Koirat.com

Eli meillä ongelmana on seuraaminen, Perusasento onnistuu hyvin 9/10 kerrasta tulee suoraan pelkällä sanalla, mutta seuraamaan ei lähte sitten millään. Todennäköisesti itse en vain osaa toimia oikein, mutta millä saan koiran lähtemään liikkeelle yhtäaikaa minun kanssani? Koira siis saattaa lähteä liikkeelle, mutta liian myöhään, tai sitten lähtee ihan oikeaan aikaan (harvoi....) jonka jälkeen suuntaan matkansa suoraan eteenpäin minusta välittämättä... Olen koettanut houkuttelua ja koettanut palkata jopa lenkeillä jos koira kävelee oikein vieressäni ja katsoo minua. Mutta jostain syystä (tai ehkä niistä kaikista syistä) koira ei ymmärrä mistä on kyse...

Olen nyt jättänyt asian hetkeksi hautumaan, ettei se liian harjoittelun takia mene jonkun muun asian kanssa sekaisin tms. Mutta millä ihmeellä saan Keijun oppimaan tämän. Tavoitteena siis sekä tokokokeet, että joku kaunis päivä haluaisin ainakin BH-kokeen suorittaa..


(niin ja saa siirtää muualle jos olisi kuulunut johonkin muuhun kohtaan....)

^Millaisia harjoituksia olet ihan konkreettisesti tehnyt?
Itse lähtisin tekemään ihan yhtä askelta seuruuta, eli käytännössä koira pyydetään sivulle, palkataan, sanotaan sivulletulo/seuraamiskäsky uudestaan ja otetaan yksi askel, josta koira taas palkataan.
Toisessa versiossa koira palkataan heti siitä, kun se reagoi sinun liikkeellelähtöösi, mikä parantaa nimenomaan tuota seuruusen lähtöä. Ensimmäiset kerrat voi tehdä vaikka ihan namittamalla, jotta koira saa ajatuksesta kiinni.

Jos koiraa ei hoikuttelusi/palkkasi kiinnosta, niin silloin täytyy palkka vaihtaa sellaiseen, mikä sitä kiinnostaa.

No nimenomaan näin olen koettanut toimia, nami heti siitä ensimmäisestä askeleesta. Jossain vaiheessa koira sitten irtoaa liikkeelle lähdössä noin puoli metriä-metri minusta. Tai tekee sen viimeistään toisella askeleella. Olen palkannut sekä vasemmalla että oikealla kädellä. Oikealla että saisin sen tulemaan lähemmäs mutta ähh. :/

Onko koiralla nälkä, kun lähette treenaamaan? Jos koira motivoituu ruuasta, palkkaisin varmaan alkuun enemmän. Tyylillä namia naamaan 'koko ajan'. Kyllähän sen kontaktin sieltä myöhemminkin pystyy vaatimaan.

Jos koira palkkautuu paremmin leluista, lähtisin treenaamaan sen kanssa. Heittäisin lelun kainaloon ja palkkaisin alkuun jo yhdestä askeleesta leikillä.

Mieti, mikä sille koiralle olis _se juttu_, joka saa sen yrittämään ja kohdistamaan mielenkiintonsa sinuun.

^Kannattaa ensin treenata sitä yhtä askelta niin että se sujuu vähintään 80 % varmuudella "täydellisesti" Sitten pidentää niin, että välillä ottaakin kaksi ja välillä vaan sen yhden askeleen ja siten palkka sitten välillä kolme, välillä kaksi ja välillä yksi askel jne. Ja palkka ilmestyy koiralle juuri siihen pisteeseen missä haluat koiran kuonon pään olevan "täydellisessä seuruussa". Oikealla kädellä palkkaaminen saa koiran usein edistämään, mikä ei sekään ole hyvä.

Parhaiten tietenkin voisi kommentoida, jos tilanteen näkisi videolta. Pelkän tekstin perusteella on aina vaikeampi sanoa missä ongelma todella piilee.

Kiitos neuvoista! min yritän näill avuilla uudestaan, katsotaan miten lähtee sujumaan. Ja pitää tuota leluakin kokeilla, usein se vaan saa Keijun ihan liian innokkaaksi ja kaikki keskittymiskyky katoaa kokonaan :o Mutta kokeiltava on! :)

Saa toki laittaa edelleen vinkkejä, miten tilanteessa eteenpäin!

Mulla on kans ihan pikkirikkinen seurausongelma (tai oikeastaan vähän isompikin).

Elikkäs, meillä takkuilee seurauksessa kolme juttua.

1. Lähtö. Koira siis tulee tiiviisti sivulle ja toljottaa silmiin. Sitten kun lähden liikkeelle kattelee pari askelta maahan ja sitten seuraa mallikkaasti. Tähän olen tehnyt namilla houkuttelua ja askeleittain pitenevää seurausta. Namihoukuttelu on siitä hyvä, että ei kattele mihkään muualle, mutta sitten se vain toljottaa sitä namia. Lyhyissä seurauksissa se ei kattele ollenkaan minuun päin. Parhaiten menee kun ensin pyydän kerran sivulle ja sitten askel, sivulle, askel jne. ja palkkaan vasta kun koira tulee samaan aikaan kanssani ja katsoo samalla minuun.
2. Kontakti ja etäisyys. Seuratessa se siis yleensä on sellasella etäisyydellä, että käsi mahtuu heilumaan minun ja koiran välissä. Mitä kauemmaksi kättäni vien sitä kauempana koira liikkuu. Tähän olen tehnyt sellaista, että koiraa pidän oikean käden namilla ihan jalassani kiinni ja vasenta sitten heiluttelen koiran päällä. Toimii paikallaan hyvin, mutta liikkeessä ei. Lisäksi jos alustalla on jotakin poikkeavia pinnanmuotoja (kivet, lätäköt, jää, materiaalinvaihdos, oksa, lehti...) niin se katsoo niitä, astuu tarkasti ettei osu sellaiseen ja jatkaa sitten seurausta. Namilla olen yrittänyt vetää, muttei onnistu. (Minun onnekseni toko-kentät ovat tasaisia)
3. Lopetus. Sitten kun pysähdyn seurauksessa niin koira yleensä aikailee istuutumisessa. Tämä on pienin paheemme ja se onkin mennyt parempaan suuntaan kun olen vienyt namilla aina pikkuisen myöhemmin (koirani on hyvä ennakoimaan)

Oisko kellään vinkkejä vai pitääkö yrittää pärjätä paremmin omin neuvoin?

Strikku kirjoitti:

Mulla on kans ihan pikkirikkinen seurausongelma (tai oikeastaan vähän isompikin).

Elikkäs, meillä takkuilee seurauksessa kolme juttua.

1. Lähtö. Koira siis tulee tiiviisti sivulle ja toljottaa silmiin. Sitten kun lähden liikkeelle kattelee pari askelta maahan ja sitten seuraa mallikkaasti. Tähän olen tehnyt namilla houkuttelua ja askeleittain pitenevää seurausta. Namihoukuttelu on siitä hyvä, että ei kattele mihkään muualle, mutta sitten se vain toljottaa sitä namia. Lyhyissä seurauksissa se ei kattele ollenkaan minuun päin. Parhaiten menee kun ensin pyydän kerran sivulle ja sitten askel, sivulle, askel jne. ja palkkaan vasta kun koira tulee samaan aikaan kanssani ja katsoo samalla minuun.
2. Kontakti ja etäisyys. Seuratessa se siis yleensä on sellasella etäisyydellä, että käsi mahtuu heilumaan minun ja koiran välissä. Mitä kauemmaksi kättäni vien sitä kauempana koira liikkuu. Tähän olen tehnyt sellaista, että koiraa pidän oikean käden namilla ihan jalassani kiinni ja vasenta sitten heiluttelen koiran päällä. Toimii paikallaan hyvin, mutta liikkeessä ei. Lisäksi jos alustalla on jotakin poikkeavia pinnanmuotoja (kivet, lätäköt, jää, materiaalinvaihdos, oksa, lehti...) niin se katsoo niitä, astuu tarkasti ettei osu sellaiseen ja jatkaa sitten seurausta. Namilla olen yrittänyt vetää, muttei onnistu. (Minun onnekseni toko-kentät ovat tasaisia)
3. Lopetus. Sitten kun pysähdyn seurauksessa niin koira yleensä aikailee istuutumisessa. Tämä on pienin paheemme ja se onkin mennyt parempaan suuntaan kun olen vienyt namilla aina pikkuisen myöhemmin (koirani on hyvä ennakoimaan)

Oisko kellään vinkkejä vai pitääkö yrittää pärjätä paremmin omin neuvoin?

Kohdat 1 ja 2: Palaa harjoituksissa takaisin alkua kohti ja vahvista kontaktia kuin opettaisit pentua. Kontaktin vahvistusta usein ja lyhyissä erissä.

3. Käytän itse koirallani takapalkkaa, kun haluan johonkin liikkeeseen nopeutta enemmän.
Koira perusasentoon, palkka lasketaan maahan koiran selän taakse (koira saa katsoa palkkaa), pieni pätkä liikkumista, liike johon halutaan nopeutta ja vapautetaan palkalle.

Kun jossain asiassa tökkii, kannattaa palata koulutuksessa takaisin kohti alkua kuin yrittää väkisin jatkaa.

Mä en niinkuin tajunnut tota takapalkkaa...

Tuota voisi yrittääkkin miten menis jos otettais vähän takapakkia seurauksessa, mutta mä en kunnolla muista mitä olen seuraamisen eteen tehnyt aloitustilanteen ja nykytilanteen välillä. Tai siis, mä oon tehny niin monenlaisia juttuja, etten muista mikä niistä on tuottanut tulosta.

Ei löytynyt mitään kuvaa internetin ihmeellisestä maailmasta, joten yritän osata kertoa Suomeksi :D

Palkka siis jätetään valmiiksi koiran selän taakse ennen kuin aletaan suorittamaan mitään liikettä.
Koira ei saa mennä omalla luvalla palkalle, mutta se saa katsoa palkkaa sen pienen hetken ennen suorituksen alkua.

Esim.: Koira käsketään sivulle istumaan --> asetetaan palkka koiran selän taakse (esim. lelun voi heittää maahan) --> aloitetaan suoritus esim. käsketään koira liikkeestä istumaan --> alussa tehdään niin, että heti, kun koira reagoi käskyyn ja esim. istuu se vapautetaan palkinnolle, joka odottaa siellä maassa.

Takapalkkaus tapoja on varmasti monia, mutta itse en tee koskaan käännöksiä takapalkan kanssa, ettei koira hukkaa palkkaa.

Aa, nyt selkis vähän. Mut miten sitä pystyis hyödyntämään nyt just vaikka siinä lopetuksessa?

Aloita, joillain ihan muilla liikkeillä takapalkan opettaminen koiralle.
Kun se hoksaa sen kunnolla ja ryntää palkalle innoissaan, niin alat käyttää sitä myös lopetuksessa.

Jos käyttää ruokapalkkaa, niin sen laittaisin alustalle, esim. kuppi tai jonkin purkin kansi tms.

Mutta lähde nyt ensin vahvistamaan sitä kontaktia ja sitten alat sorvaamaan muita juttuja.

Aargh. Mä revin itteltäni oikeesti kohta hiukset päästä. Mua niin potuttaa etten vahvistanut kontaktia tuon ollessa pentu. Nyt se ottaa oma-aloitteisesti kontaktia ja pitää sen, mut heti jos mä sanon jotakin, siis ihan mitä vaan se vilasee maahan. Tätä tapahtuu myös käden liikkeestä taskua kohti (käytän ruokapalkkaa, kun erästä ei muu kiinnosta). Toi ois muuten hyvä, mut en tajuu miten mä saisin sen niin, että se katsois mua, vaikka kehuisin tai hakisin palkaa. Tähän vois muuten toimia tuo takapalkka... Pitää koittaa.

Kyllä aikuiseln koiran kontaktia saa vahvistettua ja opetettua alusta.
Mäyriäisen kanssa aloitettiin tokoilut kun se oli 3 - vuotias ja mäyriäisellä on paljon parempi kontakti kuin yhdelläkään tapaamallani palveluskoiralla, se tekee jopa komeampaa seuraamista kuin tapaamani palveluskoirat - mukaan lukien oma palveluseläin.

Notta ei heitetä kirvestä kaivoon, vaan alat hommiin ja pidät homman teille molemmille mieluisana.

Tänään meni taas ihan älyttömän hyvin. Ei häiriintynyt puneluistani eikä palkanannosta. Tuo ei muuten tajunnut tuota takapalkkaa. Katto vaan sillein "siis missä se palkka on" kun annoin luvan mennä ottaan sen palkan. Peruspalkalla mentiin ja yhteen väliin otin pienen leikkipalkkauksen, jonka jälkeen olk entistä innostuneempi namista. (meillä tuo lelu menee sillein namipalkan motivaation lisäyksenä. Kerran kun leikittää niin seuraavasta namista on sillein "jes, ruokaa eikä mitään lelua").

meillä myös ongelmaa seuraamisessa,lähinnä kontaktin pitämisessä. Eli koira on 4 vuotias,sen kanssa olen joutunut aloittamaan alusta lähes kaikki opit n. puol vuotta sitten koska kyseessä eka koira jonka kanssa kävin intoa puhkuen seuramme tottis treeneissä joissa vetäjinä siihen aikaan vanhan kansan "ei niitä koiria tarvitse palkata" miehiä joten voitte vaan kuvitella että koiralla ei enää motivaatiota kohta ollut. Nyt uudessa porukassa ollaan treenattu ja yritetty motivaatiota kaivaa esiin vaikka miten. Palkkana käytetty ruokaa ja lelua. Koira on kyllä aivan toisenlainen treenatessa kun mitä sillon puoli vuotta sitten oli. Mutta edelleen esim. maahanmenosta paineistuu todella,olen vaihtanut käskyä ja treenattu iloisella mielellä ja kannustettu mutta maahanmeno ei suju. kädellä auttaen menee mutta pelkällä käskyllä ei. rakenteessa ei ole ongelmaa kun sekin tutkittu. Olisiko jollain vinkkejä millä sen motivaation kaivaisi esille? välillä päiviä että koira puhkuu intoa mutta sitten taas näitä "onko pakko?" päiviä on vähän liikaa..Seuraamisessa siis kontaktin pitäminen häviää ajoittain ja jos vaatii esim. hihnalla nykäisyllä,on koira kun maansa myynyt. Puhelemalla se pitää kontaktia yllä mutta eihän kisoissakaan saa puhua...

Pari keinoa palkkaamisen/kontaktin pidon harjoitteluun:

Teet ihan vaan kontakti harjoituksia, eli palkkaat kontaktista. Mutta sinulla onkin palkat valmiina molemmissa käsissä. Palkkaat vasemmalla kontaktista ja heti perään annat oikealla kädellä palkan. Koira oppii ettei palkkaus lopu siihen ensimmäiseen makkaraan. Väliä pidentämällä pikkuhiljaa saat koiran odottamaan seuraavaa palkkaa vaikka ensimmäinen on vielä suussa. Eli koira ei kadota kontaktia palkan tullessa.

Toinen harjoitus on myös kontakti harjoitus. Otat 5 makkaraa oikeaan käteen, 5 makkaraa vasempaan käteen ja 5 makkaraa taskuun. Ensin palkkaat oikella kädellä kontaktista yksi makkara kerrallaan. Kun kaikki 5 makkaraa kädestä on syötetty, näytät tyhjän käden koiralle. Seuraavasta kontaktista palkkaat vasemmasta kädestä taas makkara kerrallaan. Sitten taas näytetään tyhjä käsi. Seuraavasta kontaktista palkataan taskusta, taas yksi makkara kerrallaan. Näin koira oppii että palkkaa on tulossa, vaikka se ei olisi näkyvissä.

Mielestäni kaiken perusta on se että koira ottaa kontaktia ilman käskyä ja pitää myös kontaktin vaikkei palkka ole näkyvissä.

Itse olen alkanut käyttämään myös vihje sanaa, ennen mitään treenejä. Koira oppii milloin treenataan ja milloin saa haistella tms.

itsekkin olen ottanut vihjesanan käyttöön treenien aluksi,"tottikseen". Koira on ymmärtänyt jo sen tarkoituksen. Jotenkin on vaan niin hankalaa:/ tuntuu että vaikka päällänsä hyppii niin kiinnnostusta ei kestä kovinkaan kauaa...herkkujen perään se on kyllä mutta jotenkin sekään ei aina kiinnosta tarpeeksi. vaihtelen nakkien ja lihapullien välillä,eikä saa niitä herkkuja tai ylipäätänsä mitään herkkuja muina aikoina. Lelu palkkion käytössä koira riehaantuu heti mutta vielä vaikeampi sitä on saada kuuntelemaan ja käskyn alle jos tietää minulla olevan lelu. Koira on jotenkin niin pehmeä että vähänkin jos rupeaa vaatimaan niin "masentuu" heti ja korvat menee luimuun. Toinen koirani, pentu 6kk on niin eri maata,onneksi sen kanssa on voinut aloittaa ihan eri metodeilla kouluttamisen,ei ainakaan pitäisi samallalailla käydä kun tämän vanhemman. Harmittaa kun kisat siintäisi mielessä mutta turha sitä on ajatella ennenkun koira on valmis..

Nuo Remuxin vinkit olivat hyviä, pitää koittaa.

Golden_, vaadi vain pieniä asioita vähän kerrallaan niin kyllä sitä motivaatiota sitten löytyy kun koira on varma, että se tekee oikein. Meillä ainakin kävi näin.

golden_ kirjoitti:

Jotenkin on vaan niin hankalaa:/ tuntuu että vaikka päällänsä hyppii niin kiinnnostusta ei kestä kovinkaan kauaa...herkkujen perään se on kyllä mutta jotenkin sekään ei aina kiinnosta tarpeeksi.

Töitä, töitä ja töitä. Vanhemmankin koiran kanssa kannattaa välillä palata ihan perusteisiin. Kaikki on harjoiteltavissa. Otat vaikka seuraavat pari viikkoa niin että menet kentälle vaan harjoittelemaan kontaktia. Et tee mitään perusasentoja, seuraamista tai muuta. Otat molempiin käsiin herkut, levität kädet ja palkkaat kun koira katsoo sinua. Kävelet ympäri kenttää, koira hihnassa, vaihtelet suuntaa ja palkkaat aina kun koira katsoo sinua. Aloitat tarpeeksi lyhyestä ettei koiran kiinnostus lopu. Pikkuhiljaa pidennät aikaa ja palkkaat pelkästä kontaktista. Luulin aikoinaan etten saa tuota vanhempaa koiraa ikinä pitämään minuun kontaktia. Harjoittelun myötä olemme päässeet siihen tilanteeseen ettei tuo paljon kentällä muista asioista välitä. Kummasti ne vaan oppii, ennemmin tai myöhemmin.