Koirat.com

Me haettiin Luna lauantaina ja se jäi heti maanantaina 8h yksikseen. Sille rajattiin alue keittiöön ja eteiseen ihan jo senkin takia, ettei niitä pissejä tarvinnu ehtiä ympäri kämppää ja kun 2 kissaa oli ja on toki edelleenkin. Koskaan ei tullu naapurit valittamaan joten en usko että kauheasti vinku sillon. Ja aion näin tehdä seuraavankin pennun kanssa, minusta kaikkein helpointa. Ellei sitten joku loma satu olemaan niin sitten toki vois harjotella lyhemmillä jaksoilla.

Jos teiltä löytyy kotoa iphone ja web-kameralla varustettu kannettava tietokone, tässä vinkki yksinoloharjoituksiin.

Lataa iphoneen ja kannettavaan skype, kirjaudu kumpaankin eri tunnuksilla sisään. Laita tietokoneen skypeen automaattinen vastaus päälle asetuksista. Näin pystyy soittamaan ilmaisen videopuhelun tietokoneeseen koska vaan muualla ollessa, näet ja kuulet mitä koira puuhaa silloin kun haluat. Kannattaa myös laittaa asetuksista niin, ettei kone mene virransäästötilaan verkkovirrassa (kannettava ei mene näin kiinni latauksessa ja skype pystyy vastaamaan puheluun).. Ei kannata soittaa meluisassa paikassa tai jutella koiralle, ettei se hätäänny äänistä. Meillä ollut hyödyllinen, tiedän missä mennään pennun yksinoloharjoitusten suhteen eikä tarvi huoletia.

^ ohhoh, etäkasvatusta

^^Kiitos vinkistä. Olinkin suunnitellut että jonkinlainen etävalvontajärjestelmä olisi hyvä, mutten tajunnut että skypellä toimisi.

Tuli mieleen lisätä että nopee netti pitää olla, ettei koira ihmettele outoo pärinää. Jos joku keksii miten äänet saa pois koneesta puhelun aikana niin kertokaa. Meillä on se nopein netti, ei juurikaan särise.

Opiskelijabudjetilla tää on ollu ihan hyvä valvontasysteemi :D Aion viedä pennun kerrostaloyksiöön syksyllä ja olis tärkeetä että se osaa olla sillon hiljaa kotona. Onkin viime aikoina ollut neljä tuntia inahtamatta (Milo on 13vk), mutta tekemisen puutteessa se on löytäny sähköjohdot ja rakastaa hyppimistä huonekalujen päälle opittuaan hyppäämään korkeammalle. Nyt lähinnä vakoillaan sitä siks että se on varmasti kunnossa.

Tänään on taas tullu huomattua että on tärkeää olla säännöllisesti yksin, ei saa tulla pitkiä taukoja. Meillä Riepu pian 6kk, joka osas olla nätisti yksin useamman tunnin eikä siitä mitään stressiä enää ottanut, on ottanu takapakkia. Kävi sit niin ettei kolmeen viikkoon ole ollut yksin kuin korkeintaan puoli tuntia pihalla (missä se on ihan eri asia ku koko ajan mielenkiintoisia hajuja ja tuoksuja, ei varmaan edes hoksaa olevansa yksin).

Oli sit eilen tunnin yksin ja tänään 2x1,5h, ja käy ihan ylikierroksilla koko koira. On tullut liikuntaa ja aktiviteettia ja saanut peuhata tänään kaverikoiranki kanssa, mutta on mulle älyttömän huomionkipeä ja ei millään rauhotu nukkumaan. On kyllä selvästi väsynyt. Tästä lähin teen tikusta asiaa johonkin että ois vähintään sen tunnin pari päivässä iha yksinään kotona...

Meille olis ehkä kesäkuussa tulossa pentu. Tuolloin olis mahdollista, että 6 ensimmäistä päivää olisin lomalla, mutta sitten työt kutsuu, ja pentu joutuisi olemaan 4-6h yksin. Mut mieltä, sujuiskohan tuo, jos harjoittelun aloittaisi noiden kuuden ekan päivän aikana? :)

Aaa kirjoitti:

Meille olis ehkä kesäkuussa tulossa pentu. Tuolloin olis mahdollista, että 6 ensimmäistä päivää olisin lomalla, mutta sitten työt kutsuu, ja pentu joutuisi olemaan 4-6h yksin. Mut mieltä, sujuiskohan tuo, jos harjoittelun aloittaisi noiden kuuden ekan päivän aikana? :)

Monilla pentu joutuu olemaan melkein heti sen 8h yksin päivittäin, ja ovat selvinneet. Eiköhän sullakin suju :)

Tuosta yksinolon ajankohdasta mistä Nenne aikaisemmin kirjoitti. Taitaa olla ainakin meidän kohdalla perää siinä että jos pennun jättääkin yksin eri aikaan päivästä kun normaalisti, se alkaa huutamaan.

Milo osaa olla nyt korkeintaan 6h hermostumatta yksin kotona. Ei oltu jätetty sitä kuitenkaan sen meilläoloaikana iltakahdeksan jälkeen yksin. Auta armias nyt kun ensimmäistä kertaa jätettiin se yksin illalla ku ajateltiin käydä kaupungissa. Hirvee huuto, puri jalkalistoja ja hyppi seinille. Takasin piti lähtee. Nyt tarttee keksiä iltamenoja et oppii oleen siihenkin aikaan yksin, muuten voi jäädä syksyllä opiskelijariennot väliin :D

Mulla on syntymässä pieni ongelma..
Meillä on 8 viikkonen boksu joka ei suostu olemaan yksin huoneessa, niin että näkee mut portin läpi.
Vinkkejä?

^ Mitä tarkoitat sillä, että ei suostu? Meinaan vain, että tuskin tuon ikäisellä pennulla on hirveästi vaihtoehtoja tai ei ainakaan saisi olla. Toisin sanoen jos pentu esimerkiksi huutaa, vinkuu, hyppii porttia vasten tms. ei siitä saa välittää. Pois pääsee vain, kun osaa olla rauhassa ja hiljaa. Piste. Ja näin tulee toimia joka kerta. Koira ei opi, jollei ihminen ole musta-valkoinen. Toisilla yksinolon opettelu kestää lyhyemmän ja toisilla pidemmän ajan. Oma tällä hetkellä 3v. narttuni on osannut heti 7-viikkoisesta asti olla nätisti yksin. Tämä uusin tulokas, nyt 9vko uros sensijaan huusi alkuun kuin hyeena, kun joutui jäämään yksin esim. treenikentän reunalle tai kotona kodinhoitohuoneeseen oven taakse. Kotona kuuntelin vielä viime viikollakin yhtäjaksoista huutoa melkein 1½h ennenkuin rauhoittui. Edelleenkin saattaa silloin tällöin vinkua ja huutaa, mutta selvästi tämä on kokoajan vähentynyt, kun itse en ole siihen missään vaiheessa kiinnittänyt mitään huomiota ja kotonakaan kodinhoitohuoneesta (yksinolopaikka öisin ja kun olemme avon kanssa töissä) ei ole pois päässyt ennenkuin on rauhoittunut. Pennun kouluttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja mustavalkoisuutta.. Tsemppiä!

^Juurikin tuota että huutaa ja hyppii... Luin myös jostain että yksittäisiin haukahduksiin ei saa reagoida, mutta jos menee ihan hirveeksi huudoksi niin pitää mennä huoneeseen huomioimatta pentua ja odottaa että rauhottuu. Ettei ahdistu. En sitten tiiä...
Mutta niinkun tuolla muualla jo sanoin ni kaipa mä oon kärsimätön.

Jep, kärsivällisyyttä vain. Kaikki pennut on niin yksilöitä, eikä yksikään opi hetkessä kaikkia asioita :) Tuostakin on varmasti monia mielipiteitä. Mä oon jättänyt tuon järjettömän huutamisen ja kiljumisenkin huomiotta ja se on kyllä auttanut eli vähenee päivä päivältä. Pentu kun helposti oppii sitten senkin, että järjettömällä huutamisella saa ihmisen tulemaan takaisin ja sen jälkeenhän ei varmasti ainakaan vähennä huutamista. En jaksa uskoa, että muutoin normaali, tasapainoinen pentu saisi mitään traumoja, vaikka sen antaakin huutaa. Oppii vain nopeammin, kun asiat ovat musta-valkoisia. Tästäkin voi tietysti joku olla eri mieltä. Mutta mä neuvoisin, että kokeile kärsivällisesti ainakin 2-3 viikkoa tuota kokonaan huomioimattomuutta, uskoisin että alkaa auttamaan :)

Kiitoksia vinkistä. Alotettiin jo tänää pikkuhetkillä, niin että näki minut kokoajan..

Tietäen noutajien tietynlaisen taipumuksen kaikenlaiseen omaan kivaan yksinollessaan, otan jotenkin kamalasti stressiä tuon pennun totuttamisesta yksinoloon.. Varsinkin kun Lionel on osoittautunut tosi hellyydenkipeäksi ja viihtyy sylissä sekä muutenkin pyrkii lähelle.

Yöt tuo jo nukkuu aitauksessaan, joka on mallia häkki + kompostiaidasta rajattu alue ja siinä se tulee viettämään myös yksinoloaikansa. Nostan Lionelin sinne välillä hetkeksi ja se on siellä viihtynyt tähän mennessä hyvin. Suurin osa sen leluista + puruluu on siellä ja kun sen sinne nostaa, se usein intoutuu leikkimään ja ei ole moksiskaan. Ei vingu perään, mutta yleensä vähän ajan päästä istahtaa katselemaan, että mikä oikein on meininki. En viitsi antaa sen istua näin kauaa, kun ajattelen, että kohta se alkaa piippaamaan ja pyrkimään pois aitauksesta (väärin?). Välillä se itse osoittaa tahtovansa aitaukseen (vielä ei ole mahdollista esim. avata porttia niin, että meidän ollessa paikalla sillä olisi vapaa kulku) ja silloin olen sen sinne myös nostanut. Paria-muutamaa minuuttia kauempaa tuo ei kuitenkaan ole aitauksessaan kerralla viettänyt. Kuinka nopeasti aitauksessa vietettyä aikaa + omaa etäisyyttä aitauksesta viitsii ruveta nostamaan? Onko se, että pentu alkaisikin vinkumaan ja hyppimään aitaa vasten ihan niin kamala takaisku kuin ajattelen sen olevan?

Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen! Vili ei ole joutunut olemaan yksin lainkaan (ollut kohta 2kk meillä jo), ainoastaan muutaman kerran ollut puolisen tuntia yksinään kun ollaan kaupassa käyty ja nekään ei sujunut kovin hyvin. Mutta nyt kun minäkin pääsin töihin taas niin eilen ja tänään Vili ollut 3-5 tuntia yksin ja ollaan laitettu se tuonne makkariin ettei nyt hirveesti tuhoja tekis täällä ympäriinsä ja ihan hyvä niin, eilen oli sängyltä revitty peitot ja tyynyt poies ja tänään kun laitoin peitot ja tyynyt vaatehuoneeseen jemmaan niin eikös tää ollut sitten silpunnut sänkyyn kauheet reiät kylkiin ja vähän muuallekkin. . Ja huutokonsertti on kova kun jää sinne yksinään (ihmettelen ettei oo naapurit tullu vielä valittamaan kun kerta rivarissa asutaan). Mitä tässä oikeen voisi tehdä että tottuis ja pystyis olemaan yksinään tekemättä tuhoja?
Mietin vaan miten oikeesti pieni corgipentu pystyy tähän kaikkeen mutta näemmä pystyy.
Tiedän että yksinoloa olisi voinut harjoitella paljon enemmän mutta se on aina jotenkin vain jäänyt .

^Kannattaa jättää pennulle luvallista tekemistä, johon voi purkaa energiaansa yksinollessaan. Esimerkiksi kongiin ruokaa, vessapaperirulliin/maitopurkkeihin herkkuja, luita tai muuta jäystettävää. Ja tosiaan, kaikki pennulle luvaton tavara pois saatavilta tai suojaan. Ennen yksinoloa voi tehdä rauhoittavia ja energiaa vieviä toimintoja, kuten nenänkäyttöä (namien etsiminen).

Tärkeää on ettei mene sisään silloin kun pentu huutaa tai meuhkaa, jottei pentu oppisi että äänellä saa omistajan takaisin. Odotat hetken aikaa kun tulee hiljaista ja sitten rauhallisesti sisään. Älä kiinnitä muutamaan minuuttiin huomiota pentuun, jotta pentu ei kävisi kierroksilla. Sama silloin kun lähtee kotoa, ei huomiointia ja lähtö rauhallisesti.

Ideaalisintahan olisi, ettei pentu kokisi yksinoloa suurena asiana, vaan luottaa siihen että omistaja kyllä tulee aina takaisin.

^Kiitos paljon neuvoista! Leluja ja luita ollaan sille sinne jätetty mut ei ole ilmeisesti ne ainakaan kiinnostanut että pitää kyllä kokeille noita muita.
Tarvii nyt ruveta reenailemaan tota yksinoloa ku avokilla alkoi juur neljän viikon loma ettei tuu taas sen jälkeen kauheena shokkina.

Apua! Miten saan opetettua tuon 10 vko pennun ollaolemaan yksin?! Neljän päivän päästä pitäisi olla yksin jo 4 tuntia, ehkä jopa 5! En pelkää tuhoamista, vaan sitä hirveää ulvomista mitä pitää nyt jo heti jouduttuaan aidan taakse vaikka itse olisin ihan aidan toisella puolella... :/// en häätöä tuon takia...

Eipä se tekeminenkään aina auta siihen aktiivisen pennun tuhoomiseen. Mä jätin aina yllin kyllin tekemistä ja sallittua silputtavaa, mutta silti tuo tuhosi. Tuhoominen loppui vasta 1v3kk iässä eli kannattaa varautua myös pidempään tuhoomiseen. Kaikki vinkit koitettiin mitkä saatiin ja mikään ei auttanut, ilmeisesti oli vaan tylsää työpäivien ajan yksin kotona.
Seuraavan pennun kanssa olen varautunut samaan, enkä järkyty enää mistään. Paitsi ehkä siitä jos marsut revitään häkistä ulos.. Toisaalta nyt ois toinen koira seurana pennulla eli välttämättä ihan saman mittakaavan tuhoomiseen ei päästä, mutta mistäs näistä noutajista ikinä tietää. Sehän voi olla jopa niin että tuo vanhempi herra yhtyy hommaan ja muistaa miten hauskaa se olli repia kamoja pitkin kämppää ja meillä siis myös revittiin seinää myöten sängyt ja irtotavarat ja kaikki mahdollinen. Ei paljon pystyny sänkyä tai seiniä piilottelemaan mihinkään. Ja ihan uskomattomiin temppuihin tuo pystyi, jos jemmasin tavaraa korkean lipaston päälle niin nekin oli saatu alas ja syöty.