Koirat.com

Voi että, ompas toinen kasvanut! Ja teillähän näyttää olevan seisomisharjoituksetkin jo hyvällä mallilla Ootteko punninnut neitiä, paljonko on painoa tullut? Nuo korvat on kyllä niin söötit

16vk rokotuksilla ei muistettu ell kanssa punnita neitiä, mutta 11kg painoa oli 12vk iässä. Mikäli painon nousu on n.0,5kg/vk, niin ollaan 13kg+ tienoolla. Luulisin että lähempänä 15kg aletaan jo olemaan. :) Nilan veli painaa jo hurjat 18kg!

Moikka!

Eli minulla olisi hiukan kysyttävää valkkareista :)
Toivoisin että asiasta tietoiset voisivat hieman valaista minulle rodun saloja ja kertoa omia kokemuksiaan rodusta. Olen opiskellut rodusta suhteellisen paljon itsekkin, mutta aina on parempi pelata varman päälle ;) Koira olisi tulossa aktiiviselle opiskelija nuorelle, joka kuitenkin kaipaisi sitä omaa kyljenlämmittäjää kylmiin talvi-iltoihin.

Sopiiko ensimmäiseksi koiraksi
Kyseessä olisi tosiaan ensimmäinen oma haukkuni. Koen kuitenkin eduksi että olen työskennellyt dog-sitterinä, ja kouluksessa sainkin hyvin paljon vinkkejä koiran koulutukseen. Joskus lapsuudessani perheessämme oli kyllä koira , mutta ikävä kyllä kaverista jouduttiin luopumaan pikkusisareni allergian takia.

Narttu vai uros?
Onko sukupuolien välillä kovin suuria eroja, kumpi olisi parempi ensikertalaiselle?

Asunto
Olen kuullut ettei tämä rotu ole kovin hanakka haukkumaan, pitääkö paikkansa? Sopiiko kyseinen rotu kerrastalo elämään, jos pääsee tarpeeksi usein ulos+ saa tarvitsemansa aktiviteetit?

Luonne ja koulutettavuus
Tietysti tämäkin riippuu yksilöstä, mutta kysynpä nyt noin yleisesti. Ovatko koiranne pusukoneita vaiko jöröjukkia? Tulevatko toimeen ihmisten ja toisten koirien kanssa? Miten helposti koiranne oppivat ( tai ovat oppimatta)? Lisäksi tyo kysymys arkuudesta mietityttää... Onneksi tuo pevisan kautta tullut uudistus molempien vanhempien luonnetesteistä helpottaa asiaan :)

Liikunta ja aktivointi.
Kuinka usein käytätte koiraanne ulkona ja miten aktvioitte muuten (erityisiä harrastuksia yms.) Olen itse ajatellut canicrossia ja vaellusta (+ muu kiva harrastus eihän sitä koskaan tiedä mihin elämässään intoutuu :) )

Turkki
Käsittääkseni ei kovin hankala hoitoinen?

Ruokinta
Millainen ruokavalio koiralanne on noin suurinpiirtein ja kuinka paljon koiraanne menee rahaa kuussa noin suurinpiirtein?


Terveystilanne.
Ovatko omat koiranne/ tuntemanne yksilöt olleet kovin sairaita? (Tähänkin tiestysti voin vaikuttaa valitsemalla pennun hyvistä vanhemmista) onko jotain erityistä johon kannataa pentua hankkiessa ottaa huomioon vanhempien luonteiden lisäksi?

Hinta
Missä mahtaa liikkua hintahaarukka yleisesti? ( tiedän varautua ajoissa, että ehtii säästöpossu täyttyä) :)


Muuta mitä kannattaa ottaa huomioon kyseistä rotua hankkiessa?


Tässä nyt oli muutama kysymys joihin kaipailisin vastauksia. Koiran ottamisen aika lähestyy ja on ihana viimein täyttää lapsuudenaikainen haaveeni omasta haukusta. Kiitän jo etukäteen vastaajia :)

^Tervehdys!
Minulla on ollut valkkari vasta hetken, mutta joihinkin asioihin osaan kuitenkin jo nyt vastata.. :) Valkkari on minulle toinen koirani.

Sukupuolten välisiä eroja en ainakaan itse ole suuremmin havainnut, mutta itse ainakin koen narttu valkkarin aika helpoksi otukseksi metsästyskoirien jälkeen.

Nila ja Nilan emä ainakin osaavat haukkua- niin sisällä kuin ulkona. Ulkona paimennetaan paljon, ihan kaikkea ja sisällä innostuessaan tai komentaessaan haukutaan. Yksinolojen opettelujen aikanakin tuli haukkuja.
Itse ainakin koen että koira kuin koira soveltuu kerrostaloon, kunhan omistaja tiedostaa koiran tarpeet- mitkä sinä näytät tietävän.

Nila on pusuttelija. Pusuttelee vieraat ja tuttavatkin, eikä kyllä arastele yhtään. Arkuutta en ole tuosta koirasta vielä löytänyt. Nila tulee toimeen kaikkien koirien kanssa ja kasvattaja kehottikin käyttäämään mahdollisimman eri väristen, eri luonteisten ja eri tyyppisten koirien luona. Nila ainakin oppii todella helposti ja kiellot ymmärtää hienosti.

Mitä arkuuteen tulee, niin tutustu pentueen molempiin vanhempii ja keskustele paljon kasvattajan kanssa. Itse näillä neuvoilla pääsin pitkälle ja sain mahtavasta yhdistelmästä pennun. :)

Meillä on vielä tuo pumpuliturkki, mutta pitkäkarvainen mallikaan ei kovin hankala pitäisi ainakaan olla. Tokihan se imee enemmän kuraa ja on harjattava, mutta itse en koe sitä hankalaksi.

Meillä Nila syö Probooster puppy maxi nappulaa sekä lisukkeina erilaisia lihoja ja luita sekä muut lisukkeet (öljyt, nokkosjauheet jne.). Noh, jos lasken hieman pennun kuluja, niin meillä menee kuukaudessa koiraan varmaan 200€. En tokikaan tarkasti osaa sanoa, kun ei tule laskettua..

Pentuetta valittaessa katso ehdottomasti terveyttä ja luonnetta. Seuraa terveyttä kauemmas sukupolviin sekä tutustu vanhempiin. Kasvattaja auttaa varmasti paljon sinua tutustumaan heidän koiriinsa.

Tiedän ainoastaan yhden valkkarin jolla on ollut kyynärnivelissä ongelmaa, jonka vuoksi piti lopettaa. Allergiat taitaa myös olla aika yleisiä rodun parissa, mutta kannattaa pentuna antaa koiralle monipuolista ravintoa viljojen lisäksi.

Itselleni koira maksoi 1200€, siihen lisäksi sitten rokotukset n.100€, sekä matolääkkeet ja tietenkin hakemisesta aiheutuvat kustannukset.

Painoitan vain tutustumaan koirien terveyteen ja luonteisiin. Itse ensimmäisenä pentuetta etsiessäni katsoi emän ja isän lonkat jne., luonnetestin, sitten katsoin tuloksia myös sukutaulun muilta osakkailta. Sitten kun itselläni katse on harrastelussa ja näyttelyissä, niin katsoin kuinka ovat pärjänneet sillä saralla. Kun kaikki näytti hyvältä netissä, otin kasvattajaan yhteyttä ja kysyin koirien luonteet sekä kerroin suoraan harrastusaikeemme.

Toivottavasti minusta nyt jotain apua oli, vaikkakin tämä rotu on itselleni vielä aika uusi, vaikka onkin paljon tullut tutustuttua

Vastailenpa minäkin omasta puolestani.

Looralei kirjoitti:


Sopiiko ensimmäiseksi koiraksi
Mikä ettei, ei perusvalkkari mikään valtavan haasteellinen ole missään suhteessa. Valkkareita on aktiivisempia ja rauhallisempia, leppoisia lehmänhermoja ja täysiä vitipäitä ja kaikkea siltä väliltä. Maalaisjärjellä pääsee kyllä pitkälle, ja liikuntaa nämä kyllä tarvitsee. Canicross ja vaellus kuulostaa oikein hyvältä! Peruskoulutus (arkitottis) riittää kyllä, välttämätöntä ei ole sen ihmeemmin harrastaa jos ei kiinnostusta ole.

Narttu vai uros?
Yleensä narttua suositellaan ensikertalaiselle mutta ne urokset mitä itse olen nähnyt on olleet kyllä oikein mukavia luonteeltaan eikä mitenkään erityisen dominoivia tms.

Asunto
Sopii kerrostaloon kyllä, liikkuminen ja aktiviteetit toteutetaan kuitenkin ulkona ja kotona vaan huilataan. Ei nämä nyt mitään hirmuisia haukkujia ole (vrt esim pystykorvat), mutta vahtitaipumusta voi toisilla olla enemmän ja toisilla vähemmän. Ovikellolle ja pihassa kolistelijoille omakin valkkari kyllä räyskää mutta koulutuskysymyshän tämä on pitkälti.

Luonne ja koulutettavuus

Vaihtelua on kovasti. Luonteen osalta suunta on ehdottomasti parempaan päin, ja kasvattajiin, pentueen vanhempiin ja muihin lähisukulaisiin tutustumalla voi pelastaa paljon. Älä ota pentua ensimmäisestä vastaantulevasta paikasta vaan tee hiukan taustatyötä. Rodussa esiintyy arkuutta ja hermorakenteen ongelmia, mutta enemmistö koirista on kuitenkin mukavia ja avoimia luonteeltaan. Kaikista ei ole tavoitteelliseen harrastamiseen esim pk-puolella (sellaisen eteen joutuu vielä vähän enemmän näkemään vaivaa) mutta iloisen lenkkikaverin löydät varmasti kohtuu helposti. Koulutettavuus vaihtelee myös yksilöittäin, mutta pääasiassa nämä on aika helppoja koulutettavia siinä mielessä että paimenluonne jo tuo sellaista "miellyttämisenhalua", yhteistyöhalua jne, ja fiksuina ovat kyllä nopeita oppimaan. Dominanssissa ja ohjaajapehmeydessäkin on eroja, mutta yleensä valkkarit tuppaa olemaan aika ohjaajapehmeitä. Oma koira on siinä suhteessa ollut aika helppo, ei se isommin ole ikinä yrittänyt "pomotella".

Liikunta ja aktivointi.
Liikuntaa tarvii paljon kyllä. Paljon on tietysti suhteellinen käsite, mutta sanotaan nyt että puolen tunnin remmilenkki päivittäin ei riitä. Lunan kanssa lenkkeillään päivittäin 1,5-3h (nyt hiukan vähemmän kun on pikkupentu talossa... mutta kyllä se tästä taas), osa perus remmilenkkiä, osa vapaana metsässä. Joskus pyöräilläänkin ja kesällä uidaan. Muutakin aktivointia on hyvä olla ainakin nuorena. Peruskäskyjen opettelu, pienten temppujen treenaus, aktivointilelut, namienetsintä, lelujenetsintä, jäljestys esim on hyviä. Liikaa tietysti ei kannata huseerata, koira kannattaa myös opettaa rauhoittumaan ja lepäilemään, tämä tosin tulee yleensä iän myötä aika hyvin itsestäänkin.

Turkki
On aika iisi. Klassinen kysymys, onko valkoinen koira vaikea pitää puhtaana? Ei se minusta sen vaikeampi ole kuin mustakaan. Valkoisessa ainakin näkyy koska se on kurainen. Lyhytkarvaisen mallin kanssa pääsee tietysti vähän helpommalla. Pitkäkarvaisiakaan ei tarvitse alituiseen puunata tai sukia. Itse pyyhin tassut pyyhkeellä kuivalla kelillä, sadesäällä suihkutan koivet ja mahanalusen, 2-5 min per lenkki, ei paha. Harjaan silloin kuin muistan. Karvaa tietysti varisee karvanlähtöaikaan paljon.

Ruokinta
Luna on tosi herkkämahainen (todettu IBD) mutta sille parhaiten sopii yhdistelmä puolet nappulaa (Brit Carea ja Royal Caninia) ja puolet lihaa, kalaa tai kananmunaa. En ole laskenut mitä se kaikkineen kuussa maksaa... Halvemmallakin pääsisi jos voisi edullisempaa napua syöttää ja tilaisi lihat isommissa erissä. Ruokinnassa on vähän taas se että kelle mikäkin sopii, toisille passaa barffaus ja toiset syöttää pelkkää kuivamuonaa tai antaa puuroja, neuta tms.

Terveystilanne.
Herkkävatsaisuutta tuntuu olevan muillakin kuin omalla valkoisella ja taas toisaalta rautamahojakin tiedän useamman. Onhan näissä noita luuston ongelmia, ei nyt mikään hirmu paha tilanne moneen muuhun rotuun verraten mutta kannattaa se terveystaustakin selvittää. Pevisa rajaa jo kaikenlaista ikävää pois, eli pitäydy rekisteröidyissä pentueissa ja "kunnon" kasvattajissa.

Hinta
Tonnin pintaan nämä taitaa olla keskimäärin.

Muuta mitä kannattaa ottaa huomioon kyseistä rotua hankkiessa?
Tutustu rauhassa kasvattajiin, käy katsomassa koiria livenä näyttelyissä, kokeissa, kasvattajien luona jne... Ei pelkästään arkuusjuttujen välttämiseksi vaan ihan silläkin, että näitä tosiaan on vähän eriluonteisia. Toiset oli ilomielisiä pusuttelijoita, vilkkaita, eloisia ja touhukkaita, toiset rauhallisempia ja viilipyttymäisempiä tyyppejä. Tutustu vanhempiin vähän siinäkin mielessä jotta saisit sen luontoisen koiran mistä itse tykkäät. Hyvä valkkari on aivan ihana koira, saat siitä uskollisen, iloisen ystävän moneen menoon. Huonon kanssa taas voi arki olla melkoista pään hakkaamista seinään ja tahimista…

Kysy ihmeessä lisää jos joku asia jäi mietityttämään.

Sopiiko ensimmäiseksi koiraksi
Ei... ja kyllä. Riippuu millaisista vanhemmista otat koirasi. Millainen pentu sinulle osuu kohdalle. Millaiset taustajoukot sinulla on apuna ja kuinka valmis olet hakemaan apua sitten kun sormi menee suuhun koiran kanssa. Velmu oli itselleni kolmas oma koira, sitä edeltävä oli kovaluontoinen isompi saku-bernimix uros ja silti Velmun kanssa jouduin opettelemaan ihan kaiken alusta ja siihen on palanut tuhottomasti rahaa, aikaa ja hermoja että siitä on jotenkin päin ok koirakansalaisen saanut. Ja silti moni varmasti kyseenalaistaisi miten tällaisen koiran kanssa voi yksinkertaisesti elää.


Onko sukupuolien välillä kovin suuria eroja, kumpi olisi parempi ensikertalaiselle?
Riippuu ennemminkin pennun luonteesta. Mutta itse yleensä narttua suosittelen.


Olen kuullut ettei tämä rotu ole kovin hanakka haukkumaan, pitääkö paikkansa? Sopiiko kyseinen rotu kerrastalo elämään, jos pääsee tarpeeksi usein ulos+ saa tarvitsemansa aktiviteetit?
Oma on asunut luhtitalossa ja asuu kerrostalossa. Sanoisin että sopii, oma on ainakin ok kunhan tekee selväksi mikä on talossa meno. Tosin myös haukkuherkkä pystismix on turpa kii täällä yksin koska opetettu. ; ) Ovikellon ja kovemmat rapun/naapureiden kovemmat mölinät molemmat kyllä haukkuvat kuten kuuluukin, sanoisin että normikoiran verran oma haukkuu. Yksin nää on hiljaa. Mutta siihenkin on pitänyt opettaa huolella, ja yksinoloon panostaa varsinkin pennusta pitäen.

Luonne ja koulutettavuus
Tietysti tämäkin riippuu yksilöstä, mutta kysynpä nyt noin yleisesti. Ovatko koiranne pusukoneita vaiko jöröjukkia? Tulevatko toimeen ihmisten ja toisten koirien kanssa? Miten helposti koiranne oppivat ( tai ovat oppimatta)?
Ei pääsääntöisesti tule toimeen toisten koirien ja ihmisten kanssa; ellei ole naisihminen joka tulee meille kotiin asti käymään (tai OIKEASTI vaikeampien koirien käsittelyyn tottunut esim. pk-puolen ihminen niin ulkonakin voi kaveerata) tai narttu/pentu joka tulee kotiin sisälle ja saan itse valvoa tilanteen ja tehdään juuri kuten minä sanon. Ja siltikin luultavasti pari kertaa saa repiä toisen koiran kurkusta irti ennen kuin hyväksyy.
Dominoiva, oman perheen koira, ei periaatteessa kaipaa muita koiria seuraksi/leikkikaveriksi vaan emännän kanssa kahdestaan touhuaminen jättää kaiken taakseen. Saalisviettiä löytyy sen verran että riistan perään lähtisi ja luultavasti tappaisi pienemmät koirat. Muita koiria jahtaisi kiihkoissaan jos antaisi, ei osaa "leikkiä" niin että kaikilla on kivaa muuta kuin sisällä kevyesti toisen koirani kanssa painia (ja se onkin ainoa joka ei pelkää Velmua).
Omalle sisäpiirilleen muka-mielistelevä pussailija, mutta dominointi näkyy käskyjen tottelemattomuutena/puolivillaisena "joo joo"-tekemisenä jos muu kuin minä tai kämppis käskee. Saattaa törkeästi vaan esimerkiksi kiivetä vieraan PÄÄLLE sohvalle istumaan jos ei osaa komentaa. Sekä uhaksi kokemansa tilanteet kyselemättä ohjeita pääsääntöisesti pyrkisi hoitamaan itse. Miehiä vihaa erityisesti mutta muutaman sukulaisen hyväksynyt sen verran jo että ei yritä purra ja voi ottaa ruokaakin kädestä, mutta väistelee. Isä ja pikkuveli ok kun pennusta asti heidät tuntenut.
Velmu oppii helposti, ja yhtä helposti alkaa yrittää menemään siitä mistä aita on matalin. Ruoka ja lelut toimivat hyvin palkkana, mutta auktoriteetti on se ykkösasia millä tämä koira tottelee. Ruualla ja leluilla se ei elukoiden jahtaamista lopettaisi tai ihmiselle karjumista ja on niin tiloissa että sitä on turha edes yrittää palkata kun ei näe muuta kuin sen kohteensa. Ainoa mikä sen pitää aisoissa on se, että tietää minun olevan niin hemmetin tyytymätön siihen jos ei totella.
Tällaisen koiran kanssa elo on sellaista, että säännöt on aina samat ja niistä ei mistään syystä luisteta, aina totellaan ja mistään tilanteesta ei lähdetä "koira voittajana" koska se kostautuu piakoin.
Koirien ja ihmisten ohitukset hoidetaan meillä aina käskyn alla ajoissa väh 1,5-2 m ohitustilan kera, ja kerrostalon rapussa kuulostella ettei muita ole liikkeellä rapussa samaan aikaan. Jos tulee joku niin koira nurkkaan/seinää vasten painaa "jätä"-käskyn kera ettei tule haaveria (yksi ronski näykkäisy omaan käteen tuli pari kk sitten kun jonkun kakara ovesta käveli suoraan koiraa päin ja jouduin nostaan seinälle ettei pääse kii penikkaan). Ketään en päästä silittelemään tai liian lähelle juttelemaan ulkona (ellei kokenut truu koiraihminen) ja kaikki koiriensa nuuskututtajat toivotan alimpaan helvettiin. Jos joku on liian pälli tajutakseen että koirani raatelee hänet/hänen fiiffelinsä niin lähden menemään, jos ei sanaani uskota. Sanon kyllä rumastikin jos ei ensin uskota, varsinkin miehille on joku egoboosti alkaa nuorelle naiselle hyssyttämään kuin koirani paremmin tuntisivat, hrh...


Kuinka usein käytätte koiraanne ulkona ja miten aktvioitte muuten (erityisiä harrastuksia yms.)
Pari tuntia päivässä meillä "ihanne" mihin pyritään, mistä väh. tunti vapaana. Kesällä hiekkatiellä juoksutan pyörän vierellä kevyttä ravia ja uitan aina kun siihen mahdollisuus, muuten metsämaastossa saa itse seikkailla mukana. Lumettomana aikana jälkeä silloin tällöin omaksi huviksi ja joka päivä pyrin tuota temputtamaan, ottaan jotain toko-juttuja tms. vähän edes koska ei tällaista koiraa pelkällä liikunnalla tyydytetä. Alkaa näkymään talouden toisten koirien turhana kyykyttämisenä ja hihnassa levottomampi jos ei saa tarpeeksi vapaana hillua ja herran kanssa touhuta kahdestaan.

Turkki
Käsittääkseni ei kovin hankala hoitoinen?
Helppo, harjaan harvoin ja ravat lähtee kostealla pyyhkeellä viimeistään.


Millainen ruokavalio koiralanne on noin suurinpiirtein ja kuinka paljon koiraanne menee rahaa kuussa noin suurinpiirtein?
Tällä hetkeellä viljaton Taste Of The Wild-nappula kokeilussa hiivaongelman takia. Kuussa menee + 60 e ruokintaan, jos joutuu viel ruuan vaihtamaan niin 70-80 e tai enemmänkin jos joutuu raakaruokaa kokeilemaan. Sekaan pari kertaa viikossa kananmunaa tai jotain lihaa raakana jos on varaa ostaa.


Ovatko omat koiranne/ tuntemanne yksilöt olleet kovin sairaita? (Tähänkin tiestysti voin vaikuttaa valitsemalla pennun hyvistä vanhemmista) onko jotain erityistä johon kannataa pentua hankkiessa ottaa huomioon vanhempien luonteiden lisäksi?
Tähän voisi laittaa kilometrin pituisen listan omasta. :D Hiivaongelmaa korvissa ja iholla ja suupielissä ja tassuissa, raksuvat C-lonkat, lihasjumeja, herkkämahaisuutta. Itse katsoisin luonnetestitulosten ja allergiattomuuden lisäksi ettei suku vilise C-lonkkia koska joo, kyllä nekin voivat oireilla vaikka aina muuta hyssytellään. Oma on raksunut vuosikkaasta asti ja takapää kerää jumeja. Pentuna ontui ties monta kertaa kaikki koipensa läpi.


Missä mahtaa liikkua hintahaarukka yleisesti?
Tonnin tai vähän päällekin jo nykyjään.

Muuta mitä kannattaa ottaa huomioon kyseistä rotua hankkiessa?
Kannatan koiranetin selailua myös mieluisista kasvattajista ettei pelkkään sanaan luota. Rehellinen kasvattaja kertoo myös huonot puolet ja ongelmat avoimesti sekä syyt juuri kyseisen yhdistelmän takana.

No niin, jokohan siinä oli säikyttelyä kerrakseen. :D

Huono kuva, mutta laitetaan nyt kuitenkin paremman puutteessa..

Nilatin tänään 5kk&8pv ja hyvin on neiti kasvanut! Korvia vielä odotetaan nousevaksi ja kysymys kuuluukin- mahtavatko nousta?

^En uskoisi että enää tuosta nousevat, tai ainakin löysiksi jäisivät vähintäänkin. Perussääntönähän on että mitä isommat korvat niin sitä myöhemmin yleensä menee nousta, ja viimeistään hampaidenvaihdon jälkeen jos eivät ole kunnolla nousseet niin tuskin tulevat nousemaankaan.

Velmullahan on valkkareiden keskikokoa isommat korvat mutta siltikin tilanne oli 15 viikon iässä jo tämä:

^Okei. Pitääköhän noita sitten teipata? Vaiko maitoliimaa?
Hampaathan meillä on juurikin vaihtuneet.

Mielellään olisi hienoa että korvat nousisi, suunnitelmissa on kuitenkin pinkka näyttelyitä..

Veikkaanpa että luppakorvan korvat taitavat jäädä lupalle tai ainakin löysiksi..

Ja vastauksia tuonne aiempaan kyselyyn:

Sopiiko ensimmäiseksi koiraksi?
Toki sopii, siinä missä muutkin. Mutta alleviivaan ja korostan, ole _tarkkana_ millaisesta yhdistelmästä ja millaisen pennun valitset. Tätä ei voi miettiä liikaa!

Narttu vai uros?
Se on varmaan enemmän mielipidekysymys.

Asunto
Mulla on ainakin kaksikko kerrostalossa ilman ongelmia.

Luonne ja koulutettavuus
Edelleen, korostan hyvän yhdistelmän valitsemisen tärkeyttä, että saat päästä terveen koiran. Jos joku sanoo että valkkari on varautunut - kierrä kaukaa. Ei sen tarvitse olla. Ikinä en ole kuullut edes näyttelytuomarin tulevan sanomaan että koira olisi liian ystävällinen. Eli kyttääjät, luimistelijat, kiertäjät ja alle pissaavat mielistelijät samantien pois laskuista. Oikeasti. Tutuissa ja puolitutuissa on niin paljon varoittavia esimerkkejä aiheesta, ei koira ole arka - se on vaan vähän varautunut - ja kohta on ongelmia tiedossa!
Toinen mistä saa olla valkkarin kanssa tarkkana, jos aikoo jotain harrastaa koiransa kanssa, on se, että sillä oikeasti riittää virtaa tehdä ja että sitä saa motivoitua. Liian moni valkkari on vähä liian "lössö" eli sen paras toiminta-aika treenatessa on kovin lyhyt, se väsähtää ja "hidastuu" nopeasti tai ei innostu ja motivoidu. Koiraa valitessa vaadi nähdä vanhemmat myös töissä/vaadi koetuloksia!

Liikunta ja aktivointi
Meillä harrastetaan tosissaan vesipelastusta, näyttelyitä ja agia. Ja tokoa ei niin tosissaan kun omistajalla ei riitä hermo niin pikkutarkkaan hommaan.. Agiakin tosissaan vaan toisen kanssa kun toinen on vähän liian iso, hidas ja kömpelö lajiin, vaikka siitä pitääkin kovasti.

Turkki
Kämppäsi, autosi ja vaatteesi tulevat olemaan täynnä valkoista karvaa, totu siihen. Muuten turkki on helppo, mitä nyt kaikki paska siinä näkyy heti.

Ruokinta
Mun koirat syö jahti&vahti energiaa ja ihan hyvinvoivilta mielestäni vaikuttavat. Lisänä joskus sitten luita tms.

Terveystilanne.
Perushyvä, mutta vanhempien terveystulokset toki tulee tarkastaa ja tutkia sukua. Omat koirat on olleet terveitä (toisella on D-lonkat muttei rikkoa ja samalla koiralla toinen kives ei laskeutunut vaan jäi nivuskanavaan ja piti leikata pois), ei allergioita tai muutakaan sanomista. Toisella murtui olkapää pentuna ja piti leikata.

Hinta
1000-1300e noin suurinpiirtein.


Muuta mitä kannattaa ottaa huomioon kyseistä rotua hankkiessa?
Huomioi, että "tuoreena" rotuna ja rotuunottojen vuoksi valkkari on kovin "hajalaatuinen" eli koiria on joka lähtöön karvanlaadusta, luonteesta, energiatasosta ja koosta kun puhutaan. Eli edelleen painotan valitsemasi yhdistelmän tarkkaa kyyläämistä. :D Ja luonteen kanssa _tarkkana_.

Meillä oli tosiaan teipit 1/2 päivää ja sen jälkeen pois ottaessa oli täydet pystyt. Kuulemma nousee monilla pennuilla jopa vuoden tienoolla ja on ihan yhtä vahvat korvat kun aiemminkin nousseet. En siis ole enää teipannutkaan, kun ei ne teipit kyllä tuon hunsvotin mukana pysykkään..

Mutta hei, jos ei korvat nouse=ei näyttelykelpoinen, täytyy hankkia näyttelydogi!

Valkkareista kyselijälle tietoa omista kokemuksista:

Itselläni on 4-vuotias valkkarinarttu. Se on syönyt oman kukkaroni viimeistä penniä myöten, kuin myös raastanut hermojani, mutta samalla myös sulattanut sydämeni täysin herttaisuudellaan ja avoimuudellaan.

Mielestäni valkkari sopii myös ensimmäiseksi koiraksi, jos jaksaa perehtyä ja paneutua koiran koulutukseen sekä muutenkin koiran sielunelämän ymmärtämiseen (+ ruokintaan). Ehkä narttua kuitenkin suosittelisin ensikertalaiselle. Valkkariuroksia olen nähnyt jos monenmoisia..

Vahtihaukkua kyllä esiintyy rodussa melko paljonkin. Oma koirani on kerrostalossa, mutta ei hauku sisällä (koulutettu haukkuminen pois). Ulkona esim äitini luona omakotitalon pihaa vahtii haukkuen.

Luonteesta vähän. Oma narttuni on hirveän seurallinen, mutta ei varsinainen pusukone. Se haluaa olla lähellä, mutta ei esim tykkää halailusta :D Olen kouluttanut sen hyväksymään kaikki vieraat ihmiset ja toiset koirat. Ei sinänsä tykkää kovin paljoa leikkiä koirien kanssa, mutta rakastaa yli kaiken pallon/minkä tahansa esineen heittoa ja noutamista. Noin muuten luonteeltaan koira on suhteellisen vilkas ja innostuneena tai tylsyyttään piippaa. Kotona kuitenkin osaa rauhoittua hyvin nukkumaan. Ihmisiä kohtaan koirani on tietyllä tapaa alistuva ja herkkä, kerran kun näyttää että kuka vetää mistäkin narusta, niin uskoo kyllä ihmisiä. Tottelevainen herkkäperse.. joka imee omistajan mielialat täysin itseensä; yhden ihmisen koira, joka kulkee varjona perässä jokapaikkaan ja nukkuu omistajan jaloissa. Harvinaisen kiltti ja herttainen tapaus tämä minun valkkarini. Monen ihmisen sydämet se on sulattanut ja paljon kehuja saanut luonteestaan.

Oppii helposti kaiken mitä vaan osaa opettaa. Mielestäni valkkari sopii todella moneen harrastuslajiin, lähes rajattomasti voi keksiä kaikenlaista aktiviteettia! Arkuus on osaltaan perinnöllistä ja on ihan hyvä olla kriittinen oikeaa pentuetta etsiessään. Kuitenkin osaltaan arkuuden kehitykseen vaikuttaa kasvuympäristö ja pentuajan koulutus sekä sosiaalistaminen.

Meillä lenkkeillään varsinaisesti 3 kertaa päivässä. Harrastetaan tokoa ja agilitya, jäljestetään satunnaisesti, uidaan paljon. Ehkä parasta harrastamista tämän koiran kanssa on pitkät lenkkivaellukset ulkona metsässä/luonnossa.

Ruokinta on ollut meillä hankalaa aluksi, koira tuntui reagoivan kaikkeen ruoka-aineeseen eri oirein ja lopulta päädyimme raakaruokintaan. Nyt koira on oireeton ja hyvässä lihassa :) Rahaa menee aika reippaasti, about 100e kuukaudessa ruokaan tai enemmänkin.

Minun valkkari on ollut melko sairas. Oikean ruokavalion avulla sairauskierre saatiin katkaistua, mutta kyllä tällä on ollut paljon kaikkea.. tulehduksia, sikaripunkkia, hiivaa, suolitukosta ja myös epileptinen kohtaus. Se kannattaa tiedostaa, että yleisesti rotu on epilepsiaherkkä, geeneissä se on ja pysyy. Kaikki ei sairastu, mutta monessa sukuhaarassa epilepsia tulee välttämättä koiran mukana. Meilläkin tuo yksi kohtaus on ollut, mutta ei onneksi haittaa elämää jos koiran tila ei pahene vanhetessaan :)

Turkki lähti, lähinnä iho-ongelmien vuoksi.

^Ihana 'silakka'! Miten pää näyttääkin niin pieneltä!

saije kirjoitti:

^Ihana 'silakka'! Miten pää näyttääkin niin pieneltä!

Heh Takapään lihakset näyttää olemattomalle ja rintakehä on valtava.. taitaa neiti päästä kunnon liikuntakuurille nyt :D

(17.6.2013)

Meijän jätkä jo vuoden, tai täytti siis 17.6. :--D Enkä mä kuin vasta hehkuttanut täällä, että jeshhh, meille tulee valkkari !

Laittasin enempi kuvia, mutta netti toimii jokseenkin vastahakoisesti.

Kysyisin valkkarista muutaman kysymyksen.
Luonne?
Terveys?
Liikunta?
Aktivointi?
Turkinhoito?
Harrastukset?
Sopiiko kerrostaloon?
Kiitos vastanneille.

Olethan lukenut jo vastaukset useimpiin samoihin kysymyksiin ylempää?

Joo,huomasin ne kyllä vasta nyt.

Mitenkäs tässä kävi näin, että meille tuli jo toinen valkoinen taloon...





Ilúvatar vom Niehuser See, eli tutummin Tarra (tai Tartar, Deedee, Tarradarra, Riivaaja, Liero, Riiviö, Pikkutyyppi...) haettiin Saksasta keväällä. Se on puoliksi tuon meidän vanhemman koiran kasvattajan omistuksessa ja meillä siis sijoituksessa. Niin erilainen kuin "siskonsa". Jos ei tekemistä anneta niin tämä kyllä keksii sitä itse, on itsenäinen ja toimintavalmis, mutta kuitenkin sopivan sosiaalinen ja läheisyydenkipeä. Tästä odotetaan kivaa harrastuskoiraa ja toivottavasti näyttelyissäkin pärjäisi :) . Toistaiseksi kaikki sujunut hyvin!

Vanhemman koiran kanssa agility on todella hyvällä mallilla. Syksyllä on luustokuvaukset, jonka jälkeen tietää millä tahdilla jatketaan treenailuja. Pk-puolen lajejakin aletaan nyt syksymmällä treenata vähän tavoitteellisemmin.


Viva 1v


Ei tämä elämä kahden koiran kanssa aina niin helppoa ole (erilliset lenkitykset, sisäsiisteys pennun kanssa jne), varsinkaan tässä vaiheessa kun molemmat on noin nuoria, mutta en silti kertaakaan ole harmitellut että tuli toinen otettua. Ja nyt kun Tarran pahin pentuvaihe alkaa olla takanapäin niin jatkuvasti helpottuu. Voin vastailla jos jotakin askarruttaa kahden koiran omistamiseen liittyviä kysymykset :) .