Vapaana pitäminen ja luoksetulo
rocky
Viestimäärä: 121
Agitem
Viestimäärä: 1072
Siinä vaiheessa kun luoksetuloa vasta treenataan, kutsuja kannattaa esittää vain yksi per lenkki/päivä, riippuen miten koira yhdistelee asioita (jos yhden lenkin jälkeen koira selkeästi seuraavallakin tietää saavansa namia ja kerjää, kannattaa jättää seuraavaan päivään, sillä treeni on onnistunein kun koira ennalta tavallaan luulee, ettei sulla ole mitään mukana). Sen jälkeen kun koira on kutsuttu ja palkattu, se jokatapauksessa tietää, että sulla on jotain mukana, eikä se sitten ole enää yhtä tuloksekasta, koska tämähän on melkein sama kuin houkuttelisit namilla. Ensimmäiset pari viikkoa kannattaa treenata vaan yhdellä kutsulla per lenkki/päivä, yhdellä palkalla ja sitten kotiin. Kun koira alkaa tulla ainakin lähes jokaisesta kutsusta luo (namia tai leluja ei edelleen esillä) voi vaihtoehtoisesti alkaa tehdä myös useampia luoksetuloja lenkissä/päivässä, niin että osaa kohden koira myös tietää sinulla olevan namia mukana. Harjoitus on kuitenkin tehokkaampi mitä suurempi osa kutsuista tapahtuu "piilopalkalla".
Näin koira ei siis tule riippuvaiseksi palkasta, mutta luoksetulo on silti mukava kokemus :-)
welcome to my life
Anuapina
Viestimäärä: 342
Agitem kirjoitti:
Mun mielestä fiksuin tapa palkata koira luoksetulosta on leikki tai nami, joka piileskelee ennen palkkaamista. Eli miten itse toimin, nami taskuun esimerkiksi edeltävänä iltana aamulenkkiä varten ja sitten nukutaan yön yli -> mikäli koira huomasi, että laitoit nannaa/lelun taskuun, se on varmasti jo unohtanut sen. Namit jotain herkullista, ei kovin voimakkaan tuoksuista, ja vetoketjullinen tasku tottakai kiinni niin haju ei paljasta kätkettyä aarretta. Kun koira lenkillä kutsutaan, palkkaa ei esitellä ollenkaan ennen luoksetuloa vaan se otetaan esiin vasta koiran jo ollessa luona. Joten koira oppii, että nami tai lelu tulee yhtä todennäköisesti myös silloin, kun sitä ei ennalta näe, ja näin voidaan palkata, mutta ei jäädä sen palkan "näkyvyydestä" riippuvaiseksi, ts ei tarvitse houkutella sillä jotta koira tulisi. Ja treeniä kun on jatkettu jonkun aikaa, koira kyllä kestää semmoset 2-3 luoksetuloa peräkkäin ilman palkkaakin, mutta onhan sen kanssa hyvä aina säännöllisesti vahvistella.
Siinä vaiheessa kun luoksetuloa vasta treenataan, kutsuja kannattaa esittää vain yksi per lenkki/päivä, riippuen miten koira yhdistelee asioita (jos yhden lenkin jälkeen koira selkeästi seuraavallakin tietää saavansa namia ja kerjää, kannattaa jättää seuraavaan päivään, sillä treeni on onnistunein kun koira ennalta tavallaan luulee, ettei sulla ole mitään mukana). Sen jälkeen kun koira on kutsuttu ja palkattu, se jokatapauksessa tietää, että sulla on jotain mukana, eikä se sitten ole enää yhtä tuloksekasta, koska tämähän on melkein sama kuin houkuttelisit namilla. Ensimmäiset pari viikkoa kannattaa treenata vaan yhdellä kutsulla per lenkki/päivä, yhdellä palkalla ja sitten kotiin. Kun koira alkaa tulla ainakin lähes jokaisesta kutsusta luo (namia tai leluja ei edelleen esillä) voi vaihtoehtoisesti alkaa tehdä myös useampia luoksetuloja lenkissä/päivässä, niin että osaa kohden koira myös tietää sinulla olevan namia mukana. Harjoitus on kuitenkin tehokkaampi mitä suurempi osa kutsuista tapahtuu "piilopalkalla".
Näin koira ei siis tule riippuvaiseksi palkasta, mutta luoksetulo on silti mukava kokemus :-)
Öö.. miksi vaan 1 kutsu/lenkki? Mun mielestä harjottelu vaiheessa voi tehdä useitakin toistoja. Mää saatan kutsua lenkin aikana koiraa monta kertaa luokse ja taas vapauttaa. Joskus mennään pitkiä matkoja, tai koko lenkki niin etten kutsu. Vähän mitä milloinkin. Välillä palkkaan nameilla, välillä kehuilla... En houkuttele namilla vaan kun koira on tullu luokse niin heitän sille namin ja vapautan. Välillä jos se hakee kontaktia itsenäisesti niin saatan sillonkin heittää sille namin.
kääsna Myy (12/2011)
Agitem
Viestimäärä: 1072
Sitten kun koira alkaa selkeästi tajuta harjoituksen ytimen ja tulee luokse jokaisesta kutsusta (sama kuin muussakin luoksetuloharjoittelussa; aluksi kutsutaan silloin kun luoksetulo on todennäköisintä ja pikku hiljaa koiran nuuskiessa tai tehdessä jotain muuta) vaikka palkkaa ei olisi näytetty (=koira tietää saavansa palkan, vaikka sitä ei näy) voi toistoja alkaa tehdä useampia.
welcome to my life
Nella3
Viestimäärä: 290
Agitem
Viestimäärä: 1072
Minusta on hiukan hassua että muutamissa lukemissani artikkeleissa luoksetulon opettamisesta vannotaan nimenomaan tämän ns huijaamisen nimeen, eli koira huijataan tulemaan luokse mitä omituisimmin keinoin: ei aina vain huutamalla tai juoksemalla, toisinaan jopa tekokuolemalla tai kävelemällä käsillään. Artikkeleiden kirjoittajat hehkuttavat ladeltuaan ohjeet huijaukseen (miten kannattaa kaatua kuollessa tai mitä voi tehdä jos ei osaa kävellä käsillään) että näillä koira tulee varmasti luokse. Joo, uskon sen, mutta silloin ongelman ydin jää kokonaan piiloon.
Koiralle pitäisi opettaa luoksetulo käskystä jolloinka se tietää omistajan tahtovan sen luokseen ja tekee näin silloin kun sitä kutsutaan, koska tietää mitä siltä halutaan ja mistä sitä kiitetään palkalla. Huijaaminen perustuu vain siihen että koira huijataan tulemaan luokse eikä se koskaan opi ymmärtämään, miksi niin tehdään. Ja todennäköisesti kyseinen koira olisi oppinut luoksetulon hienosti ja nopeasti kunhan se olisi edes yritetty ehdollistaa siihen.
welcome to my life
Anuapina
Viestimäärä: 342
Agitem kirjoitti:
Koska sen jälkeen kun luoksetulo on suoritettu ja palkka annettu onnistuneesti, koira tietää että sinulla on mukana jotain eikä harjoitus ole enää yhtä tehokas, tavallaan sama kuin sinulla olisi se palkka siinä esillä kun kutsuisit :) mutta jos kokee tarpeelliseksi/tehokkaaksi tehdä toistoja enemmänkin, mikäs siinä. Itse koen meidän kohdalla tehokkaimmaksi kun harjoitusvaiheessa toistoja tehdään vain yksi per lenkki, jolloin palkka siis tulee ihan oikeasti siten, että koira ei ennalta tiedä minulla olevan sitä, ja harjoitus on tehokkain ja kertoo koiralle että se palkka voi olla mukana, se todennäköisesti on mukana ja sen saa, kun tulee käskystä, vaikka omistaja ei kutsuessaan näyttäisikään sitä/houkuttelisi sillä.
Sitten kun koira alkaa selkeästi tajuta harjoituksen ytimen ja tulee luokse jokaisesta kutsusta (sama kuin muussakin luoksetuloharjoittelussa; aluksi kutsutaan silloin kun luoksetulo on todennäköisintä ja pikku hiljaa koiran nuuskiessa tai tehdessä jotain muuta) vaikka palkkaa ei olisi näytetty (=koira tietää saavansa palkan, vaikka sitä ei näy) voi toistoja alkaa tehdä useampia.
Eihän sitä palkkaa tarvii koiralle näyttää, kun koira osaa luoksetulokäskyn. Mutta jos harjoittelet, joka päivä niin, että kutsut koiraa luokse sen yhden kerran ja se saa palkan niin se on mun mielestä sama asia vaikka sen kutsuisi useammankin kerran, jos kuitenkin tietää saavansa palkan, vaikkei ois sitä nähnykään. :) Mutta se onkin vaan mun mielipide. Mulla ainakin on koira usein vapaana ja joudun kutsumaan sitä luokse useammankin kerran lenkin aikana jos mennään esim. kävelytien yli (metsäpoluilla yleensä kuljetaan) ja joku tulee vastaan.
Täällä on taidettu aiemminkin mainita jo siitä, että kannata hyödyntää se, että koira ainakin pentuna kulkee omistajan lähelle (tai ainakin useimmat pennut :) ), jolloin voi opettaa koiran siihen, että sen tulee tarkkailla mihin suuntaan omistaja liikkuu, eikä sitä tarvii koko ajan huudella. Siinä tapauksessa, että koira huitelee jossain ja se täytyy saada tulemaan luokse, on toi koiraa karkuun juokseminen ja pöhkö äänteleminen ihan toimiva keino, jos luoksetulokäsky ei ole vielä hallussa. Kun luoksetulokäsky on harjoitteluvaiheessa niin sitä ei kannata käyttää kun varmoissa tilanteissa, kuten agitem tossa mainitsikin. Luoksetulokäsky kuluu puhki kun sitä käytetään tilanteissa, jossa sitä joutuu toistelemaan kun koira on ihan muissa maailmoissa.
Tolla aiemmin mainitsemallani jahtaamisella viittasin siis siihen, että koiraa ei saa kiinni niin, että juoksee itse sen perässä. Koiran mielestä se on todennäkösesti vaan hauskaa leikkiä. :)
kääsna Myy (12/2011)
Agitem
Viestimäärä: 1072
welcome to my life
tyhmä_tyyppi
Viestimäärä: 29
Koirani on aika pehmeä, joten vähän mietin tota laumasta karkoitusta, mutta toisaalta oma on koiran vika, jos ei halua tulla, niin ei sitten ole pakko olla ollenkaan omistajan kanssa (siis tarkoitan niinku sitä hekeä, kun se ei suostu tulla ja sitte ei pääsekkään mukaan "laumaan") Onko teillä tästä mielipiteitä, vai onko syytä yrittää ainakin vielä tolla naksuttimella vahvistaa luoksetuloa ennen ku tollasta lähtisin ees koittaan? (muutenkin aion siis vahvistaa sitä luoksetuloa tolla naksuttimella, kun saan sen käyttöön)...
Anuapina
Viestimäärä: 342
Tyhmätyyppi: Laumasta karkotus voi varmaan toisilla koirilla olla tosi tehokas, ja toisille liian raju keino... Koiraasi tuntematta en uskalla sitä suositella, enkä itse ole kokenut myöskään tarpeelliseksi kokeilla. Mun mielestä vois ainakin ensin kokeilla alkaako luoksetulo tulla varmemmaksi naksuttimen avulla. Miten olet tähän asti opetellut luoksetuloa?
kääsna Myy (12/2011)
kiharapaa83
Viestimäärä: 357
Jos oikein ymmärsin miten tuota sinun menetelmääsi käytetään, niin mun koira ei olisi lähellekään niin tottelevainen kuin mitä on nyt, väittäisin koiran käyttäytyvän lähes silleen kuin sitä ei olisi ollenkaan koulutettu. Paljon on vaatinut työtä tuon koiran motivointi sekä oikean palkan etsiminen.
Olen aina palkannut koiraa siitä, jos se hakee itsenäisesti kontaktia tai tulee omasta aloitteestaan kävelemään viereeni ja yrittää ottaa katsekontaktia, ja siis välillä tämä on lähes tokon-seuraamista mitä tulee tekemään viereeni.
Itse uskon siihen runsaaseen vahvistamiseen alussa, koska koiralle on annettava riittävän kannattava syy toimia niinkuin omistaja käskee/pyytää. Myöskin jatkossa palkka tulee epäsäännöllisesti ja se voi olla eri kerroilla eri esim. lelu, kehu, rapsutukset ym.
Meillä koira tietää lähes aina, että mulla on jotakin namia taskussa ja joskus jopa annan namin taskusta juuri ennen kuin menemme rapun ulko-ovesta ulos, koska haluan, että koira tietää palkkaa olevan taskussa, jos toimii oikein.
Tyhmätyyppi: Itse ainakin aloittaisin koiran luoksetulon vahvistamisen kotona tai muualla häiriöttömässä tilassa. Muistat ensin opettaa koiralle mitä naks tarkoittaa.
Itse olen opettanut koiralle ihmisten ohittamisen naksuttimella ja oisko oppinut silloin ihan muutamassa viikossa kunnolla. Opetin tämän juoksujen aikana ja koiralle se oli ensimmäinen asia minkä opetin naksuttimella. Mahtavaa nähdä työnsä tuloksia niinkin nopeasti.
Tämä siis opetettiin uudelleen reilun vuoden vanhana, kun koiran hyökättyä koirani kimppuun, se haukkui kaikkea ulkona.
Nella3
Viestimäärä: 290
tyhmä_tyyppi
Viestimäärä: 29
EnkeliVarjo
Viestimäärä: 110
Ollaan harjoiteltu/vahvistettu luoksetuloa (siis tottakai ollaan jatkuvasti harjoiteltu, mutta nyt oikein urakalla), koska neiti 6kk on keksinyt karkaamisen ja luoksetulo -käskyn ignooraamisen. Ei se luoksetulo tietenkään vielä tässä vaiheessa ole muutenkaan ollut 100% varmaa, mutta kuitenkin..
Muutaman kerran on käynyt niin, että hihnan lukko on pettänyt ja neiti on päässyt viilettämään vapauteen. On myös karannut kerran vanhempieni omakotitalon pihasta ihan kunnolla omille teilleen, vaikka tähän asti koskaan ei aiemmin ole. Eikä puhettakaan, että näissä tilanteissa olisi korvia päässä. No tämä nyt on sinänsä "ymmärrettävää", pentu kun on vielä.
Ollaan harjoiteltu luoksetuloa myös metsälenkillä. Olen odottanut, että neidillä on katsekontakti minuun ja sitten vasta kutsunut luokse ja palkannut. Eilen viimeksi oltiin metsässä ja luoksetulo toimi hyvin, kun harjoiteltiin. Kunnes neiti tekikin niin, että lähti tulemaan luokse mutta juoksikin täysiä ohi omille teilleen. Toinen mönkään mennyt kerta oli se kun kutsuin, niin neiti lähtikin vain viipottamaan muualle toiseen suuntaan. Näissäkin tilanteissa oli hyvä katsekontakti ja periaatteessa luoksetulon olisi pitänyt olla varma. Tuntuu, että neitiä ei vain kiinnostanut ollenkaan. Olen palkannut sekä lelulla että namilla.
Jotenkin varmaan pitäisi saada estettyä tämä vaihtoehtoinen toiminta, mutta miten?
Mietin myös, että pitäisikö sisällä ollessa olla huomioimatta neitiä enemmän, (koska nyt sitä tulee kyllä löllyteltyä... ) jotta olisin ulkona kiinnostavampi?
En tiedä...vai stressaanko turhaan, koska pentu vielä kuitenkin kyseessä...vinkkejä kiitos
SanttuJ
Viestimäärä: 5302
Varmaankin olette jo tehneetkin sitä, että juoksette karkuun jos koira ei tottele luoksetulo käskyä? Tätä keinoa voi tehostaa sillä, et kun koira juoksee ottamaan omistajansa kiinni, ei heti päästä sitä lähelle. Pentua siis voi hellästi pukkia vähän kauemmas ja estää sitä pääsemästä heti omistajan luo. Kun pentu luovuttaa hölmistyneenä, kutsutaan sitä iloisella äänellä luokse ja palkataan vasta tästä onnistuneesta luoksetulosta. Myös piiloutumista kannattaa käyttää, koska se opettaa koiraa pitämään tarkemmin "laumaansa" silmällä. Kiinnostava omistaja myös löytää satunnaisestii aarteita maasta
labradorinnoutaja Inni 31.3.2014
EnkeliVarjo
Viestimäärä: 110
Karkuun ollaan joo juostu, mutta tuolla tuuppimisella voisi kokeilla tehostaa. Piiloutumistakin on kokeiltu, mutta tuo taitaa olla sen verran pönttö ettei osaa etsiä... lähti kerran juoksemaan ihan väärään suuntaan ja olisi painellut ties minne jos ei olisi hihkunut mitään äänimerkkiä...
Hoh. Itsellä on nyt älytön angsti päällä, kun äskeinen hihnalenkkikin meni päin peetä. Sama vaikka olisin tanssinut ripaskaa päällä seisoen, niin siltkin kaikki muu oli kiinnostavampaa. Miksen ole yhtä kiva ulkona, kuin sisällä
kiharapaa83
Viestimäärä: 357
Oletko kokeillut vaihtaa nameja, jotka olisivat kiinnostavampia?
Koiralla voi olla murkkuvaihe meneillään ja kokeilee rajojaan. Liinan voi ottaa metsään, koska siihen se on suunniteltu, kun jälkikoirillakin pidetään liinaa metsässä. Niitä on erilaisia ja eri mittaisia sekä eri materiaaleja.
Meillä ainakin ollaan käytetty liinaa silloin kun ei voitu olla varmoja kovinkaan usein, että koira pysyy lähellä tai kuuntelee. Liinan avulla sai enemmän aikaa reagoida, koska sitä oli useampi metri koiran perässä.
Kannattaa vaikka piilotella nameja metsään ja antaa koiran etsiä niitä, samalla koiralla energiaa kuluu, koska nenätyöskentely on aika energiaa kuluttavaa, jolloin koiran sellainen "hössötysenergia" ainakin vähenee ja jaksaa ehkä paremmin keskittyä tottelemiseen. Kannattaa myöskin miettiä missä ja milloin antaa koiralle ruokaa. Koira joka on nälkäinen, kuuntelee paremmin, koska saa ruokaa palkaksi.
Tässä nyt muutamia asioita, joita tuli mieleen.
EnkeliVarjo
Viestimäärä: 110
Meillä mennään tosiaan käsiruokinnalla, juurikin motivaation kasvattamisen vuoksi. Nyt nappulat jo kelpaa lenkillä, ennen ei yhtään. Namit on siis omaa nappulaa, mutta näissä luoksetuloharjoituksissa herkkuna on lihapulla ja meetvurstia olen nyt myös kokeillut. Vapaana oleminen taitaa vain olla kivempaa.. metsässä saattaa tulla hakemaan namia, mutta välillä on niin kova kiire, että ei ehdi edes suuhun asti ottamaan palkkaa...
Minusta tuntuu myös, että tässä on jotain kokeilumieltä ja alkavaa murkkuikää. Toivottavasti "vain" sitä (eikä koulutuksen puute), sillä olisihan se mukava pitää koiraa vapaana tietäen, että se myös tulee takaisin käskystä.
Muoks.
Kävin kurkkaamassa teidän blogia, hattua täytyy nostaa Wilman taidoille
kiharapaa83
Viestimäärä: 357
kannattaa kokeilla paljon erilaisia nameja, esim. yhdessä vaiheessa keksisin paistaa kanafileitä koiran palkaksi ja ne toimi todella hyvin.
Voin sanoa, että olen tehnyt tuon koiran kanssa paljon töitä, että on niin upea kuin on nyt.
Rox
Viestimäärä: 17
Suurin ongelmahan meillä on juuri tämä ainainen ja ikuinen: vapaana pitäminen. Helppohan se nyt on sanoa, että kyllä se OLI täydellistä - U kulki ilman remmiä kauniisti vierelläni, totteli pienintäkin kuiskausta ja käyttäytyi muutenkin sopuisasti ja rauhallisesti. Kuukausi-pari sitten se kaikki katosi jonnekin, ja tilalle tuli painajainen: karkailu (ei ole vielä karannut kunnolla, mutta on jättänyt tulematta ja antamatta kiinni), juoksentelu todella kaukana, välinpitämättömyys sekä minua, nameja ja lelujani kohtaan, tottelemattomuus, kamala riehuminen ja järjetön kiinnostus muihin koiriin. Ainahan tuo on koiria nähnyt ja niiden kanssa oleillut, ohituksia on harjoiteltu ihan pienestä saakka (niiden kanssa ei nyt suurta ongelmaa jos remmissä, koputan puuta) ja ollut muutenkin niistä kiinnostunut, mutta nyt se on mennyt ihan överiksi - ei kuule mitään, näe mitään tai muutakaan, jos se näkee toisen, etenkin vieraan, koiran. Ei syö vaikka tunkisi kissanruokaa suuhun, ei innostu vaikka kiljuisi ja heiluttelisi palloa, ei kuuntele eikä siis myöskään tottele, ei edes leiki sen tutun koiran kanssa jos näkee toisen koiran menevän jossain. Vapaana ryntäisi taatusti luo jos saisi tilaisuuden, ja jos ei pääse (varsinkin jos on irti, aita välissä ja minä kauempana) räkyttää eikä kuuntele. Aggressiivinen ei siis kuitenkaan missään määrin ole, mutta räksyttää.
Olen tehnyt tuota, että heti kun näkee toisen koiran - naks/hyvä + nami, mutta luovuin siitä kun ei ne kuuluisat palkkiot kiinnosta. Onko muilla ollut samaa ongelmaa, miten saatu pois (juu tiedän kyllä tuo huomion kiinnittäminen ennen toisen koiran näkemistä, kauemmas meneminen jne, mutta jos olisi jotain toimivampaa, hyvää keinoa) vai onko mennyt myös iän myötä? Tietysti aion tuolle tehdä jotain vaikka menisi pois iänkin myötä, ettei kuitenkaan jää tavaksi. Nyt yritän kieltää, yritän välttää kyseisiä tilanteita enkä kutsu luokse, kun tiedän että se menettää vain merkityksensä. En pidä enää/vielä irti vaan vain liinassa (paitsi jos aidatulla alueella), ettei saa tilaisuutta karata toisten luo eikä häiritse muita.
Toisena ongelmana on myös pois ryntääminen/liika itsenäisyys, joka on myöskin ilmaantunut nyt kuukauden-kahden sisällä. Ennen meni paniikkiin jos jatkoin matkaani 3m eteenpäin jos se jäi haistelemaan, nyt ei ole enää niin väliäkään vaikka katoaisin kokonaan jonnekin. Pentuajoista asti olen piiloutunut välillä, mennyt omia menojani, palkinnut aina kun on kävellyt vieressä ja antanut mennä vasta luvan jälkeen. Nyt on hankala tehdä noita, kun tämä typerä akka ei vain kiinnosta. Jos rauhoittuu tarpeeksi se tulee kutsuttaessa ja syö namit, pinkaisee takaisin jonnekin eikä välitä vaikka namitarjoilu jatkuisi vaikkapa treenauksen muodossa. Olen leikkinyt, treenannut mieluisia liikkeitä ja hauskoja temppuja, juossut yhtäkkiä jonnekin, kaivanut maahan namia, kaivanut maasta namia, jättänyt huomiotta, tehostanut liinalla käskyjä ja mitähän vielä, mutta minkäs sille voi kun ei teiniä kiinnosta
Ongelmahan ei siis ole välttämättä mitenkään ylitsepääsemätön ja tiedän että johtuu myös iästä ja sen tuomasta itsenäistymisestä, saisin ehkä ajan kanssa tuota paremmaksi harjoittelemalla ja harjoittelemalla, mutta ennemminkin kysyn nyt jotain hyvää, "mullistavaa" ajatusta/kokemusta joltakin, joka tietäisi mitä kannattaisi tehdä paremmin ja mitä ei ehkä kannattaisi tehdä ollenkaan?
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28098 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6266 |
Viestejä yhteensä | 545432 |
Uudet käyttäjät tänään | 1 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 1 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265761 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 29.03.2024 klo 13:15) |