Koirat.com

Piti ihan vaan rekisteröityä kysyäkseni neuvoa vähän viisaammilta, joten terve vaan koirafoorumi. :)

Oli tuossa päivällä tilanne jossa toinen koira hyökkäsi oman koirani kimppuun ja lukitsi hampaansa minun koirani niskanalueelle. Koirat olivat hyvin samankokosia semmoista 7kg luokkaa. Oma koirani siinä sitten oli ja itki että mitä se tekee ja rynnättiin kummatkin omistajat siihen sitten apuun. Koira ei kuitenkaan irrottanut otettaan millään, puri leuat lukkoon ja ei antanut yhtään periksi. Puruvoimaa löytyy joten vaikea siitä leukoja on auki pakottaa. Lopulta otin tätä koiraa kurkusta kiinni ja salpasin sen hengityksen ajatellen että se joko pyörtyy kohta tai sitten kohdistaa vihansa minuun. Lopulta puristin niin kauan kunnes joutui irrottamaan otteensa ja oma koirani pääsi vapaaksi. Toimituksessa meni kutakuinkin minuutti. Koirat selvisivät yllättäen suuremmitta vammoitta.

Onni onnettomuudessa näin heti että koira ei pure mihinkään vaaralliseen kohtaan, joten ei ollut jotenkin tarvetta toimia heti esim pamauttamalla koiraa suoraan naamaan tai hakata siltä oikeasti henkeä pois. Näin olisin luultavasti tehnyt jos olisi vaarallisemmalta tilanne näyttänyt.

Miten ns ammattilaiset tai kuka vaan koirien kanssa kokeneempi tai samanlaisen tilanteen kokenut käsittelee tilanteen jossa koira oikeasti puree leuat lukkoon ja ei päästä irti jostain, on se sitten koira, oma käsi, jalka, vauva? Miten irroittaa ote vahingoittamatta koiraa ja mahdollisimman nopeasti.

Kiitos!

Mettäkoirat joskus puollustaa omaa "hirvi saalistaan" niin kovasti että hyökkää toisen koiran kimppuun. Joko näykkäisten, tai pidättäen kiinni. Silloin nostetaan molemmat koirat niskasta naama kohti taivasta, niin aika äkkiä ote irtoaa. Tuskin nyt kannattaa ensimmäisenä ajatella koiran hakkaamista tohjoksi, kun se ei revi toista koiraa riekaleiksi, vaan pidättää.

Joo aloin vasta jälkeenpäin ajattelemaan mitä olis voinu käydä ja mitä tein ja ehkä mitä olis pitäny tehdä yms.. eka kerta ku jotain tollasta joutuu käsittelemään. :P Enkä nyt ihan tosissani ollut kun sanoin tohjoksi hakkaamisesta. :D mutta jos tilanteessa olisi ollut oman koirani henki kysessä niin kyllä jokainen koiranomistaja varmasti omaa koiraa suojella haluaa.

Toinen vaihtoehto miten purun saa irti, koiraa takajaloista kiinni ympäri. Ote irtoaa sata varmasti.
Jos leuat on oikeasti lukossa, niin ettei koira niitä saa itsekään auki, niin ainut vaihtoehto on kammeta leuat auki, ellei halua odottaa epämääräistä aikaa jolloin puru irtoaa itsestään.

Ennaltaehkäisy on tärkeintä, mutta jos tilanne on jo päällä ja leukojen välissä on oma käsi, niin ei kai siinä paljon vaihtoehtoja ole kuin täräyttää koiraa päin näköä. Jos vauva olisi välissä, hakisin kiväärin...

Toisesta koirasta irtoaa puru tosiaankin niin, että takajaloista kiinni ja koira ympäri. Tai sitten takajalat ilmaan - tasapaino järkkyy. Jos koira on pieni niin kaulapannasta/ niskasta kiinni ja nostat ylöspäin, et vedä vaan nostat. Jos vedät, tulee pahempaa jälkeä kuin koskaan olisi tullutkaan.
Lukkiutuneet leuat voi kammeta auki vaikka kepillä, nimimerkillä luolametsästystä harrastava.

Ollaan ihan hiljaa. Pidetään koiria kiinni jämäkän rauhallisesti. Lukkoleuan leuat aukeaa kun saalis on kuollut=liikkumaton, jolloin kun koira irrottaa(parantaakseen otettaan), vedetään uhri hyvin nopeasti pois ja toinen eri suuntaan. Mitä enemmän ihmiset tai uhri vouhkaa, sen pidempään lukko kestää. Vahvan koiran lukkoa ei kepillä kammeta. Jos vedetään liian aikaisin, lukkoleuka vaan provosoituu. En vetäisi tai yrittäisi aktiivisesti nopeuttaa tilannetta, minimoiden uhrin kärsimyksen vammat. Usein hampaiden välissä on löysää nahkaa, jolloin todellinen vaara on vähäinen.

^ En kyllä tollasessa tilanteessa pystyis olemaan hiljaa taikka rauhallinen...

Itse asiassa ei kannata olla, koska hiljaisuus ja jännittyneisyys edeltää yleensä aina hyökkäystä, eikä koiran mieleen kajoaminen tällä tavalla ainakaan edesauta viestin menemistä perille, että nyt pitäisi se taistelu lopettaa.
Pelkkä omistajan läsnäolo jo itsestään useimmiten lietsoo koiraa. Koira saa omistajastaan ja omasta laumastaan voimaa.
Sitten kun siinä kaikki seisovat, tai itseasiassa seisovat tanassa, hiljaa paikallaan, odottaen milloin puru herkeää, ei tarvitse olla ruudinkeksiä, että tajuaa viestittävänsä koiralle, että nyt kannattaakin jännittää. Sitten kun jotain vähän tapahtuu, koira hyökkää uudestaan. Saa aika rivakasti toimia, jottei koira ennätä enää uudestaan tarrata kaveriin kiinni.

Ei turha riehuminenkaan taistelutilanteen ympärillä ole ainakaan hyvä juttu.
Varma toiminta - koirasta kiinni, leuat auki ja koira kainaloon. Jos koira on kokoa XL, etupää ilmaan ja jos sitäkään ei jaksa tehdä niin sitten takajaloista kiinni, koira ympäri ja vedät koiran pois tilanteesta.

pampulainen kirjoitti:

Ollaan ihan hiljaa. Pidetään koiria kiinni jämäkän rauhallisesti. Lukkoleuan leuat aukeaa kun saalis on kuollut=liikkumaton, jolloin kun koira irrottaa(parantaakseen otettaan), vedetään uhri hyvin nopeasti pois ja toinen eri suuntaan. Mitä enemmän ihmiset tai uhri vouhkaa, sen pidempään lukko kestää. Vahvan koiran lukkoa ei kepillä kammeta. Jos vedetään liian aikaisin, lukkoleuka vaan provosoituu. En vetäisi tai yrittäisi aktiivisesti nopeuttaa tilannetta, minimoiden uhrin kärsimyksen vammat. Usein hampaiden välissä on löysää nahkaa, jolloin todellinen vaara on vähäinen.

Onko sulla itsellä tälläisestä tilanteesta kokemusta?

Itsellä nimittäin on. Meidän rotikkaurokseen iski hovawarturos leukansa kiinni niskan alueelle. Rotikka alkoi hyytyä ja ei jaksanut enää puolustaa mutta hoffi piti silti kiinni vaikka yritin repiä leukoja auki ja hakkasin nyrkillä päähän. Koira ei reagoinut lyönteihin millään tavalla, toki tähän vaikutti sekin kun ympärillä oli muita koiria, hoffin omistaja sekä minä paniikissa. Jossain vaiheessa koira ilmeisesti otti nokkiinsa kun yritin aukaisa sen leukoja ja iski leukansa mun ranteeseen josta edelleen muistot. Mutta ei tuollaisessa tilanteessa voi vain olla kylmän rauhallinen, ei todellakaan, kun on pelko että seuraavaksi iskee leuat kurkkuun ja jos näin olisi käynyt meidän tapauksessa, olisi rotikka luultavasti kuollut.

^ Tapahtuko toi missä? Koirapuistossa vai ihan vaan pihalla ollessa? Tapahtuko sun rotikalle mitään?

Koirapuistossa kun oltiin niin yks sekarotuinen narttu otti kiinni Moosesta niskasta ja ei vaan suostunut päästämään irti, nartun omistaja oli ihmeen rauhallinen ja ei pitänyt mitään kiirettä. Itse olin tietenkin kauhuissani. Olen pitänyt itseäni hyvin pehmeänä ja muutenkin ei-väkivaltaisena mutta olin jo valmis potkasemaan sitä koiraa. No onneksi nartun omistaja sai sitten koiran irrotettua. Vieläkin samainen tyyppi käy päivittäin samassa koirapuistossa ja me pysytään helvetin kaukana niistä. Mooses siinä vinkas mut ei onneksi jäänyt mitään jälkiä kaulaan, et ei toinen koira sit ihan täysillä ottanut kiinni.

^ Tää tapahtui ihan metsässä. Toi oli periaatteessa mun vika alkujaan. Olin laittamassa koiria kiinni kun taakse juoksi hoffi irrallaan ja en kerennyt ottaa meidän Lexan hihnasta kiinni joten juoksi hoffin luokse joka oli jo aikaisemmin mennyt omistajan luokse/lähelle kutsusta. Lexa ei ollut siis irti vaan hihna maassa (muistaakseni mun jalan alla) sen aikaa kun laitoin lukkoja kiinni muiden koirien pantoihin. Uroksilla tuli sitten tappelu, hoffi sai osuman silmään meidän rotikalta, Lexalla oli niska ihan purtu, sai antibiootit, mulla käsi purtu -> päivystykseen ja käsi pakettiin, rytäkässä myös hoffin omistajan kinttuun kävi toi meidän labbis. Ihan hirveä tapahtuma. Hoffi on kyllä yllättävän vahva koira vaikka painaa puolet vähemmän kuin rotikka.

Ihmisten( ja uhrikoiran) ääntely kiihdyttää hyökkääjää.
Hiljaisuus itsessään ei tarkoita vielä hyökkäystä. Jännittyminen ja hengityksen pidättäminen kylläkin. Eli ihan rauhallisesti pidetään koirista kiinni ja kun leuat aukeaa, ne nykäistään eri suuntaan. Kun purija huomaa saaliin karkaavan, se hyökkää heti uudestaan, joten aikaa on aika vähän, mutta riittävästi.

Minkäänlainen huutaminen, jännittyminen, panikoiminen, kirkuminen, karjuminen, tukehduttaminen, pureminen, hakkaaminen yms. ei paranna tilannetta.

Olen ollut tilanteissa, valitettavasti. No kokemusta sekin...;/

Alan jo vähän epäillä, ettet pampulainen ole ollut oikeasti sellaisessa tilanteessa, jossa toiselta ollaan ottamassa nirriä pois.
Itseasiassa eilen oma koirani joutui tappeluun toisen koiran kanssa, jonka kanssa ovat tähän mennessä tulleet toimeen täysin moitteetta. Tilanne vain koirilla syystä tai toisesta kärjistyi.

Tilanne alkoi mittailemalla, jossa tönäisin koiraani, jolloin se hetkellisesti lopetti. Ei mennyt montaa minuutti, kun mittailu ja ärinäpurina alkoi taas. Kohta tappelu olikin jo pystyssä. Muutaman sekunnin yläpysty ärinähyppelyn jälkeen oma koira sai toisen naamasta otteen ja alkoi painamaan toista alleen ravistellen.
Siinä kumpikin karjuttiin perkelettä ja nappasin omaa koiraa hännästä kiinni. Omalla koiralla oli tiukka ote toisesta. Toisesta koirasta saatiin kanssa kiinni ja alettiin taivuttelemaan niitä irti toisistaan. Oman koiran puru saatiin irti lyömällä hihnalla koirien väliin ja samalla vedin itse koiraa hännästä pois.
Pannasta kiinni, hihnaan, toinen samalla tavalla. Tsekattiin tuliko millaista vahinkoa. Samantien kun koirat saatiin irti toisistaan, tilanne oli välittömästi ohi ja koirat rupesivat rauhassa makaamaan, vaikka toinen oli vain metrin päässä.

JOS siinä olisi jääty vain odottelemaan milloin koira oma-aloitteisesti päästää irti, toinen koira olisi menettänyt korvansa ja puolet naamasta. Se ei nimittäin olisi lopettanut, koska painoi toisen päälle ravistellen toista ja toinen koira kesti myös puolustuskannalla, vaikka välillä kiljuikin. Nimittäin, kun koirat saatiin irti toisistaan, toinen koira vielä lähti loksuttelemaan leukoja hampaat irvessä. Tappelu ei tosiaankaan olisi ihan heti loppunut, jos vain olisi jääty siihen koiria kiinni pitelemään rauhallisesti ja hiljaa.

Toisekseen, 70-kiloista koiraa ja toista noin 40-45-kiloista koiraa ei noin vain pidellä hiljaa ja rauhallisesti paikallaan.

Volkodav: Trkoitin että irrottamistilanteessa ihmiset pitävät koirat paikoillaan eivätkä päästä niitä heilumaan, estävät tapporavistuksia yms. Eli en suinkaan tarkoita että odotellaan sivussa seisten itsekseen irtoamista. uhrikoira karkuun yrittäessään pitkittää itse lukkotilannetta. Irrottamismahdollisuus ihmisille tulee esim. silloin kun purija aikoo parantaa otettaan. Purijan uusii otteensa heti kun se tapaa uhrissa liikettä.

Epäilen onko Volkodav ollut oikeasti sellaisessa tilanteessa jossa koiralla on ollut oikeasti leuat lukossa.

Jos tulee tilanne jossa koirat ovat jo kiinni toisissaan, ollaan menty pieleen jo monessa muussa asiassa, eli ihmiset eivät osaa lukea koiriaan eivätkä ihmiset myöskään merkitse kyseiselle koiralle, ööö, juurikaan.

Ja voin alentua paljastamaan että olen ollut tilanteissa, joilla en viitsisi "leuhkia", vaikkakaan kaikki kokemani negatiiviset tilanteet eivät ole olleet suoraan minun syyttä. Sikälis olen kuitenkin ollut syypää, sillä ylipäätään päästin koirani siihen mielentilaan ja myös olen vahingossa laskenut yhtä huonossa mielentilassa olevan koiran koirani tilaan. Nyt 15 vuotta myöhemmin, olen oppinut ja muuttanut ennen naivia käsityksiäni järkevämpään suuntaan. En aio enää ikinä joutua moisiin tilanteisiin, vaikka semmoisia koiria on jolta edellä oleva tilanne syntyisi helposti.

Minulla ei ole kokemusta kuin 30kg painoisen koiran koiran lukkoleuoista, vastapuoli on voinut kuitenkin painaa tuplasti enemmän.

Semmoinen jolla lukittuu leuat on vaarattomampi kuin koira joka reijittää ja repii. Yleensä lukkoleuan jäljiltä suurimmat vammat tulee silloin kun uhri pyristelee otteesta irti(tai ihmiset kiskoo), joka taas johtaa siihen että purija puree varmasti pitempään.

Kun koira lukitsee leukansa toiseen, toinen on saalis, siinä ei hierarkialla ole mitään tekemistä. On siis parempi pyrkiä pitämään koirat rauhallisessa mielentilassa, jolloin koirat vielä keskustelevat koiraa keskenään.

Se että Volkodav kertoo oman koiransa olleen viimeksi eilen tappelussa ei kerro että V. olisi oppinut tilanteista, tai ymmärtäisi mitä koirat keskenään puhuivat ennen tappelua. Eli ihan hirveästi en kehuskelisi sinuna tai moittisi muiden mielipiteitä.

Syitä koiratappelun syntyyn on kaikki mahdollinen aina epävarmuudesta, puolustusvietin kautta silkkaan aggressioon. Ja sama suomeksi - pelko, halu suojella itseään, laumaansa tai resurssia, joka voi olla ihan mitä vain, vaikkapa ohiajava kuorma-auto, jos se koiralle on henkilökohtaisesti tärkeä asia, ja inhimillistäen silkka viha toista koiraa kohtaan, halu tappaa, halu eliminoida vastustaja jne jne jne.
Hyvin harvoin ihmisellä on osaa tai arpaa tappelun syntyyn. Se, että omistaja ei saa koiraa hallintaan ennen tappelun syntyä ei kerro juurikaan yhtään mitään koiran ja omistajan suhteesta, hierarkiasta, johtajuusta tai siitä mihin aikaan kesästä käki keskimääräisesti kukkuu... Se miksi koira ei reagoi, se johtuu siitä, että koira käy jo liian kuumana, se ei enää kuulu, se ei näe jne. Koira siis on jo uhattu tai sitä uhataan tai sen elinehtoa uhataan. Siitä selviytyminen on sille tärkeintä, ei mikään muu.

Ja kyllä olen ollut tilanteissa, jossa koira puree leuat lukkoon tai joku muu eläin. Tänä vuonna ollaan oikein urakalla lahdattu mäyriä ja supikoiria, jos esimerkiksi mäyrää yhtään tunnet, se mm. puree leuat lukkoon. Vaikka ammut mäyrän, sen leuat kestää silti lukossa. Ampumisen jälkeen voi kokeilla vaikkapa potkaisemalla mäyrää päähän ja kuonoon avata leukoja, silloin puru yleensä irtoaa tai ravistelemalla oikein voimakkaasti.
Jos koira puree lukkoon, keppiä leukojen väliin tai sitten koira takajaloista ympäri.
Jos taas mäyrä ja koira puree ristiin eli toisella on toisen alaleuka suussa ja toisella toisen yläleuka suussa, se on jo vähän kinkkisempi tilanne. Jos mäyrän voi ampua, se ammutaan tietenkin. Jos ei voi, niin sitten joko A) annetaan niiden tapella, kun se mäyrä kuolee kumminkin tai B) ei huvita revityttää koiraa, voi lyödä mäyrää vaikkapa kepillä päähän ja toinen vetää koiraa samalla takajaloista irti.

Onneksi koirien välisissä kinoissa harvemmin kukaan puree mitään lukkoon millään tavalla. Se kun on oikeasti vähän hankalampi tilanne, eikä mikään läpihuuto juttu.

Hyvin harvoin ihmisellä on osaa tai arpaa tappelun syntyyn.

Olen tästä toista mieltä.

Kerropa sitten miten ihmisellä on osa tai se ässäarpa tappelun syntyyn, jos ketään ihmisiä ei esimerkiksi ole edes paikalla. Omat koirat on tähän mennessä asuneet päivät ulkona, eikä meikäläisen ole vieressä tarvinnut neuvoa miten toista pöllyytetään.
Tai metsälenkillä omalla maalla, jossa ei pitäisi liikkua kenenkään - koiraa ei näy mailla, eikä halmeilla ja jossain vaiheessa jossakin alkaa kamala älämälö ja koira ottaa yhteen metsästyskoiran kanssa.
Tai kun tuttavan metsästysterrierit oli luonani hoidossa, ei tarvinnut kädestä pitäen näyttää miten tapellaan. Tuntui onnistuvan ilman neuvojakin. Itse olin nimittäin sisällä ja koirat ulkona. Toisella kerralla olin töissä ja koirat sisällä, kolmannella kerralla olin itse olohuoneessa ja terrierit toisessa huoneessa. Lopulta toinen muutti vierailun ajaksi ulos.
Entäs kun meilläkin koira pöllyttää mäyrää. Kukaan ei ole käskenyt, neuvonut, saati pakottanut ahtautumaan rakennusten alle tai louhikoihin mäyriä etsimään. Sinne se nyt jokatapauksessa painuu ja jos jonkun elukan kiinni saa, hengestään se elikko myös pääsee.
Tai kun koirat leikkivät keskenään pihalla ja leikki yltyy liian rajuksi ja kohta on kahina pystyssä. Ei tarvitse vieressä seisoa ja opastaa kädestä pitäen mitenkä sitä kinataan.

Jotta on turhaa yleistää miten koiratappelu syntyy omistajan takia.
Eipä ne koirat siellä taistelukehässäkään omistajastaan tiedä mitään. Kysymys on kyllä ihan puhtaasta halusta tappaa vastustaja, ei siitä, että omistaja niin viestittää tai haluaa. Siitä jo lie kertoo, että koirat riuhtovat hihnoissa ja ärhentelevät jo ennenkuin kukaan on kerennyt sanoakaan mitään. Siellä niitä leukoja kammetaan oikeasti auki ja revitään koiria persnahoista ilmaan, eikä koira vieläkään edes huomaa omistajaansa.
Miksi? Koira käy ehkä vähän kierroksilla...

Takajaloista nuo koirat saa helpoiten toisistaan eroon tapellessa. Jos ottaa niskasta, tai etupäästä muutenkin, niin siinä saa helposti ite jomman kumman hampaista, toisaalta kiihtynyt koira saattaa takajaloista kiinniottajaa yrittää myös napata, mutta kun vetää samalla koiraa koko ajan, niin harvemmin se siihen pystyy. Ja sen jälkeen sitten voi ottaa niskasta kiinni. Mulla on sen verran kokemusta tappelutilanteista (tuo seropi järkkää ittensä aina tappelemaan jonku kanssa - vaikka sitten muiden omien kanssa, kun nuo kolme vanhinta tahtoo olla kiivasluontoista porukkaa), että ei enää paniikkia tule.

^^Eihän tässä kukaan ole väittänyt etteivätkö koirat ikinä koskaan voisi tapella ilman että ihminen siihen vaikuttaa. Voi hyvänen aika taas.
Vaan ainoastaan otettiin kantaa siihen, että ihmisellä olisi vain harvoin osaa ja arpaa koirien väliseen tappeluun.
Se että volkodavilla koirien valvonta on niin heikkoa että sekä omat että hoidossa olevat koirat pääsevät tappelemaan keskenään useammin kuin kerran, kaksi tai kolme, ei tarkoita sitä, että siitäkään voitaisiin tehdä mitään yleistyksiä. Useammat ihmiset kun eristävät koiransa toisistaan, jos on tiedossa, että ne saattavat ottaa yhteen kun kukaan ei ole paikalla.

Nyky-yhteiskunnassa useimmat koirien yhteenotot ovat vahvasti ihmisen provosoimia. Ei ymmärretä koirien elekieltä eikä osata tulkita alkavaa tilannetta niin että se voitaisiin hallitusti keskeyttää. Vaan useimmiten sitä tilannetta provosoidaan ihmisen taholta monin eri keinoin eikä vähimpänä se, että koirien kohdatessa ja tilanteen kiristyessä mennään sinne väliin kirkumaan ja härkkimään. Mitenkään harvinaista ei ole myöskään se että remmirähjä syystä tai toisesta pääsee irti ja käy toisen koiran päälle. Ja nämä tilanteet ovat usein hyvin vahvasti ihmisen provosoimia. Ja nyt huom, tekstissä mainittu useimmat ja usein, joten en tarkoita että vain ja ainoastaan eikä mikään muu ole mahdollista.

Ja toivottavasti volkodavilla on vastuuvakuutukset kunnossa koirilleen. Ei meinaan volkodavin juttujen perusteella tunnu olevan mitenkään harvinaista että volkodavin koira/koirat tappelee. Toivottavasti et enää käy koirapuistossa koirasi/koiriesi kanssa.
Ja tiesitkö muuten että rikot sekä metsästys- että eläinsuojelulakia päästämällä sen keskarisi tarkoituksella repimään supeja, mäyriä yms.?

Ridgeback
Meinaat, että on metsästyslainsäädännön, riistavahinkolain ja eläinsuojelulain vastaista harrastaa esimerkiksi luolametsästystä kettuterrierillä, mäyräkoiralla, muulla metsästysterrierillä? Tai, että jänisajue on metsästyslain vastainen? Ei ole.

Mitä tulee vakuutuksiin. Toivon ainakin, että suurimmalla osalla koiranomistajista on vakuutus koirilleen, sekä kotivakuutus, jossa vastuuvakuutus. Itseltäni tälläiset löytyy.

Mitä tulee meidän koirien valvontaan, eri häkeissä ovat juu. Mitä tulee naapurin koirien valvontaan, toinen asuu ulkona ja toinen sisällä. Mitä tulee irtallaan juoksentelevien koirien valvontaan toisten maalla, silloin jo pätee metsästyslaki, riistavahinkolaki, eläinsuojelulaki, rikoslaki ja järjestyslaki + puhutaanko tuottamuksellisuudesta, tahallisuudesta, välinpitämättömyydestä tai vaikkapa yleensä rikosoikeudellisesta vastuusta, jos tapahtuu vielä jotakin muuta kuin se, että koira juoksentelee irti toisen maalla ja pihapiirissä + ahdistelee tuotanto- ja harrastus-/ seuraeläimiä. Ja sitten tietenkin ympäristöä koskeva lainsäädöntä, jossa kerrotaan mm. ympäristön, luonnonvaraisen kasvillisuuden ja maaperän, uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien, rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien vahingoittamisesta + ns. jokamiehen oikeus. Eläinvahinkojen kohdalla sitten taas puhutaan riistavahingosta, ympäristövahingosta, mahdollisesta omaisuusvahingosta jne jne jne.
Itselläni on lainsäädäntö hanskassa.

Ja sitten sitä asiaa. Minä en väittänyt, etteikö koskaan ikinä ihminen aiheuttaisi koirien välistä eripuraa, enkä myöskään väittänyt, etteikö vain ja ainoastaan eripuraa synny ilman omistajaa/ ohjaajaa.
Oma pointtini oli se, että kinoja syntyy kyllä ihan ilman ihmisen olemassaoloakin. Vaikka ohjaaja olisi kuinka pätevä ja koulutettu tahansa, silti voi tulla ongelmia.
Ettei nyt sitten kukaan ajattele, että kahinaan tarvitaan aina ohjaaja, jolla on peukalokeskellä kämmentä.

Ridgeback
Meinaat, että on metsästyslainsäädännön, riistavahinkolain ja eläinsuojelulain vastaista harrastaa esimerkiksi luolametsästystä kettuterrierillä, mäyräkoiralla, muulla metsästysterrierillä? Tai, että jänisajue on metsästyslain vastainen? Ei ole.

No en meinaa. Luepa uudestaan mitä tuossa aikaisemmin kirjoitin.
Minä en kirjoittanut mitään laillisesta metsästyksestä.

Mä olen ollut jonkin aikaa poissa tältä palstalta ja on kyllä ikävä huomata, että nää volkodavin tarinat jatkuu vaan. Edes yhteen yksinkertaiseen kysymykseen ei saa yksinkertaista selkeää vastausta vaan tilalle tulee seli-seli-selityksiä ja pitkät litaniat diipadaapaa, kuinka volkodav tietää kaikesta kaiken, siis ihan kaikesta. Volkodav on omistanut omien puheidensa mukaan ainakin kaksikymmentä koiraa, mutta ei tiedä edes niiden nimiä. Volkodav on kasvattanut pentueen, joka ei sitten ollutkaan volkodavin kasvattama millään tavalla. Volkodav on matkustanut vaikka ja missä ja ollut koiranäyttelyissä vaikka ja missä, mutta ei osaa kuitenkaan nimetä edes yhtä koiraa jonka kanssa on ollut kehässä. Jne, litania on loputon.
Miten se voi olla niin vaikeaa vastata siihen esitettyyn kysymykseen, että miksi pitää suoltaa kilometri kaupalla paskaa ja sitten valheesta kiinni jäätyään yrittää selittää sitä uudella valheella. En vaan ymmärrä. Taidan pysytellä tuolla toisaalla, kun ei tässä ole mitään järkeä. Että ihminen jolla olisi niin paljon ihan oikeasti annettavaa, pilaa oman sanomansa jatkuvalla valehtelulla ja turhalla selittelyllä. Ei ihan vastaa mun käsitystä hyvästä keskustelusta. Ja sitten vielä kun otetaan huomioon ne monet koirat.comin käyttäjät joihin nämä vähintäänkin liioitellut volkodavin jutut uppoaa kuin häkä. Niin sitten tää komppaajien armeija ryntää turvaamaan volkodavin tarinoita eikä niinkuin pätkääkään kiinnosta, että kuinka paljon on totta ja paljonko ei.
Mutta ei siinä mitään. Jatkakaa, eipä tää sinänsä multa ole pois. Kunhan vingun huvikseni.