Koirat.com

Mitenkä käytännössä voisi koiralle opettaa jonkun merkin, josta se tietäisi, että mahdollisuus palkkioon lähtee pois? Miten tuon käyttö sitten menee, jos pyydän koiran maahan, ja se ei mene, voinko käyttää tuota merkkiä, meneekö asia perille silloin?

Olenko ihan hakuteillä, jos näytän koiralle namia, vien sen pois koiran ulottuvilta ja samalla sanon sen sanan tai annan äänimerkin?

Hei, olen itsekin kyseistä asiaa miettinyt ja tuollainen käsky olisi kyllä tosi kätevevä, mutta ei kyllä ittellä hajuakaan ole että miten tuon sitten käytännössä voisi toteuttaa ja koiralle opettaa. Pentuaikoina käytin joskus tuota namin poisviemistä mutta kun koira tuntui vaan hämmentyvän, lopetin elehdinnän suosiolla. Mutta olisi nyt kiva tietää että onko olemassa kätevämpää keinoa tai kannattaako tuota käyttää.

Yleensä kannattaa tehdä niin että jos koira ei tottele käskyä minkä se osaa tai tekee ensin sinnepäin, ja sitten korjaa kun huomaa ettei namia tulekaan, niin tälläisestä ei palkata. Silloin annetaan uusi käsky ja onnistuneesta suorituksesta palkataan. Jos taas koira ei ole vielä sillä tasolla että se epäonnistuu esim. 3 kertaa peräkkäin ko. liikkeessä, tehtävää helpotetaan niin että koira onnistuu. Muutenkin namit kannattaa pitää koiran näkymättömissä siihen asti kunnes suoritus on tehty oikein ja nami otetaan vasta sitten esille. Naksutinkoulutuksessahan tämä on ihan vakio sillä naksulla kerrotaan koiralle että nyt teit oikein ja namia on tulossa. Jos naksua ei kuulu, ei namia. Ei koira mun mielestä ihmettle katoavaa namia, ennemminkin saa sen yrittämään seuraavalla kerralla enemmän.

Mulla ainakin, jos koira tekee niin se tekee useimmiten kunnolla, mutta sit toisinaan, jos pyydän siltä jotain ihan perusasiaa (istu tai maahan nyt yleensä), se ei välttämättä reagoi mitenkään. Jää siis vaan esim. seisomaan ja katsoo mua. Ja saattaa odottaa pitkäänkin. Namit pidän yleensä taskussa kun treenataan.

Mun mielestä koiran pitää ensin osata luopua namista ts. että se tietää, että sillä on mahdollisuus palkkioon tekemällä jotain muuta kuin suoraan tavoittelemalla palkkiota. Tämän jälkeen palkkiota voi pitää näkyvillä treenatessa. Sitten vaan yhdistetään palkkion menettämistä merkkaava sana siihen että palkkio katoaa hetkeksi, eli koira menettää sen. Aika simppeliä siis.

^ Mutta eikö mikä tahansa koira tiedä, että sillä on mahdollisuus palkkioon, jos sille on opetettu yhtään mitään? Vai enkö mä taas tajua jotain?

Eli siis voin opettaa tuon sanan juuri niin, että näytän koiralle palkkaa, ja laitan sen sitten vaikka hetkeksi selän taakse piiloon, pois koiran ulottuvilta, ja yhdistän siihen sanan? Voiko se olla noin helppoa

Aika usein nykyäänkin teen kyllä niin, jos koira riehaantuu liikaa esim. lelusta, pistän lelun selän taakse piiloon, jolloin koira pysähtyy ja rauhoittuu. Tästä on siis varmaan helppo jatkaa yhdistämällä sana, joka merkitsee, että mahdollisuus palkkaan katoaa.

Mihin tuollaista käskyä tarvitaan? Minen ymmärrä?

^ no varmaan kertomaan koiralle selkeämmin, milloin sen toiminta ei miellytä ja että palkkaa ei ole eikä tule ennenkuin se alkaa taas toimia oikein. Eri asia sitten on että onko se oikeasti selkeämpää koiralle vai vain ihmiselle.

Mä en kanssa ymmärrä, että mihin tarvitaan erikseen käsky "nyt palkkio katoaa", kun koira sen varmasti myös itse huomaa. Itse teen niin, että jos koira ei heti tee pyydettyä asiaa, käännyn selin ja odottelen hetken ja sitten uusi yritys. Koirahan tietää, että käsky + koiran oma toiminta =joku palkkio ja jos se ei haluttua toimintoa tee, ei palkkaakaan heru. Esim. tänään uloslähdettäessä pyysin koiran istumaan ennen oven aukeamista, koira hidasteli, joten suljin raollaan olleen oven ja odottelin hetken katsomatta koiraa. Sitten uusi yritys ja johan rupes istuminen maistumaan.

^Juuri tuota meinasin. Mä kun en tajua mihin sitä tarvitaan koiran kannalta.

Kyllä mä olen kuullut tuosta "nyt meni pieleen" -merkistä. Muistaakseni Canis-lehdessä oli siitä joskus artikkelikin. Merkki saattaa tyyliin olla sana "Oho", mikä tarkoittaa, että koira teki jotain, minkä vuoksi yrityksestä ei seuraa palkkiota. Liiallinen käyttö ei ole hyvä asia, koska koulutuksen pitäisi ensisijaisesti perustua palkitsemiseen, mutta joissakin tilanteissa tuo voi olla ihan käyttökelpoinen tapa kertoa koiralle, että sen tarjoama toiminto on virheellinen. Itsellä ei siis ole käytössä, joten en osaa äkkiseltään kertoa sopivaa esimerkkiä, missä tuota voisi hyödyntää. Tarkoitus on kuitenkin varmastikin (?) kertoa koiralle, että nyt ei onnistunut, ja tavallaan nollata tilanne, jotta asiaa päästään kokeilemaan uudestaan heti perään.

No joo, tässähän heti tuli jonkinlainen esimerkki.

Tutuli kirjoitti:

Esim. tänään uloslähdettäessä pyysin koiran istumaan ennen oven aukeamista, koira hidasteli, joten suljin raollaan olleen oven ja odottelin hetken katsomatta koiraa. Sitten uusi yritys ja johan rupes istuminen maistumaan.

Tuolla "pieleen meni"-merkillä tilanne olisi mennyt niin, että koiran ei istu tai takamus nousee ylös ennen aikojaan, jolloin koiralle sanotaan merkkisana (esim. se "Oho"), jolloin mikäli koira tietää sanan merkityksen, se tajuaa, että hups ja istuu alas. Tässä esimerkissä koira siis tiesi, miten tulee toimia, joten merkki vain muistuttaa, että "nyt et toimi, kuten pitää". Varmasti löytyisi parempiakin esimerkkejä, mutta en jaksa kaivaa tuota Canis-lehteä esiin, joten juuri nyt ei tule mieleen.

muoks. Yksi esimerkki voisi olla noutoliikkeen harjoittelu, jossa koira tiputtaa kapulan liian aikaisin. Kapulan tipahtaessa suusta, ohjaaja voi sanoa "Oho", mikä merkkaa pieleen mennyttä suoritusta.

Mä oon käyttäny "noh" (matalalla äänellä) jos koira suorittaa "käsky" selkeästi miten sattuu. Esim. seuraamisessa lähtee haahuilemaan. Ite oon sitä ihan sen takia sanonu et se huono suoritus ei pitkity vaan pystyn sen jotenki katkaisemaan. "Noh" toteamus ikäänkuin nollaa sen käskyn ja sen jälkeen kokeillaan uudestaan. Tuo on ainaki meillä palauttanu koiran takas maan pinnalle ja toteamuksen jälkeen keskittyy astetta paremmin.

muoks. Käytän mä tuota "noh" sanaa siis myös tilanteessa pyydän esim. istumaan eikä koira istu. "Istu" -> koira ei istu ->"Noh" -> koira korjaa ja istuu.

Ok. No nyt ymmärrän paremmin. Meillä noita tollaisia joutuu välttämään koska pehmeä koira painostuu jos sen virhe ikään kuin merkataan. Se korjaa paremmin kun saa korjata itsellään.

meillä on käytössä "oho" joka siis tarkoittaaa "nyt tuli moka, koitetaan uudestaan"
oho tulee kuvioihin siinä vaiheessa kun koira jo osaa siltä halutun asian. aikaisemmin ei mielestäni kannata lähteä koiran virhettä noteeraamaan sen enempää, menee turhaan vaan pieni kuuppa sekaisin.

^ Siis tottakai koiran pitää osata siltä vaadittu asia, ennen kuin voi tuota sanaa käyttää.

Tarkoitin, siis että tavallaan saisin paineistettua koiraa toimimaan käskyni mukaan. Koska se on melko usein tottelematon ihan vaan siitä syystä, ettei huvita (tiedän, taustalla on muitakin motivaatio-ongelmia mutta eipä aleta ruotimaan niitä tässä). Niin siinähän se koira voittaa, jos vaan lähden pois eli "luovutan". Samoin en halua hokea käskyä moneen kertaan, jottei se vesity. Jos taas olisi joku sana, joka kertoisi koiralle, että "nyt teit väärin, et voi saada palkkaa, kokeilepa uudestaan", ja sen jälkeen antaisin uuden käskyn (tai koira istuisi jo kuultuaan sen merkin, joka kertoo, että ei palkkaa tiedossa tästä toiminnasta), ikään kuin siis vaatisin sitä koiraa tekemään kuten tahdon. Eli vähän niinkuin SanttuJ tekee koiransa kanssa.

Olinko nyt varmasti tarpeeksi epäselvä? :D

En ole edes ikinä ajatellut sitä tolta kantilta. Mutta kyllä multa tulee aika luonnostaan jonkun asteen korahdus jos koira esim. seuruussa lähtee haahuamaan. Tai ei istu/mene maahan/pysähdy käskystä. Ja kyllä se sillon korjaa. Mutta tuskin se silti ajattelee, että 'palkkani on vaarassa hävitä' vaan ehkä enemmänkin 'okei, OKEI.'

Vaikka sama kai se, mitä ajattelee, kunhan toimii :)

Ja lisäyksenä vielä, itse palkkaan korjatuista suorituksista ainoastaan äänellä. Sekin vain lähinnä siksi, että koiralle menis jakeluun 'no nyt oli sitä mitä pyydettiin.' Vain oikeista, nopeista, täsmällisistä suorituksista saa namin/lelun/leikin tai esim. ennen käskyä tapahtunut asia jatkuu (irtiollessa vapaa/ulos lähtiessä ovi aukeaa jne.)

kadi kirjoitti:



Ja lisäyksenä vielä, itse palkkaan korjatuista suorituksista ainoastaan äänellä. Sekin vain lähinnä siksi, että koiralle menis jakeluun 'no nyt oli sitä mitä pyydettiin.' Vain oikeista, nopeista, täsmällisistä suorituksista saa namin/lelun/leikin tai esim. ennen käskyä tapahtunut asia jatkuu (irtiollessa vapaa/ulos lähtiessä ovi aukeaa jne.)

näin meilläkin, uusinta yrityksistä tulee vain kehu

Meillä käytetään palkanmenettämissignaaleja koulutuksessa. Ja nimenomaan tietoisesti opetettuja signaaleja, sillä en halua esim. että koira kokee tekevänsä väärin, kun pistän palkan piiloon. Vaan nimenomaan kun jätän palkan jonnekin tai pistän piiloon, se on koiralle kaukopalkka jonka eteen se yrittää. Sen sijaan kun sanon palkanmenettämissignaalin, koira oppii mikä on kannattamatonta ja välttää sitä siinä tilanteessa.
Meillä "Ei" =juuri tuo mitä teet, on väärin, jos jatkat, menetät palkkion. Jos taas kokeilee jotain muuta/opittua, palkan voi vielä saada. Opetin tuon nami nyrkissä -tekniikalla. Eli nami nyrkkiin, antaa koiran haistaa, kun yritti purra/raapia tai muuta mistä en pitänyt (mutta joita voi tietysti myöhemmin opettaa käskystä tehtäviksi), sanoin "Ei" ja vetäisin käden selän taakse. Kun koira "korjasi" eli lopetti ei-toivotun toiminnan (esim. rauhoittui ja oli hiljaa) toin käden takaisin näkyviin. Tässä vaiheessa olin jo opettanut palkkasignaalin Ota, joka merkitsi koiralle syömistä ja se osasi sen. Niinpä pystyin kertomaan, milloin koira teki oikein, milloin väärin. Nopeat reaktiot ovat tärkeintä. Aika nopeasti nälkäinen koira oppi, että ei=palkkio poistuu. Kun oli ehdollistunut, sanoin ei, jos lopetti ja toimi toivotusti (=opitusti), palkkasin. Sitten tein niin, että en palkannut, vain kehuin, lavastin uudestaan samanlaisen tilanteen ja koira ei koettanut enää samaa virhettä uudestaan, sai palkan. Eli nykyään jos tekee väärin, tulee signaali "tuo on väärin" --> korjaa -->kehu, testaan toimiiko ilman huomautusta, ja vasta siitä palkka.
Opetin jo pentuna, niin että signaali on yhtä selkäytimessä kuin palkkaussanatkin. Sekä palkkaussanoja että "teit väärin" -signaaleja minulla on useita selkeyden vuoksi. Palkkasanoja on "ota kädestä", "etsi maasta", "tee ihan mitä haluat", "tuo oli hyvin, jos jatkat saat kohta palkan".
Palkanmenettämisestä varoitussignaaleja taas ovat: "tuo on ehdottoman väärin, älä ikinä tee noin", "tämä loppuu tältä erää, kiitos", "en pidä tuosta, kokeile jotain muuta".
PRKL on kaikkein vahvin, ja tarkoittaa että koira teki ehdottoman väärin ja kaikki kiva loppuu, lisäksi sille tulee jotain epämiellyttävää ja se saa rangaistuksen. Ainut keino välttää rangaistus on passivoitua täysin -olla hyvin alistunut minua kohtaan. Tuota en käytä kuin äärimmäisen hätätilanteissa. Olisiko viimeksi puoli vuotta sitten, kun koira pyrähti jäniksen perään ilman lupaa vaikka olen opettanut, että aina ensin otetaan katsekontakti. En usko, että tarvitsee enää käyttää. Silti koira muistaa sen, kun on pentuna ehdollistettu, vaikka käytänkin hyvin harvoin, vain silloin kun koira rikkoo opetettua sääntöä törkeästi.
Lievin taas on "äp", joka tarkoittaa, että en halua tuota toimintoa, kokeile jotain muuta. Uuden opetus nopeutuu, kun voin heti merkata asiat, joita en hae, ja myös ne, joita haluan. Koira ei paineistu huomautuksesta, se vain alkaa kokeilla muuta koska se on merkki että "tuo ei tuota palkkiota, turha yrittää". Yleensä käytän tätä signaalia, jos koira turhautuu ja yrittää jotain jo osaamaansa temppua. Nehän ovat ärsykekontrollin alla, ja koira tietää ettei saa palkkaa eikä ole "sallittua" tehdä temppuja ilman että käsken; ainakaan siitä ei hyödy mitään. Niinpä kokeilee jotain uutta toimintoa, jolla ei ole vielä käskyä. Yleensä jos koira tekee väärin, haluan katkaista mahdollisimman nopeasti, sillä koska koira on totutettu palkkaamattomuuteen, se luulee tekevänsä oikein jos saa jatkaa suoritusta, koska se odottaa palkkaa. Siksi katkaisen väärän mahdollisimman nopeasti. Uutta saa aina kokeilla kun opetan jotain uutta, mutta jos kokeilee tehdä vanhoja käskyjä, katkaisen.

Mitäkö hyötyä tästä on?
Se hyöty, että koska koira kulkee nykyään, koulutettuna vapaana, sitä olisi hankala kouluttaa jos en käyttäisi signaaleja. En pysty heti namia antamaan suuhun juuri sillä sekunnilla, kun tekee oikein, enkä antamaan pakotetta tai poistamaan palkkiota juuri kun tekee väärin, koska usein koira kulkee vapaasti hieman kauempana minusta (en vaadi koko lenkin ajan katkeamatonta kontaktia, en palkkaa silloin kun koira haluaa, vaan käskyjen kautta on mahdollisuus palkkaan. Niinpä koira ei voi itse valita, milloin tekee ja milloin ei). Ja entä jos palkkio on sellainen, mitä minä en voi kontrolloida (vaikka koira luulee, että voin)? Esim. juokseva jänis. Jos minulla ei olisi huomautussanaa, en voisi kertoa koiralle milloin se tekee väärin. Tai toki voisin -hihnalla, mutta silloin ei tottelisi vapaana. Siksi käytän signaalia. Esim. jos koira vilkaisee minuun, kun näkee jotain mielenkiintoista, sanon palkkasanan ja koira tulee hakemaan palkan. Jos ei olisi palkkasanaa, minun pitäisi mennä koiran luo ja silloin olisi liian myöhäistä. Näin pystyn hienosäätämään todella hyvin; esim. palkkaamaan juuri silloin, kun koira ottaa häiriötä, mutta skarppaa heti uudestaan.

Tai jos koira on kauempana, ja näkee vaikkapa jäniksen. Vaikka se on opetettu ottamaan minuun kontaktin (joko pysähtyy ja katsoo minuun, tai tulee luo ja katsoo jos on kauempana), ei se ole vielä satavarmaa, esim. jos jänis säntää ihan läheltä yhtäkkiä. Silloin sanon terävästi signaalin ja koira lopettaa. Jänis on sille palkka, ja se menettää sen jos tekee väärin. Oikein toimimisesta voi päästä perään, tai saada korvaavan palkan minulta. Tietysti signaali piti opettaa monissa eri tilanteissa, jotta koira sen kunnolla tajuaa. Esim. hihnassa "ei" ja vedin koiran poispäin toisesta koirasta, jos ei toiminut kuten olin opettanut. Pääasia, että se menettää palkan silloin kun minä päätän, ja saa sen kun haluan, eli koira oppii pennusta asti luulemaan, että omistaja hallitsee ympäristön ärsykkeitä ja se voi omalla käytöksellään ansaita minkä tahansa palkan.
Myöskin jos koira kokeilee jotain väärää tapaa minulta palkan saadakseen, käytän lopetussignaalia "älä tee noin, tuo ei tuota palkkaa vaan on nyt väärin tässä tilanteessa". Esim. haukkuminen on opetettu joihinkin tilanteisiin (kun löytää minut muttei pääse käskemääni asentoon, tai kun löytää esineen muttei saa sitä otettua, tai kun kuulee käskyn muttei esim. kiinniolon takia pysty sitä suorittamaan), sekä käskystä. Niinpä koira saattaa turhautuessaan kokeilla, josko tässä tilanteessa pitäisi haukkua kun se on joskus aiemmin toiminut. Koska olen opettanut koiran haukkumaan tietyissä tilanteissa sitkeästi, ja noudattamaan sen jälkeen useamman käskyn ennen kuin saa palkan, se kokisi palkitsevana itse sen, että saa jatkaa haukkumista (koska odottaa palkkaa). Niinpä jos en halua koiran haukkuvan siinä tilanteessa (esim. kun peruuttaa puuhun, muttei pääse heti ylös), keskeytän heti ja koira kokeilee jotain muuta. Tai esim. kun opetin menemään ruutuun, koira sai joskus päähänsä kokeilla hännän jahtaamista. Keskeytin heti ja käskin uudestaan, josta kehuin, sitten heti helpotettu harjoitus (esim. lähempää, kosketusalustan kanssa) ja palkka kun ei enää kokeillut hännän jahtaamista vaan teki heti oikein.

Olen vain huomannut, että näin oppii nopeiten.
Keskeytän myös, jos koira yrittää ennakoida, sillä se ei saa itse päättää "nyt haluan palkan, teenpäs tämän jutun", vaan se menee näin: "signaali-->koiralla mahdollisuus palkkaan". Ainut oma-alotteinen asia, mistä palkkaan sinällään, on kontakti. Joko annan kontaktin jälkeen käskyn josta palkka, tai vaikeissa tilanteissa pelkästä kontaktista. Myös lähelleni tulemisesta saatan antaa käskyn ja palkan, mutta jos koira tarjoaa oma-alotteisesti esim. seuraamista vain koska sillä on nälkä, käsken pois ja kun keskittyy muuhun, annan yllätyskäskyn tulla seuraamaan ja palkan. Näin koira tottelee silloinkin, kun jokin muu kiinnostaa, koska omistaja kontrolloi sitä, antaako palkan vai ei ja milloin.

En tiedä tajusiko tästä mitään, mutta koetin selittää että meille erinäisistä signaaleista todella on hyötyä.
Rezin kanssa mulla on paljolti samat koulutusmetodit, esim. vasta-ehdollistaminen, se että kun pysähdyn koira tulee luo oma-alotteisesti koska seuraa liikkeitäni, ja naksutinkoulutuksen periaatteet ylipäätään. Mutta käytän myös negatiivista rankaisua, ja ääritilanteissa positiivista rankaisua. En kuitenkaan halua, että koira lukee eleitäni vaan signaaleja. Siksi en koskaan varoittamatta käy koiraan käsiksi, vaan aina on mahdollisuus välttää rangaistus signaalin kuuluessa.

Mua on myös alkanut kiinnostaa tuo vastaehdollistaminen, ja ylipäätänsä naksutinkoulutus, mutta mulla ei varmaan taidot/viitseliäisyys riittäisi niin kokonaisvaltaiseen koulutukseen, vaikka olisi valtavan hienoa jos koira toimisi niin hyvin.

Tuosta oli kuitenkin paljon hyötyä, uskon, että alamme heti harjoitella ahkerasti. Tilanteissa, joissa koira esim. menee istumaan pyydettäessä maahan, tuo olisi varmasti hyödyllinen, samoin, jos yrittää oma-aloitteisesti tavoitella palkkaa hyppimällä ja riekkumalla.