Koirat.com

Omistan 7kk vanhan seropi pennun ja ongelma on että se tuhoaa aivan kaiken, ei usko mitää mitä yrittää opettaa, toimii oman päänsä mukaan, ei ole vielä 5kk aikana oppinu edes sisäsiistiksi, sisälle tekee tarpeet minne sattuu ja yleensä sinne missä lattia on puhtain, uloskin tekee kyllä vaan ei tajua koskaan pyytää ulos, olen kokeillut niinkin että poistin paperit lattialta ja puunasin sen kohdan lattiasta niin ettei varmasti jäänyt mitää hajuja nii ei auttanu, nii autuaasti lorotti siihen samaan kohti missä ne paperit oli ollu ja tuo tuhoaa kaiken tarkottaa että tosiaan tuhoaa kaiken mm. vaatekaapista ettii vaatteet ja syö ne (en tajua miten saa oven auki) niin myös pyykkitelineeltä niinkuin pyykkinarultakin, kelpaa tiskirätit, käsipyyhkeet, puhelimet, pesuaine pullot, karhunkieli, tyynyt, sanomalehdet, johdot, yhdet verhot repi ikkunasta, eteisen "ruoho" matto, kivet, multa ja kaikki muu, eli minkä vaan saa suuhunsa nii tuhoo. Toisaalta tässä on kaksi ongelmaa tuo sisäsiisteys ja tuhoaminen. Tuhoaminen tosiaan tapahtuu ihan millon vaan, ei kato sitä onko yksin vai ei, on sillä kaverina toinen 7v koira, eli mitäs tässä nyt pitäs sitte niinku tehä? pennun olen kiikuttanu pihalle sillon kun syö, juo, herää tai leikkii vaan ku sillä on sellainen tapa että vauhissa lorottaa, voi juosta toisesta huoneesta samaan huoneeseen missä olen ja vauhissa juoksee paperien yli ja lorottaa siihen, eli ei ole edes sellasta maan nuuskimis käytöstä. Päivän rutiineista sen verran että 3-4krt käydään päivässä pitemmällä lenkillä (ei tee sillon mitään tarpeita) + sitten nämä ns. ulos heitot, eli koira käy ulkona päivän aikaan varmaan kymmenen kertaa jos ei enemmänkin ja ompas onnistunut tuhoamaan takapihankin, monttuja aivan täynnä, haluaisin tietää mistä nämä käytökset oikein johtuu vai onko tässäkin se että vika on hihnan toisessa päässä?

Nyt kuulostaa siltä, että koiralla on päässä vika.
Mitä rotuja koirassa on ja mistä koira on sinulle tullut? Minua ei kiinnosta keneltä koira on tullut vaan mistä oloista, millaisesta paikasta, miten tuli, miksi tuli jne.

Kuonokoppa ja se tiukasti kiinni vielä kaulapantaan. Tuossa touhussa koira on pian leikkauspöydällä syötyään jotain sellaista mitä ei ainakaan kuuluisi syödä.
Koiralle näyttelyhäkki, jonne se opetetaan rauhoittumaan.
Teet ulos korkealla aidalla aidatun tarhan, jotta koira voi viettää aikaa pihalla tuhoamatta koko pihaa.
Todella paljon liikuntaa. Pyri käymään ainakin kaksi kertaa päivässä parikymmentä kilometriä pyörälenkillä koiran kanssa, jotta koiralla ei varmasti ole ylimääräistä energiaa. Heittele sen lisäksi sille ulkona palloa, frisbeeta, jotain muuta lelua. Sitten tärkeää - lähde opettamaan koiralle perustottelevaisuus harjoituksia, kuten istu, maahan, paikka, sivulle, tänne, seiso, seuraa.

Luulen, että minun on turha edes yrittää selittää mitään yksinolon opiskelun perusteista - tilanne kuulustaa sen verran vakavalta. Koira on niin pahasti ahdistunut ja koiran täytyy olla täysin sekaisin, se ei ole missään määrin terve nuori koira. Mene eläinlääkäriin ja kerro tilanne rehellisesti - tutkituta koira kipujen varalta, jos kipuja ei ole, on ongelma mitä todennäköisimmin korvien välissä, eikä siihen asiaan juurikaan voi vaikuttaa. Eläinlääkäri voi määrätä koiralle rauhoittavia, mutta kannattaa miettiä onko se sen arvoista.
Katsrointi saattaa auttaa, siitä kannattaa jutella lääkärin kanssa.

Jos älyttömällä määrällä liikuntaa ja aivojumppaa koira ei rauhoitu, se ei rauhoitu millään. Opeta koira tosiaankin rauhoittumaan omaan häkkiinsä/ paikkaansa ja pyri siihen, että koira myös aikaansa siellä viettää.

koirassa on seittemää eri rotua, emä ja isäkin oli seropeita tai on :) pääasiassa sisältää mehtäkoirien rotuja ja pentu on ihan omia kasvatteja :) sitä tässä pelkäänkin että jos syö jotain ja maha sitte tukossa, yöt menee todella hyvin, ei tee tarpeitaan lattialle eikä tuhoa mitään, ainoastaan päivällä tämä "mielenosotus" on ja itse olen aina kotona, mitä nyt saatan olla tunnin kaks poissa, sillä välin saa aikaan kaaoksen tai jos esim. oon toisessa huoneessa tekemässä jotain niin pentu tuhoaa jotain toisessa huoneessa, eli jos ajateltais näin nii minun pitäisi vahtia sitä koko ajan ja kuvainnollisesti seurata perästä mitä tekee ja mitä meinaa syyä. Meinaa pikkusen hermon päitä välillä nyppiä kun asunto on kuin pommin jäliltä, mutta onneks on jättäny pöydän reunat ja sohvat vielä rauhaan. Mietin että olisiko mahollista sellainen kun tuolta tuntuu hampaat vaihtuvan nii tuhojaan tekee sen takia jos ikeniä kutittaa? onhan se vasta pentu ja hampaathan ne vaihtuu silläkin :)

Ei "normaalikoira" tuhoa koko asuntoa, vaikka siltä vaihtuisi kuinka paljon hampaita tahansa. Itselläni on ollut useita koiranpentuja ja aikuisi koiria, eikä kukaan ole tuhonnut koko kotia, koko pihaa, autoa, grillikatosta, saunaa, vajaa, autotallia tai mitään muutakaan, vaikka olisi hampaat vaihtuneet tai ollut yleensäkään kipuja, pahatkaan kivut eivät ole saaneet koiria tuhoamaan. Jotain pientä tietysti aina tapahtuu, kuten pennut pureskelee matonkulmaa, syö parin kenkiä tai pureksii lasten lelun, mutta huonekalut, petivaatteet, matot, verhot, kukat jne. ovat saaneet olla rauhassa.
Suosittelen edelleenkin älytöntä määrää liikuntaan, paljon paljon aivojumppaa, koiralle oma paikka rauhoittumiseen ja eläinlääkärikäyntiä mahdollisimman pikaisesti.

kyllä meillä energinen nuori pentu tuhosi koko kämpän monestikin, mutta työpäivän aikana eli 8-10 tunnissa. Ei koskaan kenenkään läsnäollessa, aina pitemmän yksin olon aikana. Mutt ase onkin ollut sairas pennusta asti, ei siis pääkopaltaan vaan fyysisesti. Silloin asiaa vaan ei vielä tiedetty vaan oli vasta tutkinnan alla. Tosin koira jatkoi tuhojaan vaikka sairaus oli jo hoidossakin eli kyseessä oli vaan erittäin energinen nuori koira jolla loppui oma tekeminen kesken työpäivien aikana. Eli mun mielipide on se, että kyllä tosi vilkas koira voi saada pahaakin jälkeä aikaan olematta päästä vinksallaan. Meillä ei oikeestaan auttanut kuin aika. Tai kauluri päässä, siis sellainen eläinlääkäriltä saatava kauluri. Joskus pidin sitä niin ei päässyt syömään seiniä eikä mitään muutakaan, mutta pystyi kuitenkin juomaan yms. Kuonokoppaa harkitsin minäkin, mutta sopivaa ei löytynyt ja koira sit lopettikin tuhojen tekemisen ennen sopivan löytymistä.
Eli kuonokoppaa suosittelen mäkin ja aktivointia. Paljon liikuntaa ja palkintoja siitä että tekee ulos hädät että tajuaa tekevänsä oikein. Mutta sisälle tekemisestä en kuitenkaan itse rankaisisi vaan yrittäisin saada palkitsemalla koiran tajuamaan että ulkona on kiva käydä tarpeillaan ja se on se mitä siltä haluat.

eepi78
Voihan olla, että koirallesi, kuten monelle muullekin, tuhoaminen oli pinttynyt tavaksi.

turhautunut
Itse suosittelisin tälläistä mallia tai vaihtoehtoisesti tälläistä mallia. Ero noiden välillä on, että viimeisessä mallissa kopan etuosassa on vielä ns. väliseinä, joka ehkäisee sormiin kohdistuvaa puremista - jos sormet meneekin kaltereiden välistä, ei koira siltä pääse puremaan.
Tuosta hampaiden vaihtumisesta. Hampaiden vaihtuminen alkaa yleensä noin 4 kk iässä ja useimmiten ne ovat vaihtuneet puolen vuoden ikään mennessä. Ei tietysti ole mahdotonta, että kaikki hampaat vaihtuisivat vasta myöhemmin, mutta noin yleisestiottaen.
Noita kuonokoppia löytyy hyvin varustelluista lemmikkitarvikekaupoista. Osta ehdottomasti metallinen ja ehdottomasti oikean kokoinen. Nylonkopat ovat alta aikayksikön kappaleina, eikä niiden kanssa koira pysty kunnolla esimerkiksi juomaan. Nahkaisessa kopassa itse pidän ongelmana hintaa ja kastuessaan (juodessa) se alkaa vähitellen hapristua ja haista pahalta. Muovisilla kopilla ei tee yhtään mitään, koira saa ne rikki varmasti jossain vaiheessa. Myöskin näissä pidän jotenkin vaikeana juomista ja esimerkiksi läähättämistä, koska muoviosa (kalteri-osa) on melko tiivis. Tässä on kuva muovisesta kopasta. Erinomainen ominaisuus hyvässä ja kestävässä kopassa on remmi, joka menee otsan yli korvien välistä kaularemmiin kiinni. Remmi näkyy kahdessa ensimmäisessä kuvassa.

Ite en suosi noita kuonokoppia oikeen, vaikka eihän ne mitää pahaa koiralle teekkää, eikä tuo pentu pure sormia tai mitään mikä ihmisestä "roikkuu" vaatteet yms..kai tuo on sitte joku adhd tapaus ja vanhemmalla koiralla on ongelmana vetäminen, ikinä se ei oo oppinu olemaan vetämättä, oon kokeillu valjaita, sitte sitä kuonon ympärille tulevaa "remmiä", nyhtäny remmistä ja käskeny vierelle ja kokeillu houkuttaa makkaran pätkällä pysymään vieressä ja pitäny ihan liki kävellessä, vaan kun ei uppoo kaaliin mikään! kuristuspantaa en edes laita, pelkkä ajatus siitä että koiralla ois sellanen nii sattuu jo minnuu ihteeni, oon koittanu pysähtyä ja käskee olla vetämättä (joskus raikuu koko pitäjä kun hermostun) ja samoja oireita alkaa olla tässä adhd tapauksessa että mukavia lenkkejä tiedossa kun ei kumpikaan kuuntele käskyjä kun menee vaan eteenpäin kuuntelematta yhtään mitää mitä huudan/sanon, hajut on paljo kivempia kun käskyt! Alkaa turhauttamaan tämä homma kohta! Vanhemman leikkautin viime talvena ja aattelin että josko siltä se reviirin puolustus vähä pienenis vaan ei! aina ollu aggressiivinen muita koiria kohtaan ja on edelleen ja tulee varmasti olemaankin!

Volkadov Jos koira on luonteeltaan riittävän aktiivinen, niin se saa kyllä yllätävän paljon tuhoa aikaseksi ilman että se on päästään mitenkään vialla. En tiedä mistä kaikista roduista sinulla on kokemusta, mutta ainakaan laumiksien pentujen aktiivisuus taitaa olla aika kaukana esim. tiettyjen metsästys tai paimenkoirarotujen pentujen aktiivisuudesta. Koira on vielä pentu, joten vielä kasvuikäistä koiraa en kyllä missään nimessä veisi vielä pyörälenkeille, saati 20 km pitkille!!!

Toinen omistakin koiristani tuhosi pentuna mm. söi lattiaa, seiniä, johtoja, sohvaa, tyhjensi keittiön roskikset, "auttoi" kukkien mullanvaihdossa jne. jne. Siitä huolimatta se on sekä minun, että muiden mielstä varsin tervepäinen tapaus. Työlinjainen bc vaan nyt on helposti aika aktiivinen...

Aloittajalle:
Tuhoaminen: Koiran oman turvallisuuden vuoksi tuhoaminen kannattaa estää esim. käyttämällä kuonokopaa, rajaamalla koiran käytössä olevaa tilaa (tilasta poistettava kaikki tuhottava), silloin kun et itse sitä pysty vahtimaan. Tämän lisäksi opeta koiralle pikkuhiljaa, että yksinollessa rauhoitutaan (tämän opettamiseen löytyy vinkkejä muista ketjuista). Lisäksi, koska pentu on ilmeisen aktiivinen, tarvitsee se sekä riittävästi liikuntaa sekä erityisesti aivotyötä. Liikunnassa pitää huomioida kuitenkin että se on vielä kasvuikässä oleva pentu, joten ei missään nimessä mitään tappotahtisia juoksu tai pyörälenkkejä ja vaan mieluiten pitkiä metsälenkkejä, joiden aikana pentu saa liikkua omaan tahtiinsa. Aktivoinniksi esim. ihan perustottelevaisuuden harjoittelua pienissä pätkissä, jäljestystä (metsästyskoirasekoituksesta kun on kyse niin esim. verijälkeä) , temppujen opettelua, aktivointileluja jne. Tämän lisäksi koiralle on tarjottava riittävästi sallittua pureskeltavaa kuten esim. naudan putkiluita, joiden parissa vierähtää helposti parikin tuntia.

Sisäsiisteyden oppiminen kestää joillakin koirilla lähemmän vuoden ikään, joten itse käyttäisin pentua sitkeästi ulkona niin usein kuin vain mahdollista ja kun koira tekee tarpeet ulos, niin kehut ja esim. nami palkkaus. Sisältä kaikki matot ja paperit pois, kuten olette tehneetkin ja nopeasti vain siivous puhdistusaineen kanssa, jos vahinko pääsee sattumaan.

Jos pentu ei usko mitä opettaa, niin todennäköisesti ongelma on joko siinä, että se ei ole ylipäätään missään vaiheessa edes oppinut riittävän hyvin mitä ko. käsky tarkoittaa tai sitten sillä ei ole motivaatiota. Molemmissa tapauksissa vika on hihnan toisessa päässä, eli kouluttajan opettettava koiraa lisää ja siten, että koira oppii itse oivaltamaan käskyn, tekemisen ja palkkion yhteyden. Kouluttajan on myös huolehdittava, että se käyttää koulutuksessa sellaisia palkkioita, jotka motivoivat koiraa riittävän hyvin.

Noh, näin raskaan rodun omistajana olen vienyt koiria lenkeille jo pennusta. Puolivuotias koira, meillä, käy helposti sen parikymmentä kilometriä päivässä lenkillä, jopa enemmänkin. Ei mitään ongelmia kasvun, luuston, nivelten tai ranteiden löysyyden kanssa ole ollut, yhdenkään kohdalla. Oma mielipiteeni on, ettei liikunta ole pahasta, liiallinen rasitus kyllä.
Meidänkin rodusta löytyy aktiivisesta superlaiskaan kaikkea mahdollista, joten en nyt ihan kaikkea tuhoamista, etenkään sellaista tuhoamista, joka on aivan järjetöntä, kuten tässä tapauksessa, pitäisi ihan pelkän vilkkaan ja aktiivisen pennun/ rodun piikkiin. Joku on vialla, jos koira noin tuhoaa, oli se sitten mikä tahansa. Jos kysymys olisi minun koirastani, hommaisin ell ajan jo tänään ja menisin tutkituttamaan koiran kipujen varalta ja seuraavaksi päänsä varalta. Terve ja tasapainoinen koira, ei edes pentu, tuhoa koko kotia, etenkään omistajan läsnäollessa.

Joo aika pahalta kyllä kuulostaa. Komppaan edellisiä ja erityisesti sitä aivotyötä! Opeta siis sille uusia käskyjä ja temppuja joka päivä. Myös se rauhoittumaan opettaminen voi auttaa, rajaa vaikka pieni tila, jossa ei ole juuri mitään aktiviteettia. Silloin koiralla ei ole muuta tekemistä kuin rauhoittua (tai vaihtoehtoisesti purkaa energiaa raja-aitoihin tms...)

turhautunut kirjoitti:

---ja vanhemmalla koiralla on ongelmana vetäminen, ikinä se ei oo oppinu olemaan vetämättä, oon kokeillu valjaita, sitte sitä kuonon ympärille tulevaa "remmiä", nyhtäny remmistä ja käskeny vierelle ja kokeillu houkuttaa makkaran pätkällä pysymään vieressä ja pitäny ihan liki kävellessä, vaan kun ei uppoo kaaliin mikään! kuristuspantaa en edes laita, pelkkä ajatus siitä että koiralla ois sellanen nii sattuu jo minnuu ihteeni, oon koittanu pysähtyä ja käskee olla vetämättä (joskus raikuu koko pitäjä kun hermostun) ja samoja oireita alkaa olla tässä adhd tapauksessa että mukavia lenkkejä tiedossa kun ei kumpikaan kuuntele käskyjä kun menee vaan eteenpäin kuuntelematta yhtään mitää mitä huudan/sanon, hajut on paljo kivempia kun käskyt! Alkaa turhauttamaan tämä homma kohta! Vanhemman leikkautin viime talvena ja aattelin että josko siltä se reviirin puolustus vähä pienenis vaan ei! aina ollu aggressiivinen muita koiria kohtaan ja on edelleen ja tulee varmasti olemaankin!

Musta kuulostaa vähän siltä, että tarvitsit ongelmakoirakouluttajan katsomaan molempien koiriesi kokonaistilanteen. Saisit silloin molempia koiria motivoivat ja niille sopivat keinot, joilla saisit käytöksen kuriin kotona ja ulkona.

Ja tosissaan, mun suu loksahti auki, kun luin Volkodavin "arvion" koirasta. Vai, että sekopää... Melkosta sepustusta, toivottavasti et nyt luule, että koira on jotenkin viallinen. Viestien perusteella koirasi vaikuttaa siltä, että sille ei vain saatu opetettua oikeita käyttäytymismalleja. Usein tosiaan, kun "koira ei vaan opi", on se vika siellä hihnaa pitelevässä päässä. Enkä sano tätä mollataakseni, vaan siksi, että paremmat neuvot ja tulokset saa kun uskaltaa tunnustaa itselleen tarvitsevansa isompaakin apua. Kaikki nuo mainitsemasi ongelmat on aivan varmasti hoidettavissa, jos vähintääkin helpotettavissa. Tsemppiä!

volkodav kirjoitti:

Oma mielipiteeni on, ettei liikunta ole pahasta, liiallinen rasitus kyllä.

Samaa asiaa yritin mielestäni sanoa itsekin. Pöyrälenkit ovat periaatteessa aika pakkotahtista liikkumista, joten liiallisen rasituksen riski on paljon suurempi kuin jos koira pääsee liikkumaan omaan tahtiinsa vapaana.

Vuorisumu kirjoitti:

Samaa asiaa yritin mielestäni sanoa itsekin. Pöyrälenkit ovat periaatteessa aika pakkotahtista liikkumista, joten liiallisen rasituksen riski on paljon suurempi kuin jos koira pääsee liikkumaan omaan tahtiinsa vapaana.

En tietenkään tarkoittanut, että pyöräillään sata lasissa vaan miten nyt normaalisti pyöräillään - ei ole kiire minnekään. Superjuoksuttamisen/ treenamisen ja lenkkeilyn välillä on mielestäni se ero, että lenkkeillessä nautitaan ympäristöstä ja välillä vaikka ihmetelläänkin kuinka ruoho kasvaa ja treenatessa halutaan saada kunnon tuloksia aikaiseksi, eikä vain "tsillailla" huvikseen ympäriinsä.
Mutta muuten olen edelleenkin sitä mieltä, että jossakin on vika, kun kerran koira noin pahasti tuhoaa. A) Väsynyt ja tyytyväinen, päivän työnsä suorittanut koira, ei jaksa tuhota mitään, tai itseasiassa tehdä mitään muutakaan B) fyysisesti, että psyykkisesti terve koira ei oireile C) tasapainoinen ja terve koira ei ahdistu noin pahasti mistään. Onhan se nyt sanomattakin selvää, että jossakin on vika. Ahdistus lienee se "sana", josta kannattaa vyyhtiä lähteä purkamaan - koira on ahdistunut ja turhautunut jostakin syystä, joko fyysisistä tai psyykkisistä, ja se oireilee siitä tällä tavalla. Valitettavan tyypillinen tarina...
Myöskin huomiota herättää, että koirassa on noin montaa rotua - kaikki yhdistelmät eivät vain sovi yhteen. Enkä nyt sano, että kaikki sekarotuiset olisivat jotenkin virheellisesti tehtyjä.

Luna oli myös pentuna melkoinen termiitti. Älyttömän energinen pikku sintti, joka pörräsi ja hepuloi suurimman osan valveillaoloajastaan, repi, puri, järsi ja nakersi. Ihana lapsi. Yöt se onneksi on aina nukkunut kuin tukki. Meidän kotonaollessa ei mitään isompia tuhoja saanut aikaan, koska oppi aika nopeaan ei-sanan, ja jos vain pääsi vaikka maton järsimisestä yllättämään, kielto ja leluun vaihto toimi. Yksinollessaan tuhosi sitten noin kahden kuukauden ajan aivan kamalasti, sekä irtaimistoa, että seinää, lattiaa, kynnystä jne.

Ensin yritin ottaa ohjelmaan kunnon aamulenkin, mutta siitä ei apua ollut, vaikka lenkin jälkeen oli rauhoittumisaikaakin ennen yksinjäämistä. Lisäksi siihen aikaan työtilanne oli se, että aamulenkki tapahtui kello 5-6 aamulla, ja aamu-uninen pentu raahautui perässä mulkoillen ja jarrutellen. Yksinolotilaa pienennettiin ja otettiin kaikki rikottava pois. No, sitten hajotettiin ne seinät ja kynnykset siitä huolimatta, että jätin puruluita, naruleluja, sallittua järsittävää... Liikunnan sijaan aloin lisätä päiviin entistä enemmän aivojumppaa, ja vaikka jo peruskäskyjen opettelu olikin käynnissä, aloin keksimään temppuilua ja muuta opeteltavaa. Lelujen ja namien etsintää, nenänkäyttöharjotuksia... ym. Toki lenkilläkin käytiin, ja telmimässä koirakaverien kanssa. Ja sitten tuo tuhovimma loppuikin. Tiedä sitten oliko ikä vai tuo aktivoinnin lisääminen. Meillä kyse ei ollut mistään eroahdistuksesta, vaan ihan puhtaasti siitä, että aktiivinen pentu keksi itselleen puuhasteltavaa. Eli kyllä minustakin voi olla kyse ihan vaan siitä, ettei energinen pentu saa ehkä tarpeeksi monipuolista aktivointia, ja kehittelee sitä sitten itse. Aktivoinnin tarve on hyvin rotu- ja yksilökohtaista, mutta sen mukaan on sitten mentävä millaisen koiran on ottanut / saanut. Ei pennussa mitään vikaa välttämättä ole. Moni onkin jo sanonut, että rajoittaa koiran tilan yksinollessa sellaiseksi, ettei se saa pahoja tuhoja aikaan. Voisiko se olla teillä vaikka kylpyhuoneessa, olisiko se tarpeeksi iso ja sähköjohtovapaa? Toiset pitää suljetussa häkissäkin yksioloajat, mutta siitä sitten voi olla montaa mieltä, onko se hyvä juttu vai ei. Riippuu häkin koosta, yksinoloajan pituudesta, ja siitä, miten koira häkkiin suhtautuu...

Siispä toistan tuhoamispulmien suhteen samaa mantraa kuin muutkin: aktivointia, mielekästä tekemistä, rauhoittumisen opettelua, sopivassa määrin liikuntaa ja yksinolotilan rajaamista turvalliseksi ja tylsäksi. Ja kärsivällisyyttä. Tsemppiä!

Noh, siis kummatkin koirat saa asunnossa kulkea ihan oman mielensä mukaan minne vaan, mutta ei keittiöön ja kylpyhuoneeseen, lenkkiä tulee joka päivä 10-14km kävellen, pennulla on leluja, naruja, palloja ja nämä pallot on sellasia mihin voi sisälle tunkee herkkupalan ja vanhemman koiran nuoruuden ajoilta on sellanen "älypeli lauta" mitä on koirille olemassa vaan ei jaksa kiinnostaa kumpikaan niistä, paljon kivempi on syyä vanhoja kenkiä, olen yrittäny houkutella ja motivoida ees "kokeilemaan" sitä lautapeliä vaan ei, joka päivä leikin sen kanssa, viskon palloo, vejän niitä naru hommeleita sen kanssa, käytän muutaman kilsan lenkillä ennenku ite lähen pois kotoo, vaan silti on termiitti, mietin sellaistakin että olisiko tällä sitten uhmaikä? vaikee sellanen, kun rupesin miettimään sitä aikaa kun tuo vanhempi oli pentu niin ei uskonu mitää kun oli 5-9kk ikänen, tosin se ei tuhonnu yhtään mitää!! ja viikossa oppi sisäsiistiks, yöllä oppi vinkumaan ulos ja sitten tasottu se sisäsiisteys. Pentu ei ole oppinu, sitäkin mietin voisiko tuolla pennulla olla "päähän pinttymä" siitä pissi paikasta, vaikka ei papereita olekaa nii silti tekee siihen samaan kohti, muistaako se sen paikan minne saa sen mielestä tehä? vaikka olen kuullut sanottavan että koira elää hetkessä eikä muista menneitä asioita. Itselläni on ollut koiria aina mutta tämä on kyllä nyt vaikein tapaus ja "oudoin" ikinä ei ole moista asiaa sattunu minkään koiran kohdalla, silläpä vähän kyselenkii että onko muilla samoja oireita ja neuvoja otetaan vastaan :)

^ Jos nyt ketjua silmäiltyäni oikein muistan, oli kyseessä metsästykoira.. Ajokoira? Kun miettii mihin hommaan mettäkoirat on jalostettu, ymmärtää, ettei kävelylenkeillä niitä väsytetä. Saako koira purkaa energiaansa vapaana juosten turvallisesti esim. koirapuistossa?

turhautunut kirjoitti:

olen yrittäny houkutella ja motivoida ees "kokeilemaan" sitä lautapeliä vaan ei, joka päivä leikin sen kanssa, viskon palloo, vejän niitä naru hommeleita sen kanssa,

Sitäkin voisit tietty kokeilla, että jätä kaikki tommoset veto, heittely ym. "riehunta" leikit kokonaan pois ja keksit muita tapoja leikkiä. Joillekin koirille toi riehunta voi vaan lisätä kierroksia ja sitten on kierrokset katossa eikä ketään leikkikaveria niin puretaan ne muihin tavaroihin. Kuulosti siltä, ettei koira välttämättä innostu etsintäleikeistä, jos ei ne älypelitkään namien kanssa kiinnosta, mutta voisit kokeilla kuitenkin. Aluksi vaikka heitellä nameja ihan näkyvälle ja sitten laittaa koiran nähden maton reunan alle ja vastaavaa. Pikkuhiljaa vaikeuttaen. Nenän ja älyn käyttäminen ainakin väsyttää koiraa henkisesti enemmän kuin se riehuminen.

Tuossa on seitsemää eri rotua eli tarkemmin kerrottuna isän puolelta: suomen pystykorva ja labratorinnoutaja ja emän puolelta: siperian husky, sileäkarvanen noutaja, briardi, karjalan karhukoira ja saksanseisoja. Ja tarkennetaan vielä että emän puolen vanhemmat on kans ollu sekarotusia, isän puolen vanhemmat puhtaita molemmat. eli paljon on metsästyskoirien rotuja, mutta ei tuo tajua lintujen päälle vielä mitää mutta osaa kyllä noutaa ja tuoda minulle takasin sen mitä heitän. Koirapuistoa täällä ei ole ollenkaan että olen käyttänyt tuolla syvällä metässä niitä, irti en ole laskenut koska taitaa olla vielä lintujen pesimiskausi menossa, vanhempi on ollut irti aikasemmin (ei siis tänä keväänä/kesänä) mutta vähän epäilyttää laskee tuota nuorempaa vapaaksi. Jospa tämä onkin vaan vähän jästipäisempi tapaus, olen kuullut samanlaisista pennuista jotka tuhoaa koko asunnon mutta nekin ihmiset ovat sanoneet että jossain vaiheessa viisastuu ja ymmärtää ettei kaikkea saa tuhota. Me kokeillaan tässä nyt kovaa opetusta ja paljon enemmän ulos pääsyä kuin sen kymmenen kertaa päivässä

^ Ota sinne metsään koirille pitkät liinat niin voivat olla melkein kuin vapaana :)

^^ Se on minusta aktiivisen koiran kanssa yks hailee vaikka pääsis ulos (kävelemään, hengaamaan?) sen 20 kertaa päivässä, jos virtaa ei saa purkaa säännöllisesti vapaana temuten.. Tietty pääkopalle pitää myös olla tekemistä. Mulla ei olis tod näk huonekaluja, jos kelpie kulkis yli kolme päivää pelkästään remmin nokassa.