Koirat.com

Moonlight, asun Helsingissä mutta olen lomailemassa Lapissa ystäväni luona vielä pari kuukautta. Sen jälkeen olisi kyllä ehdottomasti mukavaa tavata kai-koiria vihdoin livenä! :D

^ Minä haluaisin myös kuulla vähän siitä koiran tuontirumbasta. Olen tällä hetkellä kiinnostunut sekä shiboista että bostoninterriereistä ja molempien koirakanta Suomessa on vielä sen verran pieni että kysyntää on paaaaaaaaljon enemmän kuin tarjontaa.

Mun tuontirumba on niinkin hehkeä, jotta mun tarvis varata vaan koiralliset lennot Bergeniin ja takaisin Koon kasvattaja hoiti kaikki elll. käynnit ja tarvittavat asiakirjat ja tuodessaan Koo oli sen 8vko vanha, ilmeisesti vanhemmilla pennuilla ja aikuisilla tuomiseen liittyy jotain muutakin... Moonlight osais varmaan kertoa kainkoiriensa tuomisista Suosittelen lämpimästi Moonlightin koirien tapaamista, hienoja koiria!

Koo tuli aika "äkkiä" meille, hakua kahdeksan viikkoa aikaisemmin huomasin, että sinne syntyi valkoinen poika ja sitten tutun suomalaisen kasvattajan kautta kyselin sen tuomista Suomeen. Koo on ton meidän Oon serkkupoika ja muutenkin tunsin entuudestaan ko. kennelin koiria ja olen pitänyt niistä jokaisesta. Vaihdettiin Norjan pään kanssa sitten useampia sähköposteja ja niinpä sainkin myönteisen luvan lähteä pennunhakuun. Hakureissu meni tosi hyvin, jätkä oli just semmonen jössikkä mitä kuvittelinkin ja näin aikuistuttuaankin on kaikki mennyt hyvin. Kahen viikon päästä se alottaa myös kaverikoira-työuransakin

^ Otitko Koon matkustamoon? Eikö alle 8kg koiran saa ottaa jalkatilaan mukaan? Maksaako se paljonkin ylimääräistä? Riippuu varmasti lentoyhtiöstä jne mutta noin suurin piirtein?

No kuulostaapa helpolta! Novan kasvattajan kanssa katsottiin, että Tanskassa olis muutama todella tasokas kenneli mistä mielellämme ottaisimme pennun Siinä olis vielä niinkin hyvä, että pennun vois melkeen hakea itse autollakin... Enerhaugen kyllä mua kiinnostaisi myös kovasti kun olen kuullut siitä niin paljon hyvää ja sieltä tulee upeita koiria, mutta Tanskasta haku voisi taas tuoda vähän enemmän variaatiota Suomen kantaan, senverran on kuitenkin jo noita norjalaisia koiria täällä että se perusidea kannan monipuolistamisesta vähän kärsis... Nojaa, saa nähdä mihin päädytään kun aika tulee

Joo Papaya Koo matkusti mun kanssa matkustamossa. Virallisesti sen ois tietenkin pitänyt olla lentokassissa, mutta siellä se istui ja nukkui lentoemojen sylissä todellisuudessa :D

Ja jonkun sekaannuksen takia (en enää muista mitä tarkasti edes tapahtui) Koon lento maksoi vaan jotain parinkympin pintaan, vaikka todellisuudessa sen ois pitänyt olla reippaasti enemmän. Norjan päässä oli jotain selkkausta ja tajusin maksut maksettuani päässeeni halvalla, jotain siis unohdettiin veloittaa koirasta.

Kuinka erikoinen sen kantokassin pitää olla? Ei varmaan ihan tavallinen pieni urheilukassi tms käy? :D Ja muistatko yhtään kuinka hintava lisä on ottaa koira mukaan lennolle?

Mulla oli lainassa se kassi, jonka siis piti täyttää tietyt mitat, jotta mahtuu istuimen alle jalkatilaan :) En mä ehkä ihan urheilukassissa kuljettaisi..eiköhän jostain lentoyhtiön sivuilta löydy tarkempaa tietoa asiasta. Kannattaa googlettaa, se on aika viisas kapine näinä päivinä :D
Hinnasta en uskalla sanoa mitään, ne on varmaankin muuttuneet näiden vuosien aikana ja riippuvat varmaan osin myös lentoyhtiöstä.

Esimerkiksi Finnairilla näin:

-Lemmikit on kuljetettava IATA:n hyväksymässä kuljetuslaukussa/-laatikossa edessäsi olevan istuimen alla olevassa jalkatilassa.
-Eläimen ja kuljetuslaatikon tai -laukun yhteenlaskettu paino saa olla enintään 8 kg.
-Matkustamossa kotimaan ja euroopan lennoilla hinta 40€, kaukokohteissa 75€

Ja tosiaan näitä harvinaisempia japsirotuja taitaa seuraavan kerran parhaimmillaan nähdä 12. heinäkuuta Nastolassa erikoisnäyttelyssä. :)

Hieno hokkaido Kitsusi! Ja saatanpa pistää pääni pantiksi siitä, että olen nähnyt teidät viime kesänä Nastolan erkkarissa?

Kyllä noi japsit on ihan omansa näköisiä kaikissa kuudessa pystykorvarodussaan. Kai se on omakin silmä, joka on aikojen saatossa harjaantunut, mutta eroavaisuuksia löytyy kyllä rutkasti.

Kattelin Kitsusi sun blogia ja aika intensiivisesti treenailet Kuron kanssa? Minkälainen hokkaido on treenata? Miten muutoin päädyit hokkaidoon rotuna? :)

Tän viikonlopun näyttelyssä Turussa näyttää olevan shibojen lisäksi 3 kainkoiraa sekä yks shikoku ja hokkaido

Ja maksaako tosiaan koiran tuonti esimerkiksi Amerikasta vaan tuon 75€? Siskoni asuu tällä hetkellä nimittäin Texasissa ja siellä on just paikallinen rescueyhdistys pelastanut shiboja tehtailijalta ja mua houkuttais ihan hirveästi auttaa ainakin yhtä! Oon jokatapauksessa menossa sinne tässä keväällä joten jos tuo hinta pitää paikkaansa niin ei ainakaan siitä kohdin jää mahdottomaksi... Vielä täytyy harkita

Kiitoksia ooa! Jep, siellähän me oltiin.

Olen täysin samaa mieltä, että kaikki ovat ihan erinäköisiä, kaikinpuolin.

Taitaa tämä mennä vähän OT:ksi jos rupean hokkaidosta täällä shibojen puolella kertomaan, mutta ehkä kukaan ei tule yhden viestin takia kuristamaan.

Treenaaminen hokkaidon kanssa.. Toisinaan todella turhauttavaa, kun koiraa ei vain kiinnosta, mutta sitten taas hyvinkin kivaa ja palkitsevaa: riippuu paljon lajista ja tähtien asennosta. Kuitenkin Kuro on todella innokas, älykäs ja nopea oppimaan silloin kun se haluaa tehdä. Ketteryys on kans suuri valtti. Toimii parhaiten nenänkäyttö hommissa: haussa ja jäljessä.
Suurimpina miinuspuolina erityisesti; ettei mielenkiinto jaksa pysyä kauaa yllä, sekä muhun ja olennaiseen keskittyminen vieraissa paikoissa, etenkin ulkona, on olematonta.

Rotuun päädyin ihan sattuman kautta. Mielessäni olin aiemmin pyöritellyt akitaa ja shibaa. Jälkimmäiseen päädyin: olin nuori, ja koira olisi mulla kokonsa puolesta huomattavasti paremmin hanskassa. Tuolloinkaan ei tosin pentutarjonta pilviä hiponut, joten etsiskelin pentua myös ulkomailta. Ei tärpännyt. Joulunaikoihin 2009 sukulaiskasvattaja kertoi, että hän olisi todennäköisesti tuomassa Japanista hokkaidoa, mitäs sanoisit sellaisesta. Olin tosiaan Ursan, Suomen ensimmäisen hokkaidon jo aiemmin tavannut, mutta ei silloin käynyt pienessä mielessäkään, että hokkaidokin voisi olla vaihtoehto. Siitä se sitten lähti..

Ja tosiaanhan tulevaisuudessa aikomus näitä kasvattaa. :)

neanicole, täällä tosiaan tarkemmin. Toki päälle vielä muut kulut.

Kitsusi, kuulostaa aika samalta kuin shibakin. Toiston kestävyys on aika vähäistä, mutta toisinaan kun oikea päivä osuu kohdalle intoa ja jaksamista mun vanhemmalta nartulta löytyy aika paljonkin :) Silloin saa laatuaikaa emännän kanssa ja kauheesti hyviä herkkuja, ehkä se motivoi eniten :D

Saas nähdä mikä tosta junnusta oikein kasvaa, se syttyy lelulle aika helpolla ja lelulla palkkaaminen on sille motivoivaa. Namitkin menee ihan ok, riippuu vielä aika paljon tilanteesta. Junnun kanssa meillä on myös tekemistä pöhisemisten kanssa, on vähän epäileväinen varsinkin iltaisin asioita a ja b kohtaan. Koko ajan kyllä on menty eteenpäin ja pöhinä on vähentynyt paljonkin. Pitää vaan treenata ahkerasti. Toi junnu on myös kyllä niin hellunen pallon hakija, isänsä geenit selkeästi sillä mun urosta ei kiinnosta pallot _yhtään_ ja narttukin hakee ehkä muutaman kerrran ja sitten ei enää kiinnosta. Pennu vaan tuo ja tuo, niin kauan kuin jaksaa heitellä. Ei kovin shibamaista :D Toi junnu on myös todella ketterä, toivottavasti pysyy vaan piha-aitojen sisäpuolella...

Nova rakastaa myös noutamista ihan hirveästi, ihan sama onko se pallo vai narunpätkä vai pehmolelu mitä heittää, aina se kipittää salamana hakemaan sen ja tuo takaisin Kaikkein kivointa tuntuu kuitenkin olevan se lelun retuuttaminen yhdessä mun tai avon kanssa, joten tuodessa siitä ei niin helpolla päästetäkään irti Avo pelaa myös välillä 'jalkapalloa' Novan kanssa sellasella Ikean isolla ja pehmeällä pallolla, se tuntuu kans olevan neidin mielestä ihan huippua! Silloin ei hampaatkaan uppoa samantien leluun vaan potkitaan nätisti tassuilla eteenpäin.

Meillä opittiin myös vihdoin hypääämään! Olikohan se just tämä keskustelu missä hetki sitten ihmettelin kun veljensä menee jo niin ketterästi sohvan ja sängyn kautta näitten leikkiessä, mutta Nova jää vaan avuttomana reunalle ihmettelemään. Ehdin jo ihmetellä, että olisko sittenkin pitänyt tuotakin harjoitella, hyvin pienissä määrin pennun kanssa tietenkin, mutta harjoitella kuitenkin. Itse oon vaan ottanut niin tiukan linjan pennun hypyttämisen kanssa ettei vaan tapahdu sitten mitään pysyviä haittoka kasvun kannalta. No mutta, eilen tuo sitten vihdoin hypähti ihan ketterästi pallonsa perässä sängylle, jes! Hieno agilitykoirakin tästä siis saadaan varmasti vielä leivottua!

Jenkeistä vuonna 2009 koiran tuonti ruumassa maksoi 249$, ihan sama olisiko se painanut 10 kg vai 60 kg. Ainakin silloin oli voimassa USA:n sisäinen kiinteä hinta, vaikka lennettiin Finnairilla Suomeen. Ja Jenkeistähän ei saa tuoda koiran vasta kun se on saanut rabies rokoituksen + 21 vrk varoaika (ja se mikrosiru pitää olla laitettu ennen rokoitteen antamista!). Samat säännöt pätee nykyisin Japanista tuontia eli enää sieltäkään ei rokottomattomia saa tuoda, harmi :(. Plussaa on taas se, että Finnair ottaa nykyisin ruumaan Japanin suorille lennoille koiria (max. määrä kaksi, ainakin joulukuussa). Silloinhan hinta on tuo 300€. Kannattaa varmistaa maakohtaiset tuontisäännöt AINA Eviralta, niin saa ajankohtaiset tiedot.

Me ollaan ainakin tulossa Turkuun kahden kain kanssa :). Tervetuloa jutuille :).

Noniin! Tuun tosiaan itse vaan katsomaan kun Novalla ei vielä riitä ikä mennä itse näytille Shibakehä katsotaan ainakin satavarmasti jossa ilmeisesti ovat siis kaikki kait sekä shikoku ja hokkaido samassa, joten siellä nähdään sitten!

Meidän pieni puolivuotias hymytyttö

Laitetaas ny tännekin toi mun 4kk kakara. Niin kaunis tyttö :)



Hienosti on Novalla alkanut urajiro hahmottumaan! Ehkä se sieltä vaalenee määritelmän mukaiseksi! Korvat näyttää vielä suhteessa isoilta tai sitten se on tää kuvakulma, joka hämää :D
Iloinen tyttö

Juu kyllä huomaa että Valkassa on maailmanvoittajan verta! On kyllä siis nii~in kaunis tyttö että voi elämänkevät! <3

Joo kyllä tuo mahapuoli tuosta kokoajan vaalenee, mutta selkäpuoli tuntuukin sitten tummuvan samaa tahtia Kasvattaja just katsoi muutama viikko sitten, että alkaa jo näyttämään siltä että hyvin moni tuomari tulee merkanneeksi värin seesamiksi tietämättömyyttään. Nyt vielä kun alkaa kasvaa aikuiskarvaa niin erottuu todella selkeästi miten kauttaaltaan kylkiinkin kaikki uudet vasta kasvavat karvat ovat ihan pikimustia - näkyy jännästi vaaleitten seasta! Mulla ei tosiaan oo mitään käsitystä minkä värinen shibaneiti tosta vielä kehkeytyy...

^ Joo aika paljon näkee punaisia, joilla on mustia karvoja. Oon siskolla on myös aika mustavoittoiset kyljet, ehkä perua on bläkkäriäidiltä. Oo taas on tasaisen punainen, mutta turhan vaalea kauttaaltaan, saisi olla paljon syvempi punaltaan. Valitettavasti punaiset shibat mustilla karvoilla ei ole virallisesti seesameita ollenkaan, vaan "likaisia" punaisia, ainakin mun käsittääkseni. Tasaisempi punainen väri olisi toivottavampi, sekä tietenkin se selkeä urajiro
Mä löysin Koon turkista yhden mustan karvan

Ja kakara vaan kasvaa, meillä menee kaikki oikeastaan tosi hyvin. Ei oo varsinaisesti ongelmia oikein missään, lenkillä nyt pöhisisi vastaantuleville/ohitettaville toisinaan, mutta tilanteet ennakoiden nekin on alkaneet nyt mennä hyvin Virtaahan tossa on kuin pienessä kylässä ja aikuiset koirat välillä on väsyneitä sen riekkumiseen, mutta tosi hyvin tietää paikkansa laumassa. Pysyy vapaana irti ja tulee luokse kutsusta, tykkää kovasti ihmisistä ja naskalit on kohta vaihtuneet