Koirat.com

Kuinka pitkään koiran tulee olla hiljaa, että sisälle saa mennä jos ulvoo? 5min vai 5 sekuntia? Ymmärsin jonkun koirakoulun sivuilta että riittää että vain sillä hetkellä on hiljaa kun menee sisälle, mutta hieman oudolta tuntuu...?

Riippuu siitä miten pitkään koira osaa olla hiljaa. Jos se pystyy olemaan 5min hiljaa, niin sitten kannattaa mennä sillä viidellä minuutilla, mutta jos ei oo hiljaa kuin muutamien sekuntien pätkiä, niin sitten ei kannata yrittää noin pitkää aikaa.
Tuohon tuskin on mitään yksittäistä sekuntti tai minuutti rajaa. Jos meluaminen on ongelma, niin mun mielestä sisälle kannattaa mennä heti, kun koira on selkeästi hiljaa, ei siis vaan vetämässä happea seuraavaa haukkua/ulvomista varten.
Ja sisälle kannattaa mennä mahdollisimman vähäeleisesti, eikä palkata koiraa heti ovesta tullessa kovilla kehuilla ja rapsutteluilla.

Tämä siis vain omien kokemusten pohjalta.

Meillä nuorempi koira ulvoi vanhemman koiran perään nuorena. Ulvonta alkoi jo kun toinen koira poistui toiseen huoneeseen oven taakse.

Aloin harjoittelun. Pistin vanhemman koiran hihnaan ja poistuimme huoneesta oven taakse aluksi vain hetkeksi 10-20 sek ja palasimme ennen kuin ulvonta alkoi. Pidensin aikaa päivien kuluessa ja jossain vaiheessa poistuimme ulko-ovesta. Tarkoitus oli siis poistua niin lyhyeksi aikaa, ettei ensimmäistäkään ulvontaa tulisi. Pikkuhiljaa eroahdistus helpotti.

Vanhempi koira oli kyllä harjoituksista ihmeissään. Sille en myöskään voinut kertoa, ettei saa noteerata toista koiraa, vaan ne tervehtivät joka kerta toisiaan.Itse olin ihan neutraali.

Hei, luin ketjun kaikki viestit ja minulla olisi vielä ongelma johon en vastausta löytänyt..
Noin kuukausi sitten meille tuli vuoden ikäinen toitsunarttu, joka on pienen elämänsä elänyt muiden koirien kanssa, ja tosi harvoin joutui olemaan ihan yksi erossa muusta laumasta. Asun kerrostalossa ja naapureilta on tullut ilmoituksia että koira haukkuu aina yksinollessaan. Aloimme sitten harjoittelemaan yksinoloa vähän kerrassaan, niinkuin täälläkin monet ovat neuvoneet. Pienet hetket menee jo hyvin (max. 15min), mutta sen jälkeen ulina taas alkaa. Teimme harjoituksia myös niin että menin parvekkeelle, näytin koiralle merkin että odottaa ja suljin oven ja jäin seuraamaan ikkunasta niin ettei koira näe. Se istuu sohvalla korvat pystyssä ja kipittää ympäri kämppää ja palaa aina "päivystämään sohvalle". Se ihmettelee niin kauan, kunnes tajuaa että olen oikeasti poissa ja aloittaa haukkumisen ja ulvomisen. Koira kävelee perässäni joka paikkaan. Yöt se kuitenkin nukkuu olohuoneessa yksin ja hiljaa. Johtopäätöksenä tein, että koira ei osaa rentoutua tai jäädä vain nukkumaan yksin ollessaan. Auttaisiko tähän esim. rentoutusharjoitukset? Onko kellään vinkkejä, miten rentoutumista voi harjoitella? Vai olemmeko vain edenneet harjoituksissa liian nopeasti..
Meillä on aina ollut koiria, tosin kaikki koirat ovat tulleet pentuna ja yksinolo ei ole koskaan ollut ongelma. Pennut ovat noin viikon jälkeen jätetty yksin, ja ovat kiltisti nukkuneet ja touhunneet omiaan kunnes joku on palannut kotiin.
Olen nyt vienyt koiraani työpäivieni ajaksi vanhempieni luokse, jossa seurana on aina toinen koira ja yleensä myös isäni. Mietin myös sitä, että stressaako koira sitä, että raahaan sitä jokapäivä kahden kämpän väliä ja vielä eri aikoja, sillä teen 3-vuorotyötä... Ulospäin stressaamisen merkkejä ei näy, sillä koira on aina yhtä iloinen.
Jos jollakulla on vastaanvanlaisia tilanteita takanaan, olisin kiitollinen jos kertoisitte miten olette tilanteista selvinneet!

^Aargh kirjotin sulle pitkän viestin ja akku loppui. Yritän huomenna kirjoitella uudestaan, nyt en enää kerkeä.

Kiva, kerrostalon vaihto teki sen, että Niilo haukkuu aivan järkyttävän paljon kun jää yksin. On vaikuttanut kotiutuneen ihan hyvin, ja olen yrittänyt harjoitella yksinoloa, mutta toi meteli on aivan järkyttävä. Naapurit availee oviaan jne. kun harjoitellaan eivätkä ole kovin ymmärtäväisiä olleet. Hemmetti soikoon, pennusta asti on tottunut olemaan yksin päivisin..

Laita lappu alhaalle ja kerro, että harjoittelette yksinoloa, ja pyydät kärsivällisyyttä.

Mä sinuna kokeilisin myös sitruuna tai ultraäänipantaa. Tiedän, että joku älähtää tästä, että ei saa missään nimessä sellaista pantaa käyttää, mutta tuskin haluat häätöä tai luopua koirastakaan.

Monella koiralla tulee yksinolo-ongelmia kun koti vaihtuu. Ei olekkaan enää tuttu paikka ja tutut hajut. Siihen ei auta kuin totuttelu, voit myös kokeilla serene um tai zylkenea jos niistä olisi apua.
Monia harjoituksia vaan, yritä ettei kerkeisi ruveta edes haukkumaan, eli avaat oven ja suljet heti, et menekkään ulos ollenkaan.

Jules ja Esme kysymyksiä teille:

Haukkuuko koira pitkään kun jää yksin? Vai kestääkö vaan hetken ja sitten on hiljaa. Syökö herkkuja yksinollessaan? Miten käyttäytyy kun tulet kotiin? Miten itse käyttäydyt kun tulet kotiin?

Niilo haukkuu ihan niin kauan kuin olen kuunnellut, tätä on tässä uudessa asunnossa harjoiteltu vasta muutamia kertoja kun hävettää niin pirusti. Sisään olen mennyt kun on ihan hetkenkin ollut hiljaista koska tosta ei tosiaan loppua tule (eli tyyliin hengenvedolla olen yrittänyt ehtiä sisään). Pikkupentuna tää oli niin paljon helpompaa, kun se luovutti jossain vaiheessa ja kävi nukkumaan. Eilen kokeilin niin että annoin ruuan ja sitten lähdin pois. Tuloksena se, että koira haukkuu hurjan kovaa, hyppii ovea vasten ja raapii sitä, eikä todellakaan koske ruokaansa tms mun poissaollessani, jotka on ollut nyt sellaista max 5min. Kun olen avannut oven, se joko menee syömään tai tekee niinkuin olen opettanut kun ihmisiä tulee meille; istuu nätisti ja rauhallisesti kauempana ja odottaa rapsutuksia. Itse en edes katso siihen päinkään ennenkuin olen ottanut kengät pois jne. Osaa odottaa nätisti.

Auttaiskohan joku DAP rauhoittumisessa..? Se seuraa koko ajan tässä uudessa asunnossa minua, vaihtaa paikkaa ja asentoa jatkuvasti. Sillä on joka päivä kovasti kipuja, joka aiheuttaa jatkuvan asennon vaihtelun jne. Siksi ajattelin jos tuo DAP auttaisi siihen rauhattomuuteen ja antaisi toiselle unta.

^Joillakin koirilla DAP on auttanut vastaavissa tilanteissa eli kokeilisin sitä kyllä. Samoin koittaisin aloittaa ne yksinolotreenit ihan nollasta (niin kuin ilmeisesti olet osittain tehnytkin). Sitruunapanta toimii toisilla (ja niitä voi saada lainaan / vuokralle) ja usein pannan voi jättää pois kun tilanne on saatu ensin rauhoittumaan. Rutiinit auttavat, joskus lähtöön turruttaminen (lähtöeleiden teko, ovien aukominen jne ilman että oikeasti lähtee ja esim toiseen huoneeseen jättäminen sisällä ollessa). Joskus apua voi olla radiosta tms taustaäänestä ja tilan rajaamisesta. Pitkää pinnaa ja kovasti tsemppiä toivottelen kyllä. Ja toivottavasti joku neuvo auttaa niin että saatte taas rauhan.

Tiedän tunteen kun hävettää se, että koira haukkuu. Ja alkaa pelätä sen yksinjättämistä.
Edellinen mainitsikin muutamia vinkkejä mitä kannattaa kokeilla, tilan rajaaminen, dap, radio päälle, clomicalm lääke ja paljon harjoituksia. Ensin pelkästään kenikien, takin oukemista, avainten kilistystä. Sitten kun ne menee vähän paremmin niin oven aukomista ja sulkemista. Näitä useita toistoja päivässä. Sitten oven taakse ja heti sisälle. Uuvuttava prosessi, mutta jossain vaiheessa pitäisi tuloksia näkyä.

Onko sulla mahdollista estää pääsy eteiseen koiran yksinollessa, meillä se auttoi pahimpaan stressiin ettei koira yksinollessaan päässy oven taakse huutamaan. Eli ruuvattiin maksilevyinen portti seinään kiinni, näköyhteys eteiseen oli mutta ei pääsyä sinne.

Kokeile sitoa koira ulkona vaikka puuhun ja käännä selkä sille ja ota pari askelta eteenpäin, mene takaisin koira on hiljaa ja sen voi palkita namilla tai kehulla. Matkaa voi pidentää sitä mukaan jos koira pystyy rauhallisesti hiljaa odottamaan. Tässä harjoituksessa koira tajuaa, että haukkumalla se ei tuu takas, mutta hiljaa olemalla tulee.

Tietty rutiini myös helpottaa joitain koiria. Ennen yksinoloa ei kannata koiraa huomioida noin puoleen tuntiin ja kun tulee kotiin niin odottaa niin pitkään kunnes koira on täysin rauhallinen ja puuhailee omiaan, sit voi moikata.

Koiran aktivointi on myös tärkeää, esim jäljestäminen väsyttää koiran ja kasvattaa itsetuntoa. Agility on myös vauhdikasta, mutta ei ehkä parasta kovin stressaantuneelle koiralle.
Jäljestämistä voi tehdä helposti itse, keittää veden kanssa lihaliemikuution ja kaataa nesteen pulloon. Ulos tekee pitkän viivan nesteestä ja vie makupalan jäljen päähän. Houkuttelee koiraa, että se rupeaisi haistelemaan jälkeä. Jäljen lopussa voi kehua koiraa. Älypelit on myös hyviä koiran aktivoimiseen.

Koiralle kannattaa opettaa kärsivällisyyttä, eli käsketään maahan ja nami eteen, vasta luvan kanssa saa ottaa. Sama juttu lelun kanssa koiralle sanotaan paikka ja lelu heitetään, vasta luvan saatua sen saa hakea.
Noita on monia erilaisia tapoja.

Meilläkin painittu näiden ongelmien kanssa, joten tiedän tunteen. Meillä asiat nyt on jo paremmin, tosin edelleenkin välillä tulee huonoja päiviä.
Yv:tä voi laittaa jos siltä tuntuu ja haluaa muuta kysellä. :-)

Kiitos paljon vinkeistä niitä antaneille. Kokeiluun otetaan noista muutamia juttuja ehdottomasti. Portti olisi mahdollisuus kyllä laittaa, mun täytyy vaan olla ton koiran kanssa tosi varovainen kun se ei saisi rasittaa itseään fyysisesti juuri yhtään, luulen että se tulisi portista hädissään läpi vaikka mikä olisi Mutta katsellaan. Hommaan ton DAPin nyt heti alkuun kokeiluun ja aloitan tän muun rumban ihan alusta.

Toi jälkijuttu kuulosti kivalle, meillä on vaan täysi liikuntakielto niin ei saada edes tuollaista liikkumista tehdä. Nuo muut jutut tuo jo osaakin. Agility on kielletty ihan koko loppuiäksi, ei me päästä sitä edes koskaan kokeilemaan. Luulen muutenkin nyt kun ajattelen, että osa tuosta Niilon riehaantumisesta kun jää yksin, johtuu osittain siitäkin että sillä on ihan pirun tylsää. Sen aivot varmaan mätänee liikuntakieltojen takia. Ollaan yritetty temppujen opettelua ja muita älypelejä, mutta usein tuo on niin kipeä ja väsynyt ettei jaksa niistä kiinnostua. Sitten se energia vaan pääsee valloilleen kun yritän jättää yksin ja hätääntyy.

Kiitos paljon vastauksista! En olekaan valitettavasti päässyt koneelle pitkään aikaan...

Meillä ei tilanne ole edennyt, kuin sen verran, että koira on hiljaa oven sulkiessa mutta kun alaovi (asutaan tokassa kerroksessa niin kuuluu hyin..) kolahtaa kiinni ulina alkaa. Ja se ääni on sekoitus haukkumista ja ulvomista ja vaikka pieni koira on kyseessä ääni on todella kova...

Tilan rajaamista ollaan kokeiltu jo, mutta ei tunnu toimivan. Laitoin koiran makuuhuoneeseen (joka on kauimmainen huone ulko-ovesta, eikä seinänaapureita) ja radion päälle. Tätä kokeilin jo ihan senkin takia, että jos vaimentais ääntä eikä kuuluis naapureille niin hyvin.. Ulina kuitenkin kuuluu rappukäytävään, ainakin meidän kerrokseen. Naapureilta sen verran ollaan saatu palautetta, että ulina on ajottaista, noin 10 minuutin pätkiä noin 10 minuutin välein, mutta jatkuu koko yksinolon ajan.

Namien piilotusta yksin ollessa ja myöskin meidän ollessa kotona ollaan harrastettu. Tässä ideana ollut se, että koira oppisi suoriutumaan itsenäisesti, sekä myös se, että koira saa virikettä. Myös muita aktivointi ja aivojuttuja, esim. herkkujen laittamista paperihylsyihin, aktivointipallo yms. ollaan harrastettu. Näitä aktivointi-ideoita lisää jos vaan suinkin löytyy! Yksin ollessa ei niitä edes etsi. Luitakaan ei syö, eikä koske muihinkaan herkkuihin mitä sille jätetään, vaikka ruokahalu on muuten aivan erinomainen.

Kotiin tullessa koira luonnollisestikin pyörii jaloissa ja heiluttaa häntää niin että koko pieni koira heiluu, sekä seuraa paikasta toiseen. Yksikin päivä se sai yli puolituntia heilua siinä ennennkuin huomioin sitä mitenkään. Odotan aina, että se rauhoittuu ennenkuin moikkaan. Kotoa lähtötilanteet meillä tapahtuu niin, että en huomioi koiraa ja se rauhoittuu lepäämään. Kun lähden näytän koiralle käsimerkillä "paikka" -käskyn ja sanon "Keti odottaa". Tätä yritän, että joskus tulevaisuudessa se tajuaa että okei nyt se meni, mutta se tulee takaisin.

Toivottavasti tämä alkaisi setviytyä tästä pikkuhiljaa.. Sitä dap-haihdutinta tai pantaa voisin kokeilla, ja vanhempieni luona asuvalla villakoiralla olisi sitruunapanta jota voisin lainata, mutta se on sitten se viimeinen vaihtoehto.. Toisaalta mietin myös villakoiran muuttoa minun luokseni, mutta se on taas sellainen turhaan räksyttäjä, joka haukkuu kaikki linnut puissa ja joka ikisen kolahduksen mitä kerrostalosta ikinä voisikaan kuulua. Tää Kerttu-villis osaa yksinolon ja ajattelin myös sitäkin jos sen toisi Ketin seuraksi niin, että itse olen lähistöllä kuulostelemassa tilannetta, tajuaisikohan Keti sitten että kun toi toinenkin nukkuu vaan rauhassa niin nukun sitte minäkin. Vai onko se yksin jääminen sitte kahta kauheampaa ku edes sitä toista koiraa ei ole.

Siinä nyt taas "vähän" raporttia :D Toivottavasti taas joku osaava ottaisi asian kommentoitavakseen, kiitos :)

Onko kenelläkään kokemusta ongelmakoirakouluttajan hyödyntämisestä eroahdistuksen kanssa? Onko koirankouluttajan konsultoinnista ollut mitään hyötyä?

Itsellä on nyt sellainen tilanne, että eroahdistuksen kanssa on painittu nyt reilu vuosi (tai oikeastaan koko koiran elinikä, mutta ongelma räjähti käsiin vuosi sitten muuton yhteydessä) ja tuntuu, että kaikki on kokeiltu. Omin konsein tästä suosta tuskin noustaan, joten ajattelin, että ehkä pätevämmästä henkilöstä ja ulkopuolisen näkökulmasta olisi apua..

Meillä on käynyt ongelmakoirakouluttaja yksinolo-ongelmien takia. Siinä saa asiantuntijan näkökulman asiasta, eli suosittelen kyllä sitä, eikä se niin paljon maksa, että siitä vararikkoon joutuisi.

Mä en kyllä suosittele toista koiraa ottamaan vaan hetkeksi, sitten se ero voi olla vielä vaikemapaa kun se toinen koira viedäänkin pois.
Nää on vaikeita asioita, eikä siihen auta kuin toistot, toistot ja toistot ja aika. Meillä sitruuna panta rauhotti koiraa, koska se lietsoi itseään sillä haukkumisella ja kävi kierroksilla. Myös lääkitys oli koiralla muutamia kuukausia käytössä. Sillä päästin pahimman panikoinnin yli. Silloin harjoiteltiin tietysti samalla koko ajan.

Meillä auttoi sekin kun koira sai lisää itseluottamusta, eli juurikin tuo jäljestäminen reipastaa koiraa. Agility myös auttoi jollain tavalla. Myöskin se, että huomiota annettiin vain ihmisen aloitteesta, eikä koira saanut olla kiinni koko ajan iholla.
Jos asiantuntija mielipiteen haluaa niin silloin kannattaa kutsua se ongelmakoirakouluttaja kotiin, joka näkee koiran ym.
Videokuvaaminen on hyvä tapa nähdä miten koira käyttäytyy yksinollessaan. Eli meneekö täysin panikkiin vai huutaa vaan kiukkuisena. Riippuen siitä miten koira käyttäytyy on erillaiset lähestymistavat yksinolo-ongelmien ratkaisuun.
Myös eroahdituspaita jollain tapaa rauhotti meidän koiraa. Eli en pidä sitäkään täysin humpuukkina. Ja mähän olen kokeillut oikeastaan melkein kaiken näiden ongelmien selättämiseksi.


Mä en sano, että meillä on ongelmista täysin päästy, mun koira ei tykkää olla yksin, mutta se on jollain tavalla oppinut sietämään sitä. Videokuvaan aina vieläkin välillä yksinoloa, jotta nään missä mennään (toki sillä kameralla ei pysty kuvaamaan kuin tunnin, mutta se aika ainakin ollaan ok). Eli oletan, että koirani ei pidä enää meteliä (?), koska herkkuja syöty, sitruunapanta on täynnä ja valituksia ei ole tullut. Meillä tosin koiraa ei voi jättää minne vaan yksin, eli vieras paikka on ihan NOU NOU. Sen pitää olla koti, tuttu ja turvallinen paikka.

Me myös muutettiin jokunen kuukausi sitten ja pelkäsin tilanteen vain pahentuvan, jostain syytä tilanne vähän helpottuikin. Ehkä muutto kerrostalosta rivitaloon auttoi. Ei enää kuuluu hissit, kolinat ym rappukäytävien äänet.
Silloin oli dapit seinässä, lääkitys päällä ja zylkenen annoin aina tuntia ennen yksinjäämistä.
Rutiinit on tärkeintä ongelmaisen koiran kanssa.

Juu, täytyy nyt vaan toistaa ja toistaa...
Käyttöön ollaan myös otettu se, että sohvalle ja sänkyyn saa tulla, mutta vain silloin kun saa luvan, eli sitä lupaa pitää odottaa. Tänään Keti oli noin 45min yksinään ja kun lähdin haukkua ei kuulunut ja kun palasin, niin ei kuulunu mitää. Se oli taas makuuhuoneessa oven takana. Herkkuja ei kuitenkaan taas ollut syönyt.

Mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa :)

^ Aivan mahtavaa, kyllä se siitä pikku hiljaa ja älä masennu jos tulee taas takapakkia. Tuo on pitkä prosessi joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Aktivointi vinkkejä:
* Kongiin sisälle esim raakaa jauhlihaa, maksamakkaraa tai vastavaa ja se pakastetaan ja annetaan jäisenä koiralle.
* Koiran älypeli mihin piilotellaan nameja (halvimmillaan näitä saa plantagenista)
* Parin tempun opettelu aina viikon aikana
* Nimetään koiran lelut ja opetetaan koiralle lelujen nimet ja sitten summamutikassa käsketään sen hakemaan niitä
* Piiloleikki (tähän tarvitsee toisen kaverin joka jää koiran kanssa ja sitten menee itse piiloon ja kaveri käskee koiran etsiä)
* Aktiivipallo johon saa nameja sisään

Tässä jotain vinkkejä siihen aktivointiin.

Voi että nyt harmittaa. :(

Alkaa olemaan hyvällä mallilla tää yksinolo täällä meillä, mutta eiköhän meille sattunu vesivahinko ja remontti kestää ainakin kuukauden ja muutan sen ajaksi vanhemmilleni...
Siellä tosiaan on aina seuralainen tällä meidän yksinolo-ongelmaisella Ketillä, joko toinen koira ja isäni. Ärsyttää kun joudutaan varmaankin taas alottamaan harjotukset nollasta, kunhan päästään takaisin kotiin muuttaamaan.

No, ei auta muu kuin purra hammasta yhteen!

Meillä ei sinänsä mitään pahempia ongelmia yksinolon kanssa ole, mutta koiralla on raivostuttava tapa myllätä koko sänky/levitellä lakanat ja tyynyt ympäri asuntoa.
Asun yksiössä, joten koiraa ei voi päivän ajaksi sulkea mihinkään toiseen tilaan. Mitään haittaa kyseisetä toiminnasta tuskin kellekään aiheutuu, mutta olisi joskus mukava tulla kotiin niiin ettei heti ensimmäiseksi joudu petaamaan ja siistimään leviteltyä sänkyä. Onko kellään mitää vinkkejä, miten saisi tuollasen käytöksen loppumaan? Koiralle jätetään kuitenkin yksinolon ajaksi aina kongi, leluja, luita tms.

Tuossa katselin kahden viikon takaista videota nyt vähän tarkemmin, niin siinä meni niin, että kun lähdin töihin, vinkui Ana 4min ja sen jälkeen meni nukkumaan.
Ana nukkui noin 2h, jonka jälkeen äiti tuli ulkoiluttamaan ja he olivat 30min ulkona.
Tullessaan sisälle, meidän äiti antaa kongin ja oven käydessä Ana itkee 40min äidin perään.
Tämän jälkeen ehti nukkua 30min kunnes tulin itse kotiin.
Onko Analle haitallista itkeä 40min putkeen? Pitääkö asialle tehdä jotain?

Koira on tosin ollut meillä pian jo kolme viikkoa, joten en ole varma onko tuo asia muuttunut. Yritin laittaa tänään kameran videoimaan, mutta en saanut sitä toimimaan.
Sen tiedän, että joka kerta kun joku tulee kotiin, on Ana aivan rauhallisena omassa aitauksessaan. Naapuritkaan eivät ole valittaneet.

Tällä hetkellä ollaan ulkoilutettu näin:

6.00 Herättyäni vien ulos
7.00 Aamuruoka
7.30 Ennen töihin lähtöä vien ulos
10.00 Mies tai äiti vie ulos (mies saattaa joskus pitää lounastunnin näin aikasin)
11-12.00 Minä käyn lounaalla viemässä ulos ja annan ruuan
14-15.00 Mies tulee kotiin, vie ulos ja leikittää
16-17.00 Tulen itse kotiin, lähdetään pennun kanssa ulkoilemaan johonkin missä saa olla vapaana

Illalla kotona ollessamme ulkoilutetaan sillon kun näyttää siltä, että pennulla on hätä.
Mietin, että pitäisikö yksinoloaikaa pidentää jotta ei tulisi niin paljon katkoksia ja Anan ei tarvitsisi joka kerta jokaisen ihmisen jälkeen itkeä?
Mietin myös, että stressaantuuko pentu noin aktiivisesta ulosviemisestä?

MUOKS// Piti vielä lisätä, että aamupäivän aikana tapahtuvat ulkoilutukset ovat harvemmin pissatusreissuja pidempiä.

^Ainakin meillä koirille on helpompaa jos ne eivät joudu jäämään kovin montaa kertaa yksin yhden päivän aikana eli ne ovat rauhallisempia jos ne jätetään yksin pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi lyhyemmäksi pätkäksi. Pennun kanssa se tosin tarkoittaa sitä että pissoja voi tulla sisälle, mutta sinänsä se sisäsiistiksi opetus ei ainakaan meillä ole siitä juuri kärsinyt. Minusta pentu on sisäsiisti, kun se jaksaa pidättää työpäivän. Samaan ikään mennessä ovat kaikki suunnilleen oppineet riippumatta siitä kuinka paljon ne ovat arkipäivinä joutuneet olemaan yksin. Olennaisempaa sisäsiisteysopettelun kannalta on ollut se, että koira on ollut riittävän vanha pystyäkseen pidättämään ja että sitä on käytetty kotona ollessa riittävän usein ulkona ja kehuttu siitä. Eli lyhyesti sanottuna: en ramppaisi kotona noin usein pennun luona. Se ehtii just tottua siihen että sen kanssa ollaan kun se taas jää yksin ja kun sillä pennulla ei mikään kauhean hyvä ajantaju ole niin sille on se ja sama onko se yksin 3 vai 4h tai 4 vai 5h kerrallaan...