Koirat.com

Varasin juuri sekarotuisen koiranpennun yksityiseltä myyjältä. Pentu tuodaan meille näytille Virosta tämän kuun viimeisellä viikolla ja satamassa saadaan päättää, ostammeko pennun vai jätämmekö myyjälle. Varausmaksua ei ole. Myyjä sanoi hoitavansa kaikki tuontimuodollisuudet Suomen Eviran vaatimusten mukaan. Pennut on madotettu, rokotettu ja sirutettu, eläinlääkärintodistukset ja passin saa pennun mukana. Ja hintaa 390€, johon sisältyy nuo kaikki ell-kulut, sekä kuljetus Suomeen. Nyt sitten alkoi mietityttää tämä pentutehtailu. Olen itse ollut Virossa hevostilalla töissä ja sieltä myydään jatkuvasti hevosia Suomeen, enemmän tekevät kauppaa Suomessa kuin kotimaassaan. Ja hevoset ovat hyvässä kunnossa. Eli sitä en pidä erityisen kummallisena, miksi nuo haluavat myydä koiranpentujakin Suomeen asti. Kyllähän Tallinnasta helposti Helsinkiin tulee, tosin jos myisivät pennut Viron sisällä, niitä ei tarvitsisi vielä tuossa iässä rokottaa tai siruttaa...Onhan siinäkin oma vaivansa. Pennuista ja emosta olen nähnyt kuvia, hyvinvoivan näköisiä kaikki. Tosin emon kuvan tuoreudesta ei voi tietää.

Nyt rupesin kauhulla lukemaan pentutehtailujuttuja ja olen kahden vaiheilla, pitäisikö hälytyskellojen soida päässä vai ei. Onko kellään kokemusta koiran ostamisesta Virosta? Löytökoiriakin olen katsellut, muttei ole löytynyt sopivaa. Vanha koiramme lopetettiin jokin aika sitten ja pentukuume on kova. Tuo varaamamme pentukin on vielä kuvien perusteella ihan täydellinen. Tällä hetkellä olisin siis vielä sitä ostamassa, paitsi jos myyjä ei suostu tekemään kauppakirjaa tai pentu vaikuttaa sairaalta.

Musutiu,
tee palvelus koko koirakunnalle, äläkä osta. Jos vaikka tämä "kasvattaja" koirineen olisikin ihan semikunnollinen, rohkaisee jokainen Suomeen myyty paperiton pentu silti näitä vähemmän kunnollisia lisäämään pennutusta jne, eivätkä kaikki ostajat osaa vaatia rokotuksia, ell-tarkkeja Eviran mukaan ym. jolloin kauppaa tehdään myös sairailla pennuilla

Tutulle tuli kadunmieheltä Tallinnasta aika ihanainen cockeri-labukka-mixi, joka oletetuista rokotuksista ja muista hoidoista huolimatta vietti aika hyvän tovin tiputuksessa elämän ja kuoleman rajalla parvon, matojen ja näistä johtuneen yleisen alikuntoisuuden takia. No, tämä koiraherra selvisi, mutta tutut sanoivat kyllä jälkikäteen, että olis vaan pitänyt uskoa ja olla ottamatta.

Toki se on sinun päätöksesi, ja onhan se nykyään hankalaa löytää "eettinen sekarotuinen pentu". Mulla ei siis ole mitään sekarotuisia, virolaisia tai virolaisia sekarotuisia koiria vastaan, vaan niitä ihmisiä, mitkä niitä tänne tuottavat.

jannie, Nyt olenkin tässä monta päivää yrittänyt selvitellä asioita, tentannut myyjää ja pistänyt virossa "agenttini" kyselemään myyjän perään :D Entisen työpaikan myötä minulla on onneksi edelleen suhteita Viroon päin. Eräs suomalainen Virossa asuva kaverini kyseli myyjän perään tutuiltaan, joista yksi ainakin oli Tallinnalainen eläinlääkäri. Mitään hälyttävää ei ilmennyt ja tämä kaveri itsekin (asunut virossa vuosia) oli sitä mieltä, että voin huoletta ostaa Virosta pennun, kunhan rokotukset yms on kunnossa. Myyjä sanoi, että kauppakirja tehdään Suomen Kennelliiton pohjan mukaan, eli saapahan sitten myyjän jälkikäteen vastuuseen jos koiralla todetaankin vaikka parvo tms. Tuskin myyjäkään uskaltaisi tuollaista kunnon kauppakirjaa tehdä, jos ei olisi puhtaat jauhot pussissa :) Ja Virossa kuulemma on tosi vähän kysyntää koirille (niin puhdas- kuin sekarotuisillekin), joten ei ole mitenkään outoa että myyvät niitä Suomeen. Suomen elintaso on kuitenkin edellleen parempi ja täällä asuu noin 4 miljoonaa ihmistä enemmän, joista suurin osa kuitenkin etelässä, eli Tallinnasta on suht helppo tuoda satamaan ja myydä. Tarkistan kuitenkin tarkkaan pennun passin, sirun, eläinlääkärintodistukset yms ennen kuin uskallan ostaa. :)

sanoisin että jätä ostamatta tai ole ainakin hyvin, hyvin kriittinen pentua tarkastaessasi ja jäitä hattuun, älä anna söpöyden sokaista!

tuttu oli hankkimassa viime talvena kääpiöpinseri-mix pennun virosta. Myyjä oli yksityinen, ja suomalainen kaveri toi pennun Helsingin satamaan Tallinasta. Pentu oli myyjän sanojen mukaan terveystarkastettu, rokotettu, sirutettu ja madotettu. Sillä oli passi ja kaupasta tehtiin kauppakirja, ei tosin kennelliiton. Tuttava sai monta kuvaa säpöön myyjältä, jossa narttu ja pennut näyttivät voivan hyvin ja olosuhteet näyttivät hyviltä. Kaupat tuli.

Jo satamassa tuttava huomasi koirassa jotain outoa. Se ei näyttänyt aivan kuvassa olleelta pennulta, ja sanoessaan tästä myyjälle (tai henkilölle joka välitti pennun) hänelle naurettiin päin naamaa että "luuletko että sulle tuodaan väärä koira". No, pentu oli hieman vaisu, mutta se nyt meni reissun piikkiin. Autossa pentu oksensi pariin otteeseen, mutta sekin oli varmaan autopahoinvointia. Kotona pentu söi hyvällä ruokahalulla ja leikki hieman, kävi sitten nukkumaan ilman kummempaa.
Aamulla pentu oli kuitenkin taas vaisu, ja oli yön aikana tehnyt parit löysät kakat sisälle. Ei oikein tahtonut syödä, eikä leikkiäkkään, vetäytyi vaan piiloon esim. pöydän alle ja nukkui. Tämäkään ei vielä huolestuttanut, olihan kaikki sille uutta uudessa kodissa. Iltaa kohden pentu kuitenkin rupesi ripuloimaan enemmän, ja lopuksi kakkasi ihan vaan vettä. ei vieläkään suostunut syömään eikä juomaan. Yö meni ripuloidessa ja aamulla tuli jo verta peräpäästä. Tuttavani soitti eläinlääkärille, joka koiran taustasta kuultuaan käski tulla heti vastaanotolle. Pentu oli tässä vaiheessa niin heikko että ei pysynyt jaloillaan ja verensekaista vettä valui peräpäästä melkein koko ajan.
Vastaanotolla pennulla todettiin parvo ja paljon matoja. Pentu vietti päivän nesteytyksessä, mutta eläinlääkäri arvioi illalla, että pentu ei luultavasti olisi enää elossa aamulla.
Kuitenkin se selvisi yöstä, ja oli aamulla pirteämpi, niin että eläinlääkäri oli jopa toiveikas. Iltamyöhään pentu sai kuitenkin pahan ripulikohtauksen, jonka jälkeen menehtyi.

Eläinlääkärissä todettiin myös, että pennun siru ja passissa oleva sirunumero eivät täsmänneet. Myyjä tai välittäjää ei saatu kiinni lukuisista yrityksistä huolimatta, ja tuttavalla ei riittänyt jaksamista viedä asiaa eteenpäin, en edes tiedä että tekikö hän rikosilmoituksen. No, ei se varmaan olis paljon asiaa muuttanut, kun kaikki yhteystiedot henkilöihin olivat tekaistuja.

Tarinani pointti oli se, että vaikka kaikki tuntuu olevan päällisin puolin kunnossa, myyjä vaikuttaa luotettavalta, pennun emo ja kasvuympäristö mahtavalta niin kannattaa kuitenkin olla hyvin kriittinen.
Onko sulla mahdollisuutta käydä itse hakemassa pennun?niin ainakin näkisit sen kasvuympäristön, että se ei ole tehtaasta kotoisin ym.
Tietysti voi tuuri käydä ja kasvattaja on rehellinen ja pentu juuri se, mitä on luvattu, mutta riski on myös suuri että kulut nelinkertaistuvat ja että sulle tulee todella suuri suru.
Toivottavasti teet oikean päätöksen, oli se sitten mikä tahansa!

Pentu tuli ja olen tyytyväinen :) Kasvattaja vakutti tosi mukavalta ja oli kiinnostunut pitämään jatkossakin yhteyttä. Passi näyttäisi olevan kunnossa, rokotukset, madotukset, sirukin. Ja pentu on hyvin käsitelty, antaa katsoa hampaat, korvat, leikata kynnet jne :) Eli uskoisin et hyvästä kodista on peräisin. Mut varmasti noita epäluotettavia kasvattajia ja pentutehtailijoita löytyy niin Suomesta kuin Virostakin, eli varovainen pitää aina olla. Ikävää, että tuollaista sattuu ihmisille, että juuri ostettu pentu alkaakin voida pahoin ja selviää vakava sairaus tai pentu jopa kuolee. Sellaista ei toivoisi kenenkään kohdalle :(

Minä olin noin 3-vuotta sitten ostamassa koiranpentua (rotukoira, mutta jääkööt rotukin nyt mainitsematta) Löysin sopivan kuuloisen pennun, hinta oli ok ja pentue oli kyllä rekisteröity. Lähdin kaverini kanssa pentua hakemaan, mutta paikanpäällä ilmeni, että pentu ei ollutkaan terve. Mietin kaksi kertaa lähdenkö ja jätän pennun ottamatta, mutta otin pennun mukaan tosin en suostunut siitä mitään maksamaan (vetosin rahattomuuteen ja tein osamaksu sopimuksen) Pennulla oli eläinlääkärin lausunto murtuneesta jalasta joka oli kipsattu. No mitään kipsiä jalka ei ollut nähnytkään ja vein koiran seuraavana päivänä eläinlääkärille. Koira kuvattiin ja todellisuudessa sillä oli niin paha kasvuhäiriö/ kehityshäiriö, että eläinsuojelullisista syistä suositeltiin heti sen lopettamista.

No voitte vain kuvitella, kuinka kasvattaja ja ihminen keltä koiran hain riemastui tästä. Eläinlääkäri teki asiasta ilmoituksen ja kasvattajan luona tehtiin tarkastus. Kasvattaja väitti, itse olevansa eläinsuojeluvalvoja ja että koira oli ollut täysin terve lähtiessään, tarina tosin muuttui moneen kertaan. Sain niin paljon eläinlääkäreitä ja eläinsuojeluihmisiä, sekä poliisin "tuekseni" että kasvattaja maksoi kaikki tutkimuskulut mukisematta. Myöhemmin sain kuulla, että asiasta ilmeni paljon muutakin ja koko kennelin toiminnassa. Koira palautui kasvattajalle ja siellä päässä viranomaiset huolehtivat, että pentu vietiin lopetettavaksi. Kennelin sivuilla lukee, että koira sai tapaturmaisesti vamman ja menehtyi... Niinpä niin! Sakkoja ainakin tämä kasvattaja sai ja pitkään yritti selitellä ja puolustella asiaa.

Tiesin pennun mukaan ottaessani, että tästä tulee isompi juttu ja päällepäin näki että ennuste ei ole hyvä koiran kohdalla, mutta eipä ollut minun kohdalla ensimmäin laatuaan.

Jos tulee vastaan epämääräisen oloinen kasvattaja tai näkee, että kaikki ei ole kondiksessa, niin ennemmin tekee eläinsuojeluilmoituksen, kuin lähtee "pelastamaan" eläintä.

Pakko nostaa tää asia vielä esille! Ostin itse viimevuoden tammikuussa kyseiseltä naiselta/perheeltä paperittoman chihu/toypennun. Mietin kyllä hetken aikaa kun ensin puhuttiin vain chihusta, mutta kun mentiin katsomaan oli se muuttunu latviasta tuoduksi chitutoyksi.. päästiin kyllä sisälle ja nähtiin asunto ja muita pentuja. tollerit olivat kaikki ulkona tuolloin. Aluksi nainen oli todella mukava ja kaikkea, mutta puolen tunnin kuluttua alkoi hermostumaan ja odottamaan, että lähtisimme. koira kuitenkin lähti mukaamme. Kaikki on mennyt loistavasti ja koira ollut kaikin puolin terve, pirteä ja ihmisrakas. Itse en myöskään tuolloin löytänyt mitään keskusteluja kyseisestä tapauksesta. toisaalta harmittaa, että on tukenut tuollaista toimintaa, mutta aina kun tuota pikkuista vilkaiseekin, katumus häviää! :/ valitettavasti kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin. olisin mielelläni ollu yhteydessä muun pentueen ostajiin mutta en ole saanut selville ketään heistä :(

Tuli tässä mieleen eräs tapaus, mutta kyse oli kissanpennusta. Tuttuni osti kissanpennun (ei mitään tietoa kissanpennuista, ajatteli kasvattajan kertovan kaiken tärkeän ja vähemmän tärkeän). Kävi hakemassa pennun omistajan kotonta, siellä kaikki oli hyvin, paitsi että kaikki 4 pentua olivat erihuoneissa toisistaan, tämä kuulemma sen takia, että vieroitetaan toisistaan. Tuttuni ihmetteli sitä kun kissa oli kovin pieni, mutta rakastui juuri tähän pieneen kokoon. Kyseli sitten kasvattajalta että mitä ruokaa on antanut ja näin. Tuttuni otti kissan mukaansa, ja lähti kotiin kaupan kautta. Kissa ei ulostanut MITÄÄN (ei pissiä eikä kakkaa) pariin vuorokauteen ja tuttuni soitti eläinlääkääriin. Selvisi, ettei kissanpentu juurikaan ollut saanut kissaäidin maitoa, vaan suoraan kissan pennunruokaa.. Eli ruuansulatus ei toiminut vielä, koska pentu ei ollut edes luovutusiässä. Ei mitään hajua, paljon kissasta tuttuni maksanut, mut säälittää kyllä se pentu. :/ Otti myös useasti yhteyttä kasvattajaan tästä tilanteesta, eikä kasvattaja ottanut enää yhteyttä takaisin, tai vastannut yhteydenottoihin. :/ surullisia tälläiset tapaukset :( onneks lääkityksellä saatiin kissa kuntoon!

"Itse en myöskään tuolloin löytänyt mitään keskusteluja kyseisestä tapauksesta. toisaalta harmittaa, että on tukenut tuollaista toimintaa, mutta aina kun tuota pikkuista vilkaiseekin, katumus häviää! :/ valitettavasti kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin."

Tuo taitaa olla monesti se ongelma, vilkaistaan sitä söpöä ylihintaista pentutehtaan tuotosta, niin kaikki katumus häviää. Musta siinä eilisessä dokkarissakin olin kuulevinani, että sen yhden sairaan pikkumiksin omistaja oli sitten mennyt ja ottanut toisenkin (ilmeisesti eri paikasta, mutta haloo silti)..Tulee vähän sellainen fiilis, että on kivaa surkutella sitä mistä oma koira on lähötisin. Sitten voi muita valistaa ja kiillotella omaa sädekehää ja iloita niistä säästetyistä satasista. Sitten kymmenen vuoden päästä kun on aika hankkia taas koira, niin otetaan taas se paperiton mistä halvimmalla saadaan "kun tää kasvattaja aluksi vaikutti ihan erilaiselta kun se pentutehtailija, sitte vasta kun pentu oli jo ostettu hoksattiin että se olikin ihan samanlainen "...Onneksi osa niistä, jotka joutuvat maksamaan siitä halpispennusta kalliit oppirahat tuntuu ottavan aiemmista virheistä opiksi...

bvvk kirjoitti:

Musta siinä eilisessä dokkarissakin olin kuulevinani, että sen yhden sairaan pikkumiksin omistaja oli sitten mennyt ja ottanut toisenkin (ilmeisesti eri paikasta, mutta haloo silti)..

Ai se mies? No just..

Kyllä mä ainakin olen oppinut yhdestä paperittomasta niin paljon vaikka sen kanssa ei olekkaan ollut terveyden kanssa mitään häikkää, siis puutteellisesta hoidosta johtuen tms. Ei kiitos enää ikinä. Ja ilmeisesti avokkikin jo samaa mieltä, hän kun tuon rotikan silloin hankki. Oli siis tälläinen tyypillinen "takakonttipentu".

Joo se mies juuri. Tai kun mun mielestä se sanoi jotain, että niiden toinen kahden pienen rodun sekoituspentukin oli isompi kuin se sairas koira. Voihan se olla että se oli jo ennestään niillä ja vaan vertasi niitä pentuaikoja keskenään. Onnistuin kuitenkin saamaan sen vaikutelman että koira olisi tullut sen sairaan jälkeen, vaan vannomaan en mene...

Tuo juuri onkin niin naurettavinta, että vaikka huomattaisiinkin, että kyseessä on mitä luultavammin pentutehtailija, koira ostetaan sieltä silti, koska se HALUTAAN PELASTAA! Herra jestas sentään! Samalla kun "pelastat" sen koiran, tuet sitä pentutehtailijan toimintaa. Jätä se pentu sinne, soita eläinsuojeluviranomaisille ja käske mennä tarkistamaan. Jos ja kun eläinten olot on huonot, eläimet otetaan sieltä pois ja viedään eläinsuojeluyhdistysten hoiviin. Sieltä voit sitten käydä hakemassa sen pentusi, eikä pentutehtailija silloin saa siitä penniäkään, vaan rahat menee eläinsuojeluyhdistykselle.

Sen takia itsellä pisti vihaksi, kun tuossa ohjelmassakin toimittiin noin, että ne vatipää toimittajat ostivat koko pentueen. Äly hoi, älä jätä! Kyllähän ne siinä sanoi että "toimintamme oli hieman kyseenalaista...", mutta näyttivätpä samalla taas hyvin mallia muille miten toimia. Tai siis miten EI pitäisi toimia.

^tuota ihmettelin minäkin että menivät sitten ostamaan koko setin alaikäisiä pentuja, ja "kyllä näille sitten on helppo löytää kodit kun kasvavat jne" vähän vei pohjaa koko jutulta.
Olen ehkä julma, mutta varmasti suurin osa pennuista pitäisi lopettaa jo siellä alkuperämaassa (siis olettaen että kaupustelutehtailutoiminta on ensin paljastettu), luulisi vähän hidastavan joidenkin trokarien saati "kasvattajien" toimintaa. Mutta helppo se on tässä huudella, kun ei ole joutunut tekemisiin asian kanssa eikä siten myöskään "altistunut" suoranaiselle tunnekuohulle, minkä luulisi tyrskähtävän pintaan heillä jotka tuolla jollain tavoin yrittävät koirien hyväksi työskennellä (toivottavasti juurikin muilla tavoin kun noita pentuja ostamalla)

Ja todella useinhan nuo pennut joudutaankin lopettamaan, tai kuolevat itsestään parvoripuliin.

Meidän hakuryhmän koutsi on Viikissä eläintenhoitajana, ja hän kertoi että useamman kerran viikossa tulee noita Viron pentuja vastaanotolle, ja todella suuri prosenttimäärä joudutaan lopettamaan, kun ovat niin huonossa kunnossa. Monet tosiaan täysin alaikäisiä, ja matkustamisen aiheuttama stressi on sitten laukaissut parvoripulin, joka on luonnollisestikin niin pienille pennuille todella kova pala.

Löysin tämän viesti ketjun kun googletin koirani isää. Eli meillä on Tolleri uros syntynyt 8.10.2010. koira on haettu turusta. Aiemmissa viesteissä joku mainitsi myös Netan joka siis on meidän Ransun emä. Meidän koira on rekisteröity ja terve, oli jo tullessaan. Eli nyt haluaisn tietää onko muiden "euran" pennut Ransun siskoja tai veljiä vai onko tässä edes kyse samasta "kasvattajasta"?

Oma tolleri urokseni on syntynyt ilmeisesti Eurassa.
Itse en tätä tiennyt pentua hankkiessa, ongelmahan oli siinä, että pennut myytiin Turun lähellä, myytiin "vahinkopentuina".
Pojan emä ona ainakin rekisterissä, isästä ei ole tietoa.
Enkä osannut varoa, sillä tunsin tämän henkilön, mutta kiertoteitse kuuli pajon juttua. Onnekseni koira on ollut terve ja hermot ovat hyvät.
Tämmösiäkin tapauksia kannattaa siis varoa.

En tiennyt mihin ketjuun laittaisin tämän kysymyksen joten tulin tänne kysymään.
Olen etsiskellyt pientä koiranpentua jonkun aikaa eri paikoista ja nyt törmäsin tosi ihanan näköisiin pentuihin kelt. pörssin sivuilla. Linkkiä en viitsi laittaa etten riko sääntöjä, mutta kerron vähän ilmoituksesta. Siinä kerrotaan pentujen olevan Jackrusselmixejä, jotka ovat tottuneet lapsiin, toisiin koiriin ja kissoihin ja jotka on sirutettu, madotettu ja tarkastettu josta todistus. Kyselin tarkemmin ja koirat ovat Virossa, jotka tuodaan Suomeen.
Aluksi innostuin, mutta nyt en enää tiedä. En ole todellakaan rasisti, mutta olen kuullut kauhutarinoita virosta tuoduista pennuista, pelkään pentutehtailua.
Onkohan täällä palstalla joku ottanut pennun virosta tai onko jollain muuten vain kokemusta asiasta?

^ Lähipiiriini kuuluu Baltiasta kotoisin oleva henkilö jonka veljen tyttöystävän fretillä teetettiin poikasia. Koska yksi näistä poikasista oli tulossa anyway Suomeen, päätettiin muitakin poikasia kaupata muistaakseni ainakin Apulassa.

Eli kaikki "etelästä" tuodut lemmikkieläimet eivät ole pentutehtailun tulosta. Kannattaa ottaa selvää mahdollisimman tarkkaan myyjästä ja kysellä mahdollisuutta käydä Virossa katsomassa pentuja.

Keltaisessa pörssissä tosin on liikkunut ilmoituksia mm. lemmikkiapinoista, jotka taitavat olla kiellettyjäkin tässä maassa. Kannattaa suhtautua varauksella, mutta mikäli kyseiset pennut kiinnostavat, ota kunnolla selvää taustoista.

Saranna kirjoitti:

Siinä kerrotaan pentujen olevan Jackrusselmixejä, jotka ovat tottuneet lapsiin, toisiin koiriin ja kissoihin ja jotka on sirutettu, madotettu ja tarkastettu josta todistus. Kyselin tarkemmin ja koirat ovat Virossa, jotka tuodaan Suomeen.
Aluksi innostuin, mutta nyt en enää tiedä. En ole todellakaan rasisti, mutta olen kuullut kauhutarinoita virosta tuoduista pennuista, pelkään pentutehtailua.
Onkohan täällä palstalla joku ottanut pennun virosta tai onko jollain muuten vain kokemusta asiasta?

Sen perusteella, että pennut on sirutettu, madotettu ja tarkastettu niiden olot voivat olla varsin ok, mutta yhtä vähän niistä voidaan sanoa kuin vastaavasta ilmoituksesta Suomessa. Asiallisesti pidetty pentue Virossa ei ole sen isompi riski kuin asiallisesti pidetty pentu täällä meillä.

Suhtautuisin silti aina suurella varauksella etelä- ja itärajan takaa tuleviin pentuihin tai jopa kokonaisiin pentueellisiin. Valitettavasti niillä sun kuulemilla kauhutarinoilla on juurensa karussa todellisuudessa ja Suomeen tuodaan jatkuvasti halpatuotantoa olevia koiria, niin seropeja, paperittomia kuin paperillisiakin rotukoiria. Koiranpennun ottamisen ei tarvitse olla mitään ydinfysiikkaa, mutta kannattaa valita pentunsa paikasta, jonka pääsee tarkastamaan tai vähintään myyjältä, johon täysillä luottaa. Pennun tuominen muualta mutkistaa tätä aika rankasti ja jos omat hälytyskellot soivat, ne soivat ehkä syystä. Russelimiksejä syntyy myös Suomessa, ei ehkä nyt, mutta kuukauden tai kolmen kuukauden päästä, ensi talvena tai jotain.

Nyt huomasin että samalla myyjällä on useita muitakin pieniä rotumixauksia myynnissä, tai siis useita pentueita. Olen saanut häneltä useamman viestin koskien eri pentueita ja suht sama teksti kaikissa joten mä taidan jättää väliin. Voihan olla (ja varmasti onkin) että pennut ovat hyvin hoidettu mutta itse odotan mieluummin sitä sopivaa pentua kotisuomesta jotta emänkin tapaaminen ja muu on helpompi järjestää. Ja jotenkin mulla ne hälytyskellot alkoivat soimaan vaikka myyjä asialliselta vaikuttakin.