Koirat.com

Aattelimpa kysästä täältä josko joku osaisi neuvoa...elikkäs, mulle tuli vk sitten aikuinen koiruus.Metsästysrotuinen lintukoira.Koira on asunut edellisessä paikassa tarhakoirana siskonsa kanssa.Muuta ei ole harrastettu kun pari krtaa vkssa n.puolen hn juoksulenkki.Siinä kaikki.Koira ei siis osaa mitään.Entinen om.on antanut sen hyppiä ihmisiä vasten koska hän haluaa että koira on onnellinen ja iloinen ja näin se kuulemma näkyy. Noh, ekat 2 pvä oli ihan hirveetä kun kamu rantautui mulle.Hirveän iso muutos ja vielä uusi ihminen.Ymmärrettävää. Mutta, oon itse miettinyt että miten koiran kanssa kannattaisi toimia. Vasten hyppiminen on jo nyt vähentynyt kun kiellän aina kun koira hyppää ja työnnän pois.Mutta eniten ihmettelen koiran "perskärpäsyyttä".Se kävelee koko ajan perässä.Jos nousen sohvalta, se nousee myös heti.Jos se esim.makaa ja menen silittämään niin häntä heiluu kovasti mutta koira nousee heti.Teenkö siis väärin kun menen rapsuttamaan sitä sen makoillessa? Mietin sitäkin että mitäs sitten kun koiruus joutuu olemaan yksin?kun se jo nyt ravaa mun perässä niin luulis yksinolon olevan vielä vaikeempaa.:/ Oon tässä miettinytkin,koira vielä koe-.ajalla, että onko mulla taitoa kouluttaa sitä.Ja myös onko rahkeita.Rotu tarvitsee hirveesti touhuamista mutta en oikein tiedä mitä sen kanssa touhuaisi...nakkien etsimistä ollaan harjoteltu ja myös istu ja tänne käskyjä hiljalleen.Leluista tai luista kaveri ei ymmärrä mitään.Ei varmaan ole hänen kanssaan koskaan leikitty. Pidän hänestä jo nyt kovasti! Iloinen koira joka on myös ystävällinen muille koirille ja ihmisille. :)

Tulipas pitkä raapustus!:) Antakaa ihmeessä kommentteja!

Pienillä määrillä totutat yksin oloon. Voitte aloittaa harrastuksen esim. TOKO, pääset luomaan suhdetta koiraan ja samalla opetat koiralle käskyjä.

Kouluttamalla voit saada itsellesi hyvän kaverin!

Teenkö siis väärin kun menen rapsuttamaan sitä sen makoillessa? Mielestäni ehdottomasti ei kannata.

Mietin sitäkin että mitäs sitten kun koiruus joutuu olemaan yksin?
Mikäli se on osannut olla tarhassa yksin, niin ei ole myöskään ongelma uudessa paikassa jos samanlainen "kulttuuri" säilyy myös uudessa kodissa. Tietenkin liikunnat ja huollot paremmin. Mutta huomiota kokonaisuudessaan niukalti jotta koira ei ripustaudu(haluaa kontrolloida)

kun se jo nyt ravaa mun perässä niin luulis yksinolon olevan vielä vaikeempaa
Sitä kannattaisi kieltää. Rajata sinun kotona ollessa eri huoneeseen, sekä oven, että portin taakse josta se näkee että et huomioi sitä. Häkki olisi myös paljon apua tuova.

Oon tässä miettinytkin,koira vielä koe-.ajalla, että onko mulla taitoa kouluttaa sitä
Ei kaikki ole kiinni edes koulutustaidoista. Jos koira on leimaantunut ihmisiin ja koiriin sekä on tavannut jonkin verran muita koiria, voi sitä vielä tulla lemmikki. Tai muuten, vaikea lemmikki. Jos epäilyttää niin kannattaa todellakin harkita. Koira tulee muuttumaan muutaman viikon kuluessa sinne suuntaan mikä siitä tulee. Jos mahdollista pidä kahden kk:n koe ajalla jotta ei tule pettymystä.

Lara123 kirjoitti:

Muuta ei ole harrastettu kun pari krtaa vkssa n.puolen hn juoksulenkki.Siinä kaikki.
Mutta eniten ihmettelen koiran "perskärpäsyyttä".Se kävelee koko ajan perässä.Jos nousen sohvalta, se nousee myös heti.Jos se esim.makaa ja menen silittämään niin häntä heiluu kovasti mutta koira nousee heti.Teenkö siis väärin kun menen rapsuttamaan sitä sen makoillessa? Mietin sitäkin että mitäs sitten kun koiruus joutuu olemaan yksin?kun se jo nyt ravaa mun perässä niin luulis yksinolon olevan vielä vaikeempaa.:/
Oon tässä miettinytkin,koira vielä koe-.ajalla, että onko mulla taitoa kouluttaa sitä.Ja myös onko rahkeita.Rotu tarvitsee hirveesti touhuamista mutta en oikein tiedä mitä sen kanssa touhuaisi...nakkien etsimistä ollaan harjoteltu ja myös istu ja tänne käskyjä hiljalleen.Leluista tai luista kaveri ei ymmärrä mitään.Ei varmaan ole hänen kanssaan koskaan leikitty. Pidän hänestä jo nyt kovasti! Iloinen koira joka on myös ystävällinen muille koirille ja ihmisille. :)

Hienoa, että olet uskaltanut ottaa aikuisen koiran! Monet haluavat ottaa pennun, vaikka molemmissa on niin hyvät kuin huonot puolensa. Ja hyvä juttu, että koira on iloinen ja ystävällinen niin ihmisille kuin eläimille :) .
Mutta nyt kannattaa tosissaan miettiä, onko sinulla rahkeita koiran suhteen - se jos mikä on viisautta pitkässä juoksussa!

Mielestäni koirasi tarvitsee enemmän liikuntaa kuin pari krt viikossa. Onnistuisiko alkuun vaikka puoli tuntia - tunti päivässä? Näin koirasi saisi purettua energiaansa paremmin. Stressiä on koirallesi varmasti kertynyt ja kertyy tuosta paikan- ja omistajanvaihdostakin.
Nakin etsintä kuulostaa hyvälle. Myös kongiin voi piilottaa ruokaa. Harrastuksia löytyy laidasta laitaan: agilitya, metsästys-, jäljestystä, tokoa.

Itse olen pelastanut 3 aikuista koiraa (kaikki erikseen, en yhtäaikaa), ja tuo "perskärpäisyys" on ihan normaalia aluksi. Meidän uusin koira on ollut meillä 2 kk ja nyt pääsen wc:hen ja suihkuun ilman sitä. Alkuun se myös seurasi joka paikkaan, kun ei luottanut meihin, vaan pelkäsi jäävänsä yksin. Ole ihan rauhassa sen suhteen, kyllä se rauhoittuu, kun oppii luottamaan sinuun.
Koiraa on hyvä silittää juuri silloin, kun se on rauhallinen, eikä hypi esim. vasten.

Mielestäni kuvauksesi perusteella koira ei vaikuta ainakaan vielä ollenkaan vaikealta tapaukselta. Tietysti käytös voi muuttua kun kotiutuu kunnolla. Mutta nyt ainakin alkuun niinkuin muutkin on neuvoneet, niin rajaat aluetta niin, ettei pääse seuraamaan koko ajan. Esim. jos menet toiseen huoneeseen niin ovi kiinni perässä ja olet siellä hetken. Ja rapsutuksia kannattaa varmaan antaa vain niin, että kutsut itse koiran luoksesi, ei silloin kun se seuraa perässä kiinni.

Kannattaa myös tehdä säännöt selviksi ja esim. aina ulos mennessä käskeä ensin istumaan tai tekemään jotain muuta. Eli koira pääsee sinne ulos vain jos tekee mitä käsket. Ja jos koira tosiaan on aiemmin päässyt vain pari kertaa viikossa lenkille, niin sekin on jo suuri muutos, että pääsisi joka päivä vaikka kaksi kertaa puolen tunnin lenkille. Tietysti liikuntaa kannattaa lisätä ajan myötä, koska rotu on kuitenkin aktiivinen.

Toivottavasti tästä oli jotain apua :) Niin ja koiran voi varmasti opettaa leikkimään leluilla. Koita herättää sen kiinnostus vaikka vinkulelulla tms. En nyt ole ihan varma kannattaako metsästyrotuiselle koiralle opettaa saalisviettisiä leikkejä, jos ei aio metsästää? Jos joku osaisi tähän sanoa paremmin?
Ja jokin lihaisa luu varmasti kiinnostaa sitä jos oikein tuoksuu houkuttelevalta.

Kiitoksia asiallisista palautteista!:)

Puuh, mistähän aloittaisi.Eli lenkkiä koira saa.On koko ajan mun luona saanut. Mulla on ollut ennenkin seisoja joten tiedän että rotu vaatii paljon liikuntaa ja myös muuta aktivointia.Edellisen kanssa touhuttiin agilityäkin...vaihtelevalla menestyksellä tosin(ei kilpailtu) kun tuo metsästysvietti pikkusen sekoittaa..noilla kun ei ole tietynlaista miellyttämisenhalua kuten esim.noutajilla on.Eli nyt oon tuon koiruuden kanssa aloittanut aamun puolen hn lenkillä, pvllä n.1h(enempää ei meikän kädet jaksa kun koira vetää niin paljon.Ja on koirallekin rankkaa kun kerta vetää koko ajan) ja illalla puolen hn lenkki päälle.Ja tietty ollaan välissä vielä käyty 1-2 krtaa pihalla ihan vaan tarpeilla ja ihmetelty maailmanmenoa. Koirapuistossakin käytiin.Eka tunti meni jees mutta sen jälkeen aidat oli liian matalat tuolle ja yli meni niin että humpsahti!:D Onneksi ei karannut kuitenkaan. Hami vaan että muuta puistossa olevat koirat räksyttävät koko ajan.Tuo on sen verta arka että pelkää sellasia eikä uskalla mennä edes tekemään tuttavuutta...pahimpana yksi ylipainoinen rotikka joka tuli naama eteen haukkumana ja näyttelemään hampaitaa...mun koiruus meni mun selän taakse piiloon.:( Kaikenlaisilla ihmisillä sitä koiria onkin.Ja puistossa myös harjoteltiin tänne käskyä(käytän pilliä, tänne-käsky heti perään ja nami ja kunnon kehut kun koiruus tulee)ja siellä toimi kyllä todella hyvin!:) Sit kun se sieltä karkas niin kuulokin vissiin jäi sinne aidan sisäpuolelle..;D

Nyt oon kotona myös tehnyt sitä että kun anna ruuan niin ennen sitä koira istumaan.Samoin ulos mennessä odotan niin kauan että lopettaa hösäämisen.Samoin kun tullaan lenkiltä niin istumaan ennen kun kamat pois päältä.

Joo, tota oon nyt tehnytkin että kun menen vessaan,ovi kiinni.Kun meen tupakalle, koira jää sisälle.Kun se yrittää kammeta syliin, työnnän pois ja en huomio sitä. Yksin se on ollut 3 krtaa;eka pvnä tunnin, tokana 2h ja kolmantena tunnin.Oon kuvannut kameralla mitä se täällä tekee ja se kävelee ympäriinsä ja vahtaa ovea.Ei ole mitenkään sen näkönen että olis paniikissa tms.kamera kuvaa vaan tunnin joten en tiedä missä vaiheessa se rauhottuu.Molemmilla kerroilla on kuitenkin ollut olkkarissa nukkumassa kun tuun.Eikä edes tule ovelle vastaan kun tuun.:)

Sängyn vieressä sillä on oma loota missä nukkuu.Oon ilokseni huomannut että se on pikku hiljaa alkanut menemään siihen myös muuten kun silloin kun mennään nukkumaan.:) Ilmeisesti ottanut pikku hiljaa omaksi paikakseen sen.

Että paljon se on jo muutamassa pvssä muuttunut kun otetaan huomioon mien valtava elämänmuutos sillä on tässä ollut! Mulle vaan tulee niin huono omatunto jos tuntuu siltä ettei koira ole häpi.Kun just se että kun se kerjää huomiota niin pitäs pitää vaan ittensä tiukkana ettei huomio sitä.Ja niin oonkin tehnyt...mut kun se kattoo niiiiin sääälittävästi mua!:D

Lisää kommentteja,kiitos vaan!:)

Vielä lisään..vinkulelut ei ainakaan ole kiinnostaneet neitiä yhtään...ei mikään;ei vetolelut, hanskaa pikkusen riepotteli tänään.:) Ja joo, ei tarvitse sano että ei kannata opettaa tollaseen, sit se repii kaikki.Sit repii.Mä haluisin et se reagois ees johonkin leikkiin...muuhun kun hyppimiseen. Oon miettinyt jonkinlaisen aktivointilelun ostamista...kongi mulla on mutta pitäs saada sinne nyt jotain sopivan kokosia nameja sisälle.

Joo, jos se hyppii/remuaa niin en koskaan rapsuta sitä. Ainoastaan sillon kun se on rauhallinen niin rapsutan ja juttelen mukavia. Kun siks oon mennyt sitä rapsuttelemaan kun se makaa kun haluaisin osoitaa sille että se on hyvä juttu.Mutta näemmä se pitää ainakin lopettaa heti.Antaa sen olla rauhassa kun se köllöttelee.Oon myös huomannut että omien huulien nuoleminen rauhoittaa sitä kovasti.Se on alusta asti koko ajan tunkenut kuonoaan mun suuhun luo..liekö tuo siitä että niinhän koirat tutustuu toisiinsa?hanurin haistelun lisäksi..

Portin meen ostaan huomenna.Sillai aijon rajata sen oleilun täällä kun se jää yksin.Onhan se totta että on ollut tosi paljon yksin kun on asunut tarhassa mutta sillä on myös ollut siellä koko ajan koira kaverina.Ja asuivat sellasessa paikassa että melkein koko ajan siellä on varmaan ollut jotain katseltavaa koiruuksille.

Ja joku ehdotti 2 kkden koe-aikaa.Ei onnistu.Huomenna pitää ilmoittaa otanko vai en.Omistaja ei halua antaa enempää koe-aikaa.Mutta kyllä mä sen otan.Uskon etä on sillä ainakin parempi mun luona olla kun edellisessä paikassa.

Joo varmasti on parempi sun luona, saahan se jo nyt paljon enemmän aktiviteetia :) Ootko koittanut ulkona heitellä vaikka keppiä tai palloa? Jos se vaikka innostuisi liikkuvista esineistä.

Hyvinhän teillä kuulostaa menevän. Vetäminen varmasti aluksi vähän rassaa, mutta jos se ei ole aiemmin hihnassa juurikaan ollut, ei siltä hirveästi voi vaatiakaan. Rauhassa etenette sen kanssa. Tsemppiä vaan, mä uskon että teillä tulee jatkossa menemään kivasti. :)

voi kiitos kannustuksesta!:)

Joo, kepit ja pallot on kokeiltu.Ei kiinnosta.Mut ulkona se on jotenkin niin täpinöissään koko ajan...se on tuo metsästyskoiran vietti..:) Sen kun sais nyt mahd.nopsaa oppimaan tuon tänne käskyn...vois alkaa pitään sitä irti.To pääsee kamun ja sen koiran kanssa sellaseen metikköön missä ei tarvii miettiä muita liikkujia eikä ole autoteitä lähellä.Et jos lähtee niin siinähän sit menee...kun en jaksa uskoa et tuo ihan hillittömän kauas menisi.Pitäs vaan saada sille hyviä kokemuksia tuosta irtiolemisesta.ettei tarvii ottaa heti kiinni vaan ottaa välillä kiinni ja kehuu ja päästää sit taas irti.ettei se luule et aina kun otetaan kiinni niin kaikki hauskuus loppuu siihen.mut kahtellaan tässä.kuitenkin niin vähän aikaa ollut et jospa se esim.kepeistä vielä innostus.:)

Lara123 kirjoitti:

Eli lenkkiä koira saa.On koko ajan mun luona saanut...
Ja puistossa myös harjoteltiin tänne käskyä(käytän pilliä, tänne-käsky heti perään ja nami ja kunnon kehut kun koiruus tulee)ja siellä toimi kyllä todella hyvin....
Nyt oon kotona myös tehnyt sitä että kun anna ruuan niin ennen sitä koira istumaan.Samoin ulos mennessä odotan niin kauan että lopettaa hösäämisen.Samoin kun tullaan lenkiltä niin istumaan ennen kun kamat pois päältä...
Molemmilla kerroilla on kuitenkin ollut olkkarissa nukkumassa kun tuun....
...se on pikku hiljaa alkanut menemään siihen myös muuten kun silloin kun mennään nukkumaan.

Että paljon se on jo muutamassa pvssä muuttunut kun otetaan huomioon mien valtava elämänmuutos sillä on tässä ollut!
...vinkulelut ei ainakaan ole kiinnostaneet neitiä yhtään....kongi mulla on mutta pitäs saada sinne nyt jotain sopivan kokosia nameja sisälle....
Ainoastaan sillon kun se on rauhallinen niin rapsutan ja juttelen mukavia.
...Oon myös huomannut että omien huulien nuoleminen rauhoittaa sitä kovasti.Se on alusta asti koko ajan tunkenut kuonoaan mun suuhun luo..liekö tuo siitä että niinhän koirat tutustuu toisiinsa?
Mutta kyllä mä sen otan.

Hyvä juttu, että koira saa lenkkiä ja helppo tapa lopettaa hihnassa kiskominen on Tommy Wirenin ohjeet: Jos vedät, minä pysähdyn. Sen jälkeen koiran pitää katsoa sinun silmiisi ja sitten vasta matka jatkuu. Suosittelen. Olen testannut tuota ihan vieraisiin koiriin, niin koirille tulee ahaa-elämys tuohon jo parin lenkin jälkeen. Mutta hermostua ei saa, eikä suuttua, ainoastaan odottaa hiljaa.
Samaa hiljaisuutta ja rauhallisuutta odotan meidän kahdelta koiralta, jotta ne pääsevät lenkille, saavat ruoan tai herkkuja jne. Eli silloin pitää istua, katsoa silmiin ja odottaa lupaa. Ja hienosti olet jaksanut koiraasi alkaa kouluttaakin noihin asioihin sekä tänne-käskyyn. Kaikki on plussaa tulevaisuutta ajatellen.

Ja kuulostaa myös siltä, että koira osaa rauhoittua yksikseen, vaikka ensin vähän ahdistuukin. Jos se olisi kokoajan ahdistunut, kuulisit siitä varmasti naapureiltasikin. Ja sänky on sille selvästi sen omapaikka, turvapaikka.

Huulien nuoleminen on koirien kielellä rauhoittava ele, eli silloin sanot sille: kaikki hyvin...
Koiralla on tosiaan muuttunut kaikki, ole vaan kärsivällinen ja koita keksiä tekemistä sille: kongin sisään voi laittaa vaikka hieman juustoa tai maksalaatikkoa tai paistaa possun sydäntä... Wc-paperirullien / maitopurkkien sisälle herkkuja, kaikki mahtuu ja kelpaa varmasti.

Eivät kaikki koirat ole kovia leikkimään millään leluilla tai sitten eivät uskalla. Katso rauhassa ja testaile, alkaako sitä joku kiinnostaa ajan kanssa: keppi, pallo, herkut, vinkulelut... Nyt pitää antaa koiralle hetki aikaa toipua ja tottua kaikkeen uuteen. Tunnut huolehtivalta ja vastuuntuntoiselta omistajalta, nyt vaan isot tsemit sinulle ja paljon rakkautta ja rajoja koirallesi niin hyvä tulee!

Kiitoksia taas tsemppauksesta!:)

Tuo vetäminen on sille ihan normaalia; sen kanssa on lenkit tehty vetämällä eli koirajuoksua harrastettu.mitä alan itsekin sen kanssa touhuamaan.:) kerran jo kokeiltu...saa muuten aikas kivasti vetoapua tuosta!:D ja huomasin myös sen ettei neiti vedä hihnassa kun on kaulapanta niin paljon. eli vetämistä en siltä halua pois koska meinaan tosiaan juosta sen kanssa ja talvella sitten hiihtää.tuota kaulapannassa olemista on harjoiteltu just tuolla lailla että pysähdyn kun se vetää.en tiedä onko se opetettukin niin mutta kun pysähtyy niin se kääntyy kohti.ja joo, tiedän ettei hermostuminen auta mtn...se vaan pahentaa tilannetta.että tuon kanssa on kyllä tullut oltua tosi rauhallinen. kotonakin yritän välttää kiireellistä liikkumista...onneks oon lomalla.:) että tossa remmissä olemiseen kun oppis..kun vetää kuitenkin siinäkin niin en raaski tehdä pitkiä lenkkejä remmi kaulapannassa.kohta sillä on varmaan muuten niskat nurin.että saa sit vetää vielä pitemmillä lenkeillä.

tänään treffattiin kamun koiraa mutta neiti ei kyllä leikkinyt.:( ymmärtää ihan väärin toisen koiran eleet; toinen kun haluaisi leikkiä niin tämä ilmeisesti ymmärtää sen sillai että toinen uhkailee häntä.ja neiti sit murisee.et nyt pitäs vaan saada paljon hyviä koirakantakteja ja tuo sellaseen porukkaan jossa muut leikkis...jos se vaikka hokaisi että toisen koiran kanssa voi leikkiäkin. kai aikuinenkin matkimalla oppii? toi vaan tulee oleen haastavaa kun joko tutuilla on niin pieniä koiria tai sit ne puolitutut jotka on niin ei tee mieli heidän koirien kanssa laittaa samaan tilaan omaa koiraa..

noh, kyllä tämä tästä.raveissa oli tänään oikeinkin mallikelpoisesti.:) toki hyppi ja veti välillä mutta otti tirsatkin siellä eikä koko ajan hösännyt joka suuntaan.:) pitää vaan nyt ottaa sillai rauhassa ettei tee sen kanssa liikaa...sais sen rauhassa tottumaan täällä oloon.:)

Tsemppiä vaan, kyllä se hyvin lähtee sujumaan. Itselle tuli vaan mieleen pari asiaa, ei arvosteluna eikä kritisointina, vaan ihan ajatuksena...

Koirapuistoon en välttämättä koiraa veisi, juurikin siksi, että niiden mukavien rekkujen lisäksi siellä voi olla myös huonosti käyttäytyviä koiria ja vastuuttomia omistajia. Olisi hirmu ikävä jos nyt kun muutenkin koiraa taatusti stressaa elämänmuutos, se vielä saisi turpiinsa puistossa tai joutuisi tappeluun. Aikuiselle koiralle uuusien koiratuttavuuksien solmiminen ei myöskään ole niin helppoa kuin pennulle. Jos kuitenkin haluaisit että koirallasi olisi leikkikaveri, löytyisikö tuttavapiiristä joku ystävällinen, rauhallisempi kaverikoira? Eihän niiden heti ole pakko riehumaan ryhtyä, käykää vaikka yhdessä lenkillä ja antakaa koirien tutustua rauhassa. Ehkä leikki kiinnostaa vasta myöhemmin kun alkukankeudesta on päästy. Tuolta aikuisten palstan "etsitään lenkki- ja leikkikaveria"- ketjusta voit myös kysellä koiraseuraa omasta kaupungistasi. Kuitenkin voisi ajatella niinkin, että anna koiran tutustua nyt rauhassa ensin sinuun, perheeseesi ja ystäviisi, totutella uuteen elämäänsä ja vasta sitten hieroa tuttavuutta uusiin koiriin.

Vapaana pitämisestä. Metsästys- eli riistavietistä jo kerroitkin, eikö kyseessä ollut seisoja? Vapaana pitäminen tietysti saattaa muodostua hankalaksi, jos koira pääsee riistan jäljille. Jos vietti on vahva, kuuliaisinkin koira usein kadottaa korvansa ja unohtaa kaikki luoksetulokäskyt vainuun tai takaa-ajoon päästessään. Vaikkei autoteitä olisikaan lähellä, ei ole yhtään sanottua että koira palaa takaisin luoksesi kun huomaa että olet kadonnut näköpiiristä. En nyt sano että vapaana ei voisi pitää lainkaan, mutta varovainen siinä saa kyllä riistaviettisten koirien kanssa olla. Ja luoksetuloa ei voi tietenkään liikaa harjoitella. Pilli on varmasti ihan hyvä apuväline siihen.

Hieno homma että olet miettinyt koiran aktivointia ja liikunnantarvetta, vetojuoksu ja -hiihto kuulostaa tosi hyvältä. Kuten jo sanoitkin, koira varmasti oppii siihen, että kaulapannassa ei vedetä, mutta valjaiden ja vetovyön kanssa saa kiskoa. Arkitottelevaisuudessa teillä varmasti riittää hetkeksi puuhaa riittämiin, jos kerran koiralle ei oltu edellisessä kodissa opetettu juuri mitään peruasioita (?). Jossain vaiheessa jonkinlainen jäljestys voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Verijälkikin varmaan teillä toimisi hyvin. Kotona pienempää puuhaa tarjoaa ne aktivointipallot ja -lelut, ja kongit, tai sitten mehevät luut. Kongiin voi sulloa vaikka jauhelihaa ja pakastaa sen, niin ei ihan minuutissa ole tyhjennetty.

Uskon että teidän yhteiselo sujuu varmasti hyvin, koirasi vaikuttaa kertomasi perusteella kuitenkin ihan tasapainoiselta kodinvaihtajalta. Tottakai alkuun jotkut asiat vähän jännittää ja koiran pää on kuin Haminan kaupunki kun yhdessä rytäkässä muuttui niin omistaja, koti kuin rutiinitkit. Anna koiralle aikaa sopeutua, puuhailkaa yhdessä asioita mistä koira nauttii, opetelkaa arjen sääntöjä ja yhdessä toimimista. Ja rentoutukaa myös välillä. Uusia asioita ja aktiviteettejä kannattaa koiran päivärytmiin lisäillä pikku hiljaa, niin vältytään turhalta stressiltä.

Tsemppiä teille!

Joo, en miä sokeria ole ja kaikille neuvoille oon kyllä avoin.:) kunhan se esitetään asialliseen tyyliin niin kun tuo edellinen kommentoija onkin tehnyt.:)

samaan tulokseen tulin itekin että koirapuisto saada jäädä.paitsi meinaan siellä käydä kerran vkssa mutta vaan jos pääsen puistoon itekseni.silloin tuo sais juoksennella vapaana siellä.ja just ajattelin myös että koirakamut jtka tavataan niin pitää olla sellasia että tiedän etteivät ne räyhää tms.pitääpäs käydä tutkimassa tuo palsta missä etsitään lenkkiseuraa.:) ei kovin montaa koirakamua täällä ole.

ja varmasti tuolla on ihan hirveesti stressiä jo nyt.kaikki ihan uutta ja ihmeellistä. sen takia se varmaan onkin niin kauhea mun perään ja seuraa joka paikkaan kun kai miä oon sille se ainoa turva ja tuki.tai ainakin se joka jakaa ruokaa.:) vkn päätä alkaa vaan työt ja sillon sen pitäisi malttaa olla 7-9h yksin.ei varmaan kaikista parhain tuollaselle koiruudelle kun teen vuorotyötä..koirathan kaipaavat tiettyjä rutiineja ja ne kaikki ei ole vuorotyöläisen kanssa mahdollisia.mutta katsotaan nyt miten kaveri soputuu.vai sopeutuuko ollenkaan.

ja tuo irtipito riippuu niin koirasta.en tiedä kuinka tällänen vanha enään oppii uusia temppuja(lue= mm.irtioloa)kun entisen seisojan opetin heti pennusta pilliin ja luoksetuloon. vaikka se ajoi jänistä niin kun pilliin puhalsi niin se pysähty niille sijoilleen ja tuli heti luokse.valitettavasti voipi olla ettei tämän kanssa tuo sama ole mahdollista enään.:( mutta meinaan kuitenkin tällä vklla kokeilla tuota kuinka käy jos neiti on irti. siihen kuitenkin joskus yritän pyrkiä että sitä vapaana pystyisi myös pitämään.

Kannattaa hankkia pitkä jälkiliina kun alkaa opettelemaan sitä irtipitoa. Jos koira ei meinaa antaa kiinni/tulla luokse niin helpompi se on sitten liinan kanssa jälestää, eikä tule koirallekaan sellaisia lällätislää en tulekaan, kun sen saa kuitenkin liinasta vedettyä takaisin. Palkka kanssa kannattaa pitää mukana, lelu tai nami, kumpi koiralle paremmin passaa.

Joo, nakit on kova sana ton mielestä.:) Ja puistossa kun on tota luoksetuloa harjoteltu niin aina olen kovasti kehunut ja nakkia kehiin.:)

Voihan kökkö..:( Oon kuvannut tota koiruutta kun se on ollut yksin.Ennen on vaan tallustellut ees taas ja ollut aina nukkumassa kun oon tullut.Tänäänkin oli nukkumassa kun tulin mutta...on myös vinkunut/itkenyt täällä ollessa mun perään.:( Nauhotus oli ollut vaan puol h päällä joten en tiedä millon on sen lopettanut.Töllö sillä on päällä.Oven edessä oli nukkumassa kun tulin.

Osaako kukaan ehdottaa mistä tää johtuu??Oon kotona ollessa yrittänyt vähemmän antaa huomiota.Ja tosiaan oon esim.vessaan mennessä sulkenut oven.Tuntuu et nyt kun en huomioi sitä niin paljon niin se on vielä enemmän mun perään.:( Voihan että...millä ihmeellä koiruuden saa rauhottumaan kotona?että se tuntis olonsa turvalliseksi ja hyväksi vaikka onkin yksin kotona?Kun ei musta kivalle tunnu että alkuun ei ole pitänyt mtn ääntä ja nyt sit ulisee.Jja oli vaan 2 h yksin...mitenhän sitten kun joutuu oleen 7-9h...voi että...:(

Sun koira ei ole ollut vielä kauan sun luona (2vk ?). Anna sille aikaa. Mitä tekemistä olet jättänyt sille kotiin kun olet lähtenyt pois?

Uuden koiran kanssa kannattaa ottaa huomioon olosuhteet joista koira tulee. Siirto aiheuttaa vähemmän stressiä tarhakoiralle kun sitä ei hukuteta huomioon ja mennä sitä silittelemään. Nyt huomion vähentäminen aiheuttaa protestia koska ei halua luopua enää siitä. Nyt kannattaa kovettaa itsensä ja hankkia koiran nähden ihan muuta ajateltavaa jotta se voi huokaista kun sen ei tarvitse yrittää vaikuttaa aioihin. Siten ihan peruslenkkiä paljon ja hössöttämistä sekä kouluttamista mahdollisimman vähän, vain sen verran että tuleva omistaja oppii hieman koiraa ja koiran mielenkiinto pysyy yllä. Elämä kun tasoittuu ja asettuu uomiinsa niin ohjelmaa voi lisätä sen verran kun hyvältä tuntuu.

Eräällä kaverilla oli hyvin samankaltainen pulma yksinolon suhteen hiljattain vaikka koira taustoineen olikin erilainen kuin sinulla. Otti aikuisen koiran, joka oli edellisessä kodissaan omakotitalossa maalla ollut muiden koirien kanssa eikä ypöyksin milloinkaan. Aika pian uudessa kodissaan kaverin luona (4päivää) joutui jäämään työpäivän ajaksi yksin kerrostalokaksioon. Ensimmäiset pari kertaa olikin kai mennyt suht ok, mutta sitten tuli naapureilta valitusta että koira ulisi. Kaveri palautti koiran takaisin sinne mistä se oli tullutkin, ja se sai jäädä viettämään eläkepäiviä nuorempien kilpakoirien keskuuteen. Mielipaha tapauksesta tietysti oli kova. Toki kerrostalossa / rivitalossa asuessa on pakko ottaa ulinat ja mölinät huomioon naapurisovun kannalta, mutta älä ainakaan heti luovuta vaikka pientä itkeskelyä ilmenisikin alkuunsa. Jos koira kuitenkin huilaa tullessasi kotiin, ei se ainakaan koko aikaa ole panikoinut. Se kuuluisa aika auttaa tässäkin ja yksinolon opettelu tilanteeseen sopivilla keinoilla. Jos mahdollisuuksia ei ole aloittaa opettelua aivan alusta, yksinoloa voi tosiaan "pohjustaa" muulla käytöksellä (just ne vessassa käynnit ovi kiinni, roskien viemiset, oma rauhallisuus, rutiinit, koiran saaman huomion määrä ja sen ajoitus... jne)

Toisia koiria auttaa yksinollessa luut ja kongit, toisia liika puuhastelu vaan häiritsee ja ne saattaa kiihtyä enemmän. Meillä pennulla oli alkuunsa aina yksinollessa kongi tai vastaava, mutta pikkuhiljaa siitä luovuttiin ja nykyään koira nukkuu yksinoloaikansa ihan rauhassa. Tietysti tilanne on aivan eri kuin sinulla. Mutta voit toki seurailla, miten esim luun kalvaminen tai kongin tyhjentäminen kotona ollessasi vaikuttaa koiraasi, rauhoittuuko se sen jälkeen lepäämään vai alkaako pörrätä ympäriinsä etsien tekemistä ja kaivaten huomiota?