Koirat.com

Samojedityttö, se on pääasia että ne saa olla irti.. =)

Jos koiran ulkoiluttamiseen olisi vain nuo kaksi vaihtoehtoa, niin paras olisi vaihtoehto C = jättää koira hankkimatta.
Paitsi jos kyseessä on vanha koira, niin sitten B.

Meidän kohdalla vastaus on B.

Annan kävellä vapaasti pitkällä hihnalla ja nuuskutella, leikkiä vastaantulevien koirien kanssa ja puuhailla 'omiaan'. Vierellä kuljetaan alueilla jossa ei voi ihan miten vaan zombailla (kuten kaupungin kestusta yms).

Juoksulenkit ei meille käy koiran sydänvian takia (synnynnäinen vika ei lääkitystä), liikaa rasitusta on vältettävä.. joten jokapäiväistä monen kilsan juoksulenkkiä ei meillä voi tehä

Suosittelen metsäilyä tosin kun kiinnipito aika on ohitse... Siellä ainakin meidän irlanninsetterillä saa kuolanvalumaan ja juoksemaan ja haistelemaan ja ah ihanaa merkkailemaan! Itse saa ihan vapaasti vaikka istahtaa kivelle ja sanoa koiralle että "Mene jo!" Huomaa että kun se hetken siellä metsässä retkeilee ja haistelee se on ikionnellinen ja kun pääsee kotiin niin siellä se sitten nukahtaa ja juo vähän väliä.

Vähän tuommoista koiran omaa halua ja vapautta ja jaksamista =)

[quote=Nella3]Samojedityttö, se on pääasia että ne saa olla irti.. =)[/quote

Niin no kyllä ne saa joka päivä...

No meillä on niin vanha toi koira jo, että vaihtoehto B, koska toi ei enää juurikaan juosta jaksa. Tosin mennään vähän pidempi matka, eikä kestä noin pitkään, mutta kuitenki rauhallista kävelyä ja nuuskimista mennään meillä.

Meidän kohdalla valitsisin a):n koska energiselle koiralle sopisi hyvin tuo. Mutta ehkä teille sopisi sitten b) jos vanha koira on kyseessä.

A. vaihtoehto korostaa johtajuutta, koiran on pakko seurata ja keskittyä mihin johtaja vie. Eli jos on johtajuuden kanssa ongelmaa niin tämä on parempi. Lenkin lopuksi voi saada palkinnoksi olla vapaana, haistella ja lönkytellä.

B. vaihtoehto on hyvä jos koira on jo saanut purettua energiansa tai on vanha.

Mutta eiköhän noitten välimuoto ole paras, ainakin meillä Aluksi mennään vauhdilla kävellen/juosten tai sitten pyörällä ja sitten hiljennetään ja pysähdytään ihan haistelemaan ja päästän monesti irti ja sitten annan käskysanan, joka tarkoittaa että nyt mennään taas vauhdilla ja pitää keskittyä juoksemiseen. Meillä ainakin koira nauttii eniten just tästä, että saa juosta vauhdilla ja sitten rauhassa nuuhkuttaa ja merkata reviiriä ympäriinsä ja ihmetellä perhosia jne.

No siis periaatteessahan molemmat ovat ihan OK, mutta kannattaa myös vaihdella. Koska jos koiraa juoksuttaisi koko lenkin ajan eikä se edes saisi pysähtyä kertaakaan niin voisi olla aika rasittavaa sille. Eihän ihmisillekkään suositella mitään hirveää treenausta rasituksen takia. Kuitenkin tuo B kohta itsestäni vaikuttaa järkevämmältä, mutta koira tylsistyy helposti ja niin tylsistyy omistajakin. Itse lenkitän koiraa reippaalla kävelyvauhdilla, ja annan sen silloin tällöin jäädä haistelemaan. Tosin, jos koira on aiivan väsynyt lenkin jälkeen niin en viitsi koko ajan juoksuttaa sitä. Tietystihän koira saa juoksennella pellolla ja metsässä vapaana miten haluaa, joka tuo sille myös erinomaista vaihtelua. Metsässä,pellolla,kaupungissa tai hiekkatiellä kävely on hyväksi kun maasto muuttuu. Siitä on niin koiralle kuin omistajallekkin hyötyä, joten kannattaa vaihdella noita tapoja. Puolet lenkistä esim. hölkäten/juosten ja puolet kävellen muttei laiskasti. :))

Välimuoto paras.Riippuen koirasta,tietty.Me käydää esim.ennen pyöräilyä n.10-15 minuutin nuuskuttelu/pissatuslenkillä ja sitten napataan pyörä.Pyöräillessä ei juurikaan pysähdytä,ellei koiralla ihan kamlala hätä ole.Sama jos mennään juoksemaan.Ensin tuo pissatuslenkki,kotiin ja kamat päälle ja juoksemaan.Itte haluan että koira oppii että esim.juostessa ei pysähdytä joka ikistä tolppaa merkkaamaan.Pissatuslenkit on sitten erikseen.

Onko kellään muulla hurjaa stressipakkauskoiraa, joka pelkää muita tiellä liikkujia (lähinnä niitä nelijalkaisia)? Meillä yritetään pappailla juuri tuon ylikiihtyvyyden takia - kiihtymys kanavoituu välittömästi koirakavereihin, ja eilen otettiin taas hurjasti takapakkia remmirähjäämisen kanssa kun joku partaterrieri tuli yllättäen puskasta vastaan juoksutuksen jälkeen. Taidan jättää nyt aamu- ja iltalenkeiltä kokonaan nuo liikunnalliset osiot pois.

Koiran kanssa joudutaan vielä jonkin verran lenkillä äkseeraamaan ja hyppimään puskiin, sitten kun jännäävä kohde on (toivottavasti) mennyt rauhallisesti ohi niin päästän nuuskimaan sen jälkiä. Muuten koiraa ei juuri samoilu kiinnosta, mammaahan ei voi jättää kenen tahansa armoille metsän kartoittamisen ajaksi. Onko jonkun muunkin koira kova tarkistamaan kulkureitit etukäteen? Meillähän ei siis vedetä vaan partioidaan, mikä on vähän riskaabelia tuon sosiaalisen lahjattomuuden takia.

Heh, tuossa aloituksessa siis tarkoitin kumpi on koiralle hyödyllisempää. Kyllä meillä tuo nuorempikin koira saa haistella, en tarkoittanut että aina juostaan. Menohaluja sillä kyllä on ja suostuu rauhoittumaan nuuskimaan ainoastaan loppulenkistä :)

Kyllä itsekin yhdistäisin nuo molemmat, mutta jos nyt pitää toinen valita, niin se olisi sitten vaihtoehto B. Meidän lenkit ovat yleensä aina tuulettautumista ja rentoutumista varten. Yleensä koira jaksaa treenaillakin paremmin kun on saanut kunnolla haistella ja hidastella lenkkipolulla.

Joskus otetaan juoksu painotteisia kuntolenkkejä, mutta ne eivät ole mulle pääasia. Vapaamielinen tutkimusmatkailu lenkkeillessä on ainakin tälle mun karvaiselle paras palkinto.

Tuon vaihtoehdon paremmuus on aika koirakohtaista (kuvitellaan aktiivisen koiran kävelevän alle kilometri ja olevan siitä tyytyväinen, tai laiskanpuoleinen "sohvatyyny" juoksemassa niin että happikin loppuu), ja niiden sekoitus olisi mielestäni paras vaihtoehto. Tai esimerkiksi tarjota aamulenkillä vaihtoehto A ja illalla vaihtehto B.

Meillä on hieman noiden kahden sekoitettu versio ollut jonkun aikaa käytössä: musta huonokuntoisena ei ole juoksemaan mitään maratonilenkkejä, mutta kävellään reipastahtisesti jonkun aikaa, sitten hitaaseen kävelyyn hetkeksi, sitten taas vauhdikkaammin, ja näin jatketaan. Noiden hidastempoisten hetkien aikana koirat saavat pysähtyä ja haistella, tehdä tarpeitaan ja muuta. Nopeammalla temmolla keskitytään siihen että tulee pistettyä tassua toisen eteen ja pyritään antaa hajujen olla.

Se on kuitenkin fakta että koira jaksaa paljon enemmän kuin sinä, jos koiraa lenkitetään tavalla A sinä väsyt enemmin kuin koira. Meillä lenkit menee niin että hihnassa saa kulkea niin hitaasti kuin haluaa, haistella silloin kun haluaa ja tehdä tarpeet silloin kun haluaa. Lenkit ovat semmoista aikaa milloin koira saa mennä miten tykkää tietysti joissain tilanteissa kuljetaan lyhyellä hihnalla, esim autotietä ylitettäessä tms.. Meillä koira pääsee suunnilleen joka tai joka toinen päivä metsään juoksemaan vapaana missä sille heitellään keppiä jos taas ollaan kaupungissa niin joka päivä koirapuistoon (tai ainakin joka toinen päivä). Koira kuitenkin jaksaa paljon enemmän kuin ihminen varsinkin jos on iso koira kyseessä, ja minä itse en ole mikään juoksu ihminen tai muutenkaan urheilu joten jos oma koirani kävisi lenkeillä tyylillä A, jolloin minä en jaksa kävellä/juosta useita kilometrejä se tulisi hulluksi, joten kaikki ulkoilut tapahtuvat tyylillä B ja vapaan jukoseminen metsässä tai koirapuistossa.

No, vaikea tosiaan sanoa, mutta meillä toteutetaan molempia. Tosin harvemmin noita juoksulenkkejä (johtuen omistajan einiinhyvästä kunnosta) mutta ne sitten kestää n. 45-60 min. Tollasia kävelylenkkejä tulee sitten päivittäin mutta ne on paaljon pidempiä yleensä kuin 30 min. Ja päivittäiset metsälenkit, irti.

Aamuisin kuljetaan hihnalenkki, jolloin saa jäädä haistelemaan, mutta rajani sillä on kuinka pitkäksi aikaa. Päivällä/iltapäivällä käydään joko pyöräilemässä, jolloin hajut saa jäädä, tai sitten ollaan metässä vapaana, tai kolmantena vaihtoehtona koirapuistoilu. Illalla sitten käydään flexi-lenkki.

Eli sumplitaan suurin piirtein molempia vaihtoehtoja samalle päivälle.