Koirat.com

Puoli vuotta olen aktiivisesti pyrkinyt kartuttamaan yhteistyötä 6v sekarotuisen uroksen kanssa. Koira on hyvin paljon belgian paimenkoiran näköinen ja kokoinen, rotumixistä ei sen kummemmin tietoa. Koira on avopuolisoni ja muutin talouteen viime kesänä, siksi olen vasta hiljattain ryhtynyt kehittämään yhteistyötä koiran kanssa. Uros on saanut aika vapaan kasvatuksen. Osaa peruskäskyt osittain: istu, maahan jne. Luoksetuloa ei ollut opeteltu. Paljon pieniä ja vähän isompia "ongelmia" kaverin arkikäytöksestä löytyy. Ei päästä vieraita sisään ilman sirkusta, vetää lenkillä ja haukkuu suorastaan räyhää kaikki ohikulkevat koirat. Muuten on edistystä tapahtunut huimasti taidoissa, erityisesti kotona, mutta ovesta kun ulos lähdetään meinaa korvat unohtua koiralta kokonaan. Koira ei ole ollut agressiivinen, mutta viikko taakse päin piti järjestää omat koulutusmetodit ja tavoitteet uusiksi kun koira äkkiarvaamatta kesken kontaktitreenin räjähti ohi kulkeneen naapurin hihaan kiinni...naapurilla ei ollut edes koiraa matkassa mukana, joten tilanne oli todella outo. Onneksi ei sattunut mitään vakavaa!
Itse asiaan: koiraa ei meinaa ulkona motivoida mikään. Sitä kiinnostaa suunnattomasti ympäristö ja remmin toisessa päässä saisi vaikka jonglöörata nakkipaketeilla eikä urosta kiinnostaisi. Rauhallisessa ympäristössä motivaattoriksi toimii namit ja vetolelu. Ulkona ei meinaa kiinnostua mistään. Koira on älykäs ja miellyttämishaluinen. Nyt pitäisi keksiä kuinkä tämä remmin toinen pää saisi koirasta parhaat puolet esiin ja rähinät jäisi menneisyyteen.

Osaa peruskäskyt osittain tarkoittanee, että noudattaa niitä silloin koiralle sopii =) Vastaus ongelmiin ei taida löytyä miettimällä miten koiraa palkita, vaan miten ottaa tilanne haltuun niin että koira alkaa kuunnella, niin kuin lopussa viittasit.
Muutamia ihan perusasioita: ensin koiralta ylimääräinen huomio pois. Kun koira tulee sitä hakemaan ei koiraa huomioida (voi myös murahtaa pois). Kaikki käskyt viedään loppuun asti. Jos ensimmäiseen käskyyn ei tule vastetta seuraava jo määrätietoisella, tiukalla ja matalalla äänellä. Koskaan ei luovuteta. Koiraa ei väistetä, vaan koira väistää aina ihmistä. Rauhallinen, määrätietoinen suhtautuminen koiraan joka tilanteessa.
Reagoidaan lenkillä ja kotona jo koiran ensimmäisiin eleisiin toimia napakasti, selkeästi ja määrätietoisesti. Ja sitten se vaikein: ei hermostuta!
Pätevästä koirankouluttajasta voisi olla iso apu

Kaikilla on tietysti omat tapansa kouluttaa, omasta mielestäni on hienoa, että haluat palkitsemalla lähteä muuttamaan koiran käyttäytymistä.

Kun koira on hirveän kiihdyksissään ja stressaantunut (ja mahdollisesti myös peloissaan, riippuu tilanteesta), sen ei tee mieli syödä mitään, vaikka se olisi kuinka herkullista. Tilanne on siis koiralle liian vaikea, jos se alkaa rähistä eikä välitä nameista. Paras keino on aloittaa mahdollisimman helpoista tilanteista, ja pikkuhiljaa vaikeuttaa tilannetta. Eli jos koira alkaa räyhäämisen nähdessään koiran 10 metrin päässä, mutta on ok jos koira on vaikka 15 metrin päässä, harjoittelu kannattaa aloittaa siitä 15 metristä tai jopa kauempaa. Kun koira onnistuu tällaisessa tilanteessa luotettavasti, voidaan vähentää etäisyyttä pikkuhiljaa.

Meidän perheen koiralla oli aikaisemmin sama ongelma, se on hirveän nirso ruoan suhteen muutenkin, ja ulos mennessä eivät maistuneet namit ollenkaan. Se mikä auttoi, oli ensinnäkin että löysi ne kaikkein mahtavimmat ja herkullisimmat namit. Raakamaksapötköstä itse tehdyt herkut osoittautuivat tälle koiralle parhaiksi. Kannattaa olla luova ja kokeilla eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi tuubista puristettava juusto tai maksapasteija ovat aika monelle koiralle vastustamattomia (niitä löytyy uskoakseni myös ihan varta vasten koirille tehtyjä).

Itse aloin tarjota herkkuja koiralle mahdollisimman "tylsissä" tilanteissa ulkona. Eli jossain rauhallisessa paikassa, missä ei tapahdu mitään kiinnostavaa. En pyytänyt alkuun koiralta mitään, tavoitteena oli vain saada se syömään ulkona. Kun syöminen onnistuu, voi alkaa pyytää koiralta erinäisiä temppuja ja käskyjä. Sitten vain asteittain vaikeammissa ja vaikeammissa tilanteissa harjoittelua, aloittaen aina siitä, että ihan vain tarjoaa koiralle "ilmaiseksi" herkkua. Jos koira ei syö, on tilanne todennäköisesti liian vaikea.

Se, että koira on alkanut myös ihmisiä kohtaan rähisemään yllättäen on hieman huolestuttavaa, yllättävän usein äkkinäinen muutos käyttäytymisessä voi johtua kivusta tai jostain muusta terveysongelmasta, joten suosittelisin eläinlääkärikäyntiä siltä varalta, että jotakin on pielessä. Koirat osaavat uskomattoman hyvin piilottaa kipunsa. Olen jo kahdesti edellisten koirien kansssa nähnyt, kun koira yllättäen alkoi rähisemään ohikulkeville ihmisille tai koirille, vaikka ei ollut aiemmin niin tehnyt, kummassakin tapauksessa syynä oli kipu, ja käyttäytyminen katosi kun ongelma korjattiin. En väitä että se tässä tapauksessa ehdottomasti olisi syynä, mutta ehdottomasti miettisin sitä yhtenä mahdollisuutena.

Suosittelisin myös ammattitaitoista ja osaavaa kouluttajaa tai käyttäytymisneuvojaa, joka voi auttaa ennen kuin tilanne pahenee.

Onnea kouluttamiseen!