harrasteta oikeastaan kun pentu on. Parisen kertaa viikossa imutus tottista tms.
Hampaita käytetään, rohkeasti tutustuu uusiin paikkoihin, ei änkeä vieraiden syliin on siis vielä enemmän perhekeskeinen.
Jos vaan omalta rodulta tuntuu ja omasta mielestäsi pärjäisit sen kanssa, suosittelen. Jos vähääkään epäilyttää kannattaa jättää ottamatta :)

Tästä tuskin mitään sai irti mutta ei kai siinä sitten

ksusu kirjoitti:

^ Mullahan on itsellä vasta ensimmäinen sakemanni joka on myöskin ihan pentu vielä, mutta ajattelin koittaa jotakin vastailla.
Gabi on ollut tähän mennessä ihan perus pentu, ei helpoin mutta ei vaikeakaan. Luonteeltaan tuo on vielä todella pirteä, energinen ja aina menossa mukana. Kiintynyt on ihan liiaksikin. Ulkoillaan aika paljon päivästä, vielä ei harrasteta oikeastaan kun pentu on. Parisen kertaa viikossa imutus tottista tms.
Hampaita käytetään, rohkeasti tutustuu uusiin paikkoihin, ei änkeä vieraiden syliin on siis vielä enemmän perhekeskeinen.
Jos vaan omalta rodulta tuntuu ja omasta mielestäsi pärjäisit sen kanssa, suosittelen. Jos vähääkään epäilyttää kannattaa jättää ottamatta :)

Tästä tuskin mitään sai irti mutta ei kai siinä sitten

Kiva et vastasi ja todella kiva oli kuulla, että olet yksi niitä jotka sanoo, että sakemannin voi ottaa ekaksi koiraksi (tietenkin jos kokee että pärjää sen kanssa :D )välillä hiukan ärsyttää,että jotkut sanovat että sakemannia ei missään nimessä voi ottaa ekaksi koiraksi, vaikka ei edes tiiä millainen ihminen on sitä ottamassa :D oli kiva myös kuulla sakemanni pennusta tarkemmin :)

Koirakokemusta mulla on kuitenkin ollut kotona kun karvakorvia aina asustellut, mutta ensimmäinen ikioma koira kyseessä, täysin minun vastuulla, mutta porukat hoitaa kun olen koulussa.
Gabi on todella nopea oppimaan, osaa käyttää aivojaan. Ihan alusta asti on ottanut itse kontaktia. Rohkea, vielä ei mitään hirvittävää ole tullut vastaan. Hihnakäyttäytymistä ei paljoa olla ehditty treenata, mutta ihan hyvin kiskomatta on osannut kävellä, kontaktiakin ottanut.
Osaa tehdä ulos, välillä jopa pyytääkin. Yöllä yleensä tulee yksi isompi pissa sekä pari pikkukasaa kakkaa. Vesikuppi on todella kiva asia, siellä uidaan ja vettä roiskitaan ympäriinsä. Uimassakin ollaan käyty, innoissaan polski. Osaa touhuta mukana mutta osaa rauhoittua. Energinen ja leikkisä pakkaus.

Todella kiintynyt, kylään tulleista vieraista ei niinkään välitetä, vieraiden syliin ei änkeä. Vieraassa paikassa antaa vieraiden kyllä rapsuttaa.
Epäillyttäviä ihmisiä lähestyy varoen ja saattaa jopa murista. Kerran minulla oli hiuksissani pyyhe, ei tainnut penska tunnistaa kun alkoi murisemaan. Heti kun sille sanoi jotain niin hypähtihän riemusta

Kannattaa miettiä juurikin linjoja, kumpi sopii itselle paremmin, jutella kasvattajien & saksalaisten omistajien kanssa ja käydä kisoissa tai vaikka näyttelyissä/mätsäreissä koiria katsomassa.
Itse päädyin saksanpaimeneen sen luonteen ja monipuolisuuden takia. Harmillisesti se terveystilanne on mitä on, mutta onneksi niitä terveempiäkin yksilöitä löytyy.

ksusu kirjoitti:

Koirakokemusta mulla on kuitenkin ollut kotona kun karvakorvia aina asustellut, mutta ensimmäinen ikioma koira kyseessä, täysin minun vastuulla, mutta porukat hoitaa kun olen koulussa.
Gabi on todella nopea oppimaan, osaa käyttää aivojaan. Ihan alusta asti on ottanut itse kontaktia. Rohkea, vielä ei mitään hirvittävää ole tullut vastaan. Hihnakäyttäytymistä ei paljoa olla ehditty treenata, mutta ihan hyvin kiskomatta on osannut kävellä, kontaktiakin ottanut.
Osaa tehdä ulos, välillä jopa pyytääkin. Yöllä yleensä tulee yksi isompi pissa sekä pari pikkukasaa kakkaa. Vesikuppi on todella kiva asia, siellä uidaan ja vettä roiskitaan ympäriinsä. Uimassakin ollaan käyty, innoissaan polski. Osaa touhuta mukana mutta osaa rauhoittua. Energinen ja leikkisä pakkaus.

Todella kiintynyt, kylään tulleista vieraista ei niinkään välitetä, vieraiden syliin ei änkeä. Vieraassa paikassa antaa vieraiden kyllä rapsuttaa.
Epäillyttäviä ihmisiä lähestyy varoen ja saattaa jopa murista. Kerran minulla oli hiuksissani pyyhe, ei tainnut penska tunnistaa kun alkoi murisemaan. Heti kun sille sanoi jotain niin hypähtihän riemusta

Kannattaa miettiä juurikin linjoja, kumpi sopii itselle paremmin, jutella kasvattajien & saksalaisten omistajien kanssa ja käydä kisoissa tai vaikka näyttelyissä/mätsäreissä koiria katsomassa.
Itse päädyin saksanpaimeneen sen luonteen ja monipuolisuuden takia. Harmillisesti se terveystilanne on mitä on, mutta onneksi niitä terveempiäkin yksilöitä löytyy.

Kuulostaa ihanalta pennulta
Ja yritän mahdollisemman monissa kisoissa yms käydä :) nyt olen tuolla "eläköön koirat" tapahtumassa ollut, mutta siellä ei ollut sakemanneja oikein ja nyt lauantaina menen katsomaan tokoa&aqilityy jossa toivon mukaan on niitä sakemannejakin niin ja viimeistään joulukuussa pääsen todennäköisesti tutustumaan rotuun tarkemmin kun olen menossa tonne suomen suurimpaan koiramessuun.
Kiitos vielä tästä lisäyksestä

jassuu kirjoitti:

Helouu kaikille!
Pyydän jo tuhannesti anteeks jos joku on jo kysynyt tätä aikaisemmin ja ootte siihen vastanneet, mutta tosiaan haluaisin kuulla vähän teiltä, jotka omistatte sakemannin, että onko koiraanne ollut helppo kouluttaa, millainen koira on luonteeltaan ja paljonko liikutte/harrastatte koiran kanssa päivittäin / viikoittain. Ja saa toki muutakin omasta koirasta kertoa, mutta näillä tiedoilla ainakin pärjäisin

Ja ISO kiitos teille jotka jaksatte vastata (itellä harkinnassa sakemannin ostaminen ensi vuoden puolella, joten olisi kiva kuulla teiltä omistajilta kommentteja)

Minäkin voisin omasta puolestani vähän kertoilla. Mulla on ollut kaksi sakemannia, joista ensimmäinen oli näy-linjainen narttu, joka oli projektina ja lähti multa n. 7 kk ikäisenä. Toinen on sitten tämä Raju joka on käyttis uros ja nyt n. 1,5 vuotias. Siinä mielessä noihin sun kysymyksiin on hankala vastata, koska nämäkin kaksi yksilöä jotka mulla on ollut, on olleet tosi erilaisia. Yhteistä niissä oli ehkä päättymätön energia, joka sekin ilmeni molemmilla vähän eri tavoin. Tietysti sekin, että toista olin valmistelemassa oppaaksi ja toista poliisiksi vaikutti koiriin paljon kun niin eri tavoin niitä koulutin.

Mutta asiaan Me yleensä Rajun kanssa lenkkeillään vähintään tunti päivässä, usein pitempään, yleensä noin pari tuntia ja lenkit sisältää usein uimista, kaverikoirien treffailua ja niiden kanssa leikkimistä jne. Sen lisäksi treenaillaan useita kertoja viikossa. Normaalisti treeneihin kuuluu jälki, tottis, haku ja etsinnät. Nyt tosin kesän kiireiden takia ollaan lähinnä tottisteltu ja tehty jonkin verran etsintöjä ulkona ja sisätiloissa. Ainakin Rajulle tämä riittää ja pysyy kotona rauhallisena, ei tuhoa yksinollessaan jne. tosin yritän syöttää osan ruuista myös aktivointileluista ja antaa isoja ajanvieteluita työpäivien ajaksi ettei pääse turhautumaan. Mutta on meillä sitten myös päiviä kun ei tehdä yhtään mitään ja silti tuo vaan kotona nukkuu. Kunhan niitä ei ole liikaa niin kestää kyllä Pentuaikana meillä oli tosiaan lähemmäs 3kk:n lepokausi kipeän jalan takia ja se oli jo liikaa! Silloin kyllä pääsi silppuri vauhtiin ja se ei ollut hauskaa..

Luonteeltaan Raju on herkästi kiihtyvä kuumakalle, joissain tilanteissa vähän herkkis mutta kaikenkaikkiaan aika kovapäinen. Nauttii yhdessä tekemisestä, mutta ei ole mikään helpoin mahdollinen koulutettava. Turhautuu herkästi uuden opettelussa, samoin jos ohjaan yhtään epämääräisesti, purkaa turhauman muhun eikä ulospäin. Kun tuo jotain oppii niin on aika ehdoton tekemisessään ja silloin tykkään siitä miten tekee! Vaatii multa tosi mustavalkoista otetta kaikkeen tekemiseen (ja se on mulle se suuri haaste!). Sekä arjessa että treeneissä vuotaa herkästi jos ei ole varma mitä siltä halutaan, käskyn alla pystyy hillitsemään itsensä paremmin. Testailee kyllä mielellään mikä menee läpi ja mikä ei ja haluaisi mieluusti tehdä oman pään mukaan asioita, esim. jäljellä. Toisaalta taas tuo on edelleen ihan mahdoton vauva ja mammanpoika ja jos oikein jännä paikka tulee, niin tulee hakemaan musta tukea eikä yleensä lähde ratkomaan tilannetta itse.

Arkielämässä meidän suurimmat haasteet on ehkä malttamattomuus, rauhoittumista pitäisi harjoitella enemmän. Kotona on huomaamaton, samoin autossa mutta muuten odottelu on sille välillä hankalaa. Samoin hihnakäytös on ollut ihan kammottavaa pitkään, mutta nyt kesän aikana on vähän oppinut jotain ja remmilenkityskään ei ole enää niin hirveää. Noin muuten tykkään tuosta sitten ihan hirveästi, pysyy irti missä vaan, ei juuri välitä vieraista ihmisistä, koirista, riistasta tai ohiajavista autoista jne. On kuitenkin ystävällinen vieraita kohtaan. Samanikäisten urosten kanssa voi tulla vähän sanomista, mutta pääsääntöisesti tulee juttuun toisten koirienkin kanssa. Toki tuo on vielä nuori koira ja muuttuu ja aikuistuu vielä koko ajan.

Kauhea selostus tuli ja en tiiä vastasinko ees sun kysymykseen mutta kysy ihmeessä lisää jos tulee jotain mieleen! Kyllä mä oon ainakin ihan sydämeni tälle rodulle menettänyt, helpolla se ei päästä mutta kyllä se antaakin paljon

^ja tuohon piti sanoa että Lahdessa on syyskuun lopulla saksanpaimenkoirien suojelu MM-kisat, siellä ainakin näkee varmasti useita yksilöitä monesta maasta

^ Oli ihanaa kiitos vastauksesta !
Oikein hyvin kerroit ja kyllähän mulla aina kysymyksiä riittää
Jos vaan jaksat vastata niin tässä muutama
Kauan meni, että koirasi oppivat sisäsiistiksi? Ja kuinka usein Veit niitä ulos kun sait ne?
Kun menit pentuja katsomaan niin näkyikö niistä jo, että "kuka on rauhallinen/villi/arka yms" ?
Miten opetit koirallesi hakua ja etsintöjä? (Lyhyt vastaus riittää )
Miten pitkät lenkit teet aamuisin ennen kuin lähdet kotoa?
Mulla vaan sakemanni kuume yltyy ja kohta en kestä
Harmi, et kellään tutulla ei semmoista ole

^Jaksanhan minä

En nyt ihan tarkkaan muista ikää, mutta suunnilleen nelikuisena on muistaakseni olleet sisäsiistejä. Alkuun oon käyttänyt ihan parin tunnin välein ulkona ja öisinkin muutaman tunnin välein. Mulla on ollu siis ihan kello soimassa öisin että ehdin käyttää ennen kun vahinko tapahtuu ja oon pikkuhiljaa tunnilla eteenpäin jatkanut sitä aikaa. Kumpikaan sakuista ei oo oppinut herättelemään mua jatkossa noiden pentuajan yöheräämisten takia. Elsalla tuli hetkeksi pientä taantumaa kun ripulin takia myöhäisemmällä iällä jouduttuun öisinkin ramppaamaan ulkona, mutta sekin meni ohi.

Mullahan nuo molemmat on olleet projekteja (eli en itse ole omistanut niitä), eli en oo käynyt katsomassa pentuja vaan ne on tuotu mulle. Mutta tuon mun seropin pentuesisarukset näin kyllä ja aika selkeästi niiden luonne-erot tuli esiin. Kannattaa aika paljon luottaa myös kasvattajan sanaan ja mielipiteeseen pennunvalinnassa, he usein tuntee ja tietää kasvattinsa sen verran hyvin

Hakua opetin tuulihakuna, Rajun kanssa ei voinut tehdä näkölähtöjä, koska alkoi huutamaan niin paljon maalimiehen perään. Ja jälkeä namijälkenä, askelet ihan kiinni toisissaan ja namia joka askeleelle, siitä sitten nuo tajusi kyllä lähteä itsekseen etenemään. Ihan alkuun tein namiruutua että oppi erottamaan tallatun ja puhtaan alueen.

Aamuisin en tee kun n. 15 min pissatuksen, siitä ei nouse kierrokset mutta ehtii tehdä tarpeensa. Yleensä jätän jäädytetyn kongin tms. minkä parissa puuhastelee mun lähdön hetken. Ainakin tällä hetkellä tämä toimii meillä!

Saanko mä udella minkä tyyppistä sakua sulla on ollut mietinnässä? Käyttis, näyttis? Ootko katsonut jo jotain kenneleitä? Ja missä päin asustat? Rajua ainakin saa tulla moikkaamaan jos välimatka on sopiva Voit laittaa mulle vaikka yksäriä.

Tyyppi vaan kasvaa :D Lauantaina täytti 11 vk ja saikin matolääkkeenkin. Ei ollut mitään ongelmaa lääkkeen ottamisessa, napsi vain parempiin suihin.

Hihnassa kävely sujuu ihan mukavasti, välillä saattaa jäädä vilkuilemaan taakse tai pysähdellä nuuhkimaan, sekä yrittää vaihtaa oikealle puolelle.
Kynsien leikkaamista harjoitellaan yhä, mutta kyllä se hetken malttaa paikoillaan pysyä.
Peseminen on ehdoton hyi ei ikinä koskaan hyi hyi.
Hampaiden pesu on hyvin epämukavaa mutta kyllä se alkaa jo jotenkin sujua.
Korvien puhdistaminen sujuu yllättävän nätisti.

Gabi ei ole juurikaan vieraiden perään. Harvojen tuntemattomien antaa silittää, viihtyy enemmän tutulla porukalla. Epäillyttävimmät saa haukut päälle.

Kyllä tästä vielä hyvä koira tulee (toivottavasti)

Gabille pitäis etsiä jotain isompaa leikkiseuraa, kun Hekla alkaa jäädä pieneksi Täällä kun leikkikaverit on aika harvassa.

Onko täältä porukkaa tulossa wusveille?

muoks. Laitetaan vielä meidän uusinta rakennekuvaa, tuollainen puolihuolimaton seisotus kesken lenkin

^ On se nätti

Me ollaan Gabin kanssa treenailtu välillä hiukan ahkerammin ja välillä ei niin ahkerasti. Jälkeilty ja tottisteltu. Tuntuu että tuolla on enemmän intoa jäljelle kuin tottikseen, toivottavasti saisi hyvän jälkikoiran tuosta leivottua. Lelut ei niinkään kiinnosta.
Täyttää jo 14 viikkoa lauantaina. Vastahan se oli 7 viikkoinen saksanmakkara
Käytökseen on tullut parannuksia ja joissain asioissa on kompastuskiviä, mutta eiköhän nekin ylitetä ihan kaatumatta.
Yhtenä päivänä tämä penska juoksi täysiä kohti ruokapöytää ja loikkaa siihen pöydän päälle. Voin sanoa että olin hyvin hämmentynyt Sai luvan jäädä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi.
Sänkyynhän tämä pääsee omin avuin, sohville ei ole asiaa, mutta yöllä viihtyy minun jaloissani. Yölläkin pissailu on vähentynyt ja saattaa nukkua jo koko yön.
Hihnassa tämä kulkee toosi nätisti (vielä)

Tässä sitä vaan toivotaan että luonteeseen ei tulisi kovinkaan muutoksia ensimmäisten juoksujen taikka murkkuiän aikana. Saisihan tuo tuosta aikuistua henkisesti, mutta onhan tuo vielä ihan lapsi. Aluksi ajattelin että "kasva äkkiä, pentuaika mene ohi, kiitos" mutta välillä tuntuu että haluan sen kevyen pikkuvaavin takasin

12 viikkoa ikää. Kyllä on ollut haastavaa tähän asti, fiksu kun mikä, mutta peepoo menemään ihan jatkuvalla syötöllä. Ei siis rauhoitu. Normaali päivä meillä meneekin niin että aamusta pihalle kello 6-7 aikaan, ollaan metsässä vapaana 1,5 h, touhuillaan siellä samalla etsien osa ruuasta.
Sisälle tullessa rieha. tuhoaa paikkoja heti kun poistun toiseen huoneeseen. Yleensä heittelen nameja ja piilottelen, että saan itse aamurutiinit tehtyä. Sitten koira makkariin ja töihin. Makuuhuoneesta piti patjat ottaa pois kokonaan, vielä kun oli jotain jäljellä. Nyt en enää ole jättänyt poistuessani kuin yhden luun, lelut selkeästi vain kiihdyttävät, viihdyttää niillä itsensä ihan huippuun ja esim.repiminen aiheuttaa repimistä muuallakin kuin leluissa.
Palatessa on otetaan vähän lenkkiä ja harjoitellaan ohituksia, sitten reenaillaan paikallaoloa yms.
taas rieha. Ja niin edelleen.

Aktivointia meillä kyllä on, mutta niin on Asalla virtaakin. :) Hieno pentu kyllä on, tavattoman rohkea, ja opeteltaessa uutta asiaa tai reenissä niin loppuu ylimääräinen tohotus heti. Keskittyy aivan ihmeellisesti itse asiaan ja ei herpaannu.
Haukkumista ei vieläkään harrasta.:D

Minkäslaisia pentuaikoja täällä muilla on ollut?

Gabi on ollut helppo pentu.
Lauantaina täyttää 16 -viikkoa. Aika fiksu penska, lelut eivät kovinkaan ole olleet kiinnostavia, tosin nyt ollaan saatu puruotettakin. Kyllähän se yksin tykkää leikkiä.
Kotiin tullessa alkaa kunnon tervehtiminen, ja aina on pakko päästä kellähtämään selälleen joko minun syliin ja viereen. Joku tervehtimis rutiini vissiin silläki
Osaa rauhoittua tosi kivasti, ei rieku jos jää joku päivä vähän vähemmälle aktivoinnille. Treenailu on jäänyt omien koulukiireiden takia harmittavan vähäksi, pitäisi koittaa ryhdistäytyä.
Gabi ei ennen haukkunut yhtikäs mitään, mutta nyt se on alkanut käyttämään ääntään, ilmoittelee vaikka mistä. Tää on kans vähän aristunut vieraiden ihmisten kanssa, kun pari pikkulasta änkesi väkisin rapsuttelemaan ja siinä sitten säikähti..
Korkeutta on neidillä tällä hetkellä semmoiset vähän reilu 40 cm ja viimeksi kun punnitsin niin painoa oli reilu 9kg.



Turkki on lähtenyt kivasti tummumaan, jee

Mun penska täyttää parin viikon päästä jo 6kk. Mihin tämä aika menee

Painoa on semmoiset reilu 16kg ja korkeutta reilu 50cm.

Meille saksanpaimenkoira on ainoa oikea vaihtoehto. Pienten lasten (nyt 2v ja 4v) kanssa on vähän epäillyttänyt ihan pennun ottaminen. Meinattiin ensin, että otetaan koira vasta kun lapset koulussa. Vastaan tuli kuitenkin vähän vahingossa hyvin potentiaalinen vaihtoehto, kävin katsomassa ja mun sydän oli heti mennyttä. Perjantaina meille muutti 15kk ikäinen sakemanninarttu sijoitukseen ja olen kyllä niin rakastunut <3 Äärettömän kiltti tapaus. Vähän jännitti, että miten lähtee sujumaan kun edellinen omistaja on psyykkisesti sairas. Oli sillä vajaan vuoden ja palautui kasvattajalle. Kasvattajalla ehti olla pari kuukautta, joten tiesi, millaisen koiran antaa sijoitukseen. Vähän tuo koira on pellossa kasvanut, mutta todella viisas ja kiltti.

nolle kirjoitti:

Onko täältä porukkaa tulossa wusveille?

Vanha kysymys, mutta sielläpä tuli oltua pe-su.

Mulla ollu niin kiireistä että ei vain ole kerennyt oikein mihinkään ylimääräseen kuin töihin ja kotiajat on halunnu pyhittää pois koneelta.

Meillähän tämä viimeisin sakemanni lopetettiin sitten kaikkien tutkimusten jälkeen viime keväänä uneen.. Surutyötä ehdittiin tehdä ennen ja jälkeen, nyt (osittain jopa Lahden reissun vauhdittamana) eletään jännittäviä aikoja ja lähiaikoina selviää tuleeko mulle perheenlisäystä..

Gabi täyttää jo viikon päästä 9kk.
Mörköikää pukkaa, hihnakäytös ihan persiilleen. Kuonopanta otettu käyttöön ja vähän on auttanutkin. Ohituksethan ne oikeastaan eivät pelaa, muuten käppäilee nätisti. Nooh eiköhän tämä tästä.
Harrastuspuolella Gabi on tosi kiva ja tekee kunnolla töitä. Ottaa vielä häiriötä turhan herkästi, mutta working on it.
Sulais jo nuo lumet että pääsis taas jälkiä ajamaan, argh

^Nätti tyttö on hän

Oooi mites Ultzi perheenlisäyksen kanssa kävi?

Mä kattelin tossa vanhoja kuvia ja voi ettäää tulispa jo kesä!!
©Hansu Laitala

^ Ens kuun alusta katsomaan pentusia ja mahdollisesti niistä yks muuttaa sitten meille kuun lopulla.