Koirat.com

Kyseessä ei ole kuvassa oleva koirani, joka on kymmenes koiramme ja hyvin rauhallinen 15,5 vuotias, vaan 2,5 vuotias Maltankoira, jonka ostimme 2,5 kk vanhana eräästä eläinkaupasta. Emme ole ollenkaan tietoisia sen taustasta, eli miten pitkään se on ollut pentueessa ja miten sitä on yleensä kohdeltu. Varmasti se on kokenut kovia, mutta olemme olleet hyvin rauhallisia sen kanssa emmekä ole missään tilanteessa kohdelleet sitä kaltoin. Meillä on ollut vuosien saatossa jo kymmenen koiraa, eikä yhdelläkään ole ollut vastaavia ongelmia.

Asumme talvet Välimeren rannalla. Pelokkuus tulee esiin niin kotona kuin ulkonakin. Kotona pelkää kaikkea rapisevaa tai jopa sitä, että tiskipöydällä on joku oudon näköinen juttu (jauhopussi tms.), joka siinä ei aikaisemmin ollut.

Porraskäytävässä pelkää esim. ala-aulassa olevaa roska-astiaa. Ulkona pelkää tutulle reitille tullutta paperia tai mikä tahansa, mitä siinä ei viimeksi ollut. Alkaa säntäily ja koira pakenisi ties minne jos ei olisi taluttimessa. Mitä voidaan tehdä omin toimin ja minne kannattaisi ottaa yhteyttä palattuamme huhtikuun alussa Suomeen. Juuri luin iltapäivälehdestä arasta koirasta, joka rauhoittui kun perheeseen tuli vauva. Vauvan hankkiminen ei tule meillä kyseeseen. Muut neuvot ovat lämpimästi tervetulleita.

Ikävä tilanne, ja kuulostaa osittain tutulta, oma koirani pelkäsi alkuun mitä oudompia asioita, ja kieltäytyi yhdessä vaiheessa lähtemästä ollenkaan ulos. Onneksi ei sentään talon sisällä pelännyt asioita paljonkaan, mikä tekee tietysti teidän tilanteesta vaikeamman.

Syynä koirasi käytökseen ei varmasti ole mikään, mitä olet itse tehnyt, jotkin koirat vain ovat geneettisesti arempia, ja niinkuin sanoit, ei voi tietää mitä kaikkea se on ennen teille tulemista kokenut (tai ehkä enemmänkin mitä se EI ole kokenut, voi olla että se on elänyt hyvin yksinkertaisessa ympäristössä jossa se ei ole päässyt kokemaan normaalia elämää).

Onko se ollut alusta lähtien arka, vai onko se myöhemmin tullut pelokkaammaksi kuin yleensä? Joskus pieneltäkin vaikuttavat tapahtumat voivat lisätä koiran pelokkuutta, jos se on jo valmiiksi luonteeltaan arka.

En missään nimessä hankkisi lasta tuohon tilanteeseen. :D En ole ikinä kuullutkaan, että se auttaisi, joten hyvä vain jos se ei ole suunnitelmissa.

Parasta olisi välttää mahdollisimman paljon pelottavia tilanteita, vaikka se on tietysti vaikeaa, ja totutella niihin hyvin pikkuhiljaa ja koiran omaan tahtiin, aloittaen vähiten pelottavista asioista ja vaikka tarkkaillen niitä pitkän matkan päästä. Jos ne vielä pystyy yhdistämään positiivisiin asioihin kuten nameihin, niin vielä parempi.

Joissain tapauksissa ADAPTIL panta tai haihdutin voi auttaa, eläinkaupasta löytyy muitakin tuotteita, joiden on tarkoitus rauhoittaa koiraa. On myös hyvä, jos koiralla on jokin turvallinen paikka johon se voi vetäytyä, esimerkiksi huone, jossa ei ikinä tapahdu mitään pelottavaa; sinne voi tehdä koiralle oman pesäkolon, esimerkiksi pöydän alle voi laittaa koiran pedin, tai koiralle voi tarjota häkin jossa ovi on aina auki, ja joka on peitelty vilteillä niin että se on kuin "luola". Se luo koiralle hieman turvallisemman olon.

Suosittelen ottamaan yhteyttä alan ammattilaiseen, joka pystyy paremmin neuvomaan teidän tilanteessa. Esimerkiksi Helsingin Yliopistollisessa Eläinsairaalassa on käyttäytymisklinikka, jossa tarjotaan hyvin ammattitaitoista apua. Tässä on myös lista koulutuksen saaneista eläinkouluttajista Suomessa.

Tsemppiä teille, on hienoa että haluat auttaa koiraasi ja jaksat yrittää!