Koirat.com

Blanko, Diivan ensiesiintyminen on tulevana sunnuntaina Helsingissä clubbarissa :) eli joo, näyttelyissä olis tarkoitus käydä myös.
Ootko ite esittänyt Kuuran näyttelyissä? Jos, niin jännitätkö sä? Kannattaa kokeilla et joku vieraampi vie sen, ellette oo kokeillu :)

Kyllä itskuki voi oppia sisäsiistiksi, mutta näillä on ainaki mun mielestä heikompi sisäsiisteysmoraali entä jollain muulla rodulla

Nyt on Bentley käynyt ensimmäisen kerran elämässään vieheellä. Maastovieheellä oltiin ja meni ensikertalaiseksi ihan kivasti. Alku oli sujuva, sitten se törmäsi merkkikeppiin josta taisi mennä vähän sekaisin. Matka jatkui, ilmeisesti herralle liian lähelle muita koiria koska viehe jäi matkalle ja Bentti meni moikkaamaan aivan fiiliksissään afgaaneja. Vieheen moottorimies sanoi, että B juoksi epäpuhtaasti. Kopeloi koiran läpi mutta totesi täysin ehjäksi. Epäilkäämme siis jumia selässä. Ja hieroja kutsuu.

Tässä myös video, näkyykö kaikille?

Haha ihana Bentley vieheen perässä! Mullaki ois vakaa aikomus mennä kokeilemaan Levin kanssa viehetreenejä kunhan tuo vähän kasvaa.

Kuvasin taas fiiniä Liiviläistä, kaikki kuvat meinasi olla tärähtäneitä kun ei tuo hirveen hyvin viihdy paikallaan..






Nuo sen korvat käy taas läpi jotain muodonmuutosta, tänään ne yhdessäkin vaiheessa lepäsi päällekäin sen päälaella

^Oi, söpö lippistyyppi! Manulla oli myös nuorempana korvat jatkuvasti tolleen

Haha ihana Mietin että onko Liivai jotenki outo kummine korvineen, mutta hyvä kuulla että muillakin on ollut tätä. Mun kämppiksen perheen vipukalla ei mitään tämmöistä ollut, mutta sillä on muutenkin jotenkin pehmeämmät korvat kuin Levillä.

Milloin Manusta näkee uusia kuvia?

^^^ Ihana

Inqq, mä ja kasvattaja ollaan molemmat esitetty Kuuraa, silti sama tulos.
Tsemppiä Diivalle näyttelyyn! Toivottavasti törmätään tässä syksyllä jossain näyttelyissä, jos mekin taas jossain vaiheessa lähdettäis kokeilee.

Ja Heisku, ei sisäsiistiksi oppiminen varmastikaan mahdotonta ole. Olishan Kuurakin melkein sisäsiisti jos mä vaan veisin sen tarpeeksi usein ulos. Että sellaista pomminvarmaa koiraa italiaanosta tuskin saa, joka ei tee sisälle vaikka ulos pääseminen venyisi syystä x kohtuuttoman pitkäksi. Jotkut koirathan ei tossakaan tilanteessa tekisi sisään, ellei rakko räjähtäisi. Mutta kohtuullisilla ulkoiluväleillä on varmasti ihan mahdollista saavuttaa sellainen 99,9% varmuinen sisäsiisteys.

^Aivan, eli harjotuista vaan sitten :) Meillä joudutaan pidättämään n. max 8h jos on aamuvuoro minulla, muuten 6-2h vaikka Vanilla jaksaa pidättää yli kellonympäri.

Toivotaan nyt ettei mies ala epäröimään itskua tuon "työläämmän"(?) sisäsiisteyden takia..

^^ Tässäpä olis muutama kuva viime viikon uimareissulta!

Ihana Manu Niin kauniin värinen, ja uiki näköjään ihan kunnolla :D

Manu kiittää! Joo tänä kesänä se innostui uimisesta viime kesänä vesi oli hyihyi.

Täällä yksi italiaanofani päivää

Köyhänä opiskelijana saan toki odotella omaa koiraa vielä pitkän aikaa, mutta täytyy ehkä karsia vaihtoehtoja jo valmiiksi, ihania rotuja on aivan liikaa. Italiaano vaikuttaa kyllä oikein mahtavalta vaihtoehdolta. Riittäisikö tällaiselle liikunnaksi 3-4 kertaa viikossa koirapuisto/metsäjuoksentelu ja vähintään tunnin remmilenkki päivässä plus lyhyemmät pissatuslenkit? Tarkoitus olisi myös harrastaa enimmäkseen agilityä ja näyttelyiden kiertäminen kiinnostaa myös. Ratajuoksuun en ole niin tutustunut, mutta mikseipä siitäkin voisi ottaa vähän selvää, jos sitä vaikka innostuisi

Yksi asia mietityttää, nimittäin suurin osa tuntemistani italiaanoista ovat olleet hyvin arkoja, luikkivat heti piiloon kun toinen koira lähestyy. Onko kohdalleni sattunut harvinaisia tapauksia vai onko tämä arkuus yleistäkin? Sheltin kanssa olen tottunut pidättyväisyyteen ja paljon töitä olen valmis sosiaalistamisen kanssa tekemään. Ovatko nämä kuinka haukkuherkkiä?

Kyllä mun mielestä pärjää kutakuin tommosella ulkoilumäärällä. Mitä enempi irtipitoa sen parempi tietty. Meillä ei ainakaan seinille hypitä kun käydäään yks pidempi lenkki, sit semmoset korttelikävelypissatukset useampaan otteeseen.

D ei ainakaan oo arka, päinvastoin. Siittä on kyllä moni sanonuki, että ompa rohkea/sosiaalinen tapaus.
Meillä ei haukuta. Pari kuukautta mitä D on mulla ollu, se on haukkunu ehkä alle 10 haukahdusta? Mutta ulvoa tuo saattaa yksinollessa. Neki kyllä on vaan semmosia muutaman sekunnin ulvomisia, eli ei tuntitolkulla.

Mulla tekis kans mieli koittaa agilitya ton kanssa, mutta.. se ku on vähän semmonen vinttikoira, tottelen sinua jos sattuu huvittamaan, tai jos siittä on minulle oikeasti hyötyä -tyyppi.

Katoinpa muuten huvikseni yksi päivä koiranetistä itskujen terveystuloksia ja järkytyin kuinka paljon siellä oli silmäsairaita koiria Tiedostin kyllä että italiaanoilla on silmäsairaudet yleisiä mutta en tiennyt että niitä esiintyy rodussa noinkin paljon! Tietenkään toi ei kerro koko totuutta kun kaikkia koiria ei ole tutkittu ja sairauksien "vakavuudessa" on eroja. Harvassa tuntui olevan myös yhdistelmät jossa molemmat vanhemmat olisi tutkittu terveiksi silmäsairauksien osalta (siis mitä nyt sieltä täältä selasin, en todellakaan katsonut kaikkia läpi.) Mä olin ajatellut että italiaano olisi semmoinen koira minkä voisin tulevaisuudessa hankkia mutta nuo terveystulokset sai kyllä muuttamaan mielen.

^ Lasiaisen rappeumaa iso osa rodun harrastajista pitää vaan ominaisuutena eikä sairautena. Mä en nyt ota kantaa itse siihen, onko sellaisten koirien jalostamisessa järkeä, joilla toi lasiaisen rappeuma on kun en tarpeeksi asiasta tiedä, mutta oon ainakin ymmärtänyt niin, että suurinta osaa koirista toi "sairaus" ei tuu elämänsä aikana haittaamaan. Että muut vanhuuden vaivat ehtii painaa jo päälle ennen kuin tosta tulee ongelmia.
Vai tarkoititko jotain toista sairautta?

^Lasiaisen rappeumaa oli eniten, mutta oli siellä lisäksi löytynyt muitakin sairauksia. Osa oli kylläkin lievempiä muotoja ja sellaisia jotka eivät juuri koiran elämään vaikuta.

Yhden itskukasvattajan sivuilla oli lasiaisen rappeumasta sanottu seuraavasti: "Lasiaisen rappeuma voi pahimmillaan johtaa muihin, vakavampiin sekundäärisiin silmäsairauksiin, kuten glaukoomaan, kaihiin, linssiluksaatioon tai verkkokalvon irtoamiseen, jotka aiheuttavat koiralle kipua ja voivat johtaa sokeutumiseen. Lasiaisen rappeuma itsessään ei aiheuta koiralle kipua, ja vain harvoin vaikuttaa näkökykyyn, mutta lasiaiseen liittyvien muutosten kyky vaikuttaa muiden silmäsairauksien kehittymiseen tekee sairaudesta ongelmallisen, ja siksi sen esiintymistä tulee tarkkailla." Lähteestä ei tietoa.

Itsekään en tiedä silmäsairauksista kovin paljoa (mahtaako tietää kaikki kasvattajatkaan?), mutta mun mielestä on vähän hullua jos suhtaudutaan sairauteen rodun ominaisuutena ja viedään näin rotua oletettavasti huonompaan suuntaan.

Vähänniinkuin lyttykuonoisilla koirilla hengitysvaikeuksia ja rohinaa pudetään normaalina rotuominaisuutena...

^Jotkut ehkä pitää, vaan ei kaikki.
Sori ot, takaisin vinttikoiriin

jepaa kirjoitti:

^Lasiaisen rappeumaa oli eniten, mutta oli siellä lisäksi löytynyt muitakin sairauksia. Osa oli kylläkin lievempiä muotoja ja sellaisia jotka eivät juuri koiran elämään vaikuta.

Yhden itskukasvattajan sivuilla oli lasiaisen rappeumasta sanottu seuraavasti: "Lasiaisen rappeuma voi pahimmillaan johtaa muihin, vakavampiin sekundäärisiin silmäsairauksiin, kuten glaukoomaan, kaihiin, linssiluksaatioon tai verkkokalvon irtoamiseen, jotka aiheuttavat koiralle kipua ja voivat johtaa sokeutumiseen. Lasiaisen rappeuma itsessään ei aiheuta koiralle kipua, ja vain harvoin vaikuttaa näkökykyyn, mutta lasiaiseen liittyvien muutosten kyky vaikuttaa muiden silmäsairauksien kehittymiseen tekee sairaudesta ongelmallisen, ja siksi sen esiintymistä tulee tarkkailla." Lähteestä ei tietoa.

Itsekään en tiedä silmäsairauksista kovin paljoa (mahtaako tietää kaikki kasvattajatkaan?), mutta mun mielestä on vähän hullua jos suhtaudutaan sairauteen rodun ominaisuutena ja viedään näin rotua oletettavasti huonompaan suuntaan.

Eipä kyllä varmasti kaikki kasvattajatkaan tiedä tarpeeksi, kun tosta lasiaisen rappeumasta ei yksinkertaisesti vaan ole tarpeeksi tietoa. Tiedän, että on sellaisia kasvattajia, jotka pitää lasiaisen rappeumaa sen verran pienenä pahana, että valitsee jalostukseen mieluummin tämän riskin omaavia koiria, jos sillä saadaan vaikka epilepsia ja polviongelmaiset suvut suljettua pois.

Ja faktahan on myös se, että jokaisessa koirarodussa on enemmän tai vähemmän perinnöllisiä sairauksia.

Mutta aah kuolasin tänään agikisoissa vinttareitten perään. Radalla tais viipottaa jopa 5 eri vinttaria ja mä olin kuolla ihastuneisuudesta siellä radan reunalla .

Yksi melko tuore vinttari-ihminen ilmoittautuu

Minulla on nyt melkein vuoden ollut afgaani-vauvainen. Ja sen myötä: vintit <3