Koirat.com

Paljon ajatuksia herättäviä mietteitä, mutta itselleni erityisesti tuo kontaktin hakeminen. Sitä omakin pentuni hakee, mutta nyt nokkelana koirana on keksinyt sen, että kun ei enää huvita köpötellä, niin voi tulla kauniisti istumaan minun eteeni ja tarjota tassua. Kun kaunis tuijotus ei tuo palkintoa, niin sitten pentu kokeilee remmin nyhtämistä hampailla ja viimeisenä oljenkortenaan lahkeissa roikkumista. Pettymyksen sietokyky ei ole 12-viikkoisella vielä kovin kehittynyt

Ulkolenkit vaativat siis paljon kärsivällisyyttä. Viikon kuluttua saamme varmaan pihan aidattua, niin sitten otus pääsee purkamaan pahimmat juoksutarpeensa pihalla ja kävelylenkit ovat sitten muuta tarkoitusta varten.

^Eikö teillä ole siinä kohtuullisen matkan päässä metsää tai peltoa missä voi pitää koiraa vapaana? Etenkin pennulle parasta liikuntaa on metsässä kulkeminen, vapaana, omaan tahtiin. Itse en hihnalenkeille pientä pentua edes vie, ainoastaan lyhyitä pätkiä harjoitellaan hihnassa kulkemista. Alle puolivuotiastakaan en kovin pitkiä matkoja hihnassa kävelytä, vaan liikunta painottuu metsään. Tällä hetkellä hihnalenkit Oonan (5kk) kanssa on n. kilometrin mittaisia. Aikaa kyllä kuluu paljon kun ei pennun kanssa kovin reippaasti pysty vielä kävelemään. Metsässä ollaan yleensä tunti kerrallaan.

Minä palkkaan kontaktista siinä kävellessä. En siis pysähdy, vaan annan namin vaikka liikutaan koko ajan. En myöskään anna pennunkaan kääntyä eteeni kesken kävelyn, etten vahingossa tallaa sitä varpaille. Pikkupentu ei tietenkään tuota automaattisesti osaa, vaan poukkoilee miten sattuu, mutta pikkuhiljaa vaadin enemmän ja enemmän. Ohjaan sen oikealle paikalle ja palkkaan siihen.

Helmi12 kirjoitti:

^Eikö teillä ole siinä kohtuullisen matkan päässä metsää tai peltoa missä voi pitää koiraa vapaana? Etenkin pennulle parasta liikuntaa on metsässä kulkeminen, vapaana, omaan tahtiin. Itse en hihnalenkeille pientä pentua edes vie, ainoastaan lyhyitä pätkiä harjoitellaan hihnassa kulkemista.

Itse olen tässä asiassa lainkuuliainen, kun ei meillä ole omaa metsää tai maanomistajan lupaa koiran pitämiseen vapaana. Tänäänkin pentu olisi vahingoittanut mustarastaan lentokyvytöntä poikasta jos olisi ollut ilman hihnaa. Meidän pennun onneksi voimme aidata ison pihan pennun leikkikentäksi, sillä toki se kaipaa juuri tuota vapaata pöhellystä.

Koiriin liittyyvää lainsäädäntöä

^Hyvä että noudatatatte lakia. Huomasithan kuitenkin:

"51 §
Koiran kiinnipitovelvollisuus

Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva «koira» on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:

1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;

2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;"

Niin, juuri siksi sanoin että pentua kannattaa ehdottomasti käyttää paljon metsässä, koska alle 5-kuista saa ihan lainkin mukaan pitää vapaana. Samalla on hyvä harjoitella luoksetuloa. Ja jos et uskalla jostain syystä päästää kokonaan vapaaksi, niin laita pentu pitkään fleksiin. Kuitenkin metsä on paljon parempi kuin asvalttitie pennulle, oli se irti tai ei. Metsässä samoilu myös väsyttää ihan eri tavalla, vaikka ei liikkuisikaan pitkää matkaa. Kokeile!

Minusta toisten koirien moikkaaminen hinnassa on ok ainoastaan kun molemmat koirat ovat aikuisia, rauhallisia, ja molemmille omistajille sopii. Moikkaaminen olisi tällöin vain haistelua ja hännän heilutusta. Ei ryntäilyä ja hyppimistä, ei sotkuun meneviä hihnoja.
Käytännössä kun meillä moikkaaminen ei edes tuttujen kanssa mene rauhassa, niin hinnassa vieraan koiran moikkaaminen on ehdoton nou nou. Kun ollaan lenkillä, ollaan lenkillä. Kaverien kanssa on sit erikseen kimppalenkit ja vapaana leikkimistä.
Syy miksi en antaisi varsinkaan nuoren koiran moikata hinnassa, on se että koiran luonne muuttuu paljon kasvun mukana, ja vaikka se olisi ennen kohdannut toiset koirat alistuvana ja iloisena, voi sen luonne muuttua iän lisääntyessä. Omalle koiralle on ainakin käynyt näin, enkä enää antaisi sen vapaanakaan tavata ketä tahansa, se on saanut aikustuttuaan enemmän tiettyä röyhkeyttä, ja jos joutuisi riitaa haastavan uroksen kanssa nokituksin, en tiedä mitä tapahtuisi. Pentuna se ei olisi vastannut ikinä kenenkään riidan haastamiseen ja sen saattoi huoletta laittaa mihin seuraan vain. Koska olen aina harkinnut tarkkaan, kenen kanssa se tulee toimeen ja kenen kanssa ei, sillä ei ole huonoja kokemuksia muista koirista eikä se osaa pitää niitä uhkana. Osin sen vuoksi se ei koskaan vastaa kenenkään remmiräyhän rähinöihin, tms. Koska se ei koe, että tarvitsee puolustaa itseään. Mä olen aina hoitanut sen. Samoin mä hoidan meidän lenkillä sen minne mennään ja muiden luokse ei mennä, joten koira ei nosta kierroksia eikä pyri toisten luo, koska rutiini on mennä ohi.
Kannattaa todella miettiä pennun näkökulmasta, mikä merkitys hihnalenkeillä, vapaana olemisella ja muiden koirien moikkaamisella on pennulle, ja miten ne kannattaisi hoitaa fiksuiten.

Heippa. Miten pennulle opetetaan kulkemaan rinnalla?ärsyttävää kun pentu poukkoilee puolelta toiselle ja jää jalkoihin.

Minä olen ohjannut hihnalla tien reunaan kävelemään ja kehunut ja antanut namin kun pysyy siinä hetkenkin. Ja aina jos itse hakeutuu reunaan, kehun ja palkkaan. Ihan alussa, kun pentu on juuri kotiutunut ja opettelee vasta hihnassa kävelyä, olen antanut mennä aika vapaasti, itse vain olen varonut etten tallo päälle. Pikkuhiljaa sitten ruvennut vaatimaan enemmän ja enemmän. Aika hyvin nämä ovat itsekin reunassa pysyneet, tosin minulla on ollut yleensä ainakin yksi aikuinen koira mukana. Chihu minulla oli tosin sellainen, ettei sitä saanut millään kävelemään tien reunassa. Siirtyi aina keskelle tietä. Jos en päästänyt, ei suostunut liikkumaan minnekään. Paitsi sinne keskelle tietä. Se edelleen kävelisi mieluiten keskellä tietä, vaikka ikää on jo 4,5v.

Mulla on tällä hetkellä 14viikkoinen dobbis uros ja siitä päivästä lähtien kun pentu tuli taloon, niin heti ensimmäisestä päivästä alkaen alkoi kyllä rajojen asettaminen ja melkein heti oppi tulla käskystä luokse, istua ja paikka käskyn. Mä olen tähän asti pyrkinyt opettamaan ilman nameja ja tällä hetkellä omistajien valtavat kehut saavat riittää. Joskus harvoin kyllä annan namiakin, mutta mielummin palkitsen vaikka sitten lelulla ja tähän asti tämä tyyli on toiminut.

Ei pidetä erikseen mitään treenituokioita vaan lenkkeilyn ohessa treenataan näitä käskyjä uudestaan ja uudestaan. Koirani on kyllä siitä aivan mahtava, että se nauttii tosi paljon kun saa vähän jotain "aivotyöskentelyä" ja joutuu vähän miettimään, että mitäs nyt pitikään tehdä. Ollaan puolisoni kanssa kyllä totuteltu nyt jo hyvin muihin koiriin ja uusiin paikkoihin. Meillä on todella aktiivinen elämä ja koiran onkin optittava sietämään muita ihmisiä, koiria ja uusia paikkoja. Tällä hetkellä tosin ulkoiluttaessa muut koirat ei vielä kauheasti kiinnosta ja ohitukset sujuu todella hyvin, vaikka millainen räksyttäjä olisi tien toisella puolella. Asutaan pääkaupunkiseudulla, niin pakko oppia sietämään muita vastaantulevia koiria ja erilaisia ääniä. En kauheasti lässyttele koiralle jos se pelkää jotain ääntä(esim. Mopojen äänet on aika kauhistus tälle), vaan jatkan kylmästi matkaa ja näytän omalla olemuksellani, että kaikki hyvin ei pelättävää.

Sisäsiisteyskin tuntui menevän tuon koiran kaaliin aika nopeasti ja tietää jo nyt että tarpeet tehdään ulos ja osaa pyytääkin ulos, kun tarve iskee.

Moni ulkopuolinen vain ihastellut kuinka rauhallinen ja tottelevainen koira mulla on, vaikka vasta pentu onkin( iltavillit onkin asia erikseen:D). Varsinkin toi kuinka nopeasti oppi paikka käskyn on jotain upeata mun mielestä. Tää on mun ensimmäinen oma dobermanni ja mielettömän hyvin oppinut asioita.

Nyt ehkä eniten opettelussa, että kulkisi hihnassa nätisti toisella puolella, eikä sinkoile edes takaisin. Myöskin ulkoiluttaessa varsinkin kotiin päin mennessä alkaa hirveä vetäminen ja mulla on aika nollatoleranssi siihen, kun tosta kuitenkin kasvaa sellanen 40+kg, niin se pakko opettaa pois.

Hauska kyllä lukea ihmisten eri tapoja kouluttaa koiraansa, kun musta tuntuu, että moni asia menee myös ihan maalaisjärjellä ja tuntemalla oman koiransa. Toikin on ikäisekseen suhkoht itsepäinen ja miellyttämisenhalua ei kyllä aina löydy, niin joidenkin kirjojen opit ei kyllä sopisi omaan koiraani yhtään. Saa kyllä nähdä millainen riiviö tosta kehkeytyy, kun ikää tulee ja murkkuikä alkaa tulla vastaan. Ja lopulta toivottavasti mitä parhain harrastus-sekä perhekoira.

Varmaan täällä on jo aiheesta, mutta myönnän että laiskuus iski enkä jaksa lukea/etsiä aiheen kirjoituksia.
Eli ollaan pennun kanssa saatu kulkea ilman hihnaa reippaan 4kk ikään saakka, nyt kuitenkin koulut alkoi enkä voi pitää enää auki kun menisi koulun pihalle (nyt pentu n.5kk). Eli hihnalla kuljetaan ja kuuntelee hyvin vierelle, reunaan käskyt, MUTTA kun vastaan tulee toinen koira vetää ja inisee/tuhisee kuin isokin koira enkä ole saanut huomiota millään pois. Jotkin ihmiset ollaan onnistuneesti ohitettu, ihmisiä kohtaankin vetää jos näkee kulkevan poispäin. Myös pikkulinnut aiheuttavat äkkireaktion mennä niiden perään että huh. Mutta siis ongelma tuo aika yleinenkin koirien ohittaminen, mitä minä voin siinä tilanteessa tehdä?Parhaiten ehkä onnistunut kun pysähdyn, kyykistyn näköesteeksi ja kiellän, mutta ei tule toimimaan jos muutamme kaupunkiin jossa koiria tulee vastaan koko ajan.

^Kannattaa opettaa koiralle se mitä toivoo sen tekevän ohitustilanteissa. Pelkkä kieltäminenhän ei koiralle mitään kerro, eikä se opi siitä mitään. Eli jos toivot että koira ottaa kontaktia ohituksissa niin opetat sen sille. Tai jos toivot että se haistelee maata niin opetat sen. Olen omien koirieni kanssa huomannut että jos menen näköesteeksi niin se vain kiihdyttää koiraa entisestään ja se yrittää kaikin keinoin nähdä sinne minkä näköesteeksi menen. Paremmin on toiminut korvaavan toiminnon opettaminen. Meillä se on kontakti. Eli koirani ottaa kontaktia oma-aloitteisesti kun näkee jotain mikä sitä kiihdyttää. Jos ei itse tarjoa, niin pyydän kontaktia. Koirani on tarjonnut kontaktia myös pupun nähdessään, vaikka kun on vapaana niin perään lähtee kyllä heti. Hihnassa ei.