Koirat.com

Tuttavani otti koiran, joka oli tullessaan n. Puoli vuotias, arka, alipainoinen ja huonosti pidetty, alkoholistien keskellä kasvanut. Koira on nyt 4 vuotias, sopeutunut heidän lapsiperheeseen hyvin. Rauhallinen karvakaveri kotioloissa. Perheen miehen mielestä "kultakala", arkuutensa takia. Eli mies luonteeltaan hieman äkkipikainen, ja suuttuessa ääni kohoaa ja alkaa kiroilu, näitä koira pelkää ja poistuu aina paikalta. On myös arka kun miehen kanssa esim metsälenkillä. Mielestäni mies itse aiheuttanut osittain koiran arkuuden, osittain varmasti vaikuttaa myös pentuajan traumat. Perheen mies meinaa mm. Että koira "aivan turha", eikä "vastaa hänen käyttötarkoituksiaan"... Itseä ärsyttää eniten se, että mies omalla käytöksellään vahvistaa koiran arkuutta, ja sitten syyttää siitä koiraa.. Mitä mieltä olette, mitä voisin miehelle sanoa, että ymmärtäisi oman käytöksensä tuloksen??