Koirat.com

Joo no mä toivon että tää ei nyt leviä kaikkiin portteihin :D vanhempien luona on portteja vähän siellä sun täällä, kun on pieniä lapsia hoidossa, eikä toi niistä oo ikinä (ainakaan kenenkään nähden) yrittäny yli. mutta totta, eihän se portin funktio oikein täyty jos se pitää erikseen opettaa.. Ehkä mä yritän tehdä tosta keittiöstä mahdollisimman tylsän paikan ja sit hakee sen oven takas jos ei auta.

No toivottavasti ongelma ratkee tavalla tai toisella. Voihan olla, että jollain viisaammalla on parempia vinkkejä ja tuo ne julki! :)

Voisitko laittaa lukolla roskiksen kiinni kun koira jää yksin? Siis tarkoitan esim. sellaista varaston ovessa roikkuvaa lukkoa. Tai sitten rautakettinkiä ja se lukolla kiinni.

Lifo, minkälainen se koiraportti on? Meillä on tollaisia kompostiaitoja. Oon joskus jättänyt portin kiinnittämättä, ja kun koirat ovat tulleet portin luo sähläämään niin portti onkin rämähtänyt kunnon kolinalla suoraan koiria päin. Eipä oo koirat sen jälkeen yrittäneet lähestyä porttia!

Se on tämmönen Bilteman portti .
Se tosiaan menee itestään aina kiinni, ja on tosi tukevasti tossa oviaukossa kiinni, eli se ei kyllä kaadu mihinkään. Ja noi roskiskaappien ovet on semmoset umpinaiset että ei niihin oikein saa mitään lukkoo. Nyt oon vieny roskat aina pois kun lähden, selkeesti Sintti sielä kuitenkin on käyny kun tiskipöydältä on jotain kurkotellu ottamaan, tai repiny laatikoitakin auki. Eli viikonloppuna tulee ovi takasin!

Noniin ja taas tänne kirjoittelemassa...
Eli nyt olen eristänyt pennun portilla täysin tyhjennettyyn eteiseen, mutta on alkanut syömään seiniä... Ollaan kokeiltu etikkaa, tabascoa, chilijauhetta eikä mikään auta! Luulen, että pentu enemmänkin raapii kuin syö. Kiviseinä, josta pentu aloitti ei niinkään haitannut, koska pääsi vain noin 1cm syvälle, mutta tuossa "pahviseinässä" on joka päivä vaan syvempi reikä... Kalliiksi varmaan tulee kun on vuokrakämppä. En keksi oikein mitään tapaa, millä saisin seinätkin turvaan paitsi häkki, mutta en mielelläni koiraa häkkiin laittaisi. Ja kuonokoppa ei auta, jos koira raapii seiniä... Apua? Ideoita?

Pennulle jätetään päivittäin jäinen sianluu, kongi jossa on jäistä jauhelihaa, leluja, radio päälle ja DAP-ravintolisä.
Ulkoilua on aamulla noin 10min, päivällä 1h-2h koirapuistossa ja illalla noin 20-30min.

Ja meillä on siis toinenkin koira joka on päivät portin toisella puolella olohuoneessa, joten pentu ei ole täysin yksin talossa. yksinoloaikaa on vähän reilu 8h.

Siirretty viesti:

Jennikas kirjoitti:

Olen siis vasta eronnut miehestäni, jonka kanssa koirani(/mme) on elänyt koko elämänsä eli 1v 2kk. Muutimme koiran kanssa 1kk sitten kahdestaan isosta kaksiosta pieneen yksiöön, sen verran lähelle että samassa koirapuistossa käydään yhä. Ex-mies lähti satojen kilometrien päähän eli käytännössä kokonaan pois koiran elämästä.
Koira ei ole kotiutunut uuteen asuntoon kovin hyvin - kuten en minäkään. Olen tietysti ollut poissa tolaltani erosta, jonka koira selvästi huomaa ja siihen reagoi.
Pahinta tilanteessa on, että koira on kehittänyt itselleen jonkinlaisen eroahdistuksen: se haukkuu, ulvoo, raapii ja hyppii ovea päin, kun lähden pois. Oletin että koira jatkaa sitä max. 10 min. ja sitten lopettaa (esim. kun kävin avaamassa rapun oven kaverille ja odotin et koira hiljenee niin siinä meni n. 10 min.) joten en ollut kovinkaan huolissani, ajattelin että kyllä se totttuu. Nyt kuitenkin sain naapurilta niin tulikivenkatkuisen kirjeen että koira ilmeisesti pitää samanlaista meteliä koko ajan kun olen poissa.
Entisessä kodissa jäi aina tosi hyvin yksin, pikkupennusta saakka, ei koskaan pitänyt meteliä. Koira on luonteeltaan itsevarma, ei ole oikeastaan koskaan pelännyt mitään, eikä mitään taipumusta haukkumiseenkaan.
Muuten koira ei ole tilanteeseen reagoinut voimakkaasti; ehkä hiukan tarkemmin seurailee minun puuhiani ja ehkä vähän huonommin rauhoittuu pyynnöstä omalle paikalleen, mutta ei mitään huomattavaa eroa.
Mielestäni ongelman syy on siis selvä: koira ei koe uutta kotia turvalliseksi, rauhalliseksi paikaksi, koska minä olen ollut niin levoton, eikä siksi halua jäädä sinne yksin.

Kysyisinkin nyt apua tähän: miten voisin auttaa koiraa sopeutumaan uuteen asuntoon ja kuinka tehdä onnistuneita yksinoloharjoituksia kun välissä koira on kuitenkin pakko jättää yksin pidemmäksi aikaa kuin se kestää ahdistumatta? Olen yliopisto-opiskelija, joten minun ei tarvitse jättää sitä pitkiksi ajoiksi, koulutuksen ajaksi voin vähentää yksin olon 4 tuntiin päivässä. Olen myös tilannut DAP-haihduttimen, jos siitä vaikka olisi apua. Mitä muuta voisin tehdä? Miten vakuuttaa koiralle, että uusi koti on mukava, turvallinen paikka, jossa on kiva olla rauhassa?

Syytän myös itseäni, että alan ongelmaan puuttumisen vasta nyt (yksinoloharjoituksia tehty vasta muutama päivä), vaikka ongelma alkoi heti kun muutimme reilu 1 kk sitten.

Mun koiralla on taas joku kausi menossa. Jos talossa on jossain suklaata, koira löytää sen 100% varmasti ja syö ne. Ekaa kertaa huomasin tän muutama kuukausi sitten kun koira söi kokonaisen konvehtirasian (eikä ollut muuten halpaa suklaata se, perskules...) ja sen jälkeen oli todella kipeän oloinen ja oksenteli. Siitä asti tasaisin väliajoin löydän kotiin tullessa koiran pediltä revittyjä käärepapereita tai jotain vastaavaa. Itse suurena suklaanystävänä en kykene eliminoimaan kaikkia karkkeja taloudestani, mutta olen yrittänyt muistaa laittaa ne aina jonnekin piiloon. Onkohan sillä joku puutostauti vai mikä ihme sitä riivaa?

Kannattaa kyllä panostaa siihen suklaan piilottamiseen, sillä suklaa on koiralle myrkyllistä. Koirasi on jo selkeästi saanut myrkytysoireita suklaan syömisestä ja oikeasti asia kannattaa ottaa vakavasti. En nyt just muista mikä siinä suklaassa se haitallinen aine oli, mutta mitä tummempaa, sen haitallisempaa.

Jos suklaa on ihan must juttu niin säilytä sitä aina keittiön ylimmissä kaapeissa ja käy sieltä syömästä sitä, sillä koira ei saa päästä tekemisiin kyseisen herkun kanssa. Sitten pikku hiljaa opetat koirallesi, ettei kaapeista ym. pöydiltä käydä ottamassa mitään ilman lupaa vaikka omistaja ei olisikaan paikalla. Tämä on sitten helpommin sanottu kuin tehty.

Hei,

Kaipaan hieman apua ja mielipiteitä...

Ongelma:

Minulla ja miehelläni on 2v. ja 9kk sekarotuiset narttukoirat. Olenkin näistä sankareista tänne samaiselle palstalle jo kirjoitellut tuhoamisongelmista, mutta nyt on uusi ongelma edessä.

Eli muutan kolmen viikon päästä nuoremman koiramme kanssa kahdestaan asumaan yksiöön ja nyt pelkään, että yksinolo ongelmat vasta kunnolla alkavatkin kun ei ole toista koiraa seurana.

NiemAnu kirjoitti:

Noniin ja taas tänne kirjoittelemassa...
Eli nyt olen eristänyt pennun portilla täysin tyhjennettyyn eteiseen, mutta on alkanut syömään seiniä... Ollaan kokeiltu etikkaa, tabascoa, chilijauhetta eikä mikään auta! Luulen, että pentu enemmänkin raapii kuin syö. Kiviseinä, josta pentu aloitti ei niinkään haitannut, koska pääsi vain noin 1cm syvälle, mutta tuossa "pahviseinässä" on joka päivä vaan syvempi reikä... Kalliiksi varmaan tulee kun on vuokrakämppä. En keksi oikein mitään tapaa, millä saisin seinätkin turvaan paitsi häkki, mutta en mielelläni koiraa häkkiin laittaisi. Ja kuonokoppa ei auta, jos koira raapii seiniä... Apua? Ideoita?

Pennulle jätetään päivittäin jäinen sianluu, kongi jossa on jäistä jauhelihaa, leluja, radio päälle ja DAP-ravintolisä.
Ulkoilua on aamulla noin 10min, päivällä 1h-2h koirapuistossa ja illalla noin 20-30min.

Ja meillä on siis toinenkin koira joka on päivät portin toisella puolella olohuoneessa, joten pentu ei ole täysin yksin talossa. yksinoloaikaa on vähän reilu 8h.

Olen suunnitellut seuraavaa:
Aloitin tänään yksinolo harjoitukset niin, että vein pennun metsään ja sidoin puuhun. Lähdin koiran luota muutaman metrin päähän ja palasin pennun luo eleettömästi kun se hiljeni ja kävi istumaan. Päivän ennätys oli 3 sekuntia selkä kohti koiraa ja takaisin meno ennenkuin se ehti alkaa haukkumaan. Tätä ajattelin nyt jatkaa päivittäin seuraavat kolme viikkoa ennen muuttoa. Tavoitteena pidän sitä, että pääsen jonkun puun taakse ja pystyn olemaan sielä 10min ilman, että koira alkaa haukkumaan.
Muuton jälkeen sama, mutta ulko-oven toiselle puolelle.

Kuulostaako tämä järkevältä? Onko kellään antaa mitään vinkkejä tai kommenttia?
Ja uudessa asunnossa tapahtuvaa opetusta varten haluaisin tietää, että jätänkö koiran kotiin ilman virikkeitä vai annanko luut ja kongit yms. heti lyhyilläkin ajoilla kun olen oven ulkopuolella?

Siirretty viesti

Karppa kirjoitti:

Minulla on n 3 kuukautinen pentu jonka hain viikko sitten. Yksin olo on sille ihan hirveää haukkuu vain melkein koko ajan ja ulisee. Olemme tehneet yksin olo harjoituksia sulkemalla sen toiseen huoneeseen ja menen heti kun se on hiljaa vähänkin aikaa. Ei malta olla kauaa hiljaa.Ymmärrän,että on niin vähän aikaa minulla ollut ja on vielä uusia paikka jne. Ongelmana onkin se että asun kerrostalossa ja olen hiljattain muuttannut tänne eikä naapurit varmaankaan tykkää siitä että koira haukkuu. Naksuja heittelen sinne tänne että on jotain tekemistä mutta kyllästyy helposti niiden ettimiseen (pidän päivät webbikameraa auki) Leluja on vaikka millä mitalla aamulla käymme pitemmän lenkin että väsyisi ja nukkuisi enemmän. Minulla on toinenkin koira joka on aikuinen ja joka osaa olla hiljaa. Eli seuraakin on. Muuten pentu ei hauku paljoa kun olen kotona. Ajattelin että jos sen saisi heti kitkettyä pois niin ei tulisi ongelmia myöhemmin. Onko teillä jotain vinkkejä mitkä auttaisi? itse en keksi muuta kuin nuo lelut, naksut ja luut. Sitruunapannasta olen lukenut mutta sitä en ole vielä päätynyt kokeilemaan kun on niin pieni vielä.

Hei!
Mulla on pentu ollut nyt 3 viikkoa kotona ja yksinolo harjoituksia on tehty, muutamasta minuutista lisätty aikaa pikku hiljaa. Pentu ei edelleenkään ole hiljaa jos esim. vien roskat. Nyt naapurilta sain palautetta että pentu haukkuu päivät kun olen töissä. Mietin että minkälainen haukun estolaite olisi hyvä hankkia vai tarvitseeko sellaista. Pentu on siis jo viikkoa vaille neljä kk. Pentu on pisimmillään yksin ollut 6 tuntia. Aluksi pidin pentua vain keittiössä ( kasvattajan neuvon mukaan) mutta tuntui että pentu on aivan sekaisin sen jälkeen, keittiössä kaikuu ja oli sotkenut kakallaan koko keittiön sekä oven jota vasten oli hyppinyt.
Jätin sitten pennun koko asuntoon ja on ollut rauhallisempi eikä ole sotkenut. Pentu on vielä pieni enkä haluaisi mitään haukunestoja hankkia vielä kun harjoittelu on kesken. Rappuun olen vienyt lapun asiasta mutta alakerrassa asuu vanha pariskunta ja ovat päivät kotona kuuntelemassa miten paljon pentu on haukkunut ja nyt sitten kuulen siitä kun tulen kotiin.
Mitäs nyt?

^Minkä rotuinen pentu on? Mitä olet jättänyt yksinolojen ajaksi? Miten aloitit yksinolon harjoittelemisen?

Toisilla roduilla on enemmän ns. kiintymistä ihmiseen ja tällöin voi olla hankaluuksia yksinolojen kanssa. Silloin kannattaa aloittaa rauhallisesti, ihan vain menemällä oven toiselle puolen ja odottaa että pentu on hetken hiljaa ja sitten tulet paikalle rauhallisin mielin.

Yksinolojen ajaksi kannattaa jättää jotain puuhaa pennulle. Vaikkapa täytetty Kong lelu jollain superherkulla (lohi, maksamakkara tms.) ja annat sen ennen lähtöäsi. Sitten vaikkapa kuivaluu sekä tietenkin vettä ja leluja. Näin pennulla on tekemistä kun olet poissa. Ja useimmiten ruualle persot koirat keskittyvät herkkuihin enemmän kuin emännän lähtemiseen.

En noin pienelle pennulle edes harkitsisi mitään haukkumisenestoa. Rutiinit siihen miten koira jätetään yksin voi auttaa. Samoin se kong. Toisilla auttaa tilan rajaaminen ja toisilla isompi tila. Osa koirista kokee esim radion päällä olemisen helpottavana. Osalla auttaa jos ennen yksin jäämistä on puuhailtu / ulkoiltu jolloin yksin ollessa väsyttää. Eli aikaa. Aikaa pienelle oppia se yksinolo. Ja aikaa sinulle oppia mitkä asiat toimivat sinun koirasi kohdalla.

Hei.

Meidän taloudessa seuraavanlainen ongelma: Tyttöystävälläni on 5v kultainennoutaja narttu ja otimme yhteiseksi koiraksi n. vuosi sitten welsh corgi pembroke nartun. Pentuaika tuntui menevän hyvin, mutta corgista on ilmennyt ongemia nyt viimeisen 4-6kk ajan. Muuten ihana ja tottelevainen koira, mutta aina kotoa lähdettyämme alkaa ihme mielenosoitus/ikävä. Vaikka hänellä on aina toinen koiramme kaverina samoissa tiloissa niin onnistuu lähestulkoon aina oltuaan pidempään kuin 4h yksin tekemään pissat jonnekin.. Olemme koittaneet rajata tiloja; makkariin jätettäessä tekee sängylle, olohuoneeseen jätettäessä tekee valkoiselle matolle/sohvalle. Koskaan ei kuitenkaan lattialle. Lisäksi tuntuu aina pureskelevan kaiken käsiin osuvan; mennyt monet kuulokkeet ja lähes satasen edestä johtoja ja latureita yms. jopa muoviset korit jossa lelut säilytetään. Vanhassa kämpässä osasi jopa liukuoven avata ja kaivaa valokuva-albumit sun muut syötäväksi. Leluja ja luita löytyy aina ja välillä jätämme kongiin makupaloja hankalasti saatavaksi jotta ei heti niitä söisi.

Lisäyksenä vielä että sänkyyn/sohvalle koiralla ei ikinä ole asiaa, silti se sinne aina menee kotoa lähdettyämme ja vaikka torumme. Koitimme tänään jospa ongelma olisi että merkkailee toisen koiran läsnäollessa sängyn olevan hänen reviiriään.. Joten jätimme koirat eri huoneisiin vaikka tuntuikin kovin julmalta. Tänään oli sitten 6h päästä palattua pissat ja kakat sängyllä vaikka kakkaa ei ole koskaan tehnyt ennen sisälle pentuaika lukuunottamatta.

Mikä siis neuvoksi? Käytämme koiria ulkona vähintään neljästi päivässä; aamulenkki n. 5-10 min, aamupäivälenkki n. 10-25 min, iltapäivälenkki n. 10-25 min ja iltalenkki 5-15 min. Yritämme kohdella molempia koiria tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti mutta välillä vaan palaa käämit kun peitot ja lakanat loppuvat kesken kuseskelun takia. Olemme nyt viimeisen viikon aikana lisäksi kokeillut jättää radiota/ikkunaa päälle jotta ei olisi niin hiljaista yms, mutta ei ole tuottanut tulosta. Lisäksi olemme jättäneet koirat huomioimatta n. 10 min ennen ja jälkeen kun lähdemme/palaamme kotiin.. mutta tulosta ei ole huomattu.

^kannattaa selata tää koko ketju läpi löytyy varmasti hyviä vinkkejä. Ensinäkin lenkit on liian lyhyitä, yksi lenkki pitäisi olla mieluusti tunnin mittainen ja se saisi sisältää myös vapaana oloa.
Huomiota ennen lähtöä ei noin puoleen tuntiin, eli ei paijailuja, leikityksiä ja silityksiä ja sama kun tulee kotiin, moikkaus vasta on koira on rauhallinen.

Jätättekö koirille puuha yksinollessaa, jäinen kongi, lihaisa luu ym?

Mitenkäs koiria aktivoidaan? Älypelit, temput, haistelu tehtävät ym ovat hyviä aktivointeja.

Miten koirat käyttäytyvät yksinollessaan, ulvoo, haukkuu, on hätääbtynyt vai tekeekö vain tuhoja ja tarpeensa?

^^Ja toki estetään ensimmäisenä paikka, minne se asiansa tekee, eli vaikka se sohva. Ja vaikka corgit osaakin olla tosi rentoja niin tuo ulkoilumäärä kuulostaa ihan hurjan pieneltä (tietty riippuu kanssa ulkoilun sisällöstä, onko hihnalenkkiä vai juoksevatko täysillä ympäriinsä). Kuulostaa vähän kapina-apinalta. :)

Onko Lifolla edelleen ongelmaa roskiskaappien kanssa? Mä aloin teipata roskiskaapin ovet kiinni yksinolon ajaksi sen jälkeen, kun olin pari kertaa joutunut väsyneenä koulusta tullessani siivoamaan kahvinporoja ja muita ihania biojätteitä ympäri kämppää ja sängystä. Helppo ja halpa ratkasu! Myöhemmin isä väänteli mulle U:n mallisen metallipalan, jonka saan ujutettua oven eteen (toinen sakara menee reunan yli tiskialtaaseen ja kahva pitää toisen sakaran paikoillaan oven puolelta -vaikea selittää..) niin, ettei ovi pääse aukeamaan.

Mulla oli pitkään ongelmia Melvinin yksiolojen kanssa. Ei eroahdistusta, mutta sillä oli tapana viihdyttää itseään aukomalla laatikoita ja kaappeja, hyppimällä pöydille ja tuhoamalla sänkyä, sohvaa ja kaiken mahdollisen irtamiston. Tuhojen rahallista arvoa en halua edes miettiä, mutta se ehti syödä myös vaarallisia asioita, joiden en tajunnut voivan päätyä koiran saataville (lyijypitoisia maaleja, puukkoja, metallipurkkeja ja lasia). Tottakai lopussa osasin jo puppyproofata asunnon, mutta ei mulla aluksi tullut mieleenikään, että koira voisi mennä roskiskaappiin, ottaa sieltä lasipurkkeja ja jyrsiä ne pieniksi muruiksi

Muutos tuli, kun ostin nukkumiskelvottomaksi hajotetun sängyn tilalle uuden, enkä halunnut löytää sitäkin revittynä. Ensin suljin molemmat koirat yksinolojen ajaksi kylppäriin. Se on sauna mukaan luettuna valtava ja siellä on ikkuna, joten periaatteessa se oli hyvä ratkaisu. Melvin ei koskaan tuhonnut mitään kylppärissä ollessaan, joten kai rajattu tila tomi rauhoittavasti.

Samoihin aikoihin sain tilaamani häkin, jossa tuhoaja on nyt puolen vuoden ajan viettänyt pidemmät yksioloajat. Mä olen monella tapaa erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Mun ei ole enää tarvinnut ulko-ovea avatessani pelätä, millainen näky mua odottaa. Mun ei tarvi lähtiessäni käyttää 10 minuuttia siihen, että siirrän kaiken arvoirtaimiston koiran ulottumattomiin ja mä tiedän, että koira on häkissä turvassa. Mä oon jopa saanut nukkua ehjissä lakanoissa ja ostaa kukkia ikkunalaudalle

Melvin menee häkkiin ilman ongelmaa ja pistää saman tien maaten, minkä lisäksi se nukkuu avoimessa häkissä myös ollessani kotona. Se on sille siis turvallinen, hyvä paikka. Lisäksi tämän puolen vuoden aikana yksinoloja on ollut tosi vähän ja paria yötä lukuunottamatta ne ovat olleet alle 5 tuntia/päivä. Mä olen varma, että tämä oli meille paras ratkaisu. Silti takaraivossa muistuttaa aina, että käytännössä koiran pitkäjaksoinen häkittäminen (jopa tuohon kokoa_tanskandoggi olevaan häkkiin, joka on pienelle koiralle aivan valtava!) on laitonta. Mä en muutenkaan haluaisi, että tästä tulee pysyvä ratkaisu, mutta on aivan valtava kynnys kokeilla, että joko tuo 2-vuotias koira olisi valmis vapaaseen yksioloon. Se yksi kokeilu voi tulla satojen eurojen arvoiseksi, jos koira päättää tuhota uuden sängyn. Miten voin lopettaa häkittämisen?

Itse asiassa lyhyet yksiolot (pyykkivuoro, lähikauppakäynti,..) uskallan päivisin antaa sen olla vapaana ja yleensä löydän sen nukkumasta (pari kertaa olen taas löytänyt roskia levitettynä, kun olen tottunut olemaan telkeämättä roskiskaappia). Lisäksi haluan vielä korostaa, että aktivointipuoli on kunnossa. Koira saa paljon liikuntaa sekä aivotyötä. Periaatteessa rauhoittuminenkaan ei ole ongelma tolle koiralle, vaikka se onkin hyvin aktiivinen, mutta uskon, että yksinolojen aikaisesta tuhoamisesta oli tullut koiralle vain hauska tapa.

Siirrettyjä viestejä:

minaami kirjoitti:

Heippa!

Täällä on varmasti tähän aiheeseen liittyviä keskusteluja, mutta aloitan nyt oman, että voin kertoa nimenomaan minun koirastani.

Eli, meillä on 6kk ikäinen urospentu. Koira on tullut meille jo heti luovutusikäisenä. Olemme aivan alusta alkaen harjoitelleet yksinoloa, päivittäin, mutta yksin oleminen ei vain millään vieläkään onnistu. Olemme tehneet harjoitusta niin, että olemme poistuneet ja tulleet heti takaisin. Olemme tehneet myös näitä pidempiä poissaoloja päivittäin. Parhaimmillaan koira on ollut 6 tuntia yksin. Koskaan emme palatessa tai lähtiessä ole huomioineet pentua, emmekä ikinä ole tulleet sisälle niin, että pentu on ulvonut. Olemme huomanneet paremmaksi, ettei koiralle jätä mitään puuhaa sen yksinollessa, koska koira on niin energinen, että se vaan villiintyy jos tekemistä on.

Kun lähdemme ulos ovesta, pentu aloittaa välittömästi ulvomisen ja oven raapimisen. Koira tekee tätä 5min-1h ajan. Tämän jälkeen se kyllä rauhoittuu ja saattaa jopa nukkua.. Tai sitten kiertelee asuntoa ympäri. Saattaa tämän jälkeenkin päästää muutaman ulvahduksen silloin tällöin, ikäänkuin kokeiluksi, jos se jotenkin auttaisi. Muuten se on suhteellisen rauhallinen loppuajan, vaikka olemme olleet sen 6 tuntia poissa.

Miltä tämä teistä kuulostaa? Onko tässä toivoa siitä, että koira oppisi vielä yksin olemisen eikä heti lähdettyämme alottaisi kamalaa meteliä? Miten saisi opetettua, että alkuunkaan ei tarvitse hätääntyä?

Me asumme kerrostalossa, ja siksi tämä on niin suuri ongelma.

triikki kirjoitti:

Mistä tiedätte se ulvovan 5min- 1 tunti? Ootteko jääneet porraskäytävään kuuntelemaan. Koira kuulee ja haistaa teidät rapusta.
Joskus voi auttaa kun rajaa tilaa pois koiralta. Eteisessä on hyvä vahtia ja kuunnella rapun ääniä. Entä jos koira ei pääsi eteiseen kuuntelemaan muita kulkijoita?

Jos koira vaikka olisi keittiössä ja radio olisi hiljaa päällä.

Ootteko huomanneet kumman lähtijän jälkeen reagointi on kovempaa. Joskus ulvoo vain toisen perään. Tällöin ulosmenon järjestyksellä voisi auttaa tilannetta.

minaami kirjoitti:

Olemme videokuvanneet poissaolojamme, ja tästä on selvinnyt, että ihan päivästä riippuen koira ulvoo sen 5min-1h. Pidempään ei toistaiseksi ainakaan ole jaksanut ulvoa.

Tilan rajausta on kokeiltu, mutta se tuntui olevan vielä kamalampaa. Koira usein hiljenee, kun kuulee, että rappuun tulee joku. Olemme siis koittaneet tulla rappuunkin jo hiljaa, ettei se yhdistäisi rapun ääniä meidän kotiin paluuseen.. Radio on ollut useimmiten päällä, mutta ilman radiotakin on oltu, eroa näissä en ole huomannut. Koira ei hauku rapun ääniä poissaolomme aikana, mutta kun olemme kotona, se haukkuu niitä välillä. Olemme päätelleet, josko ei haukkuisi siksi, että luulee meidän tulevan kotiin.

Täytyykin tässä seurata, onko ulosmenojärjestyksellä jotain merkitystä! Koira osaa olla yksin muissa huoneissa, kun olemme kotona. Tosin se seurailee kun liikumme. Ja kun puolisoni lähtee aamulla töihin, koira ilmeisesti tietää, että minä jään kotiin, vaikkei minua näekään, eikä tällöin puolison lähtöä jää ulvomaan vaan jatkaa nukkumista. Mutta päivisin, puolison poistuessa viimeisenä, koira ainakin ulvoo. Samoin jos minä poistun viimeisenä, se ulvoo. Mutta seurailenkin, onko ulvonnan määrissä jotain eroa..

Haluaisin kysyä dapista, zylkenestä ja clomicalmista enemmän tietäviltä.

Meillä koira ei ole koskaan ihan alkuaikaa lukuunottamatta jäänyt ulvomaan perään, eikä ulvo myöskään kotiin tullessa, joten ollaan kuviteltu yksinolon olevan siltä osin hanskassa, mitä nyt on pudotellut takkeja naulakosta, raapinut ulko-ovea ja koittanut ryöstää ruokia pöydiltä, mutta nyt oli tullut naapurilta lappua, että ulvonta häirinnyt useampana päivänä. (Lapusta sai kuvan, että ulvoisi paljonkin, mutta en sitten tiedä kuinka paljon luotan... koska koira ollut yksin 2 päivänä viimeisen kolmen viikon aikana, joten "useampana päivänäkin" oli ihan selvää liioittelua.)

Jokatapauksessa alotettiin nyt samantien ihan alusta, eli valelähdöillä. Eilen jo pari kertaa treenasin pukemalla kengät, takin, nappaamalla laukun ja avaimet, antamalla koiralle aktivointipallon ja painelemalla ulos ovesta ja samantien takaisin. Ensimmäisellä kerralla koira oli just tulossa eteiseen katsomaan lähdinkö, ja toisella kerralla ei reagoinut juuri mitenkään. Ilmeisesti jotain ulvontaa kuitenkin jossain vaiheessa ilmenee, mikä ei ole hyvä kerrostalossa.

Olen itse kyllä juuri päässyt kesälomalle, että sinänsä pystyn hyvin kouluttamaan koiraa tässä. Silti olisin kiinnostunut noista "rauhoittavista" tuotteista koulutuksen oheen, jotta tuloksia saataisiin mahdollisimman nopeasti. Eli onko niistä ollut merkittävää apua ja miten olette hoitaneet annostelua, kun jostain äsken luin Zylkenestä, että annettaisiin kuurina? Mutta moni täällä puhuu, että antaa puolituntia-tunnin ennen lähtöä. Auttaako samalla tavalla yksittäin annettuna kuin kuuriluonteisena? Ja missä vaiheessa olette alkaneet käyttää tätä, jos aloittaa ihan alusta. Ei liene mielekästä antaa, jos aikoo tehdä vain valelähtöjä tai pieniä 5min poissaoloja.

DAP:sta taas. Oletteko kokeneet eroa haihduttimen, pannan ja suihkeen välillä? Oletteko käyttäneet ns.kuurina tätä, vaiko vain silloin, kun koiran on välttämätöntä jäädä pidemmäksi aikaa yksin. Itse ajattelin, että haihdutin voisi olla nyt alkuun koko ajan seinässä, kun aion oikein aktiivisesti treenata valelähtöjä ja pieniä yksinoloja. Mutta jos tulee tilanne, että koira on vain jätettävä yksin pidemmäksi aikaa, niin olisiko zylkene siihen lisäksi hyvä vaihtoehto?

Kuinka nopeasti pitäisi muuten alkaa pidentää aikaa yksinololle ja onko vahingollista oppimiselle, jos teen vuorotellen valelähtöjä(ulko-oven takana käymistä) ja poissaolon pidentämistä? (Tässä välissä kävin taas ulko-oven takana. Koira nukku, kun nousin, mutta tuli perässä ovelle, kun huomasi että lähdin. Olin ulkopuolella 3sekuntia ja tulin takaisin. Rauhottui takaisin makaamaan minuutin kuluttua tästä.)

Muuten suunnitelma olisi, että aletaan harjoitella jäljestämistä->koiran itsenäisyyden lisääntyminen. Sekä rustoluut olisi tästä lähin vain yksinoloherkkua, joka kerättäisiin pois aina takaisin tullessa, oli sitten syöty tai ei.

Tilan rajaaminen on ollut käytössä niin, että koira saa olla tupakeittiö-eteinen alueella yksinollessa, koska ahdistuu heti, jos suljetaan se vaikka makkariin. Koira antaa meidän mennä vessaan ja makkariin suljetun oven taakse, mutta itse ei sinne jää ulisematta. Ollaan harkittu makkarin oveen porttia, josta näkisi meidät vaikkei pääsisikään luokse, jotta oppisi olemaan siellä yksinkin.