Koirat.com

Hei,

en löytänyt mitään viestiä tästä ongelmasta niin tein uuden aiheen. Onko kokemuksia muilla sellaisesta ongelmasta kun koirani 2v tulee nyt kolmatta yötä sänkyyn, ja änkee IHAN viereen kiinni ja tunkee päätänsä kainaloon ikään kuin piiloon. Ei suostu lähtemään MILLÄÄN keinoin ja käyttää kaikki voimansa vastaan ettei tarvitsisi lähteä kainalosta pois. Muutaman kerran kun kannetaan se sängystä pois niin se koittaa tulla aina takasin. Läähätys on kovaäänistä ja koira täriseekin välillä? Koira ei ole ikinä ennen käyttäytynyt näin, mutta tässä pari päivää on ollut kauhea myrsky ulkona, niin tuntuisi että se pelkäisi sitä. MUTTA, viime yö ei ollut myrskyinen, ei kuulunut tuulen huminaa eikä mitään, ja koiramme käyttäytyi samanlaisesti kun 2 edellistä yötäkin. Koira tulee niin kiinni meihin että se makaa välillä ihan päällä, eikä lähde pois käskystä.

T: väsyneet..

2v tulee nyt kolmatta yötä sänkyyn, ja änkee IHAN viereen kiinni ja tunkee päätänsä kainaloon ikään kuin piiloon.
Tuossa kohdassa sille olisi pitänyt ärähtää ja ajaa pois. Tod.näk. ihmettelit ja annoit sille hetken aikaa vahvistetta käytökselle, sai painautua vasten. Onhan koirassasi vielä sakua ja ilmeisen laumaviettinen. Se että annoit periksi koiralle koska et ajatellut että voisit murista sen vek, antoi koiralle luvan käytökselle. Miksi se ei tekisi niin kun kerran annetaan? Hitaasti pois työntäminen saa aikaan tä koira alkaa painamaan vastaan ja lisää sen toimintaa ja syventää sen sen hetkistä tunnetilaa.

Oikeasti käytös on voinut lähteä epävarmuudesta ja pelosta myrskyä kohtaan, mutta koiran rauhoitteleminen, sääliminen tai siitä huolestuminen sen pelätessä vahvistaa kaikkea mitä sillä hetkellä esiintyy.

Joko vahvistaminen on saanut aikaiseksi että koiran jäljelle jäävä käytös on opittua ilman pelkoa, tai sitten koira on hyvin pehmeä ja oikeasti pelkää, vain siksi että sille sallitaan läheisriippuvuus. Jos sallitte koiran lähennellä pelokkaan oloisesti, se myös oppii näyttämään siltä, vaikka ei pelkäisikään. Tietää pyörittävän teidän mieltä jos olette epävarmoja ettekä tee selväksi rajoja.

Koiraa ei pidä kantaa pois sängystä, sillä se ei muuta sen mielentilaa. Se, että koira ITSE liikuttaa itsensä pois sängystä, muuttaa myös sen tunnetilan. Se mitä koiralle annetaan ärähdyksen(=sängystä pois ajamisen) lisäksi on huomioimattomuus. Kun koira on ITSE löytänyt hyvän olotilan, ei kyttää eikä hermoile, elämää jatketaan ihan normaalisti. Koiraa ei pitäisi huomioida sen omasta aloitteesta. Onkohan koiranne narttu?

Vertaisin tapahtumaa luonnon eläimeen. Niidenkin täytyy päästä tasapainoon ilman ihmistä. Eli eläimille on rakennettu selviytymisstrategia, mikäli ihminen ei sitä häiritse.

Niin, no, itseä kiinnostaisi kyllä eniten syy tuohon käytökseen, jos se on kerran poikkeavaa kyseiselle koiralle. Ihan ekana tulisi mieleen että se on kipeä jostain. Tai sitten voi olla joku pelkotila kyseessä. Onko koira yleensä arka? Onko sille tätä ennen sattunut jotain, eli onko pelästynyt perin pohjin, loukannut itsensä, järkyttynyt jostain muusta...? Tärinä ja läähätys viittaisi kyllä joko kipuun tai pelkoon. Miten koira käyttäytyy päivällä? Onko lenkit, ruokailut jne sujuneet ihan normaalisti?

TwoBeans kirjoitti:

Niin, no, itseä kiinnostaisi kyllä eniten syy tuohon käytökseen, jos se on kerran poikkeavaa kyseiselle koiralle. Ihan ekana tulisi mieleen että se on kipeä jostain. Tai sitten voi olla joku pelkotila kyseessä. Onko koira yleensä arka? Onko sille tätä ennen sattunut jotain, eli onko pelästynyt perin pohjin, loukannut itsensä, järkyttynyt jostain muusta...? Tärinä ja läähätys viittaisi kyllä joko kipuun tai pelkoon. Miten koira käyttäytyy päivällä? Onko lenkit, ruokailut jne sujuneet ihan normaalisti?

Sitä ei ole ikinä millään tavalla satutettu, ei ole loukannut itseään eikä ole järkyttynyt mistään. Arka se ei oo mihinkää muuhun ku tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Lenkillä se on ihan normaali.

pampulainen kirjoitti:

2v tulee nyt kolmatta yötä sänkyyn, ja änkee IHAN viereen kiinni ja tunkee päätänsä kainaloon ikään kuin piiloon.
Tuossa kohdassa sille olisi pitänyt ärähtää ja ajaa pois. Tod.näk. ihmettelit ja annoit sille hetken aikaa vahvistetta käytökselle, sai painautua vasten. Onhan koirassasi vielä sakua ja ilmeisen laumaviettinen. Se että annoit periksi koiralle koska et ajatellut että voisit murista sen vek, antoi koiralle luvan käytökselle. Miksi se ei tekisi niin kun kerran annetaan? Hitaasti pois työntäminen saa aikaan tä koira alkaa painamaan vastaan ja lisää sen toimintaa ja syventää sen sen hetkistä tunnetilaa.

Oikeasti käytös on voinut lähteä epävarmuudesta ja pelosta myrskyä kohtaan, mutta koiran rauhoitteleminen, sääliminen tai siitä huolestuminen sen pelätessä vahvistaa kaikkea mitä sillä hetkellä esiintyy.

Joko vahvistaminen on saanut aikaiseksi että koiran jäljelle jäävä käytös on opittua ilman pelkoa, tai sitten koira on hyvin pehmeä ja oikeasti pelkää, vain siksi että sille sallitaan läheisriippuvuus. Jos sallitte koiran lähennellä pelokkaan oloisesti, se myös oppii näyttämään siltä, vaikka ei pelkäisikään. Tietää pyörittävän teidän mieltä jos olette epävarmoja ettekä tee selväksi rajoja.

Koiraa ei pidä kantaa pois sängystä, sillä se ei muuta sen mielentilaa. Se, että koira ITSE liikuttaa itsensä pois sängystä, muuttaa myös sen tunnetilan. Se mitä koiralle annetaan ärähdyksen(=sängystä pois ajamisen) lisäksi on huomioimattomuus. Kun koira on ITSE löytänyt hyvän olotilan, ei kyttää eikä hermoile, elämää jatketaan ihan normaalisti. Koiraa ei pitäisi huomioida sen omasta aloitteesta. Onkohan koiranne narttu?

Vertaisin tapahtumaa luonnon eläimeen. Niidenkin täytyy päästä tasapainoon ilman ihmistä. Eli eläimille on rakennettu selviytymisstrategia, mikäli ihminen ei sitä häiritse.

Se normaalisti saa nukkua, ja onkin nukkunu sängyssä, mutta jalkopäässä, eikä ikinä ole tullut tollee kiinni meihin. Ollaan muristu ollaan äristy ja koira ei millään haluisi siitä poies. Se ehkä menee ristiriitaiseksi koska se on ennen saanut olla sängyssä. "Onkohan koiranne narttu?" = on. Hyvin tottelevainen ja leikkisä narttu onkin mutta johtajuuskiistoja on tullut jonkin verran.. Tiedustamme kyllä että koiramme Ei ole täysin tasapainossa ja asialle pitää jotain tehdä.

TwoBeans kirjoitti:

Niin, no, itseä kiinnostaisi kyllä eniten syy tuohon käytökseen, jos se on kerran poikkeavaa kyseiselle koiralle. Ihan ekana tulisi mieleen että se on kipeä jostain. Tai sitten voi olla joku pelkotila kyseessä. Onko koira yleensä arka? Onko sille tätä ennen sattunut jotain, eli onko pelästynyt perin pohjin, loukannut itsensä, järkyttynyt jostain muusta...? Tärinä ja läähätys viittaisi kyllä joko kipuun tai pelkoon. Miten koira käyttäytyy päivällä? Onko lenkit, ruokailut jne sujuneet ihan normaalisti?

Meillä vanhin narttu kotona käyttäytyy juurikin tuolla tavalla läähättäen ja tärisee, kun se on erityisen stressaantunut tai peloissaan. Eli esimerkiksi juuri myrskyn aikana, ukkosella, ilotulituksien aikana. Nyt saman reaktion aiheuttaa kuumailmapallot, alkoi jostain syystä pelkäämään niitä järjettömästi. Nyt riittää vain, että näkeekin pallon vaikka autosta, niin alkaa pelko. Mä olisin aika hanakka uskomaan, että koira on säikähtänyt myrkskyä pahasti ja reagoi siksi noin. Taustalla varmaan piilee hermorakenteen ongelmia. Mutta jos käy kuten vanhempien koiralla, jatkossa vastaavat tilanteet aiheuttaa samanlaisen reaktion.

Koiran ei pidä antaa dominoida vaikka se pelkäisikin tai olisi epävarma. Älykäs koira oppii jo kerrasta kuinka voi vaikuttaa ihmisiin ja siihen kuinka niiltä voi saada asioita, jos ei fyysisesti niin henkisesti. Laittaisin koiran nukkumaan eri huoneeseen.

Tietenkin jos epäilee kipuja kannataa aina käyttää ell:ssä. Minusta tuo käytös ei vaan ole ensisijaisesti kivusta johtuvaa.

^Entä jos kyseessä onkin paha pelkotila ja sinun ratkaisusi asiaan on, että koira teljetään eroon laumastaan vapisemaan yksin pelkonsa kanssa?

Aloittajalle: Minunkin korvaani kuulostaisi siltä, että jokin tapahtuma (myrsky, mahdollisesti ihmiskorvaan kuulumattomat äänet, tmv.) olisi laukaissut koirassa paniikkireaktion. Läähätys ja tärinä viittaavaat kyllä hermostuneisuuteen tai mahdollisesti kipuun eikä koiran yritykseen dominoida. Se, miten asia ratkaistaan, onkin eri juttu. Huonoon hermorakenteeseen ei juuri voi vaikuttaa, vaikka koiraa voi toki totuttaa erilaisiin tilanteisiin ja saada siten sietämään niitä paremmin, mutta aina sekään ei toimi. Toisaalta koiran lohduttelu ja hyssyttely on varma tapa saada koira uskomaan, että sen pelko on ihan aiheellista. Laumastakaan en lähtisi sulkemaan, koska laumasidonnainen koira hakee tukea ja turvaa usein nimenomaan isännältä/emännältä. Sen sijaan koiran voi kyllä komentaa nukkumaan jalkopäähän tai vaikka pois sängystä, jos ei koirasta halua kainalokaveria. Oletteko kuitenkin saaneet koiran pois kainalosta vai onko se nukkunut viimeiset kolme yötä itse valitsemassaan turvapaikassa?

Ihan yleisesti: Jos koiralla on huono hermorakenne, on entistäkin tärkeämpää toimia johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Uskoo sitten johtajuusteoriaan tai ei, ihminen kuitenkin on se, joka päättää yhteiselämän pelisäännöt ja johdonmukaisesti ja varmasti toimiva ihminen rauhoittaa epävarmempaa koiraa. Myös selkeät säännöt helpottavat koiran elämää ja lisäävät sen turvallisuudentunnetta.

Minua taas kiinnostaisi noin yleisesti ottaen tietää, miten dominointi liittyy pelkoon? Dominanssi = etuoikeus, dominointi = etuoikeuden tavoittelu.
Koira ei voi yhtä aikaa pelätä ja dominoida. Koira voi yhtä aikaa pelätä ja puolustautua, mutta dominointiin liittyy aina edes jonkin asteen itsevarmuus. Pelkäävä koira ei missään määrin ole itsevarma. Jos pelkäävä koira olisi itsevarma, se ei silloin pelkäisi vaan uskoisi hallitsevansa tilanteen.

Toisekseen laumakäytökseen kuuluu läheisyys. Sillä ei myöskään ole mitään tekemistä dominanssin kanssa. Jos taas läheisyyttä lähdetään miettimään laumahierarkian kannalta, subdominoiva osapuoli lähestyy hallitsevaa, eikä hallitseva osapuoli alistuvaa. Eli tämä jo yksistään rappeuttaa teorian siitä, että koira dominoi omistajaansa. Jos koira röyhkeästi tulee omistajansa päälle ja pakottaa tämän hyvittelemään itseään, mahdollisesti fyysisesti uhatenkin tai painostaen, silloin kyse on dominoinnista.

Pelkäävää koiraa täytyy vain rohkaista ja osoittaa, että omistajan harkintaan voi luottaa, ettei mitään pahaa tapahdu. Kun koira vapautuu henkilökohtaisesta vastuustaan huolehtia tilanteessa omasta turvallisuudestaan, se voi rentoutua. Vastuu jo yksistään herkälle koiralle on melkoinen stressi- ja pelkotekijä.
Eli kysymys on luottamisesta omistajan harkintaan.
- Pomo on paras, pomo hoitaa kaiken, pomo suojelee, pomo on oikeudenmukainen. Jos johtajuusajattelumallia haluaa soveltaa. Pomo ei suojele ja pomo ei osaa hoitaa tilannetta, jos se ajaa laumanjäsenen matkoihinsa juuri silloin, kun lauma hakee turvaa johtajastaan. Silloin johtaja käy tarkastamassa tilanteen, kertoo laumalle ettei hätää ole ja käskee laumaa rauhoittumaan - olemalla itse esimerkki.

Susien laumakäytöstä on vähän hankala soveltaa koiriin, nimittäin koira on parhaimmillaankin alle vuoden ikäisen suden pennun tasoa. Pennut hakevat turvaa vanhemmistaan ja johtajasta. Vanhempi ja johtaja taas osoittaa aina kärsivällisyyttä pentua kohtaan. Yksikään johtaja ei esimerkiksi hyökkää pennun kimppuun. Tai silloin kysymyksessä on melko heikkohermoinen johtaja, jos se kuvittelee, että pentu vaarantaa aseman. Esimerkiksi näin.
Koirat toimii pentumaisesti ja hakevat siksi yleensä ensisijaisesti turvaa johtajasta. Siinä ei ole mitään väärää. Johtajan kuuluu osoittaa, ettei hätää ole.
Ja jos jotakuta epäilyttää koirien kehitysaste verrattuna susiin - pennut leikkivät, aikuiset eivät - aikuiset koirat leikkivät, aikuiset sudet eivät. Esimerkiksi.

Mielenkiinnolla odotan toisten neuvoja joilla sakun tilanne paranisi.
Volkodav:
Koira ei voi yhtä aikaa pelätä ja dominoida.
Aijaa, mutta pelkotilanteesta oppineena se voi tarjota myöhemmin saman näköistä käytöstä tasapainoisessa mielentilassa.

Ensimmäisellä kerralla koira saattoi pelätä. Toisella ja kolmannella kerralla pistää miettimään onko koira todella ilman ukkosen ärsykettä pelkotilassa, vai oppinut saamaan haluamansa. Jos koira onkin ollut huolissaan ja tuppaa suoraan suuhun peläten, miten vahva koira ilmaisee että ei ole mitään hätää. Ensisijaisesti se pitää huolen omasta tilastaan jos toinen kiihtyneenä sinne tuppaa, eli murahtaa. Vahvalla koirallahan ei ole mitään hätää, joten se ei todellakaan ajattele miltä toisesta tuntuu. Vahva koira ei rauhoittele toista jos sillä itse ei ole hätää. Koira ei yksinkertaisesti ajattele muita, vain itseään. Ei tähän susiteorioita ja hienoja sanoja tarvita.

Se että koira laitetaan pois makkarista, oli ensisijaisesti ihmisten vuoksi. Kun ihmiset eivät ole huolissaan koirasta, koira palautuu tod.näk. paremmin. Ihmisethän ne olivat ne jotka vahvistivat koiran tunnetilaa...

Onko muuten koiran ensimmäisenä uutena vuotena parempi olla omistajan sylissä siliteltävänä, vai
porukan mukana mutta porukan huomioimatta koiraa...

Voitko laittaa Volkodav linkkiä mihinkään tekstiin josta voisi oppia jotain subdominoivasta käytöksestä. Selvästi ei riitä perstuntumalla puhuminen. Täytyy siis opiskella lisää aihetta. Suurin osa puheistani perustuu koirien opettamiin asioihin, eli ihan kokemukseen ja käytäntöön. Ulosantini ei ole niin hyvä kuin haluaisin sen olevan.

Koira ajattelee vain itseään... Koira on kyllä oman edun tavoittelija, mutta jotta se voi tavoitella omaa etuaan, sen täytyy tavoitella myös lauman etua eli myös muiden etua. Jos lauman jäsenet eivät ole tasapainossa, johtajan kuuluu huolehtia, että jokainen lauman jäsen palautuu takaisin toimintakykyiseksi peloistaan, puutteistaan, nälästään, kivuistaan jne huolimatta. Johtaja suojelee laumaa eli myös lauman jokaista yksilöä, kaikelta.

Jos laumassa yksi yksilö on toimintakyvytön, koko lauman toiminta seisoo. Loukkaantunut yksilö hidastaa saalistusta, pelkäävä yksilö aiheuttaa ongelmia lauman sisäisissä organismeissa ja lietsoo pelkoa muihin, kuumakalle saattaa aiheuttaa muiden jäsenten loukkaantumisen, kun taas väsynyt ja sairas yksilö kuormittaa muita lauman jäseniä. Jotta lauma taas toimisi, tilanteeseen pitää keksiä ratkaisu. Pelkäävä yksilö rauhoitellaan, kuumakalle palautetaan takaisin maan pinnalle, väsyneelle jäsenelle annetaan mahdollisuus levätä, jotta matka voi taas jatkua ja loukkaantuneesta yksilöstä jää joku/ jotkin pitämään huolta, jotta terveet voivat jatkaa saalistusta.

Jos aina erotettaisiin laumasta, jokaisen ongelman ilmettyä, kohta laumaa ei enää olisi. Jos on itse itsensä tituleerannut johtajaksi, täytyy myös kantaa johtajan vastuu - johtaja huolehtii, että laumassa kaikki on hyvin ja kaikki on kaikilla jäsenillä hyvin.
Jos näin ei ole, tod näk jokainen lauman yksilö kuolee joko nälkään, kylmyyteen, janoon, rasitukseen tai joutuu muiden petojen saaliiksi.

Lauman etu on oma etu. Terve ja toimiva lauma hankkii saalista, löytää vettä ja lepopaikan, saa pentuja, kykenee laajentamaan reviiriä ja suojelemaan laumaa ja sen jäseniä, sekä informaatio pelaa, joka on tärkeää, jotta tämä kaikki toimii ja kaikki tietävät oman tehtävänsä tässä monimutkaisessa organisaatiossa.

Niin ja pampulainen, subdominoiva on periaatteessa sama asia kuin alistuva.

Dominoiva = hallitseva, määräysvaltainen, alistava...
Sub = luopua vapaaehtoisesti, luovuttaa määräysvalta, antautuva, alistuva...
Sub + dominoiva = ei hallitseva, ei määräysvaltainen, ei alistava...

"Sub" sanaa tai etuliitettä käytetään, kun halutaan sanan merkityksen olevan käänteinen tai negatiivi.

Jos koirani olisi peloissaan ja tulisi viereeni sänkyyn (meillä ei koirat ole sängyssä, ellei niitä erikseen pyydä, eivät myöskään pyri sänkyyn) hakemaan turvaa, sallisin koiran tulla viereeni, mutta en antaisi sille huomiota, ainoastaan sallisin sen olla vieressä. Toki ensin tarkastaisin, mistä mahdollinen "pelko" voi johtua.

Kyllä mielestäni dominointi näkyy arjessa muussakin, kun pelkästään sangyssä vieressä nukkumisena ja läähättämisenä. Tuskin koira, jonka tarkoitus on dominoida tulee yöllä iholle läähättämään?!

Kiitos Volkodav.;)

Kirjoitat hienosti mutta oletko nähnyt koiralauman toteuttavan esittämiäsi arvoja kirjoittamallasi tavalla?

Entä tuo uuden vuoden esimerkki. mitä mieltä olet siitä?

En suinkaan tarkoita laumasta karkoitusta, ainoastaan kertomista koiralle että sen ollessa epätasapainoisessa tilassa, sen lähellä oloa ei hyväksytä, sehän nimenomaan heikentää laumaa. Jos taas vahvempi koira tapaa heikon jäsenen epätasapainoa, olen nähnyt kuinka epätasapainoinen hyväksytään lähelle vasta kun se on tasapainossa.

Se kuinka ihminen yleensä toimii on koiran logiikan mukaan täysin päinvastaista kuin koirat koirien kesken.

Olen nähnyt. Meillä ainakin homma toimii näin. Se myös todistetusti ja tutkitusti toimii monen muunkin laumassa elävän eläinlajin kohdalla, kuten seeprat, gnu antiloopit ja esimerkiksi biisonit.
Miksi seeprassa on raitoja? Yksittäinen yksilö ei erotu laumasta, täten myöskään sairas yksilö ei erotu laumasta. Emon lisäksi myös useimmiten muita lauman jäseniä osallistuu poikasten suojeluun tai jopa aikuisen yksilön suojeluun, jos ne joutuvat esimerkiksi hyena koirien hyökkäyksen kohteeksi.

Miksi meidän vanhin koira ei aja pentua pois, vaikka sitä selvästi ottaa päähän, kun pentu tunkeutuu nuolemaan vanhemman suuta? Koska se on pentua kohtaan kärsivällinen ja opettaa pennulle kohteliaita tapoja, eikä se koe pentua uhkaavaksi.
Miksi vanhempi koira sitten murahtaa aikuiselle koiralle, jos aikuinen koira tulee häiritsemään vanhemman lepohetkeä? Vanhempi ymmärtää toisen olevan jo aikuinen ja velvoittaa tätä noudattamaan korrekteja sääntöjä, sekä osoittaa toiselle koiralle haluavansa olla rauhassa.
Mitä jos toinen ei usko? Miksi vanhempi koira ei murinasta huolimatta hyökkää vaan luopuu paikastaan, vaikka se laumahierarkiassa on suurempaa valtaa pitävässä asemassa? Koska turha taistelu saattaa aiheuttaa loukkaantumisen ja kuluttaa elintärkeää energiaa.
Miksi se sitten hyökkää, kun toinen toistuvasti nousee selkään ja alistaa vanhempaa? Koska se kokee velvollisuudekseen palauttaa nuorempi takaisin maan pinnalle ja osoittaa toiselle rajat, jolloin vastaisuudessa vältytään ikävyyksiltä ja että laumaan saadaan taas rauha.

Miksi koira menee toisen luokse, kun toinen kaatuu juostessaan, ulahtaa ja jää paikalleen uikuttamaan? Uteliaisuuttaan, mutta toinen haluaa myös tehdä tilannearvion. Miksi se nuolee loukkaantunutta koiraa tai jää sen luokse? Koska se kokee velvollisuudekseen huolehtia loukkaantuneesta lauman jäsenestä. Se ei lohduta toista nuolemalla ja jäämällä luokse vaan sen perimä käskee sitä tekemään niin - toimivassa laumassa jokaisella yksilöllä on tehtävä, se tehtävä jonka se parhaiten osaa, niin myös loukkaantuneella.
Miksi koira seuraa omistajaansa nenä omistajan takamuksessa kiinni? Miksi saman perheen koirat liikkuvat aina yhdessä ja seuraavat toisiaan, "totteleeko tuokin luoksetuloa käskyä, jos toi ei tottele, en tottele minäkään"? Laumavietti, perimä. Tismalleen samat syyt kuin ed.

Miksi kumpikin koira alkaa rähistä lenkillä, vaikkei toisella sellaista tapaa edes ole? Koska lauma toimii yhdessä. Toinen luottaa toisen arvioon - nyt pitää toimia. Miksi sitten koirat eivät tottele omistajansa käskyä lopettaa rähinä? Koska koira ei luota omistajan tilanne arvioon ja kykyyn hallita tilannetta. Miksi se sitten toimii kuten toinen koira sanoo? Koska koirat eittämättä keskustelevat paremmin keskenään kuin ihminen koiralle, niiden välit on selvät, niiden tehtävät on selvät - ihminen taas ei ole osannut kertoa koirille miksi häntä pitää totella --> koulutus, tapakasvatus jne.

Koirilla ei ole varsinaisia tunteita. Ne tuntevat kyllä kipua, pelkoa, ahdistusta jne. Ne eivät kuitenkaan osaa rakastaa tai välittää kuten ihmiset. Niitä ohjaa vietit ja vaistot, kuten näissä tapauksissa laumavietti, perimä, roolimallit ja jo opitut tavat - rakentuu käytös, joko toivottu tai ei toivottu.
Eläin joka saalistaa yksin, tuskin opettamisesta huolimatta oppii saalistamaan laumassa, vrt. useimmat suuret kissaeläimet, paitsi leijonat. Eläinlaji, joka taasen elää laumassa, ei tulisi koskaan luonnossa selviämään yksin, ainakaan kovin pitkään. Näin se vain menee.

Kaikki eläimet ajaa omaa etuaan, mutta laumassa eläville eläimille lauman etu on nimenomaan ensisijaisesti myös oma etu. Kun taas erakot huolehtivat vain itsestään ja jälkeläisistään, joka taas tarkoittaa enemmän velvollisuuksia, vastuita ja työtä yhdelle yksilölle. Laumaeläin jakaa vastuut, velvollisuudet ja työt lauman jäsenten kesken.

Hei taas!

Koirassani enää ei näy pelon merkkejä millään tavalla. Ei läähätä ei vapise. Mutta huomattiin että nämä "3 yötä" jolloin aloitti kyseisen käyttäytymisen sai sille paljon valtaa. Se ihan kuin ärsyttääkseen tekee tuota tahalleen. Nyt viime yönä taas painui ihan kiinni viereen ja kun en reagoinut mitään niin se pisti tassunsa mun päälle.. Se riitti ja kävin ärisemää ja murisemaa nii koira lähti pois. siitä etiäpäin murisin joka kerta ja käskin omalle paikalle kun pyrki edes sänkyyn. Se saattaa parikin kertaa yön aikana tehdä samoin mutta käskystä kumminkin lähtee pois. Jatkanko samalla tavalla vai teenkö jotain muuta? vinkkejä?

Mielestäni kannattaa murista pois. Se on koiralle selkeä viesti, lopeta dominointi, kuvailemasi käytös on ohjailua/dominointia. Voit siis hyvin kertoa koirallesi, "minä haluan nukkua".

Koirasi ei ole pentu eikä sen lähestymistä tarvitse "sietää" millään tavalla. Pentulisenssi loppuu koiramaailmassa 6-7kk ikäisenä.

Tuohon mitä nyt teet, ei kannata liittää mitään "koulutuskikkoja". Mikäli perushuomioimattomuus on tuttu, niin pidä tiukka sellainen.

Volkodav:
Miksi meidän vanhin koira ei aja pentua pois, vaikka sitä selvästi ottaa päähän, kun pentu tunkeutuu nuolemaan vanhemman suuta? Koska se on pentua kohtaan kärsivällinen ja opettaa pennulle kohteliaita tapoja, eikä se koe pentua uhkaavaksi.
Kyllä pennulla on sellaisia oikeuksia joilla aikuisella laumanjäsenellä ei ole. Tilanne useimmiten muuttuu kuitenkin myöhemmin, ellei sitten kyseessä ole emo ja sen pentu.

Volkodav:
Miksi vanhempi koira sitten murahtaa aikuiselle koiralle, jos aikuinen koira tulee häiritsemään vanhemman lepohetkeä? Vanhempi ymmärtää toisen olevan jo aikuinen ja velvoittaa tätä noudattamaan korrekteja sääntöjä, sekä osoittaa toiselle koiralle haluavansa olla rauhassa.
TÄMÄ tilanne on aloittajalla. Omistaja ymmärtää koiransa olevan jo aikuinen ja osoittaa murinalla halun olla rauhassa. koska koirat toimivat näin ei ihmisen pois siirtäminen toimi. Koiran täytyy osoittaa uskovan sanaa siirtymällä itse.

Volkodav:
Mitä jos toinen ei usko? Miksi vanhempi koira ei murinasta huolimatta hyökkää vaan luopuu paikastaan, vaikka se laumahierarkiassa on suurempaa valtaa pitävässä asemassa? Koska turha taistelu saattaa aiheuttaa loukkaantumisen ja kuluttaa elintärkeää energiaa.Koska turha taistelu saattaa aiheuttaa loukkaantumisen ja kuluttaa elintärkeää energiaa.
Kyllä voisin tällä perusteella sanoa että aloittaja on kusessa jos koira ei siirry murinasta pois.

Volkodav:
Miksi se sitten hyökkää, kun toinen toistuvasti nousee selkään ja alistaa vanhempaa? Koska se kokee velvollisuudekseen palauttaa nuorempi takaisin maan pinnalle ja osoittaa toiselle rajat, jolloin vastaisuudessa vältytään ikävyyksiltä ja että laumaan saadaan taas rauha.

Niin, ja pointti oli siis se että jos koira ei poistu sängystä murisemalla, on syytä tehdä koriaa kohti valesyöksy. Mielestäni koira pois makkarista jotta ei tarvitse käydä eipäs juupas keskustelua kainaloon tunkemisesta.

pampulainen kirjoitti:

Koiran ei pidä antaa dominoida vaikka se pelkäisikin tai olisi epävarma. Älykäs koira oppii jo kerrasta kuinka voi vaikuttaa ihmisiin ja siihen kuinka niiltä voi saada asioita, jos ei fyysisesti niin henkisesti. Laittaisin koiran nukkumaan eri huoneeseen.

Tietenkin jos epäilee kipuja kannataa aina käyttää ell:ssä. Minusta tuo käytös ei vaan ole ensisijaisesti kivusta johtuvaa.

Minustakaan dominointi ja pelko/epävarmuus eivät sovi samaan lauseeseen. koska jos nyt välttämättä haluaa dominoinnista puhua, niin sitä minun mielestä kuvaa nimenomaan (yli)itsevarmuus ja pelko ja epävarmuus ovat sieltä toisesta ääripäästä. Dominoivuus on myös aika kyseenalainen termi, jos sillä todellisuudessa tarkoitetaan älykkyyttä ja nopeaa oppimiskykyä. Dominoiva eläin nauttii saadessaan kyykyttää muita. Älykäs eläin vain hoksaa muita nopeammin kuinka se saa haluamansa, mutta dominoivaksi sen käytös muuttuu vasta kun sen haluamat asiat ovatkin toisten alistamista. Suurin osa koirien toiminnasta perustuu kuitenkin siihen että ne haluavat jotakin ja pyrkivät toimimaan sen saadakseen ja koirien koulutuskin perustuu siihen, joten itse haluamisessa ei sinänsä ole minusta mitään dominoimista tai muuta negatiivista.

Aloittajan tapauksessa (tai koska asia on jo tainnut ratketa, niin muiden vastaavien) peräänkuuluttaisin koiranlukutaitoa. Läähättäminen ja täriseminen saavat ainakin minut epäilemään kipua, pelkoa tai muuta voimakasta stressitilaa. Tällöin on minusta tärkeintä pyrkiä helpottamaan koiraolotilaa sitä kuitenkaan liiemmin voivottelematta. Omat koirani ovat reagoineet samantyyppisesti esim. voimakkaiden vatsavaivojen ja allergiareaktion yhteydessä. Myös valeraskaana oelva narttu saattaa olla levoton, läähättää, tehdä pesää jne.

Mitä nyt normaali arkeen tulee, niin jos koira toimii tavalla, joka ärsyttää tai häiritsee, esim hakee huomiota, tunkee sänkyyn jne. niin silloin ei missään nimessä vahvisteta kyseistä toimintaa edes satunnaisesti vaan esim. huomionhakutilanteessa ollaan täysin huomioimatta koko koiraa ajetaan se pois sängystä jne.

Tämä jatkui TAAS viime yönä mutta vain muutaman kerran ja tajusin että homma toimii kun se ei pistänyt edes vähän vastaan. Ja hei, saanko sanoa "hyvä tyttö" tms vastaavaa kun hän on poistunut omalle paikalleen?