Koirat.com

Minä tarvitsen neuvoa!

Minulla on kaksi sekarotuista uros koiraa. Vanhempi koira on 5-vuotias ja siinä on mäyräkoiraa, bicon friseetä, ja perhoskoiraa ja uros on leikattu. Nuorempi koira on 2-vuotias ja siinä on samat rodut mutta lisänä kääpiövillakoira.

Minä en tiedä miten minun pitäisi toimia, kun koirat tappelee kokoajan ainakin kerran päivässä. Tämä ongelma on ollut aina, mutta tappelut ovat olleet tosi harvinaisia. Olen ajatellut silloin, että se on sitä paikan hakemista arvojärjestyksessä. Mutta nyt tämä ongelma on joka päiväistä.

Tappelut ei ole ollut sellaisia, että he purevat toisiaan tosissaan VIELÄ! Olen kokeillut sitä että annan heidän tapella loppuun asti. Tai otan kumpaakin niskasta kiinni. Tai antanut käskynä että lopeta. Lopuksi olen aina torunut kumpaakin tappelun päätteeksi ja laittanut eri paikkoihin.
Tiedän milloin tappelu on tulossa silloin nuorempi koira menee seiniä myöten ja välttää vanhemman koiran katsetta ja murisee. Silloin komennan että lopeta joskus auttaa ja joskus ei. Mutta joskus menee sillain että ei mitään merkkejä ja vanhempi koira hyökkää nuoremman kimppuun.

Koirat kuitenki leikkivät ja nukkuvat yhdessä. Ja silloin kun olen pois pidän heitä pesuhuoneessa portin takana, ja silloin he vaan nukkuvat. Pystyvät olemaan samassa huoneessa pitkään ilman tappeluita.

Arvojärjestyskin on minusta koirilla selvä. Esimerkiksi kun mennään ulos niin minä menen ensin, vanhempi koira ja nuorempi koira. Myös Juomakupilla, jos koirat ovat yhtä aikaan niin silloin nuorempi koira väistyy vanhemman koiran tieltä ja antaa tämän juoda ensin.

Onko kellään ollut/on samanlaista ongelmaa?

Tietenkin olen miettynyt toisen koiran antamista uuteen kotiin, mutta ensin haluaisin yrittää tehdä asialle jotain.

Namarie kirjoitti:


Tiedän milloin tappelu on tulossa silloin nuorempi koira menee seiniä myöten ja välttää vanhemman koiran katsetta ja murisee. Silloin komennan että lopeta joskus auttaa ja joskus ei. Mutta joskus menee sillain että ei mitään merkkejä ja vanhempi koira hyökkää nuoremman kimppuun.

Oletko laittanut merkille mitä on tapahtunut tätä ennen? Minkälainen on nuoremman koiran muu kehonkieli -korvat, häntä, asento...?
Kumpaa koirista komennat?
Löydätkö arjesta tilanteita, joissa huomaamattasi vahvistat nuoremman asemaa?

Namarie kirjoitti:

Mutta joskus menee sillain että ei mitään merkkejä ja vanhempi koira hyökkää nuoremman kimppuun.

Onhan varmaa, ettei vanhempi koira ole kipeä? Meillä täydet ja hieman tulehtuneet anaalit aiheuttivat juuri tällaista.

Kannattaa tietty tsekata ensin =)

Namarie kirjoitti:

nuorempi koira menee seiniä myöten ja välttää vanhemman koiran katsetta ja murisee. Silloin komennan että lopeta joskus auttaa ja joskus ei. Mutta joskus menee sillain että ei mitään merkkejä ja vanhempi koira hyökkää nuoremman kimppuun.

Komennatko siis nuorempaa koiraa murinasta? Vaikuttaa vähän siltä, että vanhempi koira on tässä se syyllinen, se komennettava tapaus, myös tuossa kuvailemassasi tilanteessa. Nuorempi koira kuitenkin välttelee vanhempaa ja pyytää etäisyyttä murinalla. Jos vanhempi koira hyökkäilee ilman mitään syytä, se voi johtua kivusta.

Arvojärjestyskin on minusta koirilla selvä. Esimerkiksi kun mennään ulos niin minä menen ensin, vanhempi koira ja nuorempi koira. Myös Juomakupilla, jos koirat ovat yhtä aikaan niin silloin nuorempi koira väistyy vanhemman koiran tieltä ja antaa tämän juoda ensin.


Tämä on vain sinun pääteltä ja toimit sen mukaan. Koirat eivät välttämättä ole samaa mieltä.
Onko nuoremmalla pallit?
Yritätkö antaa huomiota tasapuolisesti?
Tappelevatko aina vain siten että sinä olet kotona?

Nuoremmalla koiralla on häntä pystyssä, korvat takana ja nousee "karvat pystyyn". Siis tämä saattaa tapahtua esim. Kun menen vaikka hakemaan makuuhuoneesta jotain, koirat lähtee perään ja silloin nuorempi koira saattaa yhtäkkiä alkaa käyttäytyä näin.
Olen kokeillut "lopeta" käskyä kumpaakin koiraan tai sitten pelkästään toiseen. Minä huomioin kumpaakin tasavertaisesti. Yleensä aina sillain, että vanhempaa koiraa ensin ja sitten nuorempaa. En tiedä onko oikein?

En usko että vanhempi koira on kipeä. Siitä kyllä huomaa jos jokin on pielessä. Leikkautin vanhemman koiran elokuussa. Nuoremmalla koiralla on vielä pallit ja leikkautan myös hänetkin.

Minulla on kamera mistä nään mitä koirat tekevät kun olen poissa, juuri tämän takia että haluan tietää tappelevatko he kun ovat keskenään. Koirat nukkuvat yhdessä samalla pedillä, kun olen pois.

Minä se varmasti olen se syy miksi koirat tappelee, mutta kun en hoksaa mitä teen väärin?! Tappelu saattaa syntyä, kun käydään lenkillä ja koirat on minulla yleensä irrallaan. Koirat saattaa sielläkin ihan yhtäkkiä vaan alkaa tappeleen. Siksi niitä toiminta/kasvatus ohjeita haluan, että osaan toimia oikein?

Namarie kirjoitti:

Nuoremmalla koiralla on häntä pystyssä, korvat takana ja nousee "karvat pystyyn". Siis tämä saattaa tapahtua esim. Kun menen vaikka hakemaan makuuhuoneesta jotain, koirat lähtee perään ja silloin nuorempi koira saattaa yhtäkkiä alkaa käyttäytyä näin.
Olen kokeillut "lopeta" käskyä kumpaakin koiraan tai sitten pelkästään toiseen. Minä huomioin kumpaakin tasavertaisesti. Yleensä aina sillain, että vanhempaa koiraa ensin ja sitten nuorempaa. En tiedä onko oikein?

En usko että vanhempi koira on kipeä. Siitä kyllä huomaa jos jokin on pielessä. Leikkautin vanhemman koiran elokuussa. Nuoremmalla koiralla on vielä pallit ja leikkautan myös hänetkin.

Minulla on kamera mistä nään mitä koirat tekevät kun olen poissa, juuri tämän takia että haluan tietää tappelevatko he kun ovat keskenään. Koirat nukkuvat yhdessä samalla pedillä, kun olen pois.

Minä se varmasti olen se syy miksi koirat tappelee, mutta kun en hoksaa mitä teen väärin?! Tappelu saattaa syntyä, kun käydään lenkillä ja koirat on minulla yleensä irrallaan. Koirat saattaa sielläkin ihan yhtäkkiä vaan alkaa tappeleen. Siksi niitä toiminta/kasvatus ohjeita haluan, että osaan toimia oikein?

Tasapuolisesti huomioiminen on väärin. Nuoremmalle antaminen välittömästi vanhemman nenän alla ei ole välttämättä hyväksi, kuin myöskään salaa vanhemmalta nuoremmalle antaminen nostaa nuoremman egoa ja molemmat koirat kyllä huomaavat tämän. Vanhemman ego on saanut mahdollisesti myös kolauksen kastroinnista. Nuorempi haistaa ettei toisella ole enää testosteronia ja sen käytös on todennäköisesti muuttunut toista kohtaan. Vanhemman mielestä hän ei ole nainen millään muotoa, vaan sama vanha entinen. Mielestäni sinun osuutesi asiaan on suuri, eli silloin ongelma on ratkaistavissa. :) Hyvä että olet kuvannut kahdestaan oloa, se todistaa että ihminen on aiheuttanut väärinkäsityksiä. Todennäköisesti olet resurssi josta tulee tappelu, tuolloin esimerkiksi sinun seuraamisen salliminen aiheuttaa kilpailua. Koska sinä osoitat tarvitsevasi koiriasi, ne tulkitsevat että olet molempien oma. Niin ei suinkaan kuulu olla, vaan koirat saavat sinun hyväksynnän mukaan olla lähelläsi ja sinun suosiota. Tähän vaikuttaa esim. se huomioitko koiria niiden omasta aloitteesta. Jos silität toista kutsustasi niin toisen ei tarvitse tulla metriä lähemmäs, yleensä ihmiset sallivat kutsumattoman koiran tunkea jopa väliin.;( Mielestäni koiran täytyy pystyä osata luopua tavoittelemastaan asiasta ilman että se saa mitään siinä hetkessä vastineeksi.

Käytätkö lenkillä namipalkkaa joissain tilanteissalenkillä? Alkaako tappelu siten että toinen koira on lähellä sinua? Vai kun toinen lähestyy sinua? Vai niiden nuuskiessa samaa hajua, virtsaamisen jälkeen jne. Ruopivatko asioiden jälkeen vapaana, minne katsovat, entä hihnassa, keneen katsovat silloin. Tuleeko toinen toisen eteen erilaisissa tilanteissa, tuleeko toinen seiomaan sinun ja toisen väliin toisen suunnitellessa sinun luokse tuloa yms. Hyvä kouluttaja näkee oleelliset asiat lyhyellä aikavälillä ja opettaa omistajan kiinnittämään niihin huomiota ja ylipäätään opettaa ihmistä jättämään kaikki hallaa tekevät maneerit pois. Voisi sanoa että jos koirilla on ohitusongelmia tai ongelmia tottelemisen suhteen häiriön alla, niin lauman sisäisten ongelmat ovat usein yhteydessä niihin.

Mielestäni tuota on hakuammuntaa lähteä sen tarkemmin purkamaan nettineuvoilla koska tilanteeseen vaikuttaa kovin koirien, etenkin sen nuoremman luonne. Jos sillä on epävarmuutta(ne korvat ja karvat) käytöksessä niin kastrointi voi pahentaa tilannetta(parhaimmillaan se voi olla myös ratkaisu), kokeilisinkin siitä syytä laumalogiikkaan perustuvaa koulutusta ja ehkä kastrointia ennen kannattaisi kokeilla kapselia. Toisesta luopuminen on tietysti helpoin ratkaisu.

Sanalla "lopeta" ei ole mitän merkitystä jos et osaa pukea sitä koiran kielelle kaikessa mitä teet. Ajatuksesi asiasta on mielestäni kuitenkin oikea. Vaatimus tulee toteuttaa jo hyvin paljon aikaisemmin ja elementit jotka tukevat onfliktiin ajautumista tulee kaikki karsia pois.

Tulipas pitkä ja seilaava sepustus. Anteeksi siitä.

korjaantuisikohan tilanne sitten kun molemmat on leikattu? Vanhempi on menettänyt pallit ja on ehkä nuoremman mielestä vähemmän pomo.

pampulainen kirjoitti:

Tasapuolisesti huomioiminen on väärin.

Tää on näitä mitä en vaan ymmärrä vaikka kuinka selitettäisiin ja konkretisoitaisiin.
Hitto, mun talo, mun säännöt, molemmat koirat tottelee niitä ja piste. Mun mielestä on hyvä että molemmat saa tasapuolisesti huomiota ja kummallakaan koiralla ei olisi siihen mitään sanottavaa (muristavaa, haukuttavaa, purtavaa, hyökittävää, ylipäätään mitään nokan koputtamista). Mä en ole koskaan myöskään ajatellut sotkevani koirien välistä järjestystä yhtään enempää sillä että en suosisi enkä hyljeksisi kumpaakaan. Luultavasti sotkisin enemmän mitä enemmän yrittäisin puuttua niiden väliseen "järjestykseen". Mulle tärkeintä ei olisi tietää kumpi on kummanko yläpuolella, vaan se että kumpikaan ei tappele oli ylempi tai alempi.

Tuolla Myrkun asenteella sillä ei paljon väliä olekaan, toimit varmasti luonnostaan niin kriittisesti ettei koirat käytä sinua hyväkseen jolloin sinun ei tarvitse miettiä moisia.:) Tuo asenne onkin suorin tie menestykseen. Meillä ei tapella tai kilpailla omistajasta piste.

Hyvin voi skipata perustelut. Mutta jos ihminen on epävarma, se voi antaa koirien toiminnan mennä monessa aisassa liian pitkälle jolloin omistaja havahtuuvasta kun vellit on jo housussa ja mahdollisesti hätääntyy. Kokenut koiran omistajahan näkee jo kauan enen kun alkaa tapahtua mitä joku koirista ajattelee, jolloin siihen tulee puuttuneeksi ajoissa, tilanne ei edes ajaudu konfliktiin. Olisiko tämä ihan kaukaa haettua.

pampulainen kirjoitti:

Meillä ei tapella tai kilpailla omistajasta piste.

Tämä. Tässä saattaa olla totuuden siemen aloittajankin tilanteeseen. Mitä koirat ilmentävät silloin kun tappelevat omistajasta (ts tämän huomiosta)? Resurssiaggressiivisuutta. Aloittaja ei kauheasti paria esimerkkiä enempää valota sitä, millaisissa tilanteissa tappelut alkaa, joten heitän muutamia asioita ihan vaan pohdittavaksi aiheen tiimoilta.

-Se, että antaa koirien jatkuvasti tapella, ei ole viisasta, koska se vahvistaa vain itseään.
-Jos arvojärestys ON selvä, koirien ei tarvitse tapella. Arvojärjestys/dominassi on kehittynyt nimenomaan turvaamaan rauhan ja estämään tappeluita.
-Riitoja syntyy tilanteissa, joissa molemmat koirat haluavat samaa asiaa samaan aikaan (tai luulevat myös toisen haluavan), mutta usein se voittaa, joka halusi asiaa sillä hetkellä enemmän ja on siitä valmis myös kovemmin riitelemään. Halu jotain asiaa kohtaan, vaikka samaakin asiaa, voi vaihdella ajassa ja paikassa koiran tarpeista ja mielentilasta riippuen, joten se ei näyttäydy aina samanlaisena eikä välttämättä edes samoissa tilanteissa.
-"Resurssi" voi olla, kuten jo todettu, omistajan huomio tai vaikkapa pääsy/reitti ulko-ovelle/ruokakipolle/ymsyms ei-konkreettista. Me ihmiset emme aina hahmota sitä, mitä koira pitää arvokkaana. Koirat arvostavat myös "henkisiä" arvoja, kuten kehut, oma rauha tai oma "tila" (ts haluaa olla omissa oloissaan)
-Aggressiivisuus kumpuaa aina stresistä, voisi miettiä mikä kussakin tappelun tyypillisesti aiheuttavassa tilanteessa on stressitekijä ("resurssi" vai joku muu asia), löytyykö sellaista (molempien/kumman kohdalla) ja voisiko sille tehdä jotain (poistaa/lisätä tai muutoin muokata)
-Voi olla, että molempien koirien käytöstä joudutaan muokkaamaan, ts molempien käytöksessä on jotain toista provosoivaa ja kun kun molempia koiria opetetaan toimimaan rauhanomaisilla tavoilla, tilanne korjaantuu. Joskus vain toinen on se pääpiru, joka vaatii korjaustoimia.
-Perheen koirien välinen aggressivisuus on melko tavallista, joten siitä löytyy paljon tietoa netistä. Myös resurssiaggressiivisuudesta löytyy esim
http://www.koiranomistajanperuskurssi.fi/fi/koiran-kayttaytyminen/aggressiivisuus-ja-sen-eri-tyypit.
Ikävä kyllä en ole suomeksi löytänyt vinkkejä miten rauhaa turvataan monikoiraperheissä, mutta jos kieli taipuu niin
http://www.badrap.org/multi-dog-homes-0
Toihan käsittelee pittien yhteiseloa, joten luulisi pätevän vähän nössömpiinkin sesseihin.... Jos kieli ei taivu, niin käännlöskone auttanee sen verran, että asiasta saa tolkun kumminkin. Googlella lisää.

Joskus tilannetta ei saada yrityksistä huolimatta korjattua ja jos se aiheuttaa kaikille osapuolille jatkuvaa stressiä, toisesta/yhdestä koirasta luopuminen voi olla viisainta.

Sesset: -"Resurssi" voi olla, kuten jo todettu, omistajan huomio tai vaikkapa pääsy/reitti ulko-ovelle/ruokakipolle/ymsyms ei-konkreettista. Me ihmiset emme aina hahmota sitä, mitä koira pitää arvokkaana. Koirat arvostavat myös "henkisiä" arvoja, kuten kehut, oma rauha tai oma "tila" (ts haluaa olla omissa oloissaan)

Kyllä, juuri näin:) ja laumalogiikkaan perehtynyt kouluttaja näkee kullekin koirayksilölle ja se luonteelle ominaiset keinot= käytetään koiraan juuri oikeita keinoja jotka se itse määrittelee ja arvostaa(koira määrittelee mikä sille on tärkeää)--> Omistajan arvostus kasvaa--> johtajuus paranee , myös muihin koiriin, laumaan tulee rauha. :) Kouluttaja voi opettaa näkemään näitä asioita. Hyvää johtajuutta, ilman susiteorioita.:)