Koirat.com

Meille tuli toissapäivänä aikasen itsenäinen (saattaa nukkua toisessa huoneessa ja ollaan jo oltu pois kämpästä sen nukkuessa, ilman että on huomannut mitään) koira, jonka kanssa on ongelmaa pannan laiton kanssa. Ensin se tuli ihan hyvin namilla houkutellen läpi pannasta, mutta sitten taisi tulla yksi kerta kun se ei oikein tykännyt kun laitoin sille pannan. Nyt se ei tule läpi kun piti viedä se ulos. Koitti kerran, eikä oikein päässyt ja sen jälkeen vaan katseli ja lopulta unohti koko jutun. En käytä vielä mitään vihjesanaa, koska on vähän alkeissaan vielä tuo. En tiedä olinko liian mielenkiinnoton, tuo vaikuttaa olevan aika heikosti liikkuvaa sorttia, että aika paljon saa houkutella. Ulkona tulee välillä tosi innoissaan perässä kun houkuttelee ja kulkee muutenkin vierellä ja mukana suht hyvin jo.

Mitä pitäisi tehdä kun pentu ei tule pannan läpi? Laitanko pannan päättäväisesti vai annanko mennä nukkumaan?

Mitenkä saan tuon tottelemaan, vinkkejä? En tiedä menikö sen luottamus muhun kun sen kerran meni panta huonosti.

Omakaan koirani ei oikein pidä siitä ajatuksesta, että jokin menee sen pään ympäriltä, eikä ole koskaan pitänyt. Sietää sitä nykyään, vaikka joskus näyttääkin nyrpeää naamaa. Oletko kokeillut solki- tai pistolukkopantaa? Millainen reaktio on sitten?
Millaisessa asennossa olet pantaa laittaessasi? Koiran ylle kumartuminen on uhka ja pahinta, mitä voit sille tehdä. Tällöin se pitää käytöstäsi uhkaavana. Lähesty koiraa suoraan edestäpäin, istu vaikka lattialle tai muuten koiran tasolle, älä kumarru koiran yläpuolelle.

Pennulle suosittelisin kumminkin valjaita, jos hihnakäytöstä vielä harjoitellaan. Pentu saattaa vielä hypähdellä tai nykiä, jolloin kaikki paine kohdistuu sen kaulaan ja niskaan aiheuttaen vaurioita. Valjailla koiraa saa myös kontrolloitua kokonaisvaltaisemmin ja hihnasta voi myös ottaa pidätteitä, ilman että ne vaikuttavat mitenkään koiran kaula- tai niskarankaan tai hengitysteihin.

Lukas kirjoitti:

Omakaan koirani ei oikein pidä siitä ajatuksesta, että jokin menee sen pään ympäriltä, eikä ole koskaan pitänyt. Sietää sitä nykyään, vaikka joskus näyttääkin nyrpeää naamaa. Oletko kokeillut solki- tai pistolukkopantaa? Millainen reaktio on sitten?
Millaisessa asennossa olet pantaa laittaessasi? Koiran ylle kumartuminen on uhka ja pahinta, mitä voit sille tehdä. Tällöin se pitää käytöstäsi uhkaavana. Lähesty koiraa suoraan edestäpäin, istu vaikka lattialle tai muuten koiran tasolle, älä kumarru koiran yläpuolelle.

Pennulle suosittelisin kumminkin valjaita, jos hihnakäytöstä vielä harjoitellaan. Pentu saattaa vielä hypähdellä tai nykiä, jolloin kaikki paine kohdistuu sen kaulaan ja niskaan aiheuttaen vaurioita. Valjailla koiraa saa myös kontrolloitua kokonaisvaltaisemmin ja hihnasta voi myös ottaa pidätteitä, ilman että ne vaikuttavat mitenkään koiran kaula- tai niskarankaan tai hengitysteihin.

Kiitos viestistä.

Olen kyykyssä toinen polvi maassa vähän sivusuunnassa tehden lähestymisen koiralle mahdollisimman helpoksi. Onko siis tarkoitus lähestyä koiraa vai sen minua? Meillä on käytössä pistolukkopanta, jossa on aukeamissuoja, joka tekee pannasta aukinaisena suht ison. Se ei tuntunut vierastavan sitä aluksi, vaan työnsi päänsä siististi läpi. Nyt kun miettii, niin voihan tämä olla sitäkin, että se on vaan vähän hidas heräämään uniltaan. Valjaat oltiin mietitty ostavamme vasta myöhemmin kun koira on kasvanut, mutta ihan tämän harjoittelemiseksi voitaisiin harkita tätä vakavasti. Onhan ne paremmat ja kuitenkin tarkoitus jatkossa käyttää valjaita ja ne pieneksi jääneethän voi aina myydä.

Tuntuu, että löydettiin ihan hyvä yhteys tuolla pihalla ja sisälläkin nyt. Kyllä tämä tästä. Voi olla, että pahoitti mielensä aiemmin kun olin sille kait kova tuosta puremisesta, mutta ei kai tässä luottamus mihinkään kadonnutt. :) Kaikki on vaan niin uutta epävarmaa, vaikka pitäisi olla varma. Varmaan perjantaina valjaiden hankintaan kun mennään pentutapaamiseen.

Minä varmaan vaan laittaisin sen pannan päähän ja palkkaisin sitten vasta. Samaten ulkona palkkaisin pennun oma-aloitteisista kontakteista ja mukana liikkumisesta. Tulet huomaamaan että jos houkuttelet nami kädessä pentua kaikessa, on siitä hyvin vaikeaa päästä eroon. Tämän vuoksi koiralle kannattaa pienestä pitäen opettaa että sen kannattaa sallia sun käsittelysi ja olla kiinnostunut susta, koska siitä seuraa hyvää vaikkei nami olisikaan valmiiksi esillä.

Mikä koira teille lopulta tuli?

naukunen kirjoitti:

Minä varmaan vaan laittaisin sen pannan päähän ja palkkaisin sitten vasta. Samaten ulkona palkkaisin pennun oma-aloitteisista kontakteista ja mukana liikkumisesta. Tulet huomaamaan että jos houkuttelet nami kädessä pentua kaikessa, on siitä hyvin vaikeaa päästä eroon. Tämän vuoksi koiralle kannattaa pienestä pitäen opettaa että sen kannattaa sallia sun käsittelysi ja olla kiinnostunut susta, koska siitä seuraa hyvää vaikkei nami olisikaan valmiiksi esillä.

Mikä koira teille lopulta tuli?

Kiitos

Juu, näin sitä sitten tehtiin. Tää meidän pentu on jo kolmiviikkosesta kattonu silmiin luontevasti ja tekee sitä nytkin aika paljon. Ulkona palkkailtu mukana kulkemisesta ja kontaktista. Eikä kyllä nami kädessä muutakun tuo pantahomma. Leluista tuo innostuu aika hyvin, mutta onko sekin huono aina lelulla houkutella(eikä sitäkään tehdä muutakun leikkiin yleensä)? Kyllähän se tulee mukana, mutta jämähtelee aika ajoin eikä mitään tietoa miksi.

Meille tuli lapinkoira. :)

naukunen kirjoitti:

Minä varmaan vaan laittaisin sen pannan päähän ja palkkaisin sitten vasta. Samaten ulkona palkkaisin pennun oma-aloitteisista kontakteista ja mukana liikkumisesta. Tulet huomaamaan että jos houkuttelet nami kädessä pentua kaikessa, on siitä hyvin vaikeaa päästä eroon. Tämän vuoksi koiralle kannattaa pienestä pitäen opettaa että sen kannattaa sallia sun käsittelysi ja olla kiinnostunut susta, koska siitä seuraa hyvää vaikkei nami olisikaan valmiiksi esillä.

Mikä koira teille lopulta tuli?

Kiitos

Juu, näin sitä sitten tehtiin. Tää meidän pentu on jo kolmiviikkosesta kattonu silmiin luontevasti ja tekee sitä nytkin aika paljon. Ulkona palkkailtu mukana kulkemisesta ja kontaktista. Eikä kyllä nami kädessä muutakun tuo pantahomma. Leluista tuo innostuu aika hyvin, mutta onko sekin huono aina lelulla houkutella(eikä sitäkään tehdä muutakun leikkiin yleensä)? Kyllähän se tulee mukana, mutta jämähtelee aika ajoin eikä mitään tietoa miksi.

Meille tuli lapinkoira. :)

Jos se pentu jämähtää aloilleen, niin mä varmaan vaan huikkaisin iloisesti et mennään ja jatkaisin matkaa. Se ei myöskään rikki siitä mene, jos siinä taluttimessa tuntuu pieni veto menosuuntaan. Mitään riuhtomista en tietenkään tarkoita vaan ohjataan sillä taluttimella se pentu sinne minne on aikomus mennä. Tuo nuorempi koira saatoi jopa vähän rimpuilla kun se hihna kiristyi, ei kasvattajankaan luona tykännyt yhtään koko kapineesta, mutta pitää vaan tyynesti kiinni siitä ja antaa koiran itse tajuta, ettei se siitä tilanteesta pois pääse venkoilemalla. Sit kun pentu itse liikkuu, niin kehut sekä palkka.

Meillä aikanaa oli aluksi vaikeaa pukeutua sade viittaan, jossa pujotetaan pää kaula-aukosta. Otin aluksi avuksi namit. Pujotin käden aukosta läpi ja kun koira alkoi ottamaan namia niin pujotin viitan ja samalla sekunnilla sitten annoin namin. Nyt ei ongelmaa ole pujottelussa.

Pennut on todella erilaisia. Yksi pentu istuu ja katselee ulkona maailman ihmetyksiä eikä muista kävellä ja toinen pentu suorastaan juoksee ja tutustuu maailmaan siten.
Tuo istujan ja mietiskelijän on helpompi kulkea tutuissa paikoissa enein aika ja käydä kuitenkin säännöllisesti seikkailemassa hiukan kauempana.
Meillä oli molemmilla koirilla ihan pienenä käytössä pitkä kevyt tekstiili hihna(2 hihnaa yhdistetty). Näin pentu saattoi jäädä jälkeen tutkimaan ja sitten kirmata perään. Pitkä hihan oli usein viistämässä maata ja sitä pestiin useasti.

Kiitos viesteistä.

Nyt tuo ulkona kulkeminen on ehkä vähän helpompaa. Tosiaan ne tutut ringit mennään suht ok, mutta uudet paikat varauksella. Lähellä oleva autotie varmaan pelottaa. Nyt se on alkanut tulla mukana suurimman osan aikaa, kun antaa vähän vetoapua. Pienet vinkumiset se usein päästää, onkohan ihan ok tehdä näin? Ja tosiaan pikimmiten valjaat hankintaan, että voi aloittaa tuon hihnakoulutuksen. Aivan kamalaa katsella, kun toinen riepoo pannassa, mutta ei jotenkin voi antaa periksikään. Aina yritetty palkita kun tulee äärirajalta kohti, tai on kulkenut hyvän matkaa vierellä.

Mitä tulisi tehdä, jos pentu jähmettyy vähän arkuuttaan? Olen seisonut paikallani rentona ja sitten kun on taas rauhallinen, niin pienellä vetoavulla ja vinkunalla liikkeelle. Kun toisia koiria on mennyt ohi, niin olen yrittänyt mennä väliin näköesteeksi. Korjatkaa virheeni, jos sellaisia on.

Noi valjaat on pennulla hiukan kimurantti juttu. Pentu kasvaa kovasti ja mittasuhteet muuttuu. Liian isoja valjaita ei kannata ostaa ja sopivan kokoiset valjaat ovat äkkiä pienet.

Lisäksi turkkirotuiselle aiheuttavat jäljet turkkiin, vaikka olisivat kuinka turkkiystävälliset.

Keinokuitu katkoo ja sähköistää karvaa ja nahka on kallista...

Valjaita saa säädettäviä, esimerkiksi Y-mallisia. Niiden ei tarvitse olla mitkään Vänttiset pennulla, ne voivat olla suht. tukevat, päällä pysyvät perusvaljaat. Sitten, kun niistä kasvaa yli, ne myydään. Problem solved. Valjaat ovat ihan uskomattoman paljon turvallisemmat. Paine jakaantuu isommalle alueelle eikä vahingoita ainakaan niskaa ja kaulaa. Niistä pentua voi hallita vähän paremmin, kun valjaista uskaltaa vetää vähän napakammin ja koiran keskiosa on hallittavissa.