Pentu kerrostaloon?
Laraski48
Viestimäärä: 3
Olen juuri muuttanut kerrostaloon ja olen harkitsemassa koiranpennun ostoa.
Minulla on kokemusta koirista, niiden hoidosta ja peruskoulutuksesta.
Elämäni aikana on ollut vain kerran koira pennusta asti, mutta kyllä pyytelen apua asiantuntijoilta, jos vain pennun sitten päätän hommata.
Ongelmanani on se, että olen asunut omakotitalossa ja ekaa kertaa asun kerrostalossa, joten olen vähän ulalla koiranpentu + kerrostalo yhdistelmästä.
Joten haluaisin kysyä kokeneilta, että mitä kaikkea pitää ottaa huomioon esimerkiksi naapurit? Isännöitsijä? Asunnon omistaja? Pennun kaipuu äänet?
Eli ihan kaiken haluaisin tietää miten toimia, koska en halua ongelmia esimerkiksi naapureilta tai muilta mainitsemiltani henkilöiltä jne.
Koiran kasvatuksesta olen positiivisin mielen liikenteessä ja uskon että pystyn kasvattamaan koiranpennun ja totta kai osaan kysyä apua jos jossain asiassa on ongelmia.
Huolettaavaa tuo kerrostalossa asuminen.
Anteeksi jos kirjoituksessa on toistoa, olen kova toistamaan kirjoituksissani.
Mutta olisin hyvin kiitollinen mielipiteistä ja neuvoista asian suhteen.
"Jos poimit nääntyneen koiran ja teet siitä vauraan, hän ei pure sinua. Tämä on pääasiallinen ero koiran ja ihmisen välillä."
MissFields
Viestimäärä: 729
Veikkaan että riippuu todella paljon pennusta, miten elo kerrostalossa lähtee sujumaan. Oletko ajatellut sekarotuista vai rotukoiraa ja jos jälkimmäistä niin minkärotuista? Eräillä roduillahan tuo vahtivietti on vähän voimakkaampi kuin toisilla, jolloin rapun äänet voivat olla hurjan mielenkiintoiset..
Mä mietin kaikenlaista naapurien rauhoittamiseksi ennen pennun tuloa; ilmoitusten levittämistä rappuun, namiboksin laittamista oveen rapussakulkijoille (oveen lappu, jossa ohje, että heitä nami postiluukusta, niin koira tottuu pikkuhiljaa rapussa kulkijoihin, ja haukkuminen vähenee viikkojen kuluessa, kärsivällisyyttä pyydetään, luin jostain kirjasta), ja mitä kaikkea muuta.
Ihan turhaan huolehdin. Meillä oli 0 ongelmaa kerrostalossa asumisessa. Ainoastaan sisäsiistiksi opettaminen on astetta hankalampaa, kun alaovelle on kuitenkin se 5 min matka ja siinä ajassa pentu ehtii jo pissata..
Naapurit lähinnä ihmetelleet, että onpas hiljainen koira, ja tulleet joukolla rapsuttamaan.
Niin, isännöitsijälle ei tarvitse tietääkseni tehdä mitään ilmoitusta, mitä se sille kuuluu, mitä lemmikkejä sulla on kotona mutta vuokranantajalta kannattaa tarkistaa voiko koiraa ottaa asuntoon.
edit/ viestiketju pennun yksinoloharjoituksista
kaimari
Viestimäärä: 1
Laraski48 kirjoitti:
Hei!
Olen juuri muuttanut kerrostaloon ja olen harkitsemassa koiranpennun ostoa.
Minulla on kokemusta koirista, niiden hoidosta ja peruskoulutuksesta.
Elämäni aikana on ollut vain kerran koira pennusta asti, mutta kyllä pyytelen apua asiantuntijoilta, jos vain pennun sitten päätän hommata.
Ongelmanani on se, että olen asunut omakotitalossa ja ekaa kertaa asun kerrostalossa, joten olen vähän ulalla koiranpentu + kerrostalo yhdistelmästä.
Joten haluaisin kysyä kokeneilta, että mitä kaikkea pitää ottaa huomioon esimerkiksi naapurit? Isännöitsijä? Asunnon omistaja? Pennun kaipuu äänet?
Eli ihan kaiken haluaisin tietää miten toimia, koska en halua ongelmia esimerkiksi naapureilta tai muilta mainitsemiltani henkilöiltä jne.
Koiran kasvatuksesta olen positiivisin mielen liikenteessä ja uskon että pystyn kasvattamaan koiranpennun ja totta kai osaan kysyä apua jos jossain asiassa on ongelmia.
Huolettaavaa tuo kerrostalossa asuminen.
Anteeksi jos kirjoituksessa on toistoa, olen kova toistamaan kirjoituksissani.
Mutta olisin hyvin kiitollinen mielipiteistä ja neuvoista asian suhteen.
Hei!
Voit ihan hyvillä mielin harikta koiran ottamista kerrostaloon. Asumme kerrostalossa ja 12.8.2010
hautasimme yli 17-vuotiaan rakkaan, monirotuisen Tassu koiramme eläinten hautausmaalle. Kaipaus ja suru on suuri. Kerrostalossamme on useilla perheillä eläimiä, eikä mitään ongelmia ole ollut. Tassu ei koskaan haukkunut ovikellon soittoon, vaan odotti iloisena tulijoita. Tassu asui elämänsä kerrostalossa ja väitän, että onnellisena. Nyt on surun ja itkun aika, mutta varmaankin
hankimme vielä uuden koiran. Samaan kerrostaloon. Kaimari
Sarahia
Viestimäärä: 4470
MissFields kirjoitti:
namiboksin laittamista oveen rapussakulkijoille (oveen lappu, jossa ohje, että heitä nami postiluukusta, niin koira tottuu pikkuhiljaa rapussa kulkijoihina
Tätä en välttämättä suosittele. Koira oppii jokaisen äänen kuultuaan juoksemaan ovelle odottamaan namia (jopa vaatimaan haukkumalla sitä, jos ihmiset heittelevät nameja luukusta koiran haukkuessa) kun päinvastoin koiran pitäisi oppia olemaan välittämättä noista äänistä niin niistä tulee yhdentekeviä.
Rorys
Viestimäärä: 5244
kiharapaa83
Viestimäärä: 357
Tärkein huomioitava asia ennen pennun ottoa, että varmistaa asunnon omistajalta saako sinne koiraa ottaa.
Meillä ainakin koira oppi nopeasti ettei asunnon ulkopuolisiin ääniin tarvitse reagoida. Alusta asti olemme jättäneet yksin kotiin samoilla rutiineilla ja tuntuu nauttivan yksin olemisesta.
Meille tulee varmaan toinen koira myös tänne kerrostaloon parin vuoden sisällä.
mimmi
Viestimäärä: 256
kleinspitz Muru
(ja vierailevana tähtenä jenkki Juli)
MissFields
Viestimäärä: 729
MissFields kirjoitti:
namiboksin laittamista oveen rapussakulkijoille (oveen lappu, jossa ohje, että heitä nami postiluukusta, niin koira tottuu pikkuhiljaa rapussa kulkijoihina
Sarahia kirjoitti:
Tätä en välttämättä suosittele. Koira oppii jokaisen äänen kuultuaan juoksemaan ovelle odottamaan namia (jopa vaatimaan haukkumalla sitä, jos ihmiset heittelevät nameja luukusta koiran haukkuessa) kun päinvastoin koiran pitäisi oppia olemaan välittämättä noista äänistä niin niistä tulee yhdentekeviä.
Niin joo hyvä huomio. Tota en tullutkaan ajatelleeksi. Luin jostain. En soveltanut käytäntöön, kun ei tarvinnut.
Miizuli
Viestimäärä: 333
Viljo 07/11
♥ Muistoissa Pelle 11/08 - 09/15 ♥
Vilkko
Viestimäärä: 302
Miizuli kirjoitti:
^Kaimion kirjassa tuollainen vinkki annetaan, mutta en itsekään Sarahian mainitsemasta syystä sitä kokeilisi. Ja jos naapurissa sattuu asustamaan ihmisiä jotka eivät koirista pidä tai jopa vihaavat niitä saattaa sieltä luukusta lennellä muutakin kuin nameja.
Pakko tarkentaa, että siinä Kaimion kirjassa (Pennun kasvatus) tätä keinoa neuvotaan käyttämään silloin, jos pentu on jo oppinut huonoille tavoille, eli räksyttämään rapun äänille. Mutta jos mitään ongelmia ei alun alkaenkaan ilmene, niin eipä kai tarvita tätäkään jippoa.
Itselleni on myös tulossa parsonrussellinterrierin pentu kerrostaloasuntoon. Kyseessä on ensimmäinen koirani ja hiukan jännittää. Lähinnä tuosta sisäsiisteyskasvatuksesta hermoilen... Täytynee varautua siivoilemaan rappukäytävästä pissoja ja kakkoja kerran jos toisenkin.
Parsonrussellinterroristi Etta 07/10
Sarahia
Viestimäärä: 4470
MissFields
Viestimäärä: 729
Vilkko
Viestimäärä: 302
MissFields kirjoitti:
Juu, mekin mennään hissillä rappukäytävässä, eikä mitään vahinkoja rappuun ole tullut. Koira jo odottaa ja tietää pääsevänsä hetken päästä ulos, joten veikkaan että kadulle yleensä jaksaa pidättää. Pikkupennulle voi rappu olla muutenkin jännä paikka, ei se sinne tee. Meillä ei ole tullut mitään hätää bussissa/junassa/autossa yms. Liikaa jännittäviä tekijöitä ;)
Näin sitä viisastuu! Enpä tiennytkään, että pentu ei syliin tee tarpeitaan. Onko se siis ihan yleinen ilmiö, vai onko teillä vain ollut koirinenne hyvä tuuri? :)
Parsonrussellinterroristi Etta 07/10
Sarahia
Viestimäärä: 4470
Itse tein pentujen aamupisujen ja ruokinnan kanssa kerrostalossa usein niin, että ensimmäisenä aamulla nappaan pennun syliin, nappaan itselleni valmiina olevat vaatteet kainaloon ja menemme kylppäriin, jossa annan pennulle ruuan (ja samalla tässä vahdin sitä syömisen ajan) ja pystyn itse pukemaan. Kun pentu on lopettanut ruokailun ja lähtee kupiltaan nappaan taas syliin ja sitten viiletetään pihalle aamupisuille.
MissFields
Viestimäärä: 729
Vilkko kirjoitti:
Näin sitä viisastuu! Enpä tiennytkään, että pentu ei syliin tee tarpeitaan. Onko se siis ihan yleinen ilmiö, vai onko teillä vain ollut koirinenne hyvä tuuri? :)
Yleensä voisi sanoa näin miten Sarahia kuvaili. Pennutkin on erilaisia. Monesta lähteestä olen saanut lukea ettei koirat/pennut pissaa omaan tai ihmisen petiin, se olisi niille pyhä paikka tms. Mutta kyllä vaan mun koira on kussut sohvalle, mun sänkyyn kolme kertaa (kun on huomaamatta sinne kiivennyt) ja oman pedin sen viisi kertaa.. absoluuttista totuutta ei koirien kanssa taidakaan olla ;)
saippua
Viestimäärä: 65
Olemme nyt noin 3kk asustelleet pienen kultsi-pennun kanssa kerrostalossa, ja yhtälailla minua mietitytti, stressasi ja valvoin yöitä asian takia :D
Kaikki on menneet hyvin, ei ongelman ongelmaa! Sisäsiisteys taitaa meillä hieman venähtää, mutta se on lähinnä pitkien työpäivienkin takia. Vuokranantajalta kysyin lupaa koiraan, en muilta, mitä se niille kuuluu :D
Valitsin rotua kyllä senkin pohjalta, että tulemme asumaan kerrostalossa vielä tovin. Joten mitään vahti-viettistä koiraa en edes harkinnut :)
Annie
Viestimäärä: 30
Innostaisikohan tämä vain naapureita kuuntelemaan, että pitkääkö pentu ääntä ja valittamaan pikku jutuista? Kannattaisiko siis kertoa, olla ihan hiljaa vai sitten parin viikon jälkeen laittaa lappua, että meillä on pentu jo ollut, onko kuulunut ääniä?
Sipulu
Viestimäärä: 16096
Annie
Viestimäärä: 30
Itseäni pelottaa vain, että joku naapureista paljastuu esim. eläkeläiseksi joka asustaa päivät kotona ja ottaa asiakseen kuunnella kuinka monta kertaa koira päivässä haukkuu tai muuta vastaavaa.
kiivilintu
Viestimäärä: 2242
Naapurit on olleet osaksi ymmärtäväisiä ja osaksi ei. Naapurintädeiltä on saatu huudot jo siitä, että naapurirapussa oli valkoista koirankarvaa (joka kuulemma on lähtöisin meidän harmaasta koirasta, joka ei ko. rapussa ole koskaan ollut) ja että Jedi on pissinyt ja kakannut pihat täyteen. Itsehän siis korjataan kaikki kakat ja pissatetaan pihan ulkopuolelle. Plussaa naapureista sen verran, että vaikka toi kakara erehtyy toisinaan haukkumaan, niin ei olla saatu siitä valituksia!
Asutaan kolmannessa kerroksessa ja talossa ei ole hissiä, joten ollaan jouduttu Jediä kantamaan portaita jonkun verran. Varmaan omakoti- ja rivitaloasukkaiden mielestä se olisi tosi hankalaa, mutta itse en ole ajatellut sitä niin. Oma puolensa on se, että aamulla pissatus ei onnistu avaamalla ovea (itse päästimme rivitalossa asuessa koiran ensimmäisenä aamulla aidatulle pihalle) vaan joutuu vetämään toppavaatteet kainaloon ja marssimaan ulos ennen kuin itse ehtii vessassa käydä tai aamiaista syömään. Sama juttu tietenkin muissa lenkeissä. Tottumiskysymys tietenkin tämäkin.
Me ei laitettu mitään ilmoitusta, että meillä on koiranpentu, mikä tosin johtui siitä, että Jedi oli meillä jo mukana kun muutettiin, koska oltiin muutama viikko ehditty vanhassa asunnossa asua. Ei siis tosiaan meillä mikään paras sauma toi pennun tulo, kun iski muutto justiinsa samaan...
Itse en kadu yhtään koiran ottoa kerrostaloon, sen verran hyvin on kaikki mennyt!
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28097 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6264 |
Viestejä yhteensä | 545427 |
Uudet käyttäjät tänään | 2 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 5 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265759 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 28.03.2024 klo 12:00) |