Koirat.com

Minulla on 11 viikkoinen pentu. Olen totuttanut pentua pikku hiljaa yksin oloon, aluksi lyhyitä aikoja kerrallaan. Nyt olen kuitenkin palannut töihin ja pentu joutuu olemaan 5-6 tuntia arkisin yksin kotona. Yksin ollessaan pentu itkee ( ei toki koko aikaa ) ja on repinyt esimerkiksi sanomalehtiä, mattoja ym.. Muutaman kerran kun olen tullut töistä kotiin koira, olen kuullut koiran ulvovan. Naapurini on kertonut koiran itkevän yksin ollessaan. Onko tuo itkeminen normaalia noin pienelle pennulle? Loppuuko se jossain vaiheessa kunhan vähän kasvaa? Olen yrittänyt aina väsyttää koiraa ennen lähtöä, jotta se voisi jäädä nukkumaan. Minkälaista mielekästä tekemistä pennulle kannattaisi jättää, kun se jää yksin kotiin?

En ehkä vielä tässä vaiheessa olisi kovin huolissani tuosta itkemisestä.
Kunhan et vaan sitä virhettä tee, että menet takaisin kotiin jos pentu alkaa vinkua lähtiessäsi.
Itse lähden kotoa aina niin, etten sano mitään, jätän ruuan ja kongin koiralle ja menen ulos katsomatta koiraan.
Kaikille ei edes tuota kongia sovi jättää, koska mitä vähemmän koira yksinään touhuaa, sen parempi.
Pennulle ei siis mielestäni tarvitse jättää mitään aktiviteettia päiväksi, sen pitäisi lähinnä nukkua. Jos koira itkee puoli tuntia tai tunnin, se on ihan normaalia eikä kovin huolestuttavaa.

Kokemukesta viisastuneena, älä jätä sille pennulle mahdollisuuksia tuhota yksinollessaan. Jos se on vähän touhukkaampi yksilö, se sitten kyllä voi tuhotakin...

Olen samaa mieltä siitä, että vielä ei tarvitse huolestua itkemisestä. Ja varo menemästä sisälle silloin jos kuulet kotiin tultuasi sen ulvovan. Mene vasta sitten sisälle, kun koira on hiljaa.

Minä taas olen sillä kannalla, että koiralle kannattaa jättää jotain mielekästä tekemistä, että koira hoksaa, että tämähän on ihan kivaa jäädä yksinkin. Koiralla on myös tekemistä sen itkemisen ja ulvomisen sijaan, jolloin se jää helpommin pois. Itse opetin pentuni jäämään yksin kongilla, jota ei saanut muulloin kuin silloin, kun jäi yksin. Näin sillä säilyi myös mielenkiinto leluun. Kongista riittää tekemistä pitkäksikin aikaa, mikä taas väsyttää koiraa.

Oletko koittanut rajata pennun liikkumatilaa kotona? Joskus se auttaa, ja koiralla on turvallisempi olo pienemmässä tilassa, ja näin ollen koira on myös rauhallisempi.

kokeile jättää vaikka radioa päälle kun lähdet pois kotoa. Jos se vähän lievittäis ikävää. Ja jätä vaikka jotain sallittua tuhottavaa eli just mainoksia, tyhjiä maitotölkkejä yms. Ja lähtiessä ota vaikka rutiiniksi antaa koiralle kongi tai puruluu tms. jos se vähän tekis siitä yksin jäämisestä kivemman. Mutta älä tee numeroa silti siitä omasta lähtemisestä, eli ei siis mitään "mamma lähtee nyt töihin ja tuitui" juttuja sille pennulle vaan ihan normi askareet ja lähteminen niin että se ei oo mikään ohjelmanumero. Ja vaikka tietyt rutiinit aina ennen lähtöä, eli meillä esim. aamuvuoropäivinä menee näin: koira ulos, sen jälkeen ruoka ja kun lähden töihin niin saa purutikun tai pari mitä jää syömään. Lähtö tapahtuu niin etten juuri kiinnitä koiraan huomiota. Ja meillä lähes aina sama rutiini samassa järjestyksessä ja koira jo tietää että lähden kun haen keittiöstä purutikkuja. Itse oon luonu vahvan rutiinin sen takia että oma koira tuhos nuorempana yksin ollessaan. Jotenkin ne rutiinit hieman auttoi eli se tietty turva ja säännöllisyys edes välillä kun muuten teen vuorotyötä ja kaikki on meillä melko epäsäännöllistä.

Samoin kun tuut kotiin niin älä heti tervehdi pentua, riisu ensin rauhassa, älä edes juttele pennulle mitään eläkä kiinnitä siihen huomiota. Sit kun se on rauhottunut (jos on huutanut juuri ennen sun kotiintuloa tai vouhkaa muuten vaan kun meet kotiin) niin mee tervehtimään sitä iloisesti tai pyydä pentu sun luo tervehtimään. Meillä tääkin auttoi vähän, eli lähteminen ja tuleminen tapahtui eleettömästi alusta asti. Silloin se pentu ehkä ymmärtää että se on ihan normaalia että ihmiset tulee ja menee.
Nykyään kun tuo koira on jo aikuinen niin sille voi viakka jo lässyttää ennen lähtöä, ei siitä sekaisin mene, mutta pyrin silti vieläkin lähtemään melko hiljaa. Sama kotiin tulon kanssa, koira tulee moikkaamaan hössöttäen, mutta riisun aina ensin, puran kauppakassit ja sit vasta annan koiran tervehtiä.

Tietty kaikki pennut ei opi olemaan hiljaa tai tuhoomatta välttämättä ennenkuin ajan kanssa, vaikka tekis mitä. Mutta aina voi kokeilla asioita, se ei maksa mitään.

Muistan oikein hyvin, kun meille tuli tuossa vajaa vuosi sitten pieni Cavalierkingcharlesinspanielipentu kotiin... Onneksi toinen iloisista uusista omistajista oli silloin lomalla ja ehti olla pari kuukautta pikkuisen kanssa kotona, mutta sitten kun työt ja koulut jatkui, piti pennun olla jopa kahdeksan tuntia kotona yksin. Aluksi jätettiin televisio todellakin päälle, joka rauhoitti pentua, sekä kaikkea muuta puuhasteltavaa.

Koiralla oli kyllä paha tapa pyrkiä tuhomaan kaikkea kirjallisuutta käden ulottuvilta, huomattiin. Eli kirjat piiloon. Nykyään vuoden vanha koira osaakin jo yksin kotona olla, mutta tv ei sovi, sillä jos siellä vilahtaa/kuuluu muita eläimiä, niin tämähän alkaa haukkumaan...

Minulla on se ongelma, että pentu itkee jo kun laittaa aidan taakse, vaikka olisin ihan metrin päässä aidasta.. Ja kun vingunta ei ole mitään pientä vaan todella kpvaäänistä haukkumista ja ulvontaa . Pelkään vaan että naapureita haittaa, kerrottaessa kun asuvaan. Kolmen päivän päästä pitäis pennun olla jo väh. 4 tuntia yksin, ja on sellainen tunne ettei pentu lopeta ulvontaaikinä, vaan ulvoo koko yksinoloajan ... :/ apu olis tarpeen nyt!

^LAita se pentu sinne aidan taakse ja odota kun se on hiljaa, sillä hetkellä meet sen luo kun se on hiljaa. Ja tätä toistelet vähän väliä pieniä hetkiä kerrallaan. Joskushan sen on pakko hljentyä. Ei siis huomiota siitä huutamisesta ollenkaan. Muuta en oikein osaa neuvoa kun oma koira ei oo koskaan huudellut eikä pitänyt meteliä yksin ollessaan.

Joo, ei meilläkään ennen tälläistä ole ollut.. Miten muuten, pitäisikö koira jättää alueella, jossa näköyhteys ulko-oveen, vai voiko se jättää esim pesuhuomeeseen?

^En usko että sillä paikalla on niin merkitystä. Että ihan hyvin voi jättää pesuhuoneeseen. Meilläkin koirat on keittiössä yksinolot ja ihan hyvin on pärjänneet. :) Ja samaa neuvoisin mitä Eepi78 jo kertoikin. Eli pentu portin taakse ja odotellaan että on hiljaa.

Ja itse varmaan kokeilisin ensin tosiaan ihan niin että oisin itse kotona, pentu sinne pesuhuoneeseen ja itse pois näköpiirista, kun alkaa huutamaan, ei huomiota ja heti kun on hiljaa niin pennun luo. Sit vaikka sama heti uudestaan ja saman toistoa. JA välillä voi päästää pennun ulos ja vaikka parin tunnin päästä uusiks sama homma. Pieni hetkiä kerrallaan toistoa toiston perään. Ja kuten aiemmin taisin jo sanoa niin ei kannata tehdä siitä pennun yksin jättämisestä mitään numeroa. Pentu sinne huoneeseen vaan ja kävelet pois ilman sen kummempia "oo nyt kiltti pentu ja mamma nyt menee tästä ja lässynlää"-juttuja. Ja sama takaisin tullessa, kun se pentu on hiljaa niin kväelet vaan sinne huoneeseen etkä hetki huomioi pentua vaan annat hetken olla. Niin se oppii että se ihmisen lähteminen ja tuleminen on ihan normaali juttu eikä mikään iso tapahtuma sille pennulle. Muistaakseni itse aloitin ne lyhyet lähtemiset niin että pentu oli syömässä, kun se alko isyömään poistuin ovesta ja tulin heti samantien takaisin. Pikkuhiljaa laajensin poissaoloa ensin niin että vein roskat muutaman kerran, kävin tupakalla pihalla tms eli ihan lyhyitä aikoja. Tosin meillä ei koskaan ollut huutamis-ongelmaa eikä ole vieläkään. Lopulta sujui jo 4-5h yksin olot hyvin ja musta jopa tuntui ettei pentu ollut lähtemisestä moksiskaan, se saattoi vaan leikkiä kun lähdin ja vähän mulkaisi kulmien alta että "ai sä meet nyt". Ja usein jäin oven taakse vielä kuuntelemaan eikä koskaan meteliä ole kuulunut, samaa ovat sanoneet naapurit aina.
Mutta tuhonnut tuo on sit senkin edestä, eli mä itse koin tärkeenä just sen ettei siitä lähtemisestä tehdä sitä numeroa. Jokaiselle pennulle tietty toimii eri jutut, mutta mä oon pelannut ihan maalaisjärjen kanssa.