Vastaantulijoiden ohittaminen
Sysikoira
Viestimäärä: 89
Itse olen tehnyt niin, ja opettanut myös vieraita koiria siten, että koiran luo pääsy onkin palkinto. Omistaja päättää, kenen luokse mennään. Aloitetaan aivan alkeista, ja järjestetyssä harjoituksessa. Eli esim. koirapuistoon mennessä odotetaan, että pentu rauhoittuu eikä koeta päästä puistoon. Silloin sanotaan lupasana ja mennään yhdessä puistoon. Sitten voidaan mennä pois puistosta, ja taas vaatia rauhoittuminen (=odottaa, näin koira itse hoksaa) ennen kuin pääsee. Voi pitää vaikka hihnassa, niin saa enemmän toistoja ja koira oppii.
Aina vaaditaan hivenen enemmän, kun koira alkaa tajuta ideaa.
Seuraavaksi vaikka odotetaan kontaktin otto (tämä pitää opettaa erikseen muilla kohteilla!), sitten käsketään istumaan/maahan, jne.. Myöhemmin vaaditaan aina oma-alotteinen kontakti, ennen kuin pääsee koirien luo. AINA, ennen kuin pääsee nuuskimaan. Ja sitten aletaan vaatia. Jos koira ei ota kontaktia, vaihdetaan suuntaa kivasta kohteesta poispäin. Kun sinnepäin kulkee nätisti ja ottaa kontaktia, kehu+vaihdetaan suunta palkitsevaksi. Näin niin pitkään, että pääsee kohteen luo vetämättä, ja kontaktia ottaen. Aina vasta lupasanalla saa mennä.
Sitten vaikeutetaan. Kohde onkin hitaasti liikkuva. Myöhemmin ihan ohitus. Ja koska pääseminen on koiran omasta työstä kiinni, miten hienosti se noudattaa opetettuja asioita, se yrittää sitä kovemmin totella ja ottaa kontaktia, jos ei pääse. Tästä voi vaihtelevasti palkita namilla, leikillä, kehulla, ja mahdollisuuksien mukaan antamalla lupasana mennä tervehtimään. Ihmisten kanssa voi harjoitella samaa. Ja ylipäänsä kaikkien kiinnostavien kohteiden kanssa. Koiralla on mahdollisuus päästä, mutta vain omistajaa "miellyttämällä".
Lopulta voi teettää pitkiäkin käskysarjoja ennen kuin antaa luvan, ja koira tekee innokkaasti. Me esim. mennään vapaana koirapuistoon ja koira itse hakee kontaktia ja odottaa käskyjä, jotta saisi taikasanan kuulumaan :) Jos ei toimi kuten haluan, menettää palkinnon. (Nykyään riittää, että pysähdyn ja olen huomioimatta koiraa, se ei vapaanakaan halua lähteä ilman lupaa koska silloin menettäisi palkan mahdollisuuden kokonaan. Niinpä se yrittää vielä kovemmin "miellyttää", ja kun sitten viimein annan käskyjä, se tekee ne taas hirmu motivaatiolla).
Tätä ajatusta voi jalostaa niin pitkälle kuin aika ja taito riittää. Meillä esim. jäniksen perään pääsee vain minulle töitä tekemällä. Kun koira näkee jäniksen, se alkaa täristä, ja tulee luokseni innosta puhkuen ja ottaa kontaktia, täristen innosta odottaa käskyjä ja tekee ne liiankin vauhdilla. Vaadin myös kuuntelemista, ei saa olla niin innokas ettei kuuntele mikä käsky on kyseessä.
Aina jos koira tekee väärin tai huonosti, annan signaalin että se on menettämässä palkkiota (=opetettu signaali) ja kun se korjaa käytöstään, kehun (=taas mahdollisuus palkkioon) ja hienosti onnistuneesta suorituksesta palkka. Aina se ei ole vapautussana, vaan myös korvikkeita käytän esim. alueilla missä en uskalla antaa jahdata jänistä tai jos en ole kysynyt omistajalta saako tulla tutustumaan koiraan. Silloin annan saalistaa namin/lelun, ja se on koiralle korvike. Vire on tuolloin niin korkealla, että koira on tyytyväinen että se saa purkaa sen -vaikka kohde onkin vain "halpa versio".
Mustavalkoisuutta ilman väkivaltaa :) Kaikki koiraa kiinnostava on palkkaa ja palkkaa hallitsee omistaja. Niinpä koira tottelee kaikissa tilanteissa ja hakee kontaktia aina kun haluaa jotain. Aina ei saa kun haluaa, eikä koira voi "vaatia" kontaktilla mitään. Jos se esim. alkaa ääntelemään ja siten "vaatimaan", auttaa palkkionmenettämissignaali + huomioimattomuus eli koira huomaa että sillä keinolla ei haluamaansa saa.
Niinpä koirasta ei tule haluton, vaan omistajaan suuntautunut ja omistajaa "palvova". Sen kiinnostusta ei tarvitse tappaa, jos edes voisikaan, se vain hallitaan ja opetetaan koirakin hallitsemaan itseään. Niinhän susienkin pitää osata malttaa esim. saalistaessa, että on oikea aika hyökätä. Muuten ne menettävät saaliin. Ja pennut ovat usein liian malttamattomia, kantapään kautta ne oppivat oikean metsästystekniikan. Vietit ovat veressä, taidot eivät.
Joten tämä on sinänsä luonnollinen tapa opettaa koiraa, ja on toiminut ainakin kaikille minun opettamilleni koirille. Tosin se vaatii aikaa, taitoa, kärsivällisyyttä ja PALJON toistoja, hyvin erilaisilla kohteilla jotta koira alkaa yleistää säännön aina koskevaksi.
Pelottavissa ja joissain muissa asioissa taas vastaehdollistaminen ja siedättäminen toimivat :)
Eli tilanteen ja koiran mukaan keinot.
MissFields
Viestimäärä: 729
Joo, pentu ei näytä pelkäävän oikein mitään, ja näyttää siltä että haluaisi "leikkiä" ja tutustua jokaiseen vastaantulijaan.
Tässä tullaan nyt siihen, että 1) miksi koiran pitää päästä nuuhkimaan hihnassa olevaa toista koiraa?
Mä yritän opettaa siihen, että toisiin koiriin tutustutaan koirapuistossa. Sitäpaitsi, en ole vakuuttunut siitä, että kaikki vieraat koirat olisivat yhtä innoissaan pennusta, kuin se on niistä. Ollaan päästy jo muutaman kerran liian lähelle rähisevää koiraa, joka ensivaikutelmalta näytti leppoisalta.
Hihnassa oleva koira ei pääse käyttämään koko kehonkieltä, jolloin syntyy koirien kielessä väärinkäsityksiä ja johtavat turhiin tappeluihin.
2) Laitoin tuon "leikkiä" sanan tekstissäni tahallani namiskoihin, koska pentu ei vierasta koiraa nähdessään oikeasti halua leikkiä vieraan otuksen kanssa, vaan pelkää tätä suunnattomasti.
"Jos vieras koira pääsee tarpeeksi lähelle, pentu alkaa hurjasti heiluttaa häntää ja pyrkiä toisen koiran luokse. Pennun eleet vaikuttavat siltä, että se haluaisi päästää leikkimään vastaantulijan kanssa, todellisuudessa tilanne on päinvastainen.
Pentu tuntee tahtomattakin joutuneensa liian lähelle toista koiraa, se on tilanteessa, josta ei voi paeta. Pentu käyttää äärimmäisiä lepytyskeinoja. Pentu on aivan liian huolissaan turvallisuudestaan pystyäkseen keskittymään ohitukseen. Odottele paikallasi, äläkä missään nimessä vie pentua lähemmäksi vastaantulijaa.
Nyt pentu alkaa huolissaan tarkkailla kaikkia vastaantulijoita. Kun se on jo kerran joutunut huomaamaan, että vastaantulijat saattavat tulla luokse, se alkaa valmiiksi toisen koiran nähdessään luikerrella ja piiskata hännällään.
Niin kauan kuin se tuntee olevansa pieni avuton pentu, sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lepyytellä vieraita koiria. Heti kun se tuntee olonsa riittävän vahvaksi, se ottaa kunniatehtäväkseen turvallisuutenne puolustamisen, sinusta ei siihen selvästikään ollut." (Kaimio 2009, 123-125)
Ilmeisesti teillä kuitenkin toimii ihan hyvin tuo koirien luokse päästäminen, ja pentu alkaa ottaa kontaktia halutessaaan päästä nuuhkimaan (palkinnon). Tiedät siis etukäteen millaisten koirien kanssa koirasi tulevat olemaan tekemisissä, ennen kuin päästät ne lähemmäs?
Kinoko
Viestimäärä: 1426
Samoin se ei todellakaan käyttänyt lepytteleviä eleitä kohdatessaan toisia koiria, vaan meni häntä pystyssä itsevarman oloisena kohti. Pointtinani oli lähinnä se, että kaikki pennut eivät ole samanlaisia. Meillä toimi ohitusharjoittelussa parhaiten se, että yksinkertaisesti tungin namia koiran naamaan aina kun se oli nätisti. Aloitin palkkaamisen jo kaukaa, siinä vaiheessa kun toinen koira ei ollut vielä häiritsevän lähellä.
Rez
Viestimäärä: 1140
MissFields kirjoitti:
Tiedät siis etukäteen millaisten koirien kanssa koirasi tulevat olemaan tekemisissä, ennen kuin päästät ne lähemmäs?
Mä käsitin juurikin näin seuraavasta:
Sysikoira kirjoitti:
Aina se ei ole vapautussana, vaan myös korvikkeita käytän esim. alueilla missä en uskalla antaa jahdata jänistä tai jos en ole kysynyt omistajalta saako tulla tutustumaan koiraan. Silloin annan saalistaa namin/lelun, ja se on koiralle korvike. Vire on tuolloin niin korkealla, että koira on tyytyväinen että se saa purkaa sen -vaikka kohde onkin vain "halpa versio".
Sysikoiran taktiikka on vastaehdollistamista parhaimmillaan - ei väkivaltaa, ei edes kieltoja. Mahtavaa! Mä itse munin nuo rusakot, mutta onnekseni voin sanoa, että kovan työn jälkeen hanskassa on KAIKKI muu (koirat, ihmiset, linnut, autot, mopot..). Huh.
Sysikoira
Viestimäärä: 89
Selitin vähän epäselvästi, tässä vielä lisää tästä "mun" metodistani (oon löytäny netistä muitakin joilla on samoja periaatteita, joten en todellakaan ole ainut ja ensimmäinen joka on näitä asioita keksinyt :D).
Eli siis, ennen kaikkea koiran mukaan. Toiset ohitettavat koirat ovat siitä ongelmallisia, että tosiaankaan aina ne eivät ole kivoja ja palkkitsevia. Jänis ei ole koskaan pelottava, vaan aina haluttava, siksi se on myös "helpompi" opettaa (ainoastaan suunnaton vire vaatii työtä, että pysyy hallinnassa eli koira kunnolla sisäistää idean, muuten ei toimi).
Oma pentuni oli hyvin arka ja traumatisoitunut pentuna, siksi ihan ensimmäiseksi sosiaalistin sitä turvallisten, kilttien koirien kanssa koska pelkäsi hysteerisesti kaikkia. Ja ohituksissa vältin lähikontaktia, en päästänyt tuntemattomia nuuskimaan. Vaan aina kun tutustutin uuteen koiraan, menin itse edeltä ja sanoin lupasanan/kutsuin (lupasanan opetin ihan ensimmäiseksi, jotta muodostuisi mahdollisimman varmaksi, oppi parissa päivässä).
Aika nopeasti oppi tykkäämään toisista koirista, liikaakin. Pelottavat vastaantulijat muuttuivatkin kiinnostaviksi. Tässä vaiheessa sovelsin opettamaani; eli jokaisen koiran kohdalla annoin ensin turvaa ja vastaehdollistin, lähempänä syötin namia ja samalla kysyin omistajalta onko koira kiltti pennuille. Jos oli, pyysin saada hetken kouluttaa. Odotin, että koira otti kontaktin (olin opettanut jo muissa tilanteissa monipuolisesti). Sitten lupasana ja tutustumaan. Saman koiran kanssa useammankin kerran sama kaava; näin asia painui pennun mieleen kun tuli paljon toistoja, ja myös luoksetulo vahvistui, siitäkin siis palkka.
Jos taas oli räyhäävä tai pelottava koira, tai en muuten vaan halunnut päästää tutustumaan, palkkasin leikillä ja nameilla kontaktista ja käskin vaikka istumaan ohituksen ajaksi, tarvittaessa menin kauemmaksi ja vain rauhoittelin.
Käskyjä siis opeteltiin varmoiksi paljon muissa tilanteissa, eivät ne muuten olisi toimineet. Eli ohittavat koirat ovat AINA joko häiriöharjoittelua, tai "kaukopalkka" jolle pääsee työnteosta luvalla.
Vieläkin pelottavan koiran tullessa vastaan palkkaan kontaktista, silittelen ja annan turvaa. Ja kiinnostavat koirat ovat palkka. Elekielestä kyllä näkee ja sitä tarkkailenkin, jotta osaan toimia oikein. Jos koiran päästäisi vihaisen koiran luo lupasanalla, lupasana kärsisi, luottamus omistajaan jne. Jos taas ei koskaan käytä muita koiria palkkana, namit eivät ainakaan aina jaksaisi voittaa oman koirani kiinnostusta. Mutta kun se ei tiedä, pääseekö palkaksi luo vai saako namia, namikin kelpaa koska vire nousee joka tapauksessa. Vire ei vain purkaudu vetämisenä yms, vaan koira tulee aktiiviseksi omistajalle. Näin noussut vire on helppo purkaa myös saalisleikkiin (nami/lelu), koska koira saa tyydytystä purkaessaan sen. Palkkion ei ole siis pakko läheskään aina olla koiran luo pääsy. Tärkeintä, että koira tietää ettei se pääse toisten koirien tai muiden kiinnstavien asioiden luo, kuin tietyllä kaavalla. Turha siis yrittää muuta koiran mielestä, muuten se menettää palkkion mahdollisuuden.
Siksi pitää olla tarkka, keiden luokse päästää, ettei pelästytä koiraansa tai petä luottamusta. Mutta mitä enemmän koira haluaa, sen tehokkaammin se oppii -niin hyvässä kuin pahassa.
Toisaalta se on niin innokas, ettei pysty keskittymään ellei sillä ole hajua siitä, miten pitäisi toimia. Siksi matalammassa vireessä opettaa ensin, ja vaikeuttaa koko ajan. Niin että lopulta koira ei "välitä" palkasta eikä häiriöstä ollenkaan, vaan tekee vain maanisen näköisenä töitä -mutta kun lupasana kuuluu, se on salamana haluamansa kohteen luona..
Tässä on tietysti se ongelma, että pitää myös tarkkailla mikä koiraa kiinnostaa.. Jos on jättänyt nameja maahan, ja luulee vapauttavansa koiran niille, mutta koira katsookin jänistä, ei ole koiran syy että se luvan kuullessaan juoksee pupun perään. Olisi kätevä opettaa erikseen koiran/ihmisen luo vapautus, ruoalle vapautus ja saaliille vapautus, ja pitää näistä kiinni niin, että jos vapauttaa esim. ruoalle, ei saa mennä koiran luo. Meillä on käytössä vain yleisvapautus, vapautus sivulta merkkaamaan mutta ei saa mennä kohteiden luo, ruoalle vapautus ja saaliin jahtauskehotus. Eli puuttuu ihmisten ja koirien luo vapautussana erikseen, siihen käytän yleisvapautusta. Kun ne jaottelee noin, koira tietää mitä sen pitää tehdä, ja voi treenata hyvinkin häiriöllisessä paikassa ilman että koira menee minne haluaa. Kunhan yleensä aina antaa koiralle sen, mitä se eniten haluaa, ei tarvitse antaa aina sitä. Nimittäin koira luottaa, että omistaja "ajattelee sen parasta" ja "hallitsee ympäristön palkintoja", niinpä se tekee omistajalle aina vain enemmän. Mutta jos yhdenkin kerran koira pääsee luistamaan säännöstä, esim. vieras koira tulee leikkimään sen kanssa ilman lupaa -koko periaate kärsii ja koira kokeilee jos se saisikin kaiken ilmaiseksi.. (kokemuksen äänellä :D). Joten tarkkana pitää olla.
Minun haave olisi, että ikinä ei tarvitsisi käyttää pakotteita, ja koira olisi satavarmasti aina ja kaikkialla hallinnassa, ja myös luottaisi minuun joka tilanteessa eikä pelkäisi mitään. Ja että se kokisi kaiken palkkana niin että tekisi minulle töitä mistä vain :) No, ei tuo kovin kaukana ole, mutta aina on parantamisen varaa.
Niin ja se vielä, että jos osaava koira (esim. omani) tekee virheen, ignooraa käskyni tai säännön, siitä kyllä tulee sanktio. Palkkion menettäminen kokonaan, ja lisäksi kaiken muunkin kivan menettäminen joksikin aikaa, jos mahdollista, sekä ikävä olo laumassa koska minä olen vihainen enkä huomioi koiraa. Palkkion menettämisen ideakin on opetettava huolella -silloin korkeassakin vireessä riittää esim. pysähtyminen, selän kääntäminen, suunnanvaihto, ja koira valpastuu: "hups, nyt tein väärin, äkkiä pitää saada taas omistaja puolelleni jotta voin saada palkan". Eli pelkkä vihjaus siitä, että "nyt teet huonosti, saatat menettää haluamasi", riittää koiralle (jos kohde on tarpeeksi haluttava, jos ei ole, koiralla ei ole syytä nähdä vaivaa ja se mieluummin esim. alkaa merkkailla. Tällöin estäisin koiralta myös merkkaamisen, kunnes se on kiinnostunut yhteistyöstä, ja vasta sitten se saisi sen, mitä enemmän haluaa).
Ääh, pitkästi ja ot:sti. osaisiko joku tiivistää mun ajatuksia :D?
Danielle
Viestimäärä: 143
Yhä edelleen kaipaan vastauksia tuohon edellä esittämääni kysymykseen kipeän koiiran ohitusharjoittelusta.
Havannankoira Tilda 1/2008
tildani.vuodatus.net
maddy
Viestimäärä: 3542
Hypnotic kirjoitti:
Toivottavasti tästä ei ollut vielä keskustelua.
Varmaan monella on sama ongelma. Koira rähisee ja haukkuu muille koirille. Meillä on tämä ongelma, enkä tiedä syytä miksi koira rähisee. Näyttelyt ovat mm. tämän ongelman takia yhtä tuskaa. Haukkuessaan ei suostu kuuntelemaan mitään, enkä saa koiran mielenkiintoa millään. Nyt olenkin vain kääntänyt koiran poispäin ja vaihtanut suuntaa, eli vienyt pois tilanteesta.
Neuvoja ja vinkkejä poiskitkemiseen. :) Saa jakaa kokemuksia.
maddy
Viestimäärä: 3542
Kauanko olet ehtinyt tuota kääntymistä ja tilanteesta pois viemistä tehdä? Onko se näyttänyt mitään edistyksen merkkejä? Kuulostaa periaatteessa ihan hyvältä, tosin mieluummin toki niin, että koira ei ole ehtinyt vielä täyttä rähinää aloittaa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että tilanteen laukaisemiseen kannattaa pyrkiä niin, että koira ei ehdi kiihtyä liiaksi. Harjoittelu kannattaa aloittaa niin kaukaa, että koiraan saa vielä kontaktin sen huomatessa toisen koiran. Alussa tämä etäisyys voi olla tosi pitkä. Koiraa voi kieltää tuijottelemasta toista koiraa ja tarvittaessa jännittyneisyyttä ja tuijottelua voi katkaista koskettamalla koiraa vähän tai viimeisenä konstina ohjaamalla koiran kävelemään poispäin koirasta, kuten olet tehnytkin. Pyri kuitenkin siihen, että koira ei edes aloita rähinää vaan puutut jo ensimmäisiin jännittyneisyyden merkkeihin ja siihen tuijottamiseen.
eetla
Viestimäärä: 3461
Luonnolisestikin homma menee reisille aina silloin kun joku koira kerkeää irti ollessaan tulla iholle ja oman koira luottamus siihen että mä handlaan tilanteen karisee.
p&s käppänä "Nasu" s. 19.10.2008
p&s käppänä "Sulo" s. 28.6.2011
Hypnotic
Viestimäärä: 353
Kiitos vinkeistä Maddy ja Eetla. Maddy, Ei ole tuottanut vielä tulosta ei. Näyttelyissä ollaan käyty vasta vain muutaman kerran, mutta kuten sanottiin, ei kumpikaan niistä nauti. Siksi pidänkin nyt taukoa ja lähden vasta myöhemmin yrittämään jos ongelma saataisiin pois päiväjärjestyksestä... Kontaktiharjoituksia siis kehiin.
ei voi olla kauhean vaarallinen."
eetla
Viestimäärä: 3461
p&s käppänä "Nasu" s. 19.10.2008
p&s käppänä "Sulo" s. 28.6.2011
kkrista|`
Viestimäärä: 26
Maltankoira mix Daisy, -07
Yörkshirenterrieri Tinja, -09
Ja pari kania :)
Anuapina
Viestimäärä: 342
Aika loogiselta vaikuttaa tuo mitä Sysikoira tuossa ylempänä kirjotti, että jos koiraa kielletään ja riuhdotaan sen ollessa innokkaasti menossa tekemään tuttavuutta, se saattaa turhautua ja alkaa remmiräyhäksi. Koulutusmetodi vaikuttaa myös ihan toimivalta, eli koira palkataan sen haluamalle asialla ja osoittamaan, että vastaantulijat on kiva juttu. Mutta kuten aiemmin totesin niin itse en päästä koiraani tapaamaan muita hihnassa esim. ihan siitä syystä, että olen huomannu, että varsinkin uroskoirilla hihnassa oleminen tuo tapaamisiin enemmän jännitettä, kun koira ei voi liikkua ja elehtiä vapaasti. Meillä toimii monesti se, että palkkaan onnistuneet ohitukset sillä, että päästän koiran ohituksen jälkeen haistamaan vastaantulijan jälkiä ja hajuja. Se, että koira ei saa lenkeillä tavata muita, edelyttää mun mielestä, että koiralla on kuitenkin koirakavereita, joita se saa tavata säännöllisesti.
Jos vastaantuleva koira alkaa räyhätä ja oma koira vastaa räyhäykseen niin kääntyisin pois päin tai kiertäisin niin, että välttäisin suoran kohtaamisen (kuten tuossa aiemmin ehdotettiinkin). Onnistunut ohittaminen on siltä kerralta jo pilalla, kun koira alkaa haukkua ja murista, eikä koiraa todennäköisesti siinä tilanteessa saa kovin helpolla rauhottumaan. Räyhäävien koirien ohittaminen tahtoo tuottaa meilläkin vähän ongelmia, mutta usein riittää kun sanon "äp" ja jatkan vaan matkaa. Sitten kokeillaan onnistunutta ohitusta taas uudelleen seuraavalla kerralla.
Hypnotic: miten koirasi tulee yleisesti ottaen muiden koirien kanssa toimeen? Pääseekö se säännöllisesti tapaamaan muita koiria ja leikkimään? Koiralla on ilmiesesti siis ongelmia olla tilanteessa, jossa on muita koiria paikalla? Jos vaan mahdollista niin totutelkaa koiriin niin, että paikalla on ensin yksi koira, sitten muutama. Sitten voitte esim. mennä etäältä seuraamaan koulutusta ja pysytellä juuri niin etäällä ettei koirasi hermostu. Siitä sitten voi pikkuhiljaa siirtyä lähemmäs ja lähemmäs palkaten koiraa sen pysyessä rauhallisena.
kääsna Myy (12/2011)
Hypnotic
Viestimäärä: 353
Jos siis lenkillä tulee vastaan vieraita koiria, aletaan rähistä. Vastaavasti näyttelyissä on monta uutta koiraa, joille rähistään. Ikinä ei ole sattunut mitään tilannetta, mikä saisi koiran pelkäämään muita tms. Olisi pitänyt puuttua heti ensimmäisiin rähinöihin pennusta saakka. En vain ole ainoa joka käyttää tätä ulkona, joten olisi pitänyt ohjeistaa muitakin alusta saakka ohituksissa ...
ei voi olla kauhean vaarallinen."
Anuapina
Viestimäärä: 342
Eipä siinä sitten muu auta kun ruveta systemaattisesti opettelemaan vieraiden koirien ohituksia. Jos ja todennäköisesti kun remmiräyhääminen johtuu epävarmuudesta, niin se mitä itse voi itse tehdä on toimia luotettavana johtajana tilanteessa ja osoittaa koiralle omalle käytöksellä, että ei ole tarvetta räyhätä. Jos vain suinkin mahdollista niin ohitustilanteet tulisi tapahtua hihna löysällä, jolloin koira ei voi tukeutua hihnaan ja saada sitä kautta enemmän rohkeutta meuhkata. Remmiräyhääjille on olemassa omia kurssejakin, jossa ohituksia harjoitellaan tai sitten voit pyytää tuttavia avuksia ohistusten harjotteluun.
kääsna Myy (12/2011)
metaphnora
Viestimäärä: 276
Yleensä Nemo reagoi vain koiriin, jotka jollain tavalla noteeraavat hänet. Joskus ohittaminen onnistuu ihan hyvinkin, mutta siihen tarvitaan toisen koiran täysi välinpitämättömyys. (Tosin, joskus ohittaminen ei onnistu silloinkaan...) Ohitustilanteissa makupalat menettävät kyllä täysin merkityksensä, eikä kontaktia saa koiraan oikein mitenkään.
Täytyy keksiä jokin nemomaisen sopiva keino vetämisongelman ratkaisemiseksi. Luultavasti oikean keinon avulla saadaan tämäkin tapa kitkettyä pois melko nopeasti.
empirre
Viestimäärä: 12
kyllä jotkut ihmiset on sitten tyhmiä, kuvittelee että eläimet on lasista tehty. pitää muistaa miten koirat esim selvittää riitoja keskenään! kyllä ne kestää.
kadi
Viestimäärä: 839
Tietysti rotua valitessani jo tiesin, että saan käsiini luultavammin vahtivan ja puolustavan, kuin pelkäävän ja pakenevan koiran. Ja siksi sille tuleekin omalla johdonmukaisella rauhallisuudella, tiukoilla rajoilla, hyvällä palkalla ja välillä kovillakin otteilla tehdä selväksi, ettei mikään rähjääminen normaalielämässä ole hyväksyttävää tai tarpeellista, koska ohikulkeva ihminen/koira/pyörä/rullaluistelija ole uhka, jota vastaan täytyisi taistella.
Meillä alkaa junnukin olemaan nyt siinä pisteessä, että ohittaa jo irtiollessaankin nätisti. Muori toki ollut hyvänä esimerkkinä, mutta uskoisin että jotain olen itskein osannut tehdä oikein :)
Kinoko
Viestimäärä: 1426
kadi
Viestimäärä: 839
Sit ku pystyttiin varmasti remmi löysällä ohittamaan ihmiset, koirat, pyöräilijät, lastenvaunut, rullaluistelijat yms. ilman että koiran kulkemisessa tai olemuksessa tapahtui pientäkään värähdystä, aloin kuskaamaan sitä liinassa. Eli se oli irti, mutta liina oli viimeinen varmistus. Jos mielenkiinto vastaantulijaan/ohittajaan heräsi, sain koiran kiinni tallomalla liinan maahan. Ja välitön palaute 'ei näin'.
Liinatreenit kestivät ehkä viikon ja kun ei varmistusta ei juurikaan tarvinnut käyttää, jätin liinankin pois.
Tietysti vaadin koiralta sen, että kun kuljetaan irti taajamassa, kävelyteillä, se kulkee mun lähellä. Kokoajan niin, että saan sen tarvittaessa kiinni pannasta. Jos yhtään näyttää siltä, että vastaantulija pelkää irtiolevaa koiraa tai ylipäätään pelkää koiraa, tottakai otan sen kiinni. Eli koiralla ei ole lupa vouhkata tietä pitkin mentäessä edes silloin, kun ketään muita ei ole lähimaillakaan. Remuaminen on sallittua vain metsässä :)
Lisätääs vielä sen verran, että riiseni on rotuna aika helppo opettaa olemaan irti. Sen rotuominaisuuksiin kuuluu olla välinpitämätön vieraita kohtaan ja vain uhkaavassa tilanteessa puolustaa. Eli mikään seurapiiriperhonen riiseni ei ole, eikä sen kuuluisikaan mennä häntä heiluen jokaista vastaan. Toki ne ovat pentuna avoimia ja rakastavat kaikkia, mutta pahimman murkkuiän jälkeen myös juniori on onneksi vakavoitunut, eikä ole suukottamassa ihan jokaista ;)
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28098 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6266 |
Viestejä yhteensä | 545432 |
Uudet käyttäjät tänään | 1 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 1 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265761 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 29.03.2024 klo 14:00) |