Koirat.com

Eli meillä siis pentu talossa (riiviö taipumuksia) ja lapsiakin löytyy. Pentu on selvästi yrittänyt ottaa pomon roolia suhteessa lapsiin. Olemme valppaina aikuisina myös puuttumassa tähän heti, mutta olisiko sinulla tiedossa vinkkejä tai keinoja miten tuota tilannetta voisi setviä? Käytännössä olemme jo toteuttaneet ihan sellaisia perusvinkkejä, kuin me aikuiset huomaamme lapset ennen pentua, lapsi antaa ruoan pennulle kun on itse ensin syövinään pennun ruokakupista (lauman viimeisin saa ruoan viimeisenä) jne. Pennun rauha syödä ja nukkua jne on jo kunnossa, eli lapset antavat taasen sen rauhan pennulle.

Toinen ongelma on se, että lapset kokevat pennun jo hankalaksi, koska leikeistä koiran kanssa ei tule yhtään mitään. Pennulla kaikenlaiset leikin yrityksetkin menevät heti puremiseksi, lasten pohkeet ja sormet ovat kovilla. Ja jos ei jäsenissä niin vaatteissa. Kaikenmaailman kiljahdukset ja selän kääntämiset on jo kokeiltu. Ainoa mikä hetkeksi todella auttaa on pennun nostaminen portin taakse yksinään rauhoittumaan. Mutta kun lapsikin jo kysyi, että milloin tuon kanssa voi oikein leikkiä... Niin...

Olisiko täällä kullanarvoista vinkkiä ja vihjettä?

Meillä oli aika helppo pentuaika. Lasten jalkojen napsimiseen piti kyllä puuttua useamaan kertaan napakastikin. Jos ei sanallinen kielto tehonnut, nappasin niskasta pentua kiinni. Muutaman kerran jälkeen alkoi mennä perille. Meillä lapset oli pennun tullessa 1,5 v ja 5 v. Isompi sai hyvin pian alkaa auttaa koulutuksessa eli kun pentu oli jonkun käskyn oppinut, sai isompi poika ottaa nameja ja pyytää pentua tekemään kyseistä asiaa. Riehumisleikkejä muksut ei saaneet pennun kanssa leikkiä ollenkaan eivätkä juosta sisällä tai omassa pihassa pennun ollessa paikalla. Nopeasti toi hankala aika meni meillä ohi ja koira on muutenkin ollut tosi helppo tapaus (oppii nopeasti ja miellyttämisen halua löytyy).