Koirat.com

^ Mitäs mitäs mää oon missannut?! Millasta merkkiä on luvassa?

^Mie olen niin taikauskonen etten uskalla kyllä mitään paljastaa! Mutta vasta suunnitelmien tiedusteluja ja monta muuttujaa pitää tapahtua ennen toteutumista

^ Nyt ihan ot:nä, mutta oon jo tovin miettiny kuinka hyvin samojedinkoira sopis ulkonäöllisesti sun laumaan. Mistä lie johtuis..

^Hah! Se kyllä sopis oikeinkin hyvin Etkä ole muuten ainoa joka on tästä maininnut

Mäkin laitoin yhdelle kasvattajalle eilen sähköpostia .

^ Meinasitko sie sitä nahkaa nyt ruveta tiedustelemaan? Kivaa!

Ite tässä oottelen vielä kasvattajan puolelta viestiä, kunhan ehtii käyttää nartun ultrassa että näkyikö siellä pötkylöitä ja kuinka monta.

Joo nahkaapa hyvinkin . Mä eilen kysyin miehekkeeltä että hommaisko lakulle kaverin(en ollut aikasemmin sille maininnut mitään toisesta koirasta) ja se oli mun yllätykseksi aika innoissaan asiasta.
Ni mitäs mitäs? Sullekkin on tulossa sk collie vai?:)

^ Mulle on tulossa corgimakkara, mutta oli mul kyl aika pitkään sk colliekin harkintalistalla. koon puolesta passaa pemu tähän elämäntilanteeseen paremmin, lisäks oon aivan ihastunu corgeihin.

^Okei . Toivottavasti ultrassa näkyy pentuja ja tietty mahdollismman monta.

muoks. niijoo ja ei se collie ihan heti ole tulossa,mutta mahdollisesti tässä ihan lähitulevaisuudessa

Ame, oliko sulle siis tulossa saksanpaimen vai vedinkö liian mutkat suorana johtopäätöksen kasvattajan sakemannipennestä? Jos, niin haluaisitko yksäröidä mistä on tulossa?

^ Vähän meni mutkat suoriksi. Beauceronia tässä metsästetään.

^Asia selvä! Ei muuta kuin metsästysonnea

Kamalaa tuskaa tämä koirakuumeisen ihmisen elämä! Päivässä menee monta tuntia koirarotuja läpi selaillen.
Erään rodun kasvattajaan olen ollut jo yhteydessä ja hänellä on tulossa toivottavasti pentue keväämmällä. Muttakun mutta... Rotu tuntuu sopivalta, mutta kasvattaja ei nyt ole reilun kuukauden takaisen puhelun jälkeen vastannut lähettämääni sähköpostiin. Enkä jotenkin kehtaa lähettää toista sähköpostia..

^ Tuo koirarotujen selailu ja tutkiminen oli kyllä mullakin jotenkin todella ahdistavaa ja tuskaista, tuntu että meni pää sekasin ja puolet rotujen ominaisuuksista unohtui toisia rotuja silmäillessä. Onneks on kc ja Rotukyselyt-palsta, ahdistus loppui kuin seinään kun sai muilta ihmisiltä vahvistusta pohdintoihin ja uusiakin ideoita.

Tee Annsku sillai että mietit pari jotain uutta kysymystä tai asiaa mitä "tuli muuten mieleen" ja laitat sähköpostiviestissä tälle kasvattajalle, ja sitten vaikka samalla tiedustelet ystävälliseen sävyyn että saapuikohan se edellinen viesti perille? Kyllä kasvattajalle kehtaa useamman viestinkin laitella, kun vaan muistaa kirjoitella asiallisesti.

Muoks. Tyhjäksi se mun kyttäämä narttu sitten jäikin... :( Harmittaa, mutta enempi kasvattajan puolesta kuin itseni. Pemuja kuitenkin tulossa jonkin verran tässä keväällä, jos niistä joku sopiva meillekin liikenis...

Hölmöltä tuntuu 14-viikkoisen pikkupiraijan omistajana tulla kirjoittamaan haaveilupulinaan, mutta kun miun hyvin kaukaiset haaveilut toisesta koirasta saivat tänään vähän uusia tuulia alleen. Aiemmin olen miettinyt, että toinen nahka olisi hirmuisen kiva ensimmäisen pariksi, mutta miun vanha cockerspanielikuumeeni onkin nyt sitten nostamassa päätään. Olisihan se kätevä, jos ison uroksen rinnalle tulisikin vähän pienempi koira... Keksin jo ihan huipun nimenkin!

Onneksi on Lennu, joka tiputtaa miut joka päivä takaisin maan pinnalle tekosillaan. En mie toista koiraa halua ottaa ennen kuin Leonard on saanut järkeä päähänsä.

/ Muoks. ^ Höh, tyhjäksi jääminen on kyllä niin kurja juttu. Muistan miten paljon se silloin vuosi sitten itteänikin harmitti. Tsemppiä kuitenkin uuden pentueen etsintään! :)

Ensimmäinen viesti tänne, jaiks! Pakko vaan tulla tänne pulisemaan kun lähipiiri ei jaksa enää kuunnella Eli täällä haaveillaan paimenpennusta, kasvattajan kanssa on jo vähän viestitelty, mutta vielä on loputtoman pitkä matka pennun tuloon....vielä en viitsi rotua kertoa, koska olen ikuinen pessimisti ja uskon että kaikki menee kuitenkin pieleen

naatti, on se hauskaa aina huomata, että kaikki mitä sä käyt läpi, mäkin olen käymässä läpi :D
Olen itsekin jo jostain täysin typerästä syystä alkanut himoitsemaan toista koiraa, vaikka Kurkokin on vasta tollanen raakile.

Jo ennen kuin Kurko saapui minulle, aloin tietenkin ottaa selvää oikein olan takaa kaikkea siperianhuskeihin ja bordercollieihin liittyvää ja nyt kun Kurko on esitelmöinyt ominaisuuksiaan (jotka olen todennut vastaavan täysin siperianhuskyä melkein kaikin puolin), niin kiinnostuin totaalisesti siperianhuskeista :D

Sen tiedän, että kun tämä yksi on kasvatettu kunnialla läpi, niin seuraavasta tulee puhdasrotuinen siperianhusky.

plaahplaah, peukut pystyyn, toivottavasti onnistaa! Ja nyt heräs mielenkiinto, minkä rotusta olet katselemassa?? ;D

Muistan kun mulla oli samanlainen olo, että melkein heti kun Joppe tuli niin haaveilin sille kaveria. Meinasin jo alkaa kartoittamaan tulevia pentueita tosissaan Jopen ollessa puolivuotias. Nyt se täyttää puoltoista vuotta kun kekaroitten pitäis syntyä ja mietin vaan, että toivottavasti ei ole vielä liian aikaista! Kyllä taaksepäin katsottuna maltti on valttia.

Onks täällä muita jahkailijoita, siis sellasia, jotka on haaveillu pennusta vuosia, mut asiaa miettii liikaa ja pennun tulo vaan lykkääntyy koko ajan? Musta tuntuu, et monet ottaa toisen koiran tosi nopeesti uuden jälkeen asiaa sen kummemmin stressaamatta ja murehtimatta. Mä taas murehdin esim. rahojen ja ajan riittävyyttä kahteen koiraan, haaveilen kyllä, mut silti se toinen koira tuntuu kovin kaukaselta. Kyllähän täälläkin on opiskelijoilla kaksi koiraa ja hyvin menee, mut jotenkin silti pelottaa, et miten kaikki sujuu. Tosin, jos hyvin käy, niin valmistun keväällä, joten en enää ees olis opiskelija pennun tullessa. Mut sit oonkin luultavasti työtön ainakin jonkin aikaa, joten mietityttää sekin, et miten pentu istuu siihen kuvioon. Äh, ehkä pitää vaan ottaa se pentu liikaa miettimättä ja murehtia asioita sitten, ku jotain murehdittavaa on.

Mulla on kanssa vähän tuo koirarotujen selailu menossa. Hyvin todennäköisesti se on aussie, joka tähän talouteen astelee myös seuraavaksi, mutta välillä sitä leikittelee ajatuksella, että mitä jos ottaisikin seuraavana jonkun helpon koiran. Näyttelylinjainen bc harrastavista vanhemmista on käynyt mielessä (koska työlinjaset ei ole yhtään mun juttu tässä rodussa) tai ehkä ihan vaan kotikoira, tyyliin kääpiösnautseri. Myös collieita oon mietiskellyt. Tai jos ei ihan helppohin mennä, niin sekalinjainen pitkäkarvabelgi olisi myös vaihtoehtona. Käyttösakemannin tai rotikan tahtoisin, mutta molemmilla roduilla on niin huonot terveystilanteet että ei kiitti.

Pentukuumetta mulla ei ole ollenkaan, eikä mulla pentukuumetta ollut sillonkaan kun Kertun ostin. Tuo nuorempi sheltti oli ilmeisesti niin kamala kakara, että se on tappanut mun pentukuumeen lopullisesti. Mutta kyllä sitä nyt vähän Kertun pentuaikoja kaipailee, pentuaika menee niin nopeesti ohi.