Koirat.com

Tutuli, Muutaman päivän on Bellan masussa tuntunut liikettä ja maha paisuu kuin pullataikina, että kyllä siellä elämää on <3
Toivotaan, että teillä kuntoutus auttaa eikä tarvitsisi proteesia pitkään aikaan vielä.

Miizuli, täällä peukut pystyssä ettei ole mitään vakavaa!

Kaikille muillekin terveysongelmista kärsiville toivon paranemista! Se on kamalaa pelätä rakkaan puolesta :(

Parempaa vointia kaikille joilla terveydessä nyt on ongelmia! Bellalle onnea lopputiineyteen, täällä me Jedin kanssa odotellaan jännityksellä siskontyttöjen ja -poikien maailmaantuloa

Hehkutetaan tännekin, Jedi nousi eilen agilityn kakkosluokkaan! Juostiin kolme rataa, ensimmäiseltä nolla sijalla kaksi, toiselta vitonen sijalla kolme ja kolmannelta nolla sijalla kolme + SERT.

Radat löytyy blogista. :)

^Valtavasti onnea teille! Kivan näköiset radatkin oli

Tsemppiä kaikille terveyspulmien kanssa painijoille. Olis se vaan niin paljon helpompaa, jos koira puhuisi ja kertoisi mikä on hätänä...

^^Onnea!

Meilläkin on vähän ollut terveyden kanssa remppaa. Mun vanhempien sheltti on jo pidemmän aikaa oksennellut, välillä tyhjää mahaa ja välillä ruokaa. Maanantaina viedään poika taas lääkärille, jospa vaikka tällä kertaa löytyisi oksentelulle syy. Se on jo kuurin antibioottia syönyt, kun epäiltiin tulehdusta, ja närästyslääkkeitäkin se syö.

Nuutille ei kuulu mitään kummempia. Siitä on tullut melkeen kotikoira. Vaikka se kulkee treeneissä melkeen aina mukana, niin juuri ikinä se ei pääse mitään tekemään. Juoksukausi sen kanssa ollaan avattu, ja sitä hommaahan se rakastaa. Paimenessa ollaan myös käyty, ja Nuu on kyllä tosi pätevä paimen. Ikinä en olisi uskonut että tuosta noin taitava tulee, mutta niin se vaan pistää isot, vastustelevat pässitkin ojennukseen eikä se paimentaminen ole mitään päätöntä juoksua lampaiden seassa, vaan se oikeesti tekee kivaa työtä. Kunhan pellot sulaa, aletaan treenaamaan kisaratoja, ja luultavasti syyskuussa käydään PAIM-E. Agilityssäkin Nuu edelleen juoksee, ja sain sille paikan myös kesän ryhmiin. Musta kuitenkin tuntuu, että Nuutille on tehnyt oikeesti hyvää tämä kotikoirailu. Vaikka se rakastaa touhuamista yli kaiken, niin nyt sen stressitaso tuntuu kuitenkin olevan matalammalla.

LauraL: Multa tulee Muhoksen ryhmikseen tuo mun toisenrotuinen. Jos ei sieltä tärppää (tavoitteena siis hurja H) niin sitten mennään Oulun KV:hen.

chelle kirjoitti:

^^Onnea!

Meilläkin on vähän ollut terveyden kanssa remppaa. Mun vanhempien sheltti on jo pidemmän aikaa oksennellut, välillä tyhjää mahaa ja välillä ruokaa. Maanantaina viedään poika taas lääkärille, jospa vaikka tällä kertaa löytyisi oksentelulle syy. Se on jo kuurin antibioottia syönyt, kun epäiltiin tulehdusta, ja närästyslääkkeitäkin se syö.

Nuutille ei kuulu mitään kummempia. Siitä on tullut melkeen kotikoira. Vaikka se kulkee treeneissä melkeen aina mukana, niin juuri ikinä se ei pääse mitään tekemään. Juoksukausi sen kanssa ollaan avattu, ja sitä hommaahan se rakastaa. Paimenessa ollaan myös käyty, ja Nuu on kyllä tosi pätevä paimen. Ikinä en olisi uskonut että tuosta noin taitava tulee, mutta niin se vaan pistää isot, vastustelevat pässitkin ojennukseen eikä se paimentaminen ole mitään päätöntä juoksua lampaiden seassa, vaan se oikeesti tekee kivaa työtä. Kunhan pellot sulaa, aletaan treenaamaan kisaratoja, ja luultavasti syyskuussa käydään PAIM-E. Agilityssäkin Nuu edelleen juoksee, ja sain sille paikan myös kesän ryhmiin. Musta kuitenkin tuntuu, että Nuutille on tehnyt oikeesti hyvää tämä kotikoirailu. Vaikka se rakastaa touhuamista yli kaiken, niin nyt sen stressitaso tuntuu kuitenkin olevan matalammalla.

LauraL: Multa tulee Muhoksen ryhmikseen tuo mun toisenrotuinen. Jos ei sieltä tärppää (tavoitteena siis hurja H) niin sitten mennään Oulun KV:hen.

Pakko sanoa tuosta oksentelusta, että meidän göötillä oli nuo samat oireet. Käytimme eläinlääkärissä ja he sanoivat syyksi tulehduksen mahassa Voi olla että on joku tukos mahassa tai muuta vastaavaa.

Paljon paranemisia!

Me käytiin eilen vähän extempore korkkaamassa tokon avoin luokka, tuloksena 150p ja kakkostulos. Oon ihan supertyytyväinen koiran tekemiseen, sillä kaikki ne liikkeet, joiden ajattelin olevan sille vaikeita (esim. luoksarin stoppi, johon vaihdoin edellispäivänä käskyn :D ), se suoritti aivan mahtavasti. Vastapainoksi sitten maahanmenot ei onnistuneet ei millään, paikkiksessa kaksoiskäskyllä maahan ja jäävä maahan nollattiin. Oltais kyllä saatu ykkönen, jos olisin tajunnut käskyttää maahan uudestaan, pälli minä. Koiran mielentila oli just hyvä ja ääntäkään ei pahemmin kuulunut! Paras Myrn. <3

Tänään sit keikisteltiin näyttelyissä, kotiintuomisina sileä ERI, mut sen kummempia tavoitteita eikä odotuksia ei mulla ollutkaan. Arvostelu on aivan mielettömän kiva, yksi parhaista! Päivän kruunasi toki Myrnin täysveljen menestys, vaatimattomasti RYP1 ja BIS-2.

Ensi kuulle on jo tokokoe katsottuna, hyvillä fiiliksillä mennään. Kuukauden päästä meillä on ohjelmassa myös luonnetesti, iik!

Mikäs muuten on vastakohdan tokostrategia, ehdittekö TK2 pokata pois ennen sääntömuutosta? Täällä etelä-Suomessa tungos tokokokeisiin on ollut jotain ihan infernaalista, kun ylemmät luokat näköjään täyttyy sm-menijöistä ja alemmat sääntömuutoksen kauhistelijoista :D

Meillekin tuli sitten ylläripylläripentunen ja olen kyllä niin innoissani, kun talossa on nyt kolme sukupolvea, vaikken ole edes kasvattaja: mummokoira, isikoira ja laspikoira. Pentu on kyllä ihan huikea, niin reipas ja rohkea ja omatoiminen, että välillä jopa mietityttää onkohan siihen lurahtanut jotain muutakin kuin shelttiä.

^ En oo vielä päättänyt, et haetaanko TK2 vai vaan se yksi ykkönen ja jatketaan suoraan voittajaan. Jos seuraavasta kokeesta tulee se ykkönen, niin sit varmaan koitan hakea myös koularin, mut täällä suunnilla noita kokeita on aika niukanlaisesti ennen elokuuta. Me päästiin tohon viikonlopun kokeeseen varasijalta, ei oo tainnu kovin montaa kertaa aiemmin olla kokeet täällä täynnä.

^^Onnea pennusta!

Täällä pohjosemmassakin on ihan mukavasti ruuhkaa tokokokeeseen. Ainakin nämä missä Kertun kanssa ollaan käyty, oli molemmat täysiä. Toinen täyttyi 7 tuntia ilmoajan alkamisen jälkeen. Mullakin on kuitenkin tavotteena saada Kepe valioksi ennen sääntömuutosta, niin saa olla ajoissa ilmottautumisien kanssa. Eikä niitä kokeita enää monia ole jäljelläkään.

CeNedran napero on mahottoman sulonen, onnea pennusta! Onnea vastakohta tokomenestyksestä ja Tirku kakkosluokkaan noususta! Muakin kyl vähän houkuttais mennä Allun kaa vihdoin viralliseen tokokokeeseen ennen sääntömuutoksia, oon vaan niin pelkuri, viime keväänä oli jo paikka kokeeseen, mut sit jänistin. Mekin mennään ens kuussa luonnetestiin! Tosi jännää, oon tota testiä pähkäilly jo tosi kauan, et mennäkkö vai eikö mennä ja nyt saatiin vihdoin paikka testiin. Viime keväänähän koitin jo päästä testiin, mut aina oli testi täynnä ja ei mahuttu mukaan. Alissa täyttää tänä vuonna seittemän, ni kohta ei oltais enää testiin päästy. Täytyy kyl nakittaa vaikka sisko kuvaamaan sinne.

chelle, oon kyl kateellinen, et voit ottaa Nuutin juoksulenkeille mukaan. Mä testasin yks päivä, et kestääks Alissan lonkka juoksulenkin ja otin sen mukaan pitkästä aikaa. Mentiin suurin osa ajasta pehmeillä alustoilla mettässä, pururadalla ja hiekkapolulla, mut niin vaan näytti jalka kankeelta vähän lenkin jälkeen. Ei siis sovi ottaa Alissaa mukaan juoksemaan, vaikka mä en edes kovaa mee, ilmeisesti tollanen vauhdikkaampi pitkäkestonen ja tasanen rasitus on ainakin tällä hetkellä lonkalle liikaa. Ens kuussa luonnetestin jälkeen Alissalle sit tehään se PRP-hoito, toiveet on korkeella, et se auttais! Käytiin tässä kuussa kolmen kerran hierontakurssi ja mulla on nyt tavotteena koittaa hieroa Allu läpi kerran viikossa, ni pysyy lihakset jumittomina. Aika äkkiä sitä oppi tuntemaan koiran jumit ja huomaamaan ne hieroessa.

Mäkin haluaisin harrastaa paimentamista Alissan kanssa! Käytteks te usein treenaamassa? Mimmosessa paikassa käytte, onks siel jotain kursseja vai miten?

Loppuun vielä kuva märästä mussusta. Tääl on ollu tänään ihan karsee ilma, tuli räntääkin yhessä vaiheessa, yök.

^Toivottavasti se hoito auttaa, ja pääsee Alissakin taas juoksulenkeille matkaan.

Me käydään paimentamassa suunnilleen kerran kuussa, riippuen miten ehditään. Nyt pitäisi käydä useemmin jos meinataan syksyllä kisata, mutta toisaalta kun yritän Kertusta saada tokovalioa niin ei hirveesti ole muulle kun tokolle aikaa. Ja riippuu toki keleistäkin miten käydään, keväällä jos on liukasta tai tosi märkää niin sitten on vähän pidempi tauko. Meille tuota paimennusta vetää yks tuttu aussieihminen. Kyllä se välillä vissiin jotain kurssejakin vetää (ainakin eri rotuisille paimennuspäiviä), mutta yleensä käydään ihan vaan Nuutin ja Kertun kanssa kolmistaan. Sillon kun Nuutti paimentaa niin Kerttu lepää, ja toisin päin.

Höh, ikävää miten monella on ongelmia koiriensa terveyden kanssa. Tsemppiä!

Oivoi. Muhoksen näytelmät lähestyvät, enää kuukausi aikaa ja kas. Ukkeli päättää nostaa toisen korvansa niin jäykästi pystöön ettei sitä mikään mahti maailmassa meinaa saada taittumaan enää... Tyypillistä.
Kassun outo mörköikä taitaa olla takana, samoin kuin murkkuilut! Moiset vinkeet alkoivat yhtäkkiä ja niin myös loppuivat (ainakin toivottavasti, kopkop vaan) ihan tuosta noin vain. Kaikenlainen ylimääräinen härvääminen lakkasi ja onhan meillä ollut mukavaa, erityisesti tämä vappu meni mainiosti. Ensin perjantaina mätsäreissä pyörähdettiin ja kappas, minulla hihnan päässä kuljeskeli rento teinihauva hihna löysällä ja totteli pienimmästäkin vihjeestä. Silmät palaen teki seuruuta sun muuta hömppää vuoroamme odotellessa ja kehäkäytös oli priimaa tällä kertaa- viimeksi käytti ääntään ja pelleili, nyt oli oikein mainio. Punainen nauhahan sieltä sitten tulikin!
Seuraavana päivänä sitten agihömpät. Eipä me siellä sen kummempia tehty, vähän Kassu putkissa kirmasi ja siivekkeitä kierteli ja sitten leikittiin, mutta oli kyllä mahtavaa kun Kassutin saattoi olla koko tunnin alusta loppuun hallissa irrallaan vaikka muita treenaajia oli runsaasti eivätkä tilat ole kovin isot, joten koiria oli kovin lähellä joka puolella. Silti keskittyi täysillä minuun ja meidän tekemisiin ja kaikki sujui todella hyvin. Lopuksi Kassu sai tutustua A-esteeseen sen verran että kapusi kolme kertaa sen ylitse. Vanhemmilla koirilla osalla vaikutti olevan hankaluuksia, itseasiassa kaikkia muita sai houkutella mutta Kassu se vain pyyhälsi heti ylitse niin että hädin tuskin ehdin vieressä kulkemaan suojatakseni sivustat... Kyllä omistaja taas sai säteillä ylpeyttä. Sitten se vielä yritti lähteä kapuamaan sitä A:ta itsekseenkin, Kassu on nopea oppimaan ja muistihan se mistä oli äskettäin kinkkua saanut joten... Nopeasta oppimisesta tuli myös mieleen, että pujotutin Kassua myös muutamaan kertaan kuuden kepin sarjasta. Keppejä on tehnyt ensimmäistä ja ainoata kertaa tuota ennen joskus 7kk iässä (nyt 10kk) ja eipä tarvinnut kuin ehkä seitsemän toistoa ja kun sitten laitoin namilautasen keppien päähän ja päästin hihnasta niin sepä pujotteli itse keppijonon... Uskomaton tyyppi! Ja myös hirveän onnellinen sen jälkeen kuten alla olevasta kuvasta näkyy. On se niin..!!

Meillä eletään aika jänniä aikoja. Uno menee taas tänään lääkäriin, tällä kertaa tähystettäväksi. Viime kerralla ei saatu oikeen mitään vastauksia, ja nyt aamulla se ei enää pystynyt syömään. Tutkitaan se nyt ennen isoja päätöksiä, mutta sen verran päätettiin jo ettei mihinkään tehohoitoihin ryhdytä ja jos diagnoosi on ikävä, niin ei tuoda koiraa enää kotia. Toivottavasti Uno nyt kuitenkin näkisi vielä yhdeksännet syntymäpäivänsä, joita vietettäisiin ensi kuussa.

^Voi ei! Paljon tsemppiä teille, toivottavasti menee kaikki hyvin!

Meillä on nyt lääkärikäynnit tälle viikolle käyty. Ihan tarkkaa tietoo ei vieläkään ole, että mikä Unoa vaivaa, ja kaikkiin labroihin ei oo vielä tullut vastausta, mutta nyt näyttää siltä että haima ja/tai maksa reistaa. Ens viikolla tutkitaan vielä vähän lisää. Kasvain taitaa nyt kuitenkin olla onneksi poissuljettu mahdollisuus.

Mutta olipa kiva että kerrankin sattui kohille lääkäri, joka otti asian vakavasti. Unon kanssahan ollaan juostu pitkin kevättä lääkäreillä, jotka on iskeneet kouraan pahoinvointilääkettä ja käskeneet antaa Antepsinia ja ehkä kattoneet jonkun PVK:n. Vaikka kuinka on yrittänyt selittää, että se on oksennellut niin pitkään, että halutaan tietää syy eikä vaan hoitaa oiretta ja maksaa siitä paria sataa, niin ennen tätä ei mennyt viesti perille.

^Voi Unoa, toivottavasti vaiva selviäis pian ja se sais hoitoa. Varmasti hirveetä, ku ei tiiä, mikä koiraa vaivaa. :(

Jännä päivä takana, ku Alissalla oli vihdoin luonnetesti! Testissä se käyttäyty aika lailla niin ku odotinkin ja testin jälkeen palautu nopeesti. Sinne se paineli heti tuomarien rapsuteltavaks ja jäi siihen parkkiin tyytyäisenä. Leikkiessä Alissa ei odotetusti kepistä innostunu, mut pallolla se leikki mielellään. Mitään vetoleikkiä ei sen kanssa saatu aikaseks, niinku arvelinkin. Mun kanssa se tykkää kyl taistellakin, mut ei se koskaan minään raivopäänä leiki, pallon tai frisbeen jahtaus on sen juttu. Kelkalla Alissa haukku ensin tomerana häntä pystyssä mun edessä ja vetäyty sit mun taakse ja koitti päästä pakoon henkensä edestä. Tuomari sanokin, et hän vähän yllätty, miten voimakkaasti Alissa reagoi kelkkaan. Pelästyksestään huolimatta Allu tuli tutkimaan kelkkaa ihan reippaasti mun vaihdettua puolta ja seisoessa kelkan vieressä, ei tarvinnu ees kyykistyä.

Haalarilla Alissa pomppas kunnolla sivuun, mut reippaasti sekin ohitettiin, ku tultiin uudestaan kohalle. Tynnyrillä Alissa väisti kans voimakkaasti ja säikähti kunnolla, mut tuli sit tynnyriä nuuskimaan, ku istuin sen päällä. Hyökkäys oli naurattanu yleisössä, ku mun pieni karvapuuhka seiso hurrrjan vakuuttavana mun edessä häntä pystyssä ja haukku ihan tosissaan hyökkääjää. Lopulta se vetäyty mun sivulle, mut jatko haukkuaan ja hyökkäyksen loputtua meni nopsaa tuomarin luo. Pimee huone oli kyl hauska, mua niin huvitti istuu siellä perällä hipihiljaa ja ootella. Sieltä se Alissa lopulta tuli vähän hiipien kulman takaa ja tuijotti ensin tuomaria pitkään, mut lopulta löys mut. Yhen kerran niiskautin hiljaa, ku hölmöläinen vaan seiso parin metrin päässä musta ja tuijotti tuomaria. Seinäkokeessa Alissa oli vaa pyrkiny pois, ei siis osottanu terävyyttä mitenkään. Laukauksiin Alissa reagoi suht voimakkaasti ja pyrki pois paikalta. Ennen meiän testivuoroa, ku ooteltiin sivummalla, ni pamautettiin kahesti edellisen koiran testissä ja sit vielä uudestaan, ku asetta testattiin. Noihin pamauksiin Alissa ei reagoinu juuri ollenkaan, mut testitilanne on tietty eri, ku koiraa on muutenkin kuormitettu. Etukäteen olin tyytyväinen, et tuomareilla on lounastauko ennen meiän vuoroa, ettei vaan pamahtele, ku me ollaan paikalla. Aikataulu olikin sit puolisen tuntia myöhässä ja edellisen koiran pamaukset kuulu just, ku oltiin tultu testipaikalle.

Tässä pisteet:

Toimintakyky +1b Kohtuullisen pieni
Terävyys +1b Koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustuhalu +3 Kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu -1 Pieni
Hermorakenne +1b Hermostunein pyrkimyksin
Tempperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus - Laukausaltis
Yhteensä +127 pistettä

Tuomarit kommentoi lopuks, et mulla on pikku rottweileri, ku toinen niin hanakasti puolusti mua Mä olin kyl etukäteen arvellu, et Alissa luultavasti kyl räkyttää hyökkääjälle, mut en mä ihan arvannu, et se niin hanakasti puolustais. Pimeen huoneen testissä tuomari oli kuulemma hiukan yllättyny, miten hyvin Alissa lopulta mut löysi. Taisteluhaluakin Alissalla siis on, koska se suoriutu kelkasta ja pimeestä huoneesta ihan mukavasti. Laukausalttiudesta tuomarit totes, et se tuskin haittaa meitä arjessa, niinku ei haittaakaan. Tai no, ilotulitusta ja ukkosta Alissa kyl pelkää. Testin jälkeen lähettiin kävelemään bussipysäkille ja Alissa oli taas ihan oma ittensä, nuuhkutteli hajuja ja tervehti häntä heiluen vastaan tulevaa koiraa. Sit bussilla kotiin ja koukattiin viel torin kautta ostamaan äitienpäiväkukkia ja torimyyjä vähän rapsutteli Alissaa. Onni on arjessa varma koira, joka pärjäs testissäkin hienosti. Testi oli kyl tosi mielenkiintonen kokemus, kaikki vaan testiin, niin saadaan shelttien luonteistä enemmän tietoa.

^ Kiva kuulla muidenkin shelttien luonnetestikokemuksista! Hienostihan teillä on mennyt! Meillä on luonnetesti edessä ensi lauantaina, jännää. Myrnhän on arjessa maailman helpoin, niin jännä nähdä millainen se sit testissä onkaan. Meiltä lähtee myös Myrnin puolisisko Meela testattavaksi, joten sekin on mielenkiintoista nähdä, et miten nää kaks eroaa.

Minä kävin tänään kauhukaksikon (ja tuon lappalaiseni) kanssa naapuriseuran rallytokokisoissa. Meelan kanssa oltiin treenattu ehkä kaksi kertaa ennen tätä koitosta, kun avo lähti kaverinsa häihin ja palkkasi mut kisaamaan pienellä paholaisellaan. Noh, hyvin meni: 98 pistettä ja hyväksytty tulos siis. Myrn vei koko potin kotiin, 100 pistettä ja luokkavoitto! <3 Ja sai se lappalainenkin hyväksytyn tuloksen, haha. Myrniltä puuttuukin enää yksi alokkaan tulos, ja sitten päästään vihdoin avoimeen myös rallyssa.

Parin viikon päästä kisataankin sitten tokossa, jospa se ykkönen nyt tulisi sieltä. Treenit on ainakin menneet superisti!

Onnea vastakohta ja Myrn! Ja kiva kuulla shelttien luonnetestituloksista, olen vakaasti sitä mieltä että vähintäänkin jalostuskoiria soisi testattavan vähän enemmän, ja tietysti mitä enemmän myös ei-jalostuskoiria niin sitä parempi kokonaiskuva syntyy. Jedihän kävi viime syksynä MH-luonnekuvauksessa ja selvisi siitä kyllä aika reippaasti, ja jossain vaiheessa tahtoisin sen ihan luonnetestiinkin viedä. Ne vaan taitaa useimmiten olla puhelimen kautta ilmoitettavia, ja minä inhoan puhelinsoittojen tekoa... Mitä kaikkea siinä ilmoittautumisessa täytyy kertoa, että osaisi sitten varautua etukäteen? Ja onkos muuten tämän vuoden luonnetestejä muualla kuin Palveluskoiraliiton sivuilla, siellä ei ainakaan ole kuin heinäkuun loppuun asti.

Agilityn saralla me kisattiin viime viikonloppuna ensimmäiset ja viimeiset kakkosten kisat, kun Jedi vetäisi triplanollavoiton ja suoraa päätä noustiin sitten kolmosiin. Ihan vielä en kyllä ajatellut että kolmosluokan kisoissa pärjätään... Nyt sitten jäädään kisatauolle ja treenataan kunnolla. Me tähtäämme mahdollisesti elokuussa järjestettäviin juniorien SM-kisoihin, mullakin viimeinen vuosi kun lasketaan junioiriksi niin olisi ihan kiva kokemus. Kisat on vaan aika kaukana. Katsotaan millaiset fiilikset on parin kuukauden päästä.

^Mäki inhoon soittaa puhelimella, mut ihan mielelläänhän tollasten mieluisten juttujen takia soittaa. Mä tosin ilmoittauduin tohon testiin sähköpostilla, ku ilmotuksessa luki, et vain kirjalliset ilmoittautumiset huomioidaan. Mun piti antaa omat yhteystiedot, Alissan virallinen nimi ja rekisterinumero, ja puhelimessa ilmoittautuessa pitää varmaan antaa samat tiedot. Ja testeistä ilmotetaan käsittääkseni just Palveluskoiraliiton sivuilla, en oo ainakaan muualla ilmotuksia bongannu. Tietty niistä ilmotellaan varmaan aina järjestävien seurojen sivuilla, mut niiltä voi olla testejä vähän vaikee bongailla. Noita testejä päivittyy sinne sivuille aina vähän väliä uusia, ku vuosi menee eteenpäin. Mä oon kanssa samaa mieltä, et jalostuskoirat vois testissä käydä ja tosiaan myös ei-jalostuskoirien tulokset antaa lisää tietoa koko rodusta. Alissan äiti on myös testattu, oli kiva verrata sen tulosta Alissan pisteisiin.

Onnea vastakohta hyvin menneistä kisoista, hienot pisteet! Ja ihan uskomattoman nopeesti te pääsitte kolmosluokkaan, Tirku.

Nyt on meidänkin luonnetesti ohitse! Oli kyllä kamalaa koittaa vaan olla itse passiivisena, kun koirasta selkeästi näki että sitä ahdistaa. Yllätyin aika paljonkin siitä, miten paljon Myrn kuormittui testin edetessä, koska arkielämässä se on musta tosi helppo eikä reagoi kovin vahvasti mihinkään. Toisaalta arjessa ei samanlaista kuormitusta tuu kyllä mistään. Laukauksiinkaan se ei ole aiemmin reagoinut kuin vähän kuuntelemalla, mutta nyt kun kuormitusta oli muutenkin tosi paljon alla, tuli reaktio tosi vahvana ja pakoonhan se yritti kovasti. :(

Toimintakyky -1 pieni
Terävyys +1b koira ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu +1 pieni
Taisteluhalu +2b kohtuullisen pieni
Hermorakenne +1b hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti +3 vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättäytyväinen
Laukauspelottomuus - laukausaltis
YHT. 125p

Blogin puolelle tulee videota, kunhan saan sen ladattua. :)