Koirat.com

^Inni muistaakseni on ainakin kirjoittanut tänne pitkät pätkät Pepestä, ja varmaan aika monta tarinaa eri berneistä löytyy jo ihan tästäkin ketjusta

Tuosta vahtimisesta (tai siihen liittyvästä oikeastaan) vielä. Törmättiin eilen iltalenkillä pimeässä johonkin hiipparimieheen mikä pyöri paikoillaan eikä sillä ollut suunta oikein mihinkään. Mooses otti tomeran asennon, päästi sille matalan muff -äänen ja tuli mun eteen. Kun mentiin miehestä ohi, se vielä pysähtyi ja toisti muffuttelunsa. Varoitti siis selkeästi miestä pysymään niillä sijoillaan. Ei se normaalisti ohikulkijoille murahtele tai muutenkaan niistä piittaa (ellei joku sitten ole niiiiin valloittavan ihana, että sitä on pakko päästä tervehtimään), ilmeisesti aisti tuosta miehestä jotain omituista tai aisti että minä jännityin, koska joku hiipparoi pimeällä puistossa ilman mitään määränpäätä.. Mutta eipä tarvi kyllä tuon kanssa pelätä, oltiin sitten missä tahansa.

Bernivauva1 kirjoitti:

Kiitos paljon Neruda, kun kerroit omasta kokemuksesta! :) Toivottavasti joku muukin avautuu omasta bernistään.... =)

Voi kuule, olet ottamassa koiran, jonka jälkeen et enää muuta halua! hehheh ;)
Meillä on ainakin niiiiin valloittava reilu 1-vuotias uros täällä. Kaapo on saanu silleen olla aika vapaasti, että istuu meidän kanssa sohvalla (yleensä vieläpä sylissä ja painoahan on yli 50kg...) ja tulee meidän keskelle nukkumaan aamulla (ei yöllä, silloin nukkuu lattialla minun vieressä).
Välillä ollaan mietitty, että ollaanko päästetty liian pitkälle, muttakun meillä herra on vähän kuin vauva. Pahatapainen Kaapo ei ole, ihan ollaan itse annettu nämä rajat, muissa asioissa sitten rajoja enemmän... ;) Ja eri säännöt tietysti minun kanssa, kuin mieheni (he nukkuvatkin vierekkäin yöllä).

Nyt kun on liukasta, Kaapo otti minua hihasta kiinni jäällä ja talutti liukkaan yli. On se hieno herra!

Nytpä olllaan ottamassa keväällä Kaapolle kaveri! Kaapo silloin 1,5-vuotias uros. Tässä välissä Kaapolta kyllä on lähdössä pallit - ei kahta mieshormonia meille hyrräämään. Ja kun olkanivel ongelmien takia ei voida Kaapoa käyttää jalostukseenkaan.

En kyllä ole IKINÄ tavannut koiraa, joka olisi NIIN täynnä vilpitöntä rakkautta minua ja meitä kohtaan. Se on uskomatonta.

Sormet ristissä odotellaan ultraa, ihan kuin olisi itse raskaana, on niin jännää!! :) Vielä pitäs keksiä nimi, joka soisi Kaapon kanssa hyvin yhteen.

"Nytpä olllaan ottamassa keväällä Kaapolle kaveri! Kaapo silloin 1,5-vuotias uros. Tässä välissä Kaapolta kyllä on lähdössä pallit - ei kahta mieshormonia meille hyrräämään. Ja kun olkanivel ongelmien takia ei voida Kaapoa käyttää jalostukseenkaan.

En kyllä ole IKINÄ tavannut koiraa, joka olisi NIIN täynnä vilpitöntä rakkautta minua ja meitä kohtaan. Se on uskomatonta.

Sormet ristissä odotellaan ultraa, ihan kuin olisi itse raskaana, on niin jännää!! :) Vielä pitäs keksiä nimi, joka soisi Kaapon kanssa hyvin yhteen. "

Tepsu hoi! Kiitos tarinasta Tarkotat vissiin että olette ottamassa nyt 2012 keväällä pentua? Mistä päin pentu olisi tulossa? Ollaan poikaystävän kanssa muuttamassa maaliskuun aikana ja puhe on ollut että otamme heti kevät/kesä aikana pennun... Pitäis saada tietoon vain pentueita, jotka luovutetaan kevät/kesällä Että kaikki joilla tietoa ois, niin olisin kiitollinen vastauksistanne!! p.s KAUHEA BERNIKUUME

Bernivauva1 kirjoitti:


Tepsu hoi! Kiitos tarinasta Tarkotat vissiin että olette ottamassa nyt 2012 keväällä pentua? Mistä päin pentu olisi tulossa? Ollaan poikaystävän kanssa muuttamassa maaliskuun aikana ja puhe on ollut että otamme heti kevät/kesä aikana pennun... Pitäis saada tietoon vain pentueita, jotka luovutetaan kevät/kesällä Että kaikki joilla tietoa ois, niin olisin kiitollinen vastauksistanne!! p.s KAUHEA BERNIKUUME

Kyllä, nyt ollaan keväällä ottamassa pentu. Believe it or not, kovassa hauvavauvakuumeessa olen ottanut selville kaksikin astutettua narttua ;) (en jätä mitään sattuman varaan), kummallakin ultra tässä tammikuussa, eli luovutusikäisiä tuolla huhtikuulla sitten! Toinen pentue on turun seutuvilla ja toinen tulossa mahdollisesti tampereen lähistölle, mutta odotan tässä ultratuloksia, niin voin sit yksärinä laittaa lisäinfoo! :) Ja muistaakseni myös Savonlinnaan oli ehkä tulossa pennut, jos en ihan väärin muista..

Ollaan keksitty jo tulevalle jätkälle nimikin!! Nyt on Kaapo-karhu ja sitten tulloo vissii Kyösti.... :)

// viestiä muokkasi griffon

Laitanki heti täsmennyksen edelliseen: eli lue tuolta pentue-osiosta, niin kyllä sinne B-kenneliin on odotettavissa pentuja syntyväksi tammikuussa 2012, eli siellä olisi ehkä pentu ja luovutus siellä maaliskuulla! :) (hurraa, hurraa, hurraa)

(viestiä muokkasi griffon)

Juttelinpa äskettäin erään toisen berniomistajan kanssa (oikeen bongailen heitä yleensä :D) ja juteltiin, että berni on kyllä välillä sitten jopa raivostuttavan läheisyyden kipeä ;) Ei hetkeä anna olla rauhassa, jos on hereillä ja ollaan kotona. No, minua ei haittaa niinkään, puoliskoa aina välillä... :D Paitsi, kun yritän urheilla kotona! Mutta ollaan alettu venytellä Kaapon kanssa yhessä ja onhan se vatsalihaksissa aika hyvä lisävastus...

Jätetään nyt kuitenkin ne kasvattaja tai kennel-suositukset yksäreidellä hoidettavaksi.

6. Nimiä (ihmisten tai kennelten) ei kuitenkaan palstalla mainita, vaan nämä asiat kuuluvat yksityisviestien pariin.

linkki keskustelun sääntöihin

Mä kyllä sydämeni pohjasta suosittelisin koiranhankinnassa käytettävän muitakin kriteereitä kuin pelkästään aika milloin sen haluaa. Maitoa saa koska vaan kaupan hyllyltä, koiranpentuja ei.

^Amen to that. Tietty ajankohta pitää olla sopiva, mutta ainoastaan sen perusteella ei kannata kasvattaja/pentuvalintaa tehdä. Hyvää kannattaa odottaa sanoisin minä.

Ah joo, sorry, kun jouduitte muokkaamaan.

Itselleni on sinänsä ihan sama, koska meille uusi pentu tulee, mutta mieluiten huhtikuun jälkeen, kun on taas aikaa jäädä "mammalomalle". Eli, ei meidän maailma kaadu, mikäli astutukset eivät olisi onnistuneet. Mutta olisihan se ihanaa, jos olisi onnistunut ja etenkin kun odotan tulevan pennun elämää näin ihan alkumillimetreistä lähtien

Tottakai se onkin toivottavaa, että sitä pennun eloa odotetaan ihan alkumillimetreistä lähtien, jo siitä kun pentu on kaukainen haave mahdollisen isäpapan kasseissa. Tarkoitan kuitenkin sitä, kuten Inni tuohon kauniimmin muotoili, että en itse valitsisi kasvattajaa vain sen perusteella, koska pentuja on tulossa, vaan ihan muilla kriteereillä.

neruda kirjoitti:

Tottakai se onkin toivottavaa, että sitä pennun eloa odotetaan ihan alkumillimetreistä lähtien, jo siitä kun pentu on kaukainen haave mahdollisen isäpapan kasseissa. Tarkoitan kuitenkin sitä, kuten Inni tuohon kauniimmin muotoili, että en itse valitsisi kasvattajaa vain sen perusteella, koska pentuja on tulossa, vaan ihan muilla kriteereillä.

Aaa, nyt ymmärsin. Noo, minä olen valinnut nämä mahdolliset pentueiden kasvattajat ihan sillä, että toisen tunnen ja toinen on samoista piireistä, kun meidän ensimmäinen :) Mutta kohtahan tuo vasta selviää, että onnistuiko edes! Jos ei, niin aloitan etsinnän uudelleen tai sit jään kuulastelemaan, yritetäänkö astutusta koska uudelleen Tietysti tässä tilanteessa merkitsee myös se, koska pentu tulee, sillä just nyt en ottaisi pentua, kun olen vielä työelämässä. Tiedän, että työt loppuu huhtikuussa, joten sen jälkeen on taas aikaa pennun kanssa sisäsiisteyteen opetteluun jne. Eka pentu kun tuli, otin kyllä "äitiysloman", että saatiin elämä hyvin käyntiin yhdessä! :)

Toinen peruste millä itse otan pennun, on emä ja kasvuympäristö. Onhan selvää, että pentu ottaa aina vaikutteita ensimmäisenä emästä. Jos emä on arka tai "äkäinen", niin on todennäköisempää, että myös pentu perii joitain näitä piirteitä. Valitsenkin pennun sieltä, missä on ollut myös muita koiria (tottunut siis jo ihan pienestä) sekä emä on vastaanottava.

En nyt sano, että tämä on absoluuttinen totuus, jota kaikkien tulisi seurata - jokainen valitsee pentueensa tavallaan. Itse tiedän, että tuleva emä on Hali-berni, joten luonnetta löytyy. Se on minulle hyvä peruste, koska haluan toisenkin yhtä sosiaalisen kaverin kuin Kape on nyt :)
Tiedän kyllä, että ensi askeleet täällä meillä kotona ovat se suurin ratkaiseva aika.

Mutta asiasta toiseen, onko kukaan menossa sennenkoira-leirille ensi kesänä tai onko kokemuksia siitä? Olisi ihanaa järjestää bernilenkki täällä meilläpäin jo, mutta en oikein tiedä mistä lähden etsimään lenkkiseuraa, sillä viestini lukittiin aikuistenpalstalla vaikka meidän alueelle ei ole omaa ketjua, jossa kysellä (Kuopio/Siilinjärvi/Leppävirta/Varkaus). Ajateltiin sitten ehkä Kaapon kanssa lähteä Sennen-leirille, riippuu nyt miten se elämä tässä heittelee :)

Päivän paras uutinen tuli! Me odotetaan vauvaa!!! :) (bernivauvaa)

Helou!

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, että mitä ruokaa syötätte koirillenne?
Lähinnä bernien syömistä ruuista olen kiinnostunut mutta saa toki laittaa jos taloudessa on eri rotuisia koiria niin mitä ne syövät.

Mikäli tätä keskustelua joku vielä lukeepi...

Meillä syödään raakaa lihaa ja luuta ja siihen kaverina J&V kana&riisiä. Liha-, luu- ja papanapäivä systeemillä, eli saa joka 3.päivä lihaa, etc. Tuntuu ainakin meillä toimivan.

Meidän berni on raakaruokinnalla, ja toimii sille parhaiten. Ruokahalua on kyllä ja söisi vaikka pieniä kiviä. Parin vuoden iässä alkoi oireilla korvissa hiivalla viljaan ruuassa, en teettänyt allergiatestejä, koska selvästi viljat sen aiheutti. Siinä siis syy miksi ollaan raakaruokinnalla. Perheen villakoira ja sakemanni syö nappulaa sekä raakaa.

Jahti&Vahti kana ja riisiä, raakalihaa, luita, välillä näitä oscarin tai mustinmurkinan märkäruokia, kotiruuan rippeitä, jos on tyyliin riisiä, kanaa tjsp.
Nyt on syönyt pari päivää purinan herkälle vatsalle jotain, mikä lie, kun ei saatu J&V:tä. Mutta ollaan pyritty pitämään monipuolisena senkin takia, että ei ole juurikaan suolisto-ongelmia :) Vehnää vältetään.

J&V kana-riisi on täälläkin ruokana, sekaan mitä milloinkin ja pari kertaa viikossa lihaa. Pentuajan söi Bento Kronenia.

Onnittelut muuten Tepsulle tulevasta pennusta! Ja tuota kasvattajavalinta-asiaa vielä siis sen verran, että meille lukijoille ei välittynyt ensimmäisistä viesteistä kuin se aika, ei sitä, että tunnet kasvattajan jo entuudestaan mikä tekeekin asiasta jo täysin erin

Voisin esitellä omankin rakkini tänne :-)



Täältä tosiaan löytyy huhtikuussa 7v täyttävä berniuros, Popi. On meidän perheen neljäs berninpaimenkoira ja komea ku mikä :D (ja sit mä menin valkkaamaan kuvan, missä se näyttää ihan uitetulta hilleriltä) mitään sairauksia ei ole herralla ollut koko ikänänsä, toivottavasti loppuelämäkin jatkuisi samaa rataa.. J&V kana-riisiä syödään meilläkin.
Valitettavasti ei enää asuta Popin kanssa saman katon alla, muutin syksyllä hissittömään kerrostaloon, niin herralle oli parempi jäädä vanhempieni luo maalle. Onneksi asutaan kuitenkin samalla paikkakunnalla, niin lähes viikottain tulee rakkia nähtyä ja sen kanssa touhuttua. Vielä jonakin päivänä kun elämäntilanne sallii ja muutan johonkin ei-rappuselliseen asuntoon, aion vielä bernin hankkia.

Kiitos! Nyt sit toivotaan, että siellä ois uros meille :) Ja vaikkei olisikaan, niin olen silti kauhean innoissaan tuosta pentueesta, kun vihdoin onnistui! :)