Koirat.com

ReitaKopika toihan on jo edistystä, jos viisikin minuuttia jaksaa olla kiljumatta. Hiljaa hyvä tulee!

olen seurannut tätä ketjua ja olen todella iloinen puolestasi että saku on edistynyt yksinolossa, vaikkakin se on vaan se pari minuuttia niin on se jo paljon, paljon enemmän kun ei yhtään
kiinnostaisi, oletko jo kokeillut tuota jäljestämistä? taisi olla Tigru joka sitä tuossa ketjun alussa ehdotti. Jos sinun on vaikea saada hommattua verta jostain, niin voit myös kokeilla koira/henkilöjälkeä, värväät vaikka pari opiskelukaveria avuksi. Voisit myös kokeilla hakua, se kun myös vaatii itsenäisyyttä koiralta.

Haukkupantaa en kyllä laittaisi tuolle, se luultavasti vain lisäisi ahdistusta ja aiheuttaisi vain pahemman kierteen, ja niin kuin joku jo sanoi, niin sehän vain "peittää" ongelman eikä ratkaise sitä.

Oletko tarkistanut koiran ruokinnan? saako se liian hiilaripitoista ruokaa, onko siinä sokeria joka vielä saattaa kiihdyttää koiraa entisestään? milloin ruokit koiran, juuri ennen kuin lähdet kotoa vai vasta illalla? ruokinta kannattaisi säädellä niin, että et ruoki ennen kuin lähdet, koska ruokahan täydentää energia varastoja ja näin koira saa enemmän puhtia riekkumiseen.

en oikein voinut ymmärtää että miksi et voisi leikkauttaa koiraa. jos koiran hoitovastuu kerran on sinulla, ja joudut elämään koiran kanssa, niin minusta sinulla on täysi oikeus leikkauttaa se jos tuntuu siltä, että se voisi edes hieman rauhoittaa tilannetta. lisäksi leikkauttaminen suojelee vanhenevaa uroskoiraa monilta sairauksilta, esim. kivessyövältä ja eturauhas-vaivoilta.

tsemppiä teille ja toivottavasti edistys jatkuu, hitaasti mutta varmasti!!

Nostellaas tätä topikkia.

Muutettiin taas rivitaloon ja haukkumisongelma jatkuu. Tuo vissiin makaa ja haukkuu tavan opittuaan.. Tosin äänitteen mukaan se hieman hermoilee myös, mutta kun tulemme kotiin niin se saattaa maata vain. Emme tosin ole kovin pitkiä aikoja olleet vielä pois, noin tunnin tai äsken 10minuuttia.

En tiedä onko haukunestopanta sitten hyvä keino, mutta tuntuu että se on viimeinen keino, ja pelottaa käyttää viimeinen oljenkorsi!!

Rutiinit tehoaisivat myös, mutta en voi millään pakottaa puolisoani elämään tiettyjen rutiinien mukaan koska aikataulumme ovat opiskelijoina aivan mitä sattuu.

Mihinkään emme voi mennä (jos olisi auto aina niin koira voisi tulla autoon mukaan koska siellä se nukkuu rauhallisesti) ja mitään ei siis voi tehdä...

Tänään olen muutenkin huonolla tuulella, mutta näen tilanteen äärimmäisen huonona..

Toinen koira on tilauksessa, mutta sen tulosta nyt ei kyllä tiedä, millon tekee tuloaan :D..

^Kokeilkaa tehdä rutiinit niihin lähtötilanteisiin. Kaverini tekee työkseen sellaista, jossa ei ole säännöllistä työaikaa ja hän teki tietynlaiset lähtörutiinit koiralle ja nyt en muista kuinka monta kuukautta sitten tämä aloitettiin, mutta koira on ilmeisesti jo jonkin verran rauhoittunut.

Oletko kokeillut noita aikaisemmin kirjoitettuja ohjeita.

Valtava viesti tulossa:

ReitaKopikan teksti kuulostaa ikävä kyllä kovin tutulta. Myös meillä asuu yksinolohaukkuja ja a-luokan haukkuja onkin. Koira on ensimmäiseni, joten vertaistuki ja mahdolliset neuvot kunniaan - kertokaa, olenko unohtanut jotakin tai kaivanko maata jalkojeni alta itse sitä huomaamattani.

Luna tuli meille kotiin 11 viikon iässä. Tuohon asti se asui kasvattajalla ihmisperheen, emonsa ja kahden muun koiran kanssa, joiden seurassa vietti sekä päivät että yöt. Pentua yritettiin kasvattajalla totuttaa esimerkiksi nukkumaan yksin, mutta se huusi kuulemma niin hirvittävästi että emokoira laskettiin sen kaveriksi sitten. En tiedä onko yksinoloharjoituksien puute tuolloin osasyy siihen, miksi yksinolo on niin kamala peikko Lunalle. Pennulla on ollut muuten turvallinen ja rakastettu lapsuus, ja kasvattaja on tehnyt kaikkensa meitä auttaakseen, joten en kyllä heiluttaisi syytteitä sinne suuntaan.

Lunan tultua meille aloin harjoittelemaan Tuire Kaimion "Pennun kasvatuksesta" löytyvien yksinoloharjoituksien mukaan. Aluksi pikkuhiljaa kerrallaan, sitten pidempiä aikoja. Yritin tulla aina oven takaa esille ennen kuin Luna ehtisi huolestua tai säikähtää ja jos hätähaukku ehti alkaa, en mennyt sisälle ennen kuin se taukosi useammaksi sekunniksi. Kaikki sujuikin kirjan ohjeiden mukaan aluksi ja sain pistäytyä ulko-oven takana "jo" muutamia kymmeniä sekunteja ilman minkäänlaista metakkaa. Toisinaan koira tervehti minua tämän jälkeen päin hypähtämällä - en huomioinut tuolloin sitä millään lailla. Toisinaan Luna vain napotti ovella tuijottaen sitä kuin hypnotisoituneena saapuessani. Yhtä kaikki, selvää oli ettei pentua kiinnostanut mikään muu asunnossa kuin ovi, josta olin juuri poistunut. Sisätiloissa Luna seuraa joko minua tai avomiestä ympäri asuntoa, mitä pidin jo alusta lähtien vähän vaarallisena merkkinä. En huomioinut aina (enkä huomioi vieläkään) pentua silloin, kun se tuli perässä ja jäi killittämään huomion toivossa johonkin lähietäisyydelle. En laskenut (enkä laske vieläkään) pentua mukaan vessaan tai suihkuun ja harjoittelin arjenkin keskellä niin, että suljin välillä esimerkiksi olohuoneen oven siitä kulkiessani (ja pennun taapertaessa perässä) niin, että pentu jäi toiselle puolelle hetkeksi. Avasin oven hetken päästä pentuun huomiota kiinnittämättä, jotta se oppisi että ihmiset tulevat ja menevät, mutta saapuvat kyllä aina takaisin, eikä asia ole niin ihmeellinen. Nykyisin Luna osaa leikkiä yksin selkä omistajiin päin tai jopa eri huoneessa, mutta viihtyy kyllä kaikkein parhaiten niin, että on jossain lähietäisyydellä. Makkariin hänellä ei esimerkiksi ole oikeutta tulla, mutta tulee nököttämään makuuhuoneen kynnykselle jos esimerkiksi katsomme jotakin tv-sarjaa sängyllä loikoen.

Ongelmat alkoivat siitä, kun yksinolon aikaa olisi pitänyt pidentää. Kaikkien ohjeiden mukaan aikaa piti lisätä pikkuhiljaa aina pennun mielialoja kuunnellen ja varmistaa, että pentu oli aina rauhoittunut ennen harjoituksen alkua. Tein näin. Annoin Lunalle esimerkiksi maksamakkaralla täytetyn kongin lähtiessäni. Pentu syöksähti sen kimppuun. Tämän jälkeen menin itse ulos - en nyt varsinaisesti hiipimällä, mutten erityisesti meluakaan itsestäni pitänyt. Kuulin tuulikaapin oven läpi, että kongia läiskittiin edelleen lattiaa vasten, joten pistäydyin ulkona viiden sekunnin ajan. Tämä sujui vielä hyvin. Kun aikaa oli tarkoitus pidentää, muuttui homma kuitenkin hallitsemattomaksi. Vaikka pentu oli ihan rauhallinen ja lähti nakertamaan kongia tai muuta jättämääni lelua lähtiessäni, alkoi haukku perään heti kun suljin ulko-oven takanani. En saanut pidennettyä aikaa millään, vaikka odotin aina pennun rauhoittuneen, en huomioinut sitä palatessani ja yritin aina tehdä hieman lyhyemmän harjoituksen, jos Luna näytti säikähtäneen edellisen aikana. Pääsimme parhaimmillaan noin minuuttiin.

Toisinaan Luna jäi nakertamaan kongia tyytyväisenä, mutta heti sen tyhjennyttyä alkoi hirmuinen metakka. Laitoin kongin lisäksi lattialle neljä namupalaveskipaperirulla-törppöä ja joskus luun, piilotin makupaloja ja käytin koiran pitkällä lenkillä, jonka aikana vain nuuskittiin. Toisinaan Luna tyhjensi kaikki namupala-kätköt ennen kuin metakka alkoi, toisinaan se saattoi nakertaa vain hetken kongia ja sen jälkeen alkaa ulvoa hullun lailla välittämättä muista herkuista lattialla. Protestipissat (ja toisinaan kakatkin) löytyvät aina pidempien yksinoloharjoituksien aikana lattialta, vaikka olisimme käyttäneet pennun tarpeillaan ennen harjoituksia.

Siirsimme Lunan tämän jälkeen yöksi nukkumaan muualle kuin makuuhuoneeseen. Veimme pennun pedin ja leluja keittiöön ja illalla laitoimme valot kiinni. Keittiön ovi jätettiin muovisen ovistopparin avulla noin 5cm raolleen, jotta Luna näki ulos, mutta makuuhuoneen ovi vastapäätä oli kuitenkin kiinni. Pentu ei siis nähnyt meitä. Muutaman vinkuyön jälkeen Luna on nukkunut keittiössä kuin tukki, ongelmitta ja hiljaa (jos joka-aamuisia pissoja ei lasketa lattialla, mutta onhan Luna vasta 4 kk pentu). Kokeilimme viime viikonloppuna ensin yhdeksän maissa pimentää kämpän ja laitoimme stopperin ovelle. Tämän jälkeen hiivimme ulko-ovesta ulos ja pihan poikki taloyhtiön saunaan, eikä lähtiessämme tai palatessamme kuulunut ulahdustakaan. Sama toistui seuraavana iltana: laitoimme valot kiinni ja lähdimme naapuriin istumaan iltaa - ääntäkään emme kuulleet lähtiessä tai palatessa takaisin, eikä haukkua kuulunut seinänkään läpi (no, pissat löytyivät lehdeltä pökäleiden ohella, vaikka pentua oli aiemmin käytetty pihalla, ja sanomalehteä oli revitty sekä koiranvuoteen peitettä myllätty). Toisinaan päivälläkin laitan Lunalle keittiön oveen tuon ovistopparin, ja hän saattaa leikkiä keittiössä ongelmitta usean hetken omistajiaan näkemättä. Sen sijaan jos tuulikaapin ovi/ulko-ovi kolahtaa valoisaan aikaan, vinkuminen ja ulvonta alkaa välittömästi. Olen tehnyt siedätyshoitoa pukemalla päälle, kilistämällä avaimia, ramppaamalla ulko-ovea ja tuulikaapin ovea, mutta niistä ei ole mitään apua. Olin onnen kukkuloilla, kun kerran onnistuin istumaan 50 minuuttia tuulikaapissa ilman että neiti ulahtikaan (olin ensin hämäykseksi sekä kolauttanut tuulikaapin ovea että ulko-ovea ihan kuin lähtiessä), mutta seuraavalla kerralla uloslähtöä yritettäessä ja täysin samat rutiinit toistettaessa metakka alkoi ennen kuin ehdin ottaa ulkona askeltakaan.

Olen kohtalaisen neuvoton. Tällä hetkellä vien pentua päivähoitoon eräälle sukulaiselle, jonka koiran kanssa Luna on päivät pihalla. Aamuisin häntä sukulaiselle jättäessäni metakka on sekin jo ihan hirveä - jätän hänet liekaan ja kävelen pois ilman show'ta, mutta heti kadotessani rähinä alkaa. Voimat alkavat loppua ja usko omaan itseen siinä sivussa.

Seuraavia ollaan kokeiltu:
- Radio on päällä. Toisinaan ihan joku puhekanava, toisinaan nauha, johon olen itse lukenut kirjaa. Olen harkinnut nauhaa, johon äänittäisi minun ja miehen keskustelua. Auttaisikohan?
- DAP käytössä. Ei mainittavaa apua.
- Sisääntulosta ei ole koskaan tehty numeroa eikä pentua huomioida kymmeniin minuutteihin sisälle tultua, silti tervehditään edelleen aivan hirvittävin rituaalein lähes hysteerisenä pienenkin poissaolon jälkeen.

ReitaKopika kirjoitti:


Hiu, on pakko koettaa ensin itse kaikki mahdollinen. On noloa - ja surullista - myöntää, että tätä koiraa hoidetaan opiskelijabudjetilla, ja sen toinen vaihtoehto on piikitys, koska kukaan muu ei sitä huolisi. Ei ole kiinni siitä, ettenkö rakastaisi lemmikkiäni, kun en ole sitä jo vienyt ammattihenkilöille vinkkejä hakemaan, vaan siitä, että joko minä ja koira syömme, tai sitten se saa apua ja emme syö kumpikaan. :) Onneksi, onneksi näistäkin tuloista saa kaavittua sen verran kasaan, vaikkei yhtäkkiä se käykään...

Me olemme avokin kanssa työttömiä (avokki käy työharjoittelussa joskus), ja saimme erään koiraongelmakouluttajan/psykologin meille käymään. Hintaa oli muistaakseni 40e/h, ja meillä meni rahaa tähän n. 60e, kun hän täällä kävi. Eikö teillä ole mitään mistä voisi nipistää rahaa? Tai vaikka säästää joka kuu vähän? Lisäksi olemme käyneet puhelinkeskusteluja ja mailailleet, josta on ollut kamalasti apua.
Kouluttaja antoi meille ihan kullanarvoisia neuvoja, ja nyt on alkanut yksinolot mennä paremmin, vaikkei Wanda ole vieläkään aivan täydellisesti yksin. Muutosta parempaan on kuitenkin tapahtunut.

Me ei avokin kanssa myöskään käydä yhdessä kuin ruokakaupassa, ja se syö suhdettamme vähän. Tieto siitä että Wanda kuitenkin osaa varmasti olla joskus yksin nätisti, auttaa paljon.
On se kyllä vähän inhottavaa kun täytyy miettiä että milloin tehdään mitäkin ja kumpi saa tänän käydä kaupungilla yms. Onneksi avokin työharjoittelu on iltaisin, joten se ei estä koulunkäyntiä tai työskentelyä, jahka jommankumman paikan saisin tässä mahdollisimman pian :). Eli lähden aamulla töihin/kouluun ja avokki on koiran kanssa ja tuun iltapäivällä ja kiiruhtaakin avokki sitten töihin. Päivittäin Wanda kuitenkin joutuu olla yksin, yksinoloharjoitusten takia, ja hyvä niin :).

Laittaisin mielelläni kouluttajan antamat ohjeet tänne, mutta netti kun on, niin ohjeilla on tapana aina muuttua ja ajan kuluessa alkuperäinen merkitys katoaa, kun sana on levinnyt ja ohjeet muuttunut matkanvarrella. Jos sua kiinnostaa niin voit yksäröidä tai mailata mulle, niin voin kertoa enemmän :).
Tsemppiä! Ette ole asian kanssa yksin :).

rni: miten yksinoloharjoituksenne ovat edistyneet? Rupesin miettimään tuota kun mainitsit, että koira alkaa mekkaloida heti kun on saanut syötyä kaiken sille jätetyn... Mää siirryin pois vessapaperirullien käytöstä kun totesin, että saattavat innostaa liikaa ja vaihdoin "rauhallisempaan" järsittävään.

rni: oletteko harkinneet jonkin koiraportin hankkimista, käsitin joskus joltain kouluttajalta vissiinkin, että koiralle olisi hyvä, että on rajatussa tilassa esim. keittiössä ja portti ovella, jolloin myöskin näkee muun asunnon sekä radio päällä, luita ym. jyrsittävänä.
Nukkuuko koira missään vaiheessa päivää rauhallisesti?

Meillä oli jonkin aikaa pentuaitaus, ja tein välillä sitäkin, että tiskasin ym. niin pentu oli toisessa huoneessa pentuaitauksessa ja siellä jotain tekemistä.
Myöskin esimerkiksi ulkona jonkun namijäljen tekeminen väsyttää koiraa todella paljon, ja sitten sille jotain todella hyvää syötävää, kun jää yksin ja se saa sitä hyvää syötävää vain silloin kun se jää yksin.

Meidän koira tosin ei ole koskaan ollut eroahdistuskoira, joten en silleen osaa antaa vinkkejä, mutta anuapinan koiraa sivusta seuranneena, niin rutiinit on todella tärkeät.
Ja myöskin meillä on koko ajan pyritty siihen, että koira jätetään kotiin yksin vain kerran päivässä ja muuten tulee autoon mukaan, mutta se rakastaa autossa oloa, joten sen voi aina autoon jättää pariksi tunniksi ihan hyvin.

Hei, kiitos kaikille tsempeistä ja ehdotuksista. Olen niin onnellinen voidessani kirjoittaa tänne tällä kertaa positiivisia uutisia: Edellisestä viestistä ei ole aikaa edes kuukautta, mutta meillä pyyhkii hyvin. Yksinoloharjoitukset ovat edenneet siihen pisteeseen, että Luna oli tänään toista kertaa kuusi tuntia yksin kotona. (ei tietenkään kylmiltään, vaan tätä ovat edeltäneet ensin ihan muutamat minuutit, sitten tunnit ja lopulta työpäiväni vaatima 6 h).

Kuten viisaammat ovat minun jälkeeni (ja ennenkin) tässä keskustelussa ovat sanoneet, rutiini on ollut tärkeä juttu. Nykyisin aamusella meillä tapahtuu kaikki orjallisen tarkkaan samalla tavalla: minä käytän aamupissalla, lähden töihin, mies lenkittää ja tekee muutaman nuuhkuttamisharjoituksen ennen kuin pentu jää kotiin. Olemme myös opettaneet Lunaa rauhoittumaan omassa kevythäkissään (vastaa vähän pentuaitausta) siten, että pennulla on turvallinen paikka nukkua ja olla yksinkin.

Muita keskeisiä tekijöitä menestyksessä ovat olleet yksinolohuoneen osittainen pimentäminen (pimennysverho) ja himmeän valaistuksen käyttäminen. Kokonaan pimeässä huoneessa en halunnut edes kokeilla ruveta pentua pitämään, tuntui hieman julmalta. Pehmeän kynttilämäisemmän valon käyttäminen tekee kuitenkin rauhallisemman tunnelman ja auttaa selkeästi Lunaa tyyntymään.

Lääkitystäkin oltiin jo harkitsemassa, kun sitten kaikkein tärkein muutos löytyi yllättäen netistä. Audio Zone Trigger - niminen ohjelma (maksoi 20 euroa netissä, löytyy googlettamalla) pelasti tämän valioluokan räksyttäjän. Ohjelma reagoi siis ääniin (Lunan vinkuihin ja haukkuun) siten, että se soittaa itse äänittämäni "Luna! Nukkumaan!" - pätkän välittömästi haukun alkaessa. Luna saattaa nykysyin muutaman kerran vingahtaa tai haukahtaa perään kokeillen, mutta viimeistään muutaman ulvahduksen jälkeen vaikenee ja menee nukkumaan. Kotiin tullessa pentu tervehtii meitä joko väsyneesti mulkaisemalla tai hieman pidemmän yksinolon jälkeen hypähtää kerran kiinnostuneena päin, mutta menee sen jälkeen eteisen lattialle pötköttämään. Ei tietoakaan hysteerisestä päin juoksemisesta ja tarpeista lattialla (6 h aikana löytyi pissat, mutta kyseessä on kuitenkin 4 kuukauden ikäinen pentu, joten en tästä vielä repisi pelihousujani, etenkin kun pentu muuten on rauhallinen).

Toivottavasti tämä rohkaisee muitakin yrittämään ja jaksamaan. Pahinta eroahdistuksessa on se epätietoisuus - tuntui että on mahdotonta sanoa, loppuuko haukkuminen ja ulvominen koskaan vai ei.

rni: hyvä, että olette päässeet pattitilanteesta eteenpäin. Kiva kuulla, että menee hyvin.

Huhheijjakkaa, meillä on ollut muutosta asti (pari kk) toisinaan hieman vaikeahkoja yksinoloja. Joskus koira jäi köllimään rauhassa, joskus taas alkoi hirveä vonkuna heti meidän lähdettyä. Viime aikoina en kuitenkaan ole huomannut, että koira olisi jäänyt vonkumaan meidän perään, vaan ottanut aika lunkisti jopa meidän lähdön.

Tänään laitoin sitten videokameran kuvaamaan Väinön yksinoloa. Ensimmäiset viisi minuuttia se leikki lempparilelullaan, sitten se päästeli hieman yksittäisiä haukkuja ja ulvontoja, ja loput videosta se makasi hiljaa. Voi siis olla niin, että tuo ulvonta/haukkuminen johtuu tylsyydestä, koska koira ei kuitenkaan näyttänyt kovin panikoivalta. Oletan myös, että koira huutaisi lähes koko ajan, mikäli sitä olisi kovin ahdistanut yksinolo. Huimaa parannusta on siis tapahtunut, alussa koira haukkui taukoamatta.

Tää saa mut taas niin hyvälle mielelle. Toivon ja uskon, että Väinö vielä joskus ottaa ihan lunkisti yksinolon.

Rni Latasin kyseisen ohjelman koneelle, mutta en osaa käyttää sitä. Voitko laittaa lyhyesti ohjeet miten pääsee alkuun?

Keplee kirjoitti:

Rni Latasin kyseisen ohjelman koneelle, mutta en osaa käyttää sitä. Voitko laittaa lyhyesti ohjeet miten pääsee alkuun?

Moi!

Laitan julkisesti nyt ohjeet, jos jollakulla muullakin on ongelmia vastaisuudessa. AudioZoneTrigger on nimittäin kyllä pikkuisen hankala käyttää - itse olen puuhaillut koneiden parissa melkoisesti, mutta jouduin silti hieman pähkäilemään ennen kuin sain ohjelman toimimaan.

Tiivistetysti ideana on, että olet nauhottanut koneelle äänitiedoston, jossa on joku haluamasi komento (kuten minulla "Luna, nukkumaan!"). Koneessa pitää olla myös mikrofoni, joka pystyy sieppaamaan koiran äänet (kannettavissa koneissa on usein sisäinen mikrofoni, minulla on käytössä erillinen mikrofoni). Liitä mikrofoni koneeseen jos käytät erillistä mikkiä ennen kuin käynnistät ohjelman.

Kun ohjelman käynnistää, heti ylhäällä on neljä keltaista valikkoa "Menu", "Settings", "Deactivate" ja "Help". Ensin painetaan "Deactivate" - näppäintä niin, että siihen tulee teksti "Activate". (Jos siinä lukee jo valmiiksi "Activate" ei tarvitse tehdä mitään").

Sitten painetaan "Menu" - näppäintä ja valitaan "Change Audio Input Device". Tätä kautta valitaan käyttöön mikrofoni (pää-äänensieppausohjain siellä listassa tarkoittaa koneen omaa sisäistä mikrofonia, muut listassa olevat ovat niitä erillisiä irtomikrofoneja jos sellainen on käytössä). Valitse sieltä oma mikrofonisi.

Tämän jälkeen vasemmalla löytyy nappula "Add". Siitä lisätään ohjelman "triggeriksi" kutsuma käsky. Trigger-käskyn avulla kerrotaan ohjelmalle se, kuinka herkästi se reagoi ääniin ja millä tavalla. Ohjelma antaa Triggerille oletuksena nimeksi "Trigger" (nimen voi vaihtaa kohdasta "Name" vaikka oman koiran nimeksi, niin erottaa sen).

Sensitivity tarkoittaa sitä, kuinka herkästi mikrofoni reagoi koiran ääneen. Tätä kannattaa säätää ja kokeilla useamman kerran ihan itsekseen jo ennen kuin testaa koiran kanssa. Säätöväli on 0-1000 siten, että 1000 on kaikkein herkin. Kannattaa aloittaa laittamalla arvoksi vaikka 999, joka on siis todella herkkä.

Detect Silence - ja Dynamic - ruutuihin en ole itse laittanut rasteja, koin ne hankaloittaviksi Lunan kanssa.

Sitten siellä on se Action-kenttä, missä oletuksena todennäköisesti lukee "Do Nothing". Klikkaa se auki ja valitse avautuvasta valikosta "Run File". Jälleen avautuu uusi laatikko, jossa valitaan "browse". Etsi sen jälkeen nauhoittamasi äänitiedosto omalta koneeltasi ja klikkaa sitä. Tämän jälkeen painetaan "Ok", sillä kohtaan "parameters" ei tarvitse laittaa mitään.

Ohjelma on nyt luonut trigger-käskyn, joka reagoi tarpeeksi kovaan ääneen soittamalla äänitiedoston, jonka olet valinnut.

Sitten vielä hienosäätö:

Tämän jälkeen voit painaa ylälaidassa kolmantena olevaa "Activate"-näppäintä. Nyt ohjelma on käynnissä ja voit alkaa "kuivaharjoitella". Taputtele vaikka mikkiä ja katso, toimiiko ohjelma niin kuin sen pitäisi. Keskellä olevassa laatikossa pitäisi näkyä eräänlainen äänikäyrä, joka reagoi sihen, kun mikrofoniin puhutaan (tai haukutaan). Kun mikrofoniin tuleva ääni ylittää ohjelmalle asettamasi kynnyksen, äänikäyrän taustan näytössä pitäisi välähtää nopeasti sinisenä ja sen jälkeen nauhoittamasi tiedoston pitäisi alkaa soida. Varmista, että koneessa on äänet päällä! ;D

Tämän jälkeen voit alkaa kokeilla koiran kanssa. Meillä ohjelma toimii parhaiten niin, että kone on eri huoneessa kuin koira, jolloin koira ei voi tietää, olemmeko läsnä vai emme. Tärkeintä on löytää sopiva taajuus sille, että koiran haukunta laukaisee ohjelman, mutta normaalit elämän äänet eivät (ettei se ole liian herkkä tai päinvastoin). Meillä ohjelman pitää olla todella herkällä asetuksella, koska mikrofoni on hieman kauempana koirasta.

Settings- ylävalikosta voi valita erilaisia hienosäätöjä, kuten esimerkiksi laittaa ohjelman kirjoittamaan erilliseen tekstitiedostoon aina ajat, jolloin "trigger" on aktivoitunut eli koira on huutanut/ikkaissut perään.

Tämä on niin sekava ohje, ettei kyllä mitään järkeä. Jos joku putosi kärryiltä, minua saa lähestyä yksäreillä. Autan mielelläni tämän kanssa, sillä sympatiseeraan jokaisella solullani niitä ihmisiä, jotka joutuvat taistelemaan yksinolo-ongelmaisten koirien kanssa ja jos ohjelma suinkin auttaa muitakin kuin minua, niin sen parempi! :)

Minulla olisi yksi kysymys liittyen siihen, ettei koiraa saa huomioida sisälle tullessaan. Fionalta haukkuminen yksin ollessa on jäänyt pois (sitä taisin joskus täälläkin valittaa), mutta yhä se stressaantuu jos jää kummallisiin aikoihin yksin ja sitten pissailee ja jopa oksentelee.

En ole käyttänyt tuota huomioimattomuutta kotiin tullessa vaan yleensä tervehdin sen heti niin se rauhoittuu nopeiten, tämä tietysti väärin.. Nyt päätin kuitenkin aloittaa tuon huomioimattomuuden että huomioin sitä vasta kun on rauhassa eikä hae huomiota.

Kysymys olisi kuitenkin seuraava. Riittääkö tuohon rauhoittumiseen se, että koira menee esimerkiksi olohuoneeseen maahan (tottunut että jos kiljuu esim. ruokaa laittaessa niin menen itse sohvalle ja vasta kun koira menee rauhassa maahan niin jatkan ruoan laittamista) eli käytännössä kuitenkin hakee tavallaan huomiota olemalla rauhassa. Ymmärsiköhän kukaan? Jos siis on maassa niin heti jos liikahdan niin pomppaa pystyyn kun luulee että teki oikein ja saa palkkionsa eli huomiota. Jos en huomioi tätä maahan menemistäkään niin koira liikkuu eri paikkoihin huoneessa ja katsoo minua että onko tässä oikein, entä tässä, entä tässä. Tämä käyttäytyminen tullut alunperin siitä kun sen haukkuessa ruokaa laittaessani niin jatkoin ruoan laittamista vasta kun se oli siirtynyt pois keittiöstä ja sitten se usein testasi että kuinka pitkälle keittiöstä pitää mennä.

Pitäisikö minun kuitenkin ignoorata täysin kaikki tämäkin ja huomioida vasta sitten kun se selkeästi lakkaa yrittämästä eli luovuttaa ja menee vaikka nukkumaan? Vai riittääkö tähän rauhallisuuden tavoitteluun se, että se menee rauhassa maahan vaikka hakee sillä rauhallisella käyttäytymisellään myös sitä huomiota? Entä jos on ns. luovuttanut huomion hakemisen ja on maassa maansa myyneen näköisenä ja heti liikahtaessani ponnahtaa nanosekunnissa pystyyn asenteella "nytkö moikataan?!?!?!?!" niin saako tällöin sitä huomioida?

Eli lyhennettynä mikä on sen "luovuttamisen" aste huomion hakemiselle minkä jälkeen saa huomioida koiraa jotta koulutuksella voitaisiin oikeasti saavuttaa jotain?

meilläkin on täällä ongelmia toyvillakoiran yksinolon kanssa.
Antton on 7kk ja tuli meillle 22.10.
Vanhassa kodissa oli 7 muuta villakoiraa. Koirat on opetettu
yksinoloon häkeissä,ja ei ole kuullemma ollu ongelmia.

Nyt kun Antton tuli meille ja aloimme harjoittelemaan yksinoloa
niin ei onnistu; Vinkumista välillä haukkumista.

Yritämme edetä kaimion kirjan ohjeen mukaan mutta kun olen
ollut noin minuutin pois - vinkuminen alkaa.

Apuja? Syyslomani loppuu viikon päästä ja pentu pitää sitten
jättää yksin.

Rni Suuret kiitokset!

hennnaa, älä ainakaan ressaa asiasta, se ei auta mihinkään. Arttu tuli myös meille vanhempana, viisikuisena, ja oli koko elämänsä tottunut olemaan muiden koirien kanssa. Ensimmäiset yksinolokerrat olivat kauheita, ipana huusi. Ja siis aikuisten oikeasti huusi, ja se alkoi jo siinä kohtaa kun oli laittamassa ulko-ovea kiinni.

Noin viikko siinä meni, että Arttu kotiutui sen verran hyvin, ettei enää jaksanut ressata meidän menemisistä ja tulemisista. Antakaa vaan rauhassa kotiutua, ettei vieras paikka tunnu heti ensi alkuu kauhealta ja pelottavalta.

Miten teillä on nyt mennyt, kun aikaa on kulunut pikkuisen enemmän?

Häkki jutusta ei tullu mitää,ipana huus 2h putkee kurkku suorana.
sydäntä raasto ku kuuntelin :<
Niimpä kokeilin tänää jättää pikkusen yläkertaan vapaaksi
(portaat ja tasanne + minun ja siskoni ovet ovat kiinni) niin ihan mukavan
kokoinen oleskelutila,kongi,puruluu,leluja,peti yms. Niin ajattelin kokeilla tunnin
niin oli hiljaa! häkki taisi olla sille tosi vastenmielinen vai mitä mieltä ootte :oo?
pari kertaa jouduin napakasti sanomaa "hiljaa" kun vinku,mutta muuten oli ihan hiljaa
ja kiltisti :) jos se tästä lähtisi !!

Mutta kun otin videokuvaa,nii Antton on tosi rauhaton,menee portaita ylös
ja ales & pyörii muutenkin,ihmettelen miksei rauhotu nukkumaan :< Mutta sitten kun Antton on
meidän kanssa niin nukkkuu/lepäilee suurimman osan päivästä :oo
Pelottaa jos jätän koulupäiväni ajaksi (6-8) yksin nii alkaa huutamaan
kun tylsistyy. ja meillä ei saisi huutaa kun lapset nukkuvat (siis hoitolapset)
alakerrassa ja huuto kuuluuu tosi selvästi sinne.

Onko vinkkejä miten Anttonin saan rauhotettua
yksin ollessa?

meillä tuon haukkumisen kanssa on painittu jo monet vuodet välillä hyvillä ja välillä huonoilla tuloksilla. koulutusta, tilan rajoittamista, radiota, rauhottavia tuoksuja, haukua valvovaa ohjelmaa joka soittaa kieltoja ja myös kamera tallentaa päivät jotta selviäisi mistä haukut alkaa. epäiliimme erokoulutuksen puutetta, joka varmaan on se oikea syy, mutta koska ongelma on jatkunut pitkään ennenkuin naapurimme kehtasi ottaa asian puheeksi n.1v koska naapurimme oli pitkäpinnainen niin meidän koiramme olivat jo oppineet mahtavan tavan viettää päiviään haukkuen.

kouluttamalla ja radiolla (kanavalla on väliä yle puhe toimii meillä) päästiin n. 1-4h hiljaisuuteen mutta sitten jo koirat löysivät tylsyyden ja alkoivat kuorossa haukkumaan. aktivointi lelut ja puruuluut ei toimineet, koska kumpikaan koira ei niihin koske 1h jälkeen vaikka niillä täyttäisi lattian tai pitäisi niitä vain esillä kun on poissa.

videoinnissa havaittiin että molemmat vain nukkuvat ja kun uni loppuu toinen alkaa kiertään kehää ja pysähtyy sitten haukkumaan johon toinen sitten kivasti tulee mukaan. tai sitten ulkoa tuleva ääni havahduttaa ja konsertti alkaa. (aina jos joku syy tulee niin sitten se jatkuu kunnes tulemme kotiin yleensä vain 10-30min tauoilla haukkua 2-5min) siis videoinut ja purkanut kelauksella varmaan vuoden vähintään 1-5 kertaa viikossa.

viikonloppuna tuli postissa tälläinen laite:
http://www.mustijamirri.fi/petsafe_haukunestolaite_sis%C3%A4tilaan_pr_022085.html

pistin patterin paikalleen ja laitteen koirien oleskelu alueelle. ja maanantaina tarkistelin sitten kuvanauhaa ja havaitsin yllätyksekseni että haukahduksia oli vain 2kpl ja ne olivat alle 1sek. tiistaina 1kpl ja loppupäivä hiljaista.

toinen koira on päätynyt vain nukkumaan kokopäivän välillä paikkaa vaihdellen ja toinen koira nukkuu välillä kiertäen ympyrää ja vinkuen (joka oli jo toisena päivänä vähentynyt sekin)

toivottavasti shokki efekti kantaa eikä ne rupea vain haukkumaan siitä huolimatta kuten kävi ääneen reagoivien ohjelmien kanssa jotka toimivat alkuu kohtuu hyvin.

Moikka!

Kuunnellessani alakerran koiran haukuntaa taas jälleen, ajauduin palstalle lukemaan ihmisten kokemuksia. Minulla on itselläni 3-vuotias sekarotuinen narttu, joka kärsi erittäin pahasta eroahdistuksesta. Lähdin 7 viikon pituiselle reissulle, jonka ajaksi koirani jäi kotiin ystäväni valvontaan. Kaikki sujui erittäin hyvin, mutta palatessani kotiin koiran käytös alkoi muuttua. Se rupesi kärsimään eroahdistuksesta, joka kerta kun poistuin kotoa. Pelkäsi varmasti, että lähtisin taas pidemmäksi aikaa. Luottamuksen puute sai koiran ahdistumaan aina kun se jäi yksin, eli haukkumaan ja tuhoamaan asuntoa. Tein yötöitä, mikä teki ongelmasta vielä pahemman, sillä naapurit eivät pystyneet nukkumaan. Ennen reissua koirani viihtyi paljon sylissäni ja nukkui usein vieressäni. Antamalla liikaa huomiota koiralleni ja antamalla sen luulla olevan yksi ihmisistä, tein koiralleni karhunpalveluksen. Se ei osannutkaan olla enää ilman minua/yksin, mikä on erittäin tärkeää tasapainoiselle koiralle.

Ongelmaan löytyi kuitenkin ratkaisu :) Jääkausi-koulutus!

Laitan tähän linkin, joka kertoo sinulle ohjeet miten toimia, myös googlettamalla löytyy varmasti paljon eri lähteitä asiasta. Myös jääkautta kritisoivia. Itselläni kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja olen varma, että jääkausi oli rankempaa minulle kuin koiralle.

http://www.vaasankoirakoulu.com/26

Perusideana toimii koiran palauttaminen lauman hännille. Kuten kerroit, teillä koira viihtyy myös paljon sylissä ja rapsutettavana kun olette kotona. Tämä saattaa hämärtää koiran käsitystä siitä, kuka on pomo talossa ja mikä on hierarkia. Vaikka jääkausikoulutus saattaa tuntua vaikealta ja "epäinhimilliseltä", se kuitenkin toimii ja parantaa koiran eroahdistuksesta, ainakin minun tapauksessa. Tämän jälkeen koko perheen elämänlaatu parani sekä ahdistus ja suuttumus koiraa kohtaan hävisi. Myös koirastani on tullut tasapainoisempi ja rauhallisempi, kun sen ei tarvitse enää kärsiä yksinäisyydestä, vaan se osaa nauttia siitä touhuamalla omia juttuja ja nukkumalla, ei haukkumalla ja tuhoamalla asuntoa stressiinsä.

Tsemppiä koulutusjaksolle ja voimia tilanteeseen, mikäli se ei ole vielä parantunut!