Koirat.com

huhtalananna kirjoitti:

Oman terrrierin irtipitoon oon kyllä suhtautunut ihan samalla tavalla kuin minkä muunkin koiran :) Reagoida pitää aina koiran käyttäytymisen mukaan, ei niinkään sen rodun.

Mutta yhtenä vinkkinä irtipitoon voin suositella liinaa. Sen avulla on koira saa jonkin verran vapautta ja luoksetuloa voi harjoitella pidemmällä välimatkalla. Nyt kuulostaa siltä, että teidän koiralle vapaana oleminen on harvinaista herkkua, josta pitää heti paikalla ottaa kaikki irti --> sännätä karkuun. Tärkeää myös, että irti/liinassa ollessa ihmiset koskettelevat ja raaputtelevat koiraa muutoinkin, ei pelkästään kiinniottamisen yhteydessä.

Juu meillä on liina ja siinä saa juoksennella möikillä paljon ja usein kotonakin. Ja kun Topi on vapaana, niin rapsuttelen paljon, otan pannasta kiinni ja päästän taas menemään, kutsun luokse yms. Mutta jospa se tässä ajan myötä oppii kun kouluttaa

Selailin ketjua läpi, mutta ihan kokonaan en lukenut, joten en tiedä onko ollut jo kysmystä samasta asiasta. Mutta sellaista mietin, että miten olette opettaneet luoksetuloa jos asuu kaupunkialueella? Kun monesti ohjeistetaan että ensin luoksetulo ja kontaktiharjoitukset, sitten vasta hihnaan opettelu. Miten tämä onnistuu vilkkaalla kaupunkialueella? Puistoa on ja aitaamatonta pihaa, mutta sieltä pääsee kirmaamaan suoraan autotielle.

^Meillä oli sama tilanne kun Hertta tuli meille. Pentu oli pakko pitää koko ajan hihnassa kodin ympäristössä lenkkeillessä, kun autoteitä oli joka puolella. Minun piti ihan järjestämällä järjestää ulkoiluhetkiä pennun kanssa paikoissa, jossa sitä voi pitää irti. Ajelimme autolla läheisille pienille metsäplänteille ja kävimme usein vanhemmillani, joiden omakotitalo on sen verran syrjässä, että pentua pystyi siellä pihalla pitämään vapaana.

Pakko olisi melkein sisällä tehdä kontaktiharjoituksia ja totutella pantaan ja hihnaan, ulkona sitten vaan pakko mennä hihnan kanssa. Ja jostain koittaa välillä etsiä suojattua pihaa missä harjoitella ilman hihnaa

Onnistuiko hihnakävely kuitenkin ihan nätisti vaikka ei kontaktia pystynytkään ensin perinpohjaisesti harjoittelemaan?

Pennulle tukevat valjaat ja pitkä liina perään. Biltemasta saa hyvän jäljestysliinan kympillä, oisko se 15m. Liinan voi antaa laahata maassa ja tarpeen tullen sen päälle voi astua. Sitten vaan johonkin puistoon, itse kyllä ottaisin liinankin pois jos vilkkaita autoteitä ei ole ihan lähettyvillä.

Meidän pentu on kasvanut rauhallisen omakotialueen kupeessa, mutta meilläkään ei ole omaa pihaa. 10 min kävelymatkan päässä on kuitenkin pieni metsä, jonne kannoin pentua usein ja siellä kävelin sinne tänne pennun tullessa perässä. Autolla ja bussilla mentiin viikottain johonkin avarampaan paikkaan ja pentutreffeille, ikinä en ole kokenut ongelmaa vapaana pidon kanssa, sopivat paikat täytyy vain löytää ja alkaa kasvattaa luottamusta koiraan. Hihnatreeniä tehtiin tommy Wirenin opeilla ja nyt puolitoista vuotiaana tuo on minusta todella hyvä sekä hihnassa että vapaana.

Tuo liina kuulostaisi kyllä hyvältä. Meilläkin lähellä on puistoa ja viheraluetta kyllä, mutta silti pelkäisin että nappula säntäisi tielle odottamatta. Toisaalta ehkä se pentu pyrkii ihmisen lähellä pysymään ja toiseksi kääpiörodun pentu ei varmaanihan valtaisaa vauhtia pääse pinkomaan etteikö sen perään tarviitaessa ehtisi säntäämään pentu olisi mahdollisesti tulossa vasta vuoden vaihteen jälkeen joka sekin taas kylmien ilmojen puolesta toisi haastetta ulkoiluun ym.

Sandy on nyt 1v 7kk ja oikeastaan ainut paikka missa sita voi pitaa vapaana taalla filippiinien saarella, on ranta. Tulee luokse kutsuttaessa paitsi jos loytyy joku kiva leikkikaveri esim. toinen koira. silloin koirasta tulee kuuro kutsuille, eika tule vaikka mika herkku olisi kadessa ennenkuin on saanut muutaman minuutin vetaa rallia toisen koiran kanssa.

Heippa. Mulla on 1.5 vuotias eurasier ja Helsingissä asutaan. Hihnassa toi käyttytyy useimmiten kun unelma, ohitetaan toiset koirat ja ihmiset yleensä haistelematta eikä maasta poimita mitään roskia. Tähän on toki opetettukin. Välillä on sellasii tilanteita, että joku pysähtyy koiraa ihmettelmään ja yrittää kysymättä rapsutella, josta koira ei niin välitä ja kääntyy pois ja menee haistelemaan muuta. Lapset onneks useimmiten kysyy, niin pystyy selittään ettei koira hirveästi välitä rapsuttelusta. Ei siis ole vihainen, mutta ei vaan tykkää.

Vapaanapitämisestä poden jatkuvaa huonoa omaatuntoa. :D Toisaalta jos en pidä koiraa irti, poden huonoa omaatuntoa koiran puolesta. Ja silloin kun harvoin päästän sen metsässä irti, tunnen itseni hirveäksi rikolliseksi. Tämä tietenkin siksi, että koira ei ole pomminvarma kiinnisaatava. Tulee kyllä kutsusta lähelle ja tottelee hyvin käskyä, ei mene ja muutenkin jättää paljon hajurakoa muihin ihmisiin ja koiriin. Toisaalta välillä se saattaa haukahtaa kauempaa "kummallisesti" käyttäytyille ihmisille, koirille. Eli siis jos joku pysähtyy tiellä kesken kaiken ja jää siihen seisoskelemaan, sehän on koirani mielestä hyvin epäilyttävää ja siitä pitää ilmoittaa. Samoin jos joku ilmestyy yhtäkkiä johonkin lähelle, niin siitä ilmoittaa.

Nyt tuntuu, että toi vapaanaolo on koiralle vaan minun jatkuvaa kyttäilyä, että mistä tulee joku että saa koiran äkkiä kiinni ettei kukaan vaan valita mistään. Ja sit kun en kyttäilye muita, niin pyydän sitä muuten vaan lähelle, ettei aina tulisi se kiinniotto... Viimeaikoina on lenkeillä totteleminen ollut vähän heikkoa ja usein valtataistelua.... En oikeen tiedä miten ton saisi purettua ton tilanteen.

Mä en ymmärrä, että miten se koira pitäis kouluttaa pomminvarmaksi, kun sitä ei missään saa tehdä.... Huoh. Mutta joo, näin siis meillä. :D

Miten se muuten tarkalleen ottaen menee se laki koiran kiinnipitämisestä? Saako esim. pientä pentua pitää puistoalueella vapaana luoksetulon harjoittelun vuoksi? Vai onko oltava umpimetsässä, joka kaupunkialueella vaatisi jo muutaman kilometrin matkan ensin metsään? Uskaltaako pientä kääpiörotuista pentua pitää vapaana esim. puistoalueella jos autotie ei kulje aivan vieressä? Toisin sanoen ehtiikö se pinkoa tai onko sillä haluakaan pinkoa kovin kauas omistajan luota?

Virallisesti koirien kiinnipitoa säätelee metsästyslaki ja järjestyssäännöt. Metsästyslaki sanoo, että maaliskuusta elokuulle et saa pitää missään, edes omilla mailla, koiraa vapaana. Ainoastaan aidatulla, koirille tarkoitetulla alueella. Tässä laissa on omituinen sanavalinta "koIra on pidettävä kiinni TAI välittömästi kytkettävissä" ja tämän välittömästi kytkettävissä ihmiset tulkitsevat eri tavoin. Metsästys lain tarkoitus on antaa luonnon eläimille pesimärauha. Sitten taas järjestyssäännöt sanovat, että TAAJAMA ALUEELLA koirat on pidettävä kytkettynä. Tässä ei ole mitään poikkeuksia, paitsi tietty aidatut pihat.
Eli koiraa saa pitää vapaana : ympäri vuoden aidatuilla, koirille tarkoitetuilla alueilla sekä elokuusta maaliskuuhun omilla mailla taajaman ulkopuolella tai jonkun toisen mailla maanomistajan luvalla. Luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa ei koskaan.
Eli puistossa ei. Jossain random metikössä ei ilman maanomistajan lupaa. Eikä missään kesällä. Ei virallisesti edes mökillä, jos piha ei ole aidattu.

Käytäntö on tässä asiassa kuitenkin hyvin eri asia kuin teoria. Ihmiset noudattavat näitä sääntöjä hyvin vaihtelevasti.

Joskus järjestyssäännöissä oli poikkeus, että pentua (olisiko ollut alle 6kk?) saa pitää vapaana taajamassa, mutta se on poistettu. Itse kuitenkin rikkoisin tätä sääntöä jos jotakin ja pitäisin pikkupentua niin paljon vapaana kuin suinkin. Se on sitten itsestä ja pennusta kiinni missä vapaana uskaltaa pitää.

SiljaSiili kirjoitti:

Virallisesti koirien kiinnipitoa säätelee metsästyslaki ja järjestyssäännöt. Metsästyslaki sanoo, että maaliskuusta elokuulle et saa pitää missään, edes omilla mailla, koiraa vapaana. Ainoastaan aidatulla, koirille tarkoitetulla alueella. Tässä laissa on omituinen sanavalinta "koIra on pidettävä kiinni TAI välittömästi kytkettävissä" ja tämän välittömästi kytkettävissä ihmiset tulkitsevat eri tavoin. Metsästys lain tarkoitus on antaa luonnon eläimille pesimärauha. Sitten taas järjestyssäännöt sanovat, että TAAJAMA ALUEELLA koirat on pidettävä kytkettynä. Tässä ei ole mitään poikkeuksia, paitsi tietty aidatut pihat.
Eli koiraa saa pitää vapaana : ympäri vuoden aidatuilla, koirille tarkoitetuilla alueilla sekä elokuusta maaliskuuhun omilla mailla taajaman ulkopuolella tai jonkun toisen mailla maanomistajan luvalla. Luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa ei koskaan.
Eli puistossa ei. Jossain random metikössä ei ilman maanomistajan lupaa. Eikä missään kesällä. Ei virallisesti edes mökillä, jos piha ei ole aidattu.

Käytäntö on tässä asiassa kuitenkin hyvin eri asia kuin teoria. Ihmiset noudattavat näitä sääntöjä hyvin vaihtelevasti.

Joskus järjestyssäännöissä oli poikkeus, että pentua (olisiko ollut alle 6kk?) saa pitää vapaana taajamassa, mutta se on poistettu. Itse kuitenkin rikkoisin tätä sääntöä jos jotakin ja pitäisin pikkupentua niin paljon vapaana kuin suinkin. Se on sitten itsestä ja pennusta kiinni missä vapaana uskaltaa pitää.

Laissa on kuitenkin se poikkeus, että jos koira on palvelus- tai pelastustehtävässä tai harjoittelee sellaista varten, niin saakin olla vapaana.

SiljaSiili kirjoitti:



Joskus järjestyssäännöissä oli poikkeus, että pentua (olisiko ollut alle 6kk?) saa pitää vapaana taajamassa, mutta se on poistettu. Itse kuitenkin rikkoisin tätä sääntöä jos jotakin ja pitäisin pikkupentua niin paljon vapaana kuin suinkin. Se on sitten itsestä ja pennusta kiinni missä vapaana uskaltaa pitää.

Metsästyslaissa lukee että alle 5 kk-ikäistä pentua saa pitää vapaana silloin kun on kiinnipitovelvollisuus taajaman ulkopuolella:

8 LUKU

Koiran pitäminen

51 §

Koiran kiinnipitovelvollisuus

Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:

1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;

2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;

3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;

4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä

5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.



Ja alla järjestyslaki koirasta:




4 luku

Eläimet

14 §

Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)

3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.

^ Kiitos! Eli taajamassa jokatapauksessa pidettävä kytkettynä. Mitenkäs teidän kokemukset, kuinka helposti ihmiset valittaa jos olet pienen pennun kanssa ulkona siten että se on vapaana? Tai aikuisen koiran? Ja siis taajama-alueella.

Ehkä se pitkä liina sitten olisi paras vaihtoehto. Täyttyy lain pykälä ja ehkä itselläkin varmempi olo ettei vaan pääse säntäämään mihinkään pyörän tai auton alle

Kyllä kuulemma jos vilkkaassa puistossa varsinkin vähän isompaa koiraa pitää vapaana niin voi tulla sanomista. Kaverille oli poliisi kuluttanut puiston toiselta puolelta autosta että koira kiinni kun heitti keppiä spanielilleen. :D mutta pieni koira menee ihan huomaamatta muutenkin. Ja siis tottakai niin ettei mitään harmia aiheuteta. Kyllä mä käyn meidän terrierin kanssa lähipuistossa nurmikentällä treenaamassa toko juttuja ja otan hihnan pois tieltä, mutta me ollaan niin kaukana tiestä että ei kukaan varmaan edes näe...

Bender, mä oon nyt 12-viikkosta pentua pitänyt välillä vapaana taajamassa, koska niin kauan kuin vanhempi koira on kytkettynä vieressä ei pentu säntäile vieraiden ihmisten luo tai muutenkaan kauas. Heti kun näköpiiriin tulee toinen koira, oli se miten kaukana tahansa, laitan Göstan kuitenkin hihnaan ja vasta kun toinen koira on jäänyt ohittamisen jälkeen tarpeeksi kauas päästän Göstan taas vapaaks. Tällä hetkellä pidän välillä pentua vapaana sen takia, että se kulkee vapaana huomattavasti reippaammin kuin hihnassa ja vanhemmalla koiralla taas tuppaa menee hermo siihen että Gösta vähän väliä pysähtelee. :D Siinä vaiheessa kun Gösta lopettaa ton pysähtelyn tai vaihtoehtoisesti alkaa pitämään vapaana ollessaan liian pitkää etäisyyttä muhun (nyt sallitaan semmonen plusmiinus 5m) loppuu vapaana olo muualla kuin koirapuistossa.

^Toimiikohan noin myös ilman toista koiraa? mutta eikö pennut yleensä pyri pysymään turvallisen ihmisen lähellä? Ihan pienet pennut tarkoitan.
Onko tullut sanomista muilta koskaan vai oletko ehtinyt aina kytkemään ennen vastaantulijoita?

Parhaintahan olisi päästä harjoittelemaan kontaktia ilman hihnaa mutta itsellä ei ole minkäänlaista ymmärrystä häviääkö pentu omille teilleen jos ei ole hihnassa
Olisiko mitään ideaa kytkeä pentu pitkään liinaan ja laittaa liina kiinni läheisen, yleensä tosi rauhallisen puiston keskellä olevaan tolppaan? Näin pentu voisi liikuskella puistoalueella rauhassa, mutta itse voisi samalla helpommin leikittää pentua ja harjoitella kontaktia?

Kyllähän pennut yleensä pienenä seuraa tosi tiiviisti, jossain vaiheessa alkaa tosin varmasti testailemaan vähän sitä että miten kauas uskaltaa/voi jäädä ihmisestä. Eikä oo tullu sanomista keltään, koska aina tosiaan kytkeny ennen ku tulee toinen koiranulkoiluttaja vastaan. Kytken siis _heti_ kun nään toisen koiran oli se sit vaikka 200m päässä. Vastaantulevilta ihmisiltä ei oo koskaan tullu vielä valituksia, tosin kapeilla jalkakäytävillä kytken kyllä Göstan ihmisten ohituksenki ajaks. En mä varmaan enää montaa viikkoa viitti sitä vapaana pitää, alkaa olla sen verta nopea liikkeistään. Mulle vapaanapito ei oo kuitenkaan mikään elintärkeä juttu, koska asun ja aion jatkossaki asua niin lähellä keskustaa ettei aikuista koiraa kuitenkaan voi pitää vapaana.

Mun mielestä tollanen liinaharjottelu kuulostaa ihan toimivalta idealta. :)

No niin, palataanpa nyt asiaan kun koira on kotiutunut ja ollaan jo ehditty muutama kuukausi treenaamankin. Alkuunhan meni todella hyvin, otti kontaktia, seurasi nätisti ihan pikkupennusta asti, tuli ulkona vapaana ollessa luokse jne. Pentukoulussa tulee luokse vaikka oli häiriötekijöinä ihmisiä ja muita koiria. Mutta nyt! Liekö kevään viekoittelevat tuoksut vai lähestyvä murrosikä (nyt 5 kk), niin ehkä 7/10 kerrasta tulee luokse. Välillä maassa haisee jokin niiiin kiinnostava tai on syömässä jäniksen paskaa ettei minkäänlainen kutsu toimi. Ajoittain sitten tulee pitkästäkin matkasta innoissaan luokse.

Olen nyt lukenut tätä keskustelua ja ajattelin myös tuon "panta" jutun opettaa ihan arkea muutenkin helpottamaan sekä hankkia jonkun superpitkän liinan ja paremmat herkut ja tehdä lisää toistoja toistojen perään. Tämä lienee ainoa tapa saada varmoja tuloksia? Lähinnä mietin että miten reagoida tuohon kun koira ei kutsusta tulekaan? Välillä lähden kävelemään tai menen sisälle, mutta sillä ei tunnu olevan suurtakaan merkitystä. Välillä huudan innostuneella äänellä "tule tänneä" kymmenettä kertaa vaikka todellisuudessa jo ottaa pattiin. Sitten kun lopulta suvaitsee tulla niin palkkaan. Kertaalleen hain niskaperse otteella kun oli juoksemassa naapurin puolella jossa myös koira. Viikonloppuna juoksi jäälle ja en voinut mennä perässä kun minua ei olisi varamsti kantanut niin meinasi tulla jo hiki päähän miten saan koiran luokse Mutta mikä olisi hyvä tapa toimia ettei kuluta tuota käskyä mutta toisaalta tekisi selväksi että luokse on tultava kun kutsu käy?

Muoks. Vielä kysy samaan syssyyn tuosta huomiosanasta. Toimisiko tuollainen vaikka ohitustilanteissa kun haluaa koiran ehdottoman huomion? Opetetaanko se esim. naksuttimella ja superhyvällä herkulla?

^Mä en ehkä lähtis suotta siirtymään parempiin herkkuihin, ettei kohta ole käsissä nirso koira. Tokihan niitä voi sinne normipalkan sekaan laittaa, mutta pääasiassa ainakin meillä toimii palkkana koiran omat nappulat vähän turvotettuina.

Mä kutsun itse maksimissaan kaksi kertaa, mutta valtaosan ajasta kertakin riittää. Kahdesti kutsun vain silloin, jos epäilen ettei koira kuullut (tai kuunnellut hehhee). Jos koira ei tule, lähden painelemaan eri suuntaan.

Lohdutuksen sanana sanottakoon vielä, että meillä oli tovi sitten samanlaista. Ennen pomminvarma luoksetulija rupesikin kyseenalaistamaan, onko se niin kannattavaa. Mutta se meni ohi, ainakin osittain. Nyt siis tulee kahdestaan lenkkeillessään ihan mukavasti 9/10 kutsusta. Muiden koirien kanssa lenkkeillessä tulee sen sijaan vielä vähän huonommilla onnistumisprosenteilla, mutta suunta on ylöspäin. Kasvattaja lohdutti, että semmosta se koiranomistaminen on, joskus tulee takapakkia, mut elämä jatkuu.

Bender kirjoitti:

Olen nyt lukenut tätä keskustelua ja ajattelin myös tuon "panta" jutun opettaa ihan arkea muutenkin helpottamaan sekä hankkia jonkun superpitkän liinan ja paremmat herkut ja tehdä lisää toistoja toistojen perään. Tämä lienee ainoa tapa saada varmoja tuloksia? Lähinnä mietin että miten reagoida tuohon kun koira ei kutsusta tulekaan? Välillä lähden kävelemään tai menen sisälle, mutta sillä ei tunnu olevan suurtakaan merkitystä. Välillä huudan innostuneella äänellä "tule tänneä" kymmenettä kertaa vaikka todellisuudessa jo ottaa pattiin. Sitten kun lopulta suvaitsee tulla niin palkkaan. Kertaalleen hain niskaperse otteella kun oli juoksemassa naapurin puolella jossa myös koira. Viikonloppuna juoksi jäälle ja en voinut mennä perässä kun minua ei olisi varamsti kantanut niin meinasi tulla jo hiki päähän miten saan koiran luokse Mutta mikä olisi hyvä tapa toimia ettei kuluta tuota käskyä mutta toisaalta tekisi selväksi että luokse on tultava kun kutsu käy?

Treeni on aina hyväksi. Toistoja, toistoja, toistoja. Juttelin tässä taannoin kanalinnun kanssa metsästystä harrastavan kaverin kanssa, ja ihmettelin jälkikäteen, miksei kaikille koirille voitaisi opettaa samalla tavalla pennusta asti koirapillillä luoksetuloa. Heillä luoksetulotreeni alkaa heti kun pennut alkavat syömään kiinteää ruokaa, eli kupille kutsutaan pillillä, ja sama rutiini oli kaverillani edelleen kaikkien koirien kanssa käytössä, lupa mennä syömään annettiin kahdella lyhyellä vihellyksellä, joka on useimmiten pillillä käytettävä luoksetulomerkki. Näin koiralle ehdollistetaan selkärankaan asti, että kaksi vihellystä on luokse, ruokaa! Luoksetuloa harjoitellaan kanakoirien kanssa aivan todella paljon, koska metsästystilanne on niin kuumottava koiralle, että siinä pitää olla ihan älyttömän hyvä hallinta, että koiran saa kutsuttua pois saaliin luota, jos saalis ei vaikka ole se, mitä haetaan.

Mutta entä kun joku muu asia kiinnostaa enemmän kuin ruoka? Omaan koiraani on tepsinyt ihan se, että jos kutsun sitä ja se selvästi kuulee, mutta ei tule, niin siitä seuraa välitön rangaistus. Mutta siinä pitää osata nähdä, että koira todellakin kuuli käskyn ja jätti vain noudattamatta sitä. Aivan pieni pentu, jonka kanssa ei ole vielä paljoa harjoiteltu, ei välttämättä myöskään tajua, mistä rangaistus tuli. Mutta kun luoksetuloharjoituksia alkaa olla satoja taustalla erilaisissa ympäristöissä ja erilaisten häiriöiden kanssa, niin sitä voi alkaa jo vaatia.

Pahinta mitä voi tehdä, ainakin oman koirani kohdalla, olisi se että alkaisi maanittelemaan ja huutelemaan, ja vieläpä palkitsisi sitten lopulta jos se tulisi kymmenennen käskyn jälkeen. Palkkauksessa kannattaa pitää tosi tarkasti kiinni kriteereistä: jos kriteeri ei täyty, niin palkkaa ei tule. Omaehtoisista luoksetuloista voi palkita, mutta jos käsky käy, niin siinä käskyssä pitää olla joku kriteeri. Esimerkiksi itselläni on kriteerinä että käskyä pitää ruveta noudattamaan välittömästi (ei niin että käskyn jälkeen vielä merkataan haisteltu kohta) ja että käskyn jälkeen luoksetuloa tulee noudattaa niin kauan, että on oikeasti tullut luokse, eli matkalla ei saa haistella tai ottaa keppiä tai tehdä mitään muuta kuin tulla minua kohti. Muista pitää siis kriteeristä kiinni!

Bender kirjoitti:


Muoks. Vielä kysy samaan syssyyn tuosta huomiosanasta. Toimisiko tuollainen vaikka ohitustilanteissa kun haluaa koiran ehdottoman huomion? Opetetaanko se esim. naksuttimella ja superhyvällä herkulla?

Kannattaa selailla tuota ohituskeskustelua, siellä on paljon erilaisia menetelmiä. Huomiosana on ihan käyttökelpoinen, mutta siinä pitää miettiä kriteeriä, onko se "katso" käsky esim. 1s huomio vai 10s pituinen kontaktissa seuruu? Vai voisiko koiralle opettaa esim. "jätä" joka merkitsisi katseen kääntämisen pois toisesta koirasta?