Koirat.com

Noin yleisestiottaen sanoisin, että ne turvavyövaljaatkaan eivät kyllä suojaa sitä koiraa törmäystilanteessa yhtään sen kummemmin kuin häkki. Kyllä se niihin valjaisiinkin kuolee. Ne koiran turvavyövaljaat (kunnolliset sellaiset) suojaa vaan autossa matkustavia ihmisiä, ettei koira lennä päälle.

Töpseli kirjoitti:

- ja miten hyvin verkko kestää silloin ja estää koiraa lentämästä matkustamoon?

Ei siinä takaboksin ja takapenkin välillä kannatakkaan olla mitään kuppaista koiraverkkoa vaan kunnon kalterit. Meillä on siinä ihan tukevat kunnon kalterit, jotka on kiinnitetty niskatukiin sekä kattoon. En tiedä saisiko noita isofixeihinkin kiinni. Kannattaa siis hankkia kunnollinen kalteristo siihen, niin se kyllä kestää sen siihen lentävän koirankin.

Onko olemassa joku merkki, joka valmistaisi oikeasti kestäviä turvavyövaljaita? Mulla ois ajankohtaisena ostaa isompi kuljetushäkki, mutta rupesin huvikseni tänään selaamaan vähän Mustin ja Mirrin turvavyövaljasvalikoimaa. Ainut edes vähääkään uskottavalta (=turvavyön solkeen kiinnitettävä pätkä oli kiinni valjaissa, ei siis minkään irrotettavan, säälittävän metalliklipsun varassa) vaikuttava merkkikin räsähti sitten kumminkin tässä videossa rikki.

Meillä penska (jokainen aikoinaan) on matkustanut ensimmäisen kotimatkan sylissä ja sen jälkeen siirtynyt suoraan takakonttiin. Tai eka taisi aikoinaan olla alkuun valjaissa penkillä, mutta sittemmin siirtyneet kaikki taakse. Näillä kakkosella ja kolmosella on ollut helppo siirtymä kun aikuiset on turvana. Meillä on turvanerkko erottamassa takakontin penkeistä.

^^Ne muovilukolliset eivät ainakaan kestä. Veikkaisin Allsafeja olemaan turvallisimmasta päästä. Tosin pidän edelleen mitä tahansa turvavyövaljaita lähinnä ihmisen turvallisuutena. En usko, että ne koiraa pelastaa niinkään, vaan todennäköisesti se kunnon kolarissa kuolee valjaiden aiheuttamaan iskuun.

Törmäystestikuvaa Allsafe-valjaista. Tuosta voi myös päätellä miten koiran käy.
https://www.youtube.com/watch?v=UvBqb0N7ixE

Meidän pentu on heti alkujaan ollut hyvä matkustaja. Omalla paikalla takapenkillä valjaissa, nukahtaa samantien tai makoilee muuten vaan paikallaan :D Eipä se siitäkään mitään tuumannut, kun kylmiltään heitin sen farkun takaluukkuun häkkiin.

Mutta tuota pitäisi opetella, että miten sieltä tullaan pois. Säntää samantien kun ovi aukeaa, vaikka ei ole edes saanut hihnaa irti Tuohan on aivan kuuro käskyille ulkona (corgit )... Ja yksin jäädessään panikoituu, ja huutaa, mutta en ole huomioinut vaan lähtenyt vaan pois, en tiedä kauanko metelöi, mutta kun takaisin menee niin makoilee rauhassa.

Meille kotiutui tässä viikko sitten kultaisennoutajan pentu ja heti kysymykseksi nousi, milloin kannattaisi laittaa koiraa farkkuauton konttiin? Autoilemme jonkin verran ja tärkeää olisi saada mahdollisimman pian pentu sinne totutettua. Nyt pari kertaa matkannut autossa pyykkikorissa takapenkillä, olen istunut itse vieressä. Hieman levoton meinaa olla ja haluaa kiivetä pois korista, jossain vaiheessa rauhottuu nukkumaan. Ja voiko sen pennun laittaa "sellaisenaan" sinne konttiin, vai tarvitseeko mitään erityistä? Se on niin kamalan pieni vielä Koiraverkko on toki hankinnassa, kunhan tuohon autoon vaan jostain moinen löytyisi!

vanillafrost kirjoitti:

Meille kotiutui tässä viikko sitten kultaisennoutajan pentu ja heti kysymykseksi nousi, milloin kannattaisi laittaa koiraa farkkuauton konttiin? Autoilemme jonkin verran ja tärkeää olisi saada mahdollisimman pian pentu sinne totutettua. Nyt pari kertaa matkannut autossa pyykkikorissa takapenkillä, olen istunut itse vieressä. Hieman levoton meinaa olla ja haluaa kiivetä pois korista, jossain vaiheessa rauhottuu nukkumaan. Ja voiko sen pennun laittaa "sellaisenaan" sinne konttiin, vai tarvitseeko mitään erityistä? Se on niin kamalan pieni vielä Koiraverkko on toki hankinnassa, kunhan tuohon autoon vaan jostain moinen löytyisi!

Itse en ole mitenkään vaiheittain lähtenyt opettamaan kontissa oloa. Nuorimmainen joutui kuljetusboksissa konttiin jo hakureissulla ja on siitä lähtien matkannut (ihan tyytyväisenä) siellä. Minusta tärkeintä on, että pentu ei pääse liikaa liikkumaan autossa, ainakaan niin, että aiheuttaisi vaaratilanteita itselleen tai muille. Autossa pitäisi oppia olemaan rauhallisesti paikallaan. Se koiraverkko kannattaisi minimissään olla blokkaamassa koiran kulkureitti ohjaamon puolelle, sekä jokin pehmustava alusta on yleensä hyvä - mutta myös jotain muuta voi olla tarpeen, mikäli pentu on kovin levoton.

Jos pentu on levoton, saattaa myös liikuskella, seisoskella, vaellella ja siksi esim. kaatuilla mutkissa, mistä voi pennulle aiheutua vahinkoa. Eli kannattaa pohtia, että pitäisikö kontissa olla myös pienelle pennulle joku tilanrajaaja, esim. alkuun kuljetusboksi/häkki ennen kuin osaa rauhoittua hyvin. Jos on iso auto kyseessä, pennulla voi olla vähän turhan paljon liikkumatilaa ja mahtuu myös äkkitilanteessa sinkoutumaan pitkän matkan.

Kyllä minä vaan laittaisin sen pennun heti konttiin, jos sen siellä kuuluu matkata. Mahdollisista ininöistä vaan ignore-moodia päälle ja tila esim. rajaamalla turvallisemmaksi, mikäli tarve vaatii.

Tällä hetkellä pentu 11vko ei ikävä kyllä pidä autoilusta. Lähtee lipettiin kun menen autolle päin, ei tule luo jos kutsuu tai houkuttelee namilla. No en kummemmin kyllä kutsukaan auton luona kun en näe siinä muuta kuin haittaa tällä hetkellä.
Olen nostanut pennun päivittäin auton kyytiin syömään jotain herkkua ja käynnistelen autoa ja ajetaan pihassa. Joskus en starttaa autoa, mutta availen ikkunoita tms puuhailen siinä kuskin paikalla. Pari kertaa vain ollaan oikeasti lähdetty jonnekin pidemmälle ajamaan. Mutta pennun suhtautuminen autoiluun on koko ajan ollut vähän takkuinen, veikkaan että pennulle tulee vähän huono olo autossa. Ei se paniikkiin mene, mutta ei halua tulla autoon ja on kyydissä vaisu, pyrkii heti ulos kun mahdollista.

Tänään vasta hoksasin käyttää vanhempaa koiraa apuna. Pentu oli pihalla vapaana huomiotta ja otin vanhemman koiran autoon herkuttelemaan. Käskin vanhemman koiran ulos ja kutsuin taas sisään herkuttelemaan muutaman kerran. Tänään syötiin myös iltapala niin, että vanhempi koira oli autossa ja pentu katseli sen syömistä, tuli jopa ihan autolle asti katselemaan. Pentu sai iltapalansa seisten ulkona kun itse istuin autossa ja pidin kuppia oviaukossa. Ehkäpä nyt ruokin sesset muutaman viikon autossa istuen :D ja lisäksi nostelen pentua edelleen autoon. Josko saisin ajatuksen autosta ja ruuasta yhdistettyä onnistuneesti.. tosin jos kaverilla tulee oikeasti huono olo liikkuvassa autossa niin ei se varmaan tule koskaan autoa rakastamaan.

Vanhempi koirakin on aina ollut hankala autoilun suhteen. Pienenä oksenteli kyydissä ja oli levoton ja kuolasi. Nykyään pyrkii autoon sisälle, haluaa kyllä mukaan, mutta melkein heti kun lähdetään liikkeelle alkaa se kuolaus ja vikinä. En ole siksi ottanut sitä ollenkaan aiemmin mukaan kun pennun kanssa on käyty autossa, ettei pentu ottaisi mallia. Mutta tänään tosiaan hoksasin että kannattaahan pennun ottaa mallia jos auto on paikallaan, silloin vanhempi koira hyppää intoa puhkuen kyytiin. Ensi viikolla pitäisi kyllä ottaa molemmat koirat kyytiin kun mennän eläinlääkäriin, toivottavasti menee hyvin eikä vanhempi koira hermoile liikaa lyhyellä matkalla.

Heippa, josko täältä saisi vähän vinkkejä pienen pennun autokoulutukseen..:-)
Minulta löytyy 8 viikon ikäinen pentu, jota autoilu kovasti jännittää. Pennun hakumatka oli meillä pitkä, n. 8h, joka meni kuin unelma: pentu nukkui vieressäni takapenkillä koko matkan. Hakumatkan jälkeen autosta on kuitenkin tullut pelottava paikka. Olemme matkustaneet kahteen otteeseen niin, että koira on päässyt matkustamaan jonkun sylissä. Tällaiset matkat ovat menneet ihan kivasti, on saattanut hetken inistä, mutta sitten rauhoittunut. Asun kuitenkin yksin, joten koiran pitäisi oppia matkustamaan ilman "syliä". Ollaan käyty kahdestaan koiran kanssa kaksi aivan parin minuutin ajomatkaa, jotka ovat päätyneet pellolle, jonne päässyt juoksentelemaan irti. Koira on matkustanut takapenkillä turvavyövaljaissa. Inisee koko matkan, jo ennen kuin auto käynnistyy, eikä malta rauhoittua ollenkaan (toki matkakin ollut älyttömän lyhyt). Pahoinvointia ei ole ollut.

On nyt parina päivänä yritetty käydä paikallaan olevassa autossa syömässä herkkuja, olen mennyt koiran kanssa istuskelemaan takapenkille. Näin käyttäytyy rauhallisesti. Tänään kuitenkin yritin siirtyä etupenkille, mutta ininä alkoi välittömästi, vaikkei auto ollut edes käytössä. Kuinka tästä tulisi edetä? Meille autoilun opettaminen olisi tärkeää, sillä asun alueella, jossa ei lähistöllä ole paikkoja, joissa koira voisi olla irti. Esimerkiksi metsään mennään siis autolla. Laitanko koiran vain kylmänviileästi taakse ja annan huutaa koko matkan? Vai tuleeko tästä vain traumoja? Kannattaako koiralle jutella kannustavalla/normaalilla äänellä matkan aikana vai olla vain tyystin reagoimatta ininään?

Minulla on pennut matkustaneet ihan pienenä sylissä, itse en siis aja autoa Siinä ovat tottuneet autoon ja kun ovat kasvaneet vähän isommaksi, olen laittanut häkkiin takapenkille. Häkki on kiinnitetty turvavöihin. Essi tosin oli pienenä sylissä niin levoton, että se matkusti häkissä heti kolmannella matkallaan. Autoillaan koirien kanssa aika usein. Minulla on 3 koiraa, chihuahua, kääpiövillakoira ja keskikokoinen villakoira. Auto on tavallinen 5-ovinen henkilöauto, eli takapenkki on ainoa paikka mihin häkit mahtuu. Toki jos kaikki ovat yhtä aikaa kyydissä niin takapenkille ei muuta mahdu. Yleensä on vain yksi koira kerrallaan mukana. Chihun kevythäkki on takapenkin jalkatilassa, se on ehkä turvallisin paikka. Häkki ei mahdu liikkumaan mihinkään suuntaan yhtään, eikä siis mene kasaankaan jos tulee kolari. Isommassa kolarissa ei taida oikein mikään paikka olla turvallinen, käyhän siinä ihmisillekin huonosti. Mutta häkissä ollessaan koira ei lennä mihinkään, jos häkki pysyy paikoillaan, jos on pienempi kolari, tai äkkijarrutus. Lähinnähän nuo on ihmisten turvallisuuden kannalta hyviä ratkaisuja. Villakoirilla on metallihäkit. Farmarin takakontissa kyllä käy koiralle huonosti jo pienessäkin peräänajossa, siis jos joku ajaa perään. Siellä on myös pakkasilla kylmä ja helteillä kuuma.