PENTU TULEE TALOON - Lauantaina, 19.06.2010 klo 20:16
Uros vai narttu?
banaani
Viestimäärä: 2252
täällä ollaan uroslinjalla, oikeastaan kaikki koirat joita on elämässäni ollut, ovat olleet uroksia, joten olen kai sitten hieman urautunut vain tähän yhteen vaihtoehtoon :D Seuraava koirakin joidenkin vuosien päästä tulee olemaan uros. Asiaan liittyy myöskin jollain tapaa se, että tulen ihmisistä miesten kanssa paremmin toimeen kuin naisten :D
Bosse
Viestimäärä: 14
Itsekin kuulun tähän "urospuolueeseen", tosin nyt on toinen koira mietinnässä ja mietin kumpi olisi parempi?
Tällä hetkellä nuori sekarotuinen uros, ainakin vielä alistuvainen ja pehmeä sekä sosiaalinen. Toisenkin koiran haluaisin uroksen, vaativampi yksilö mielessä ehkäpä.. Mutta onko ottaa toinen uros kaveriksi, jos ei tulekaan aikuisena toimeen? Olisiko narttu parempi?
Uros leikataan, tulee kumpi tahansa. Uusi koira leikataan myös.
Onko mitään vinkkejä, kokemuksia, neuvoja annettavaksi?
Tällä hetkellä nuori sekarotuinen uros, ainakin vielä alistuvainen ja pehmeä sekä sosiaalinen. Toisenkin koiran haluaisin uroksen, vaativampi yksilö mielessä ehkäpä.. Mutta onko ottaa toinen uros kaveriksi, jos ei tulekaan aikuisena toimeen? Olisiko narttu parempi?
Uros leikataan, tulee kumpi tahansa. Uusi koira leikataan myös.
Onko mitään vinkkejä, kokemuksia, neuvoja annettavaksi?
NasuFani
Viestimäärä: 25
Mäkin mietin, olisiko uros vai narttu sopivampi meille. Molemmissahan on hyvät ja huonot puolensa, uroksissa merkkailu ja nartuissa juoksut ja niihin liittyvät sotkut ym.
Tuttujen uroskoirista en oo saanu hirveen hyviä kokemuksia, mutta isäni entinen koira oli narttu ja ei digannu sen juoksuista. Eli tässä on fifty-fifty-tilanne
Mutta eikö leikkaamalla saa noita haittapuolia (esim. merkkailu) pois?
Tuttujen uroskoirista en oo saanu hirveen hyviä kokemuksia, mutta isäni entinen koira oli narttu ja ei digannu sen juoksuista. Eli tässä on fifty-fifty-tilanne
Mutta eikö leikkaamalla saa noita haittapuolia (esim. merkkailu) pois?
Paw's Mystery Denice Vanilla "Muffe" 27.2.-11 ♥
Chantel
Viestimäärä: 81
Itse olen aina ollut uroskoirien kannalla, vaikka aikaisemmat karkailikin aina tyttöjen perään (no olivat ihan palikoita muutenkin, ei terrierejä enää kiitos ) mutta nyt tuli sitten kuitenkin narttu avokin pienoisesta painostuksesta Tykkään kyllä juuri tuosta nartun pehmeydestä, mutta ei kyllä ns. usko kerralla kaikissa asioissa; seuraavallakin kerralla koitetaan että jos nyt saisi kiertää käskyn. Juoksuongelmia tuskin meille tulee hirveästi, sillä tuo on kyllä tarkoitus leikata sitten ekojen tai muutamien juoksujen jälkeen, sillä perhepiirissä niin monta urosta ja kun pentuja en aio missään vaiheessa alkaa kasvattamaan niin säästyy monelta murheelta nyt ja vanhempana :)
saije
Viestimäärä: 4425
Olen ollut yleensä aina enemmän uroksen linjoilla jo pelkästään sen vuoksi, ettei tarvitse metsälle mentäessä miettiä juoksuja ja astumisia.
Mutta nyt meille onkin tulossa narttu.
Syinä niinkin yksinkertainen kuin että koemme nartun olevan luonteeltaan lempeämpi kuin uros ja emme kolmatta urosta metsästyskoira laumaamme halua, sillä vanha herra on ollut tukka nuottasilla jo nuorimman herran kanssa enemmän kuin muutaman kerran.
Mutta nyt meille onkin tulossa narttu.
Syinä niinkin yksinkertainen kuin että koemme nartun olevan luonteeltaan lempeämpi kuin uros ja emme kolmatta urosta metsästyskoira laumaamme halua, sillä vanha herra on ollut tukka nuottasilla jo nuorimman herran kanssa enemmän kuin muutaman kerran.
Valkoinen ruotsinhirvikoira "Nimue" Syntynyt 26/3/11 ♀
Valkoinenpaimenkoira "Nila" Syntynyt 14/12/12 ♀
Valkoinenpaimenkoira "Loru" Syntynyt 13/9/15 ♀
Karjalankarhukoira "Lyyra" Syntynyt 15/6/17 ♀
Valkoinenpaimenkoira "Nila" Syntynyt 14/12/12 ♀
Valkoinenpaimenkoira "Loru" Syntynyt 13/9/15 ♀
Karjalankarhukoira "Lyyra" Syntynyt 15/6/17 ♀
Liinuska
Viestimäärä: 1312
Itselläni ollut aikaisemmin kaksi narttua. Pystykorva-mix ja rotikka.
Mietin kuumeisesti uroksen ja nartun välillä.
Listasin, että uros varmaan tulee paremmin toimeen alakerran kahden nartun kanssa, kuin narttu rotikka. Mutta sitten taas jännitti se, että jos uros onkin kova merkkailemaan kaikki paikat läpi jne.
Noo, tilanne ratkesi sitten siihen, että jahkailin liian kauan ja kaikki nartut oli jo varattuina Uros tänne sitten tuli, enkä ainakaan vielä ole harmitellut
Hevosten kanssa ehdottomasti orit ja ruunat onn niitä mun komppiksia, tammojen kanssa ei meinaa säveltä löytyä :D Nyt on valmennuksessa tamma heppa ja välillä meillä soi vähän väärillä nuoteilla yhteistyö
Oman ruunani kanssa taas on just eikä melkein nuotilleen
Mietin kuumeisesti uroksen ja nartun välillä.
Listasin, että uros varmaan tulee paremmin toimeen alakerran kahden nartun kanssa, kuin narttu rotikka. Mutta sitten taas jännitti se, että jos uros onkin kova merkkailemaan kaikki paikat läpi jne.
Noo, tilanne ratkesi sitten siihen, että jahkailin liian kauan ja kaikki nartut oli jo varattuina Uros tänne sitten tuli, enkä ainakaan vielä ole harmitellut
Hevosten kanssa ehdottomasti orit ja ruunat onn niitä mun komppiksia, tammojen kanssa ei meinaa säveltä löytyä :D Nyt on valmennuksessa tamma heppa ja välillä meillä soi vähän väärillä nuoteilla yhteistyö
Oman ruunani kanssa taas on just eikä melkein nuotilleen
Malinois narttu RP Stara s. 9.9.2014 "Tara"
Rottweiler uros Roni s. 1.2.2011 - 1.12.2014
Rottweiler uros Roni s. 1.2.2011 - 1.12.2014
_lappalaishullu_
Viestimäärä: 173
Itselleni on tulossa koiranpentu viikon päästä,joka on uros. Ihan ensimmäinen koira. Saa nähän minkä luonteinen tulee,toivottavasti ei aggressiivinen tai vilkas.
Kummassakin nartussa ja uroksessa on puolensa. nartuilla juoksuaika voi tuottaa ongelmia ja ne saattavat silloin käyttäytyä vilkkaammin kuin normaalisti tai jopa aggressiivisesti, muutenhan narttusen sanotaan olevan kilttejä,jopa uroksia kiltempinä,mutta toki on yksilöitä jotka ovat sitten vilkkaampia. Se pentue mistä itse haen koirani viikon päästä niin siellä on kuulemma toisinpäin: äiti vissiin vähän vilkkaampi ja isä taas tosi lempeä,että löytyy toisinkin päin
uroksien sanotaan monesti olevan aggressiivisempiä kuin nartut, ja vilkkaampia ,mutta toki yksilöitä löytyy. Itselleni on nyt sitten tulossa uros,mutta toivotaan ettei aggressiivinen ja vilkas. MUISTA: aina lyötyy poikkeuksia sukupuolen suhteen, eli voi olla että narttu on aggressiivinen ja vilkas ,mutta uros sitten taas lempeä.
Kummassakin nartussa ja uroksessa on puolensa. nartuilla juoksuaika voi tuottaa ongelmia ja ne saattavat silloin käyttäytyä vilkkaammin kuin normaalisti tai jopa aggressiivisesti, muutenhan narttusen sanotaan olevan kilttejä,jopa uroksia kiltempinä,mutta toki on yksilöitä jotka ovat sitten vilkkaampia. Se pentue mistä itse haen koirani viikon päästä niin siellä on kuulemma toisinpäin: äiti vissiin vähän vilkkaampi ja isä taas tosi lempeä,että löytyy toisinkin päin
uroksien sanotaan monesti olevan aggressiivisempiä kuin nartut, ja vilkkaampia ,mutta toki yksilöitä löytyy. Itselleni on nyt sitten tulossa uros,mutta toivotaan ettei aggressiivinen ja vilkas. MUISTA: aina lyötyy poikkeuksia sukupuolen suhteen, eli voi olla että narttu on aggressiivinen ja vilkas ,mutta uros sitten taas lempeä.
_lappalaishullu_
Viestimäärä: 173
naukunen
Viestimäärä: 5081
Cressie
Viestimäärä: 319
Meille uros oli ainoa vaihtoehto. Johtunee ihan siitä, että olen ollut tekemisissä vain urosten kanssa. :) Olen myös kuullut, että urokset olisi suorempia. Kauheeta, jos meidän perheessä olisi kaksi hormonihirviötä. :D
_lappalaishullu_
Viestimäärä: 173
Joo niin naukunen! Niin niin,en ole tavannut tuttavilla yhtään urosta joka olisi aggressiivinen tai kovin vilkas. Mutta niin monesti uroksista sanotaan että ne ovat narttuja vilkaampia ja agressiivisimpiä,(mutta luonne riippuu myös peruskasvatuksesta,ainaki joillakin.)
_lappalaishullu_
Viestimäärä: 173
charmant
Viestimäärä: 16
Miulla on alkanut jo muodostua ongelma tästä uros vai narttu-aiheesta... Meille olisi kesällä tulossa kk. mäyräkoiran pentu jos kaikki sujuu hyvin... Alunperin ajatuksissa oli narttu, mutta nyt kun on alkanut miettiä syvemmin niin tulee muutama "epäkohta" vastaan... Meillä kuitenkin on jo yksi narttu kotona, joka ei toisia narttuja siedä yhtään. Nyt on alkanut mietityttämään että pitäisikö kuitenkin ottaa uros, sillä uroksia tämä narttu sietää... Nartuissa itseäni viehättää tämä kiintymys ja jonkinlainen kierous ja oveluus... Tällläisiä piirteitä olen meidän narttukoirassamme huomannut. Narttu oppii paljon nopeammin kuin uros (kaipa tuo on ihan koirakohtaista, mutta kuitenkin), joka onkin varsinainen luupää :D. Urokset ovat niin "suoria" ja jotekin ei niin minun koiria. Mutta pitäisikö tuo narttu unohtaa että vältyttäisiin mahdollisilta tulevilta dominanssiongelmilta ?
Muoks. Niin ja vielä se että nuo nartun juoksut saattavat sotkea nuo metsästyskuviot kokonaan ...
Muoks. Niin ja vielä se että nuo nartun juoksut saattavat sotkea nuo metsästyskuviot kokonaan ...
(Viestiä on muokattu torstaina, 28.04.2011 klo 20:42)
Kinoko
Viestimäärä: 1426
^ Itsekin mietin tota uros- vai narttu-asiaa samalta kantilta, ennen Kaeden tuloa. Tomo ei ole mitenkään sosiaalinen, ja uroksille vielä vähemmän. Kuitenkin se on aika "laumasieluinen", eli tuttujen kanssa ei haasteta riitaa vaikka olis uroksiakin. Niin uskon, että jos laumaan tulis urospentu, niin Tomo hyväksyisi sen osaksi laumaa ilman suurempia ongemia. Aikuista urosta en ottaisi, mutta pennun voisin hyvin ottaa, en usko että se tuottaisi ongelmia. Mutta toisaalta tähän vaikuttaa hirveästi myös luonne, koska Tomo on dominoiva ja terävä, niin jos taloon tulisi joskus toinen uros, niin sen pitäisi olla sitten tasaisempi ja alistuvampi.
Mä olen kuitenkin alkanut kallistua pikkuhiljaa sille linjalle, että seuraavat koirat tulee olemaan narttuja.. Tosin saa nähdä muuttuuko mieli sitten kun Kaede aloittaa juoksut, mutta toistaiseksi se on niin reipas ja mukava tyttö, ettei ole mitään valittamista kyllä. :)
Mä olen kuitenkin alkanut kallistua pikkuhiljaa sille linjalle, että seuraavat koirat tulee olemaan narttuja.. Tosin saa nähdä muuttuuko mieli sitten kun Kaede aloittaa juoksut, mutta toistaiseksi se on niin reipas ja mukava tyttö, ettei ole mitään valittamista kyllä. :)
Ur kaoset talade en röst som sade: le, och bli glad ty det kan bli värre. Och jag log, och blev glad, och det blev värre!
_lappalaishullu_
Viestimäärä: 173
Niin charmant,tämä on aika vaikeaa päättää. Itse sillä tavalla nartulla kun on juoksut,niin ne oisivat minulle varmaan ongelmia,mutta muute silleen narttu olisi kiva,kuin se luonne niin lempeä olisi. Toisaalta taas sitten uroksella ei onneeksi ole juoksua,mutta lunteen sanotaan olevan (aggressivisempi) kuin nartulla,mutta toki poikkeuksiakin löytyy. Mutta charmant, tässä minun mielipiteeni sinun kysymykseen: uros sinulle oisi varmaan parempi,jos sinulla on jo narttukoira joka riitelee narttujen kanssa. Mutta sitten taas pentuja voi tulla,mutta nartunhan voi leikkauttaa jos ei halua että tulee pentuja.
Itselle tosin on jo huomenna on tulossa uros,ja uskon kyllä että tulee hyvä koira hyvällä peruskoulutuksella,ja niinhän se voi olla myös charmantilla,ja toivotaan että kummallakin meillä tulee hyväkäytöksiset poijjat jos nyt sitten charmant otat pojan. Mitäs mieltä charmant nyt olet uroksesta?
Itselle tosin on jo huomenna on tulossa uros,ja uskon kyllä että tulee hyvä koira hyvällä peruskoulutuksella,ja niinhän se voi olla myös charmantilla,ja toivotaan että kummallakin meillä tulee hyväkäytöksiset poijjat jos nyt sitten charmant otat pojan. Mitäs mieltä charmant nyt olet uroksesta?
Misteli
Viestimäärä: 703
^Hei unohda jo se aggressiivisuus. Ihan hyvin nartuissakin voi olla vihaisia yksilöitä, kaikki riippuu kaikesta mutta pitkälti kasvatuksesta. Ei täällä pidä huudella, että urokset on aggressiivisia ja nartut lempeitä. Itse asiassa just nartut on niitä juonittelevia ämmiä ja urokset kiltimpiä ja suorempia. Meiltä tosiaan löytyy kaks narttua ja sitä ne kirjaimellisesti on, veemäisiä narttuja! :D Nartut osaa höynäyttää ja kusettaa minkä kerkeää, kun taas urokset voi olla muuten juntturoita, mutta ei kieroilijoita. Urokset saattaa olla toisille uroksille äksyjä, mutta niin voi nartutkin.
charmant, meiltä löytyy karhukoiranarttu, joka ei oo voinut sietää toisia narttuja eikä välttämättä uroksiakaan - paitsi juoksussa. No nyt tuolle ei enää juoksuja tule, joten todennäköisesti se ei siedä enää yhtäkään koiraa. Misti-pentua se kuitenkin sietää ja ne tulee hyvin toimeen, ei mitään ongelmia. Helmi komentaa pentua tarvittaessa, mutta sietää siltä paljon. Jos taloon olis tullut aikuinen narttu, ongelmia olis melko varmasti ollut tiedossa.
En mä usko, että teille tulee vaikeuksia, kun koira saa tottua tulokkaaseen jo pentuna. Tietenkin aikuisiällä voi sattua mitä tahansa, mutta kyllä oman lauman koiruudet yleensä hyväksytään. Ei karhukoiratkaan mitään petoja ole, vaikka toisin vois luulla. Onhan monissa karhukoiratalouksissa useampi koira ja hyvin tulevat toimeen. Jos narttu muuten tuntuu siltä oikealta sukupuolelta niin sitten kannatan sitä. Ei muuta kuin ahkeraa totuttelua heti alkupäivistä lähtien, aikuisen koiran samanlaista kohtelua jatkossakin, se tervehditään ja päästetään ovesta ensin jne. Toki pitää olla varovainen, jos koira räjähtääkin pennulle. Aluksi kannattaa vaikka viedä koiralle pennun hajua, sitten käydä kauempaa näyttämässä ennen kuin vie lähelle.
charmant, meiltä löytyy karhukoiranarttu, joka ei oo voinut sietää toisia narttuja eikä välttämättä uroksiakaan - paitsi juoksussa. No nyt tuolle ei enää juoksuja tule, joten todennäköisesti se ei siedä enää yhtäkään koiraa. Misti-pentua se kuitenkin sietää ja ne tulee hyvin toimeen, ei mitään ongelmia. Helmi komentaa pentua tarvittaessa, mutta sietää siltä paljon. Jos taloon olis tullut aikuinen narttu, ongelmia olis melko varmasti ollut tiedossa.
En mä usko, että teille tulee vaikeuksia, kun koira saa tottua tulokkaaseen jo pentuna. Tietenkin aikuisiällä voi sattua mitä tahansa, mutta kyllä oman lauman koiruudet yleensä hyväksytään. Ei karhukoiratkaan mitään petoja ole, vaikka toisin vois luulla. Onhan monissa karhukoiratalouksissa useampi koira ja hyvin tulevat toimeen. Jos narttu muuten tuntuu siltä oikealta sukupuolelta niin sitten kannatan sitä. Ei muuta kuin ahkeraa totuttelua heti alkupäivistä lähtien, aikuisen koiran samanlaista kohtelua jatkossakin, se tervehditään ja päästetään ovesta ensin jne. Toki pitää olla varovainen, jos koira räjähtääkin pennulle. Aluksi kannattaa vaikka viedä koiralle pennun hajua, sitten käydä kauempaa näyttämässä ennen kuin vie lähelle.
charmant
Viestimäärä: 16
Ehkäpä tuota narttukoiraa ei sitten kannata ihan tyystin unohtaa, jos kerran muillakin on toisille koirille agressiivisen koiran kanssa pärjätty :) Hirvittää vaan ajatus että nämä kaksi narttua ei sitten voisi olla missään tekemisissä toistensa kanssa... Mutta kaipa tuokin sitten tottuu, kun päästetään niitä varovaisesti tutustumaan toisiinsa .
Sarahia
Viestimäärä: 4470
Pentu on sille aikuiselle koiralle eriasia, kuin aikuinen vieras vastaantuleva koira. Ja kun pentu kasvaa samassa laumassa, on arvojärjestys usein helpommin pennusta saakka selvä, etenkin jos koirilla löytyy ikäeroa.
Minulla on nuo kotona-asuvat kaksi urosta, n.6,5v ja n.4,5v. Kumpainenkaan ei tyypillisenä uroksena tule vieraiden urosten kanssa juttuun, mutta keskenään noilla ei olle ollut ikinä mitään yhteenottoa. Voivat edelleen myös syödä pihalla luita keskenään ilman ongelmia jne.
Itse olen urosihminen ja omat koirani tulevat suurella todennäköisyydellä jatkossakin olemaan uroksia. Narttuja minulla on sijoituksessa ja pidän myös sen takia siitä, että kotona olevat on uroksia, niin voin huoletta ottaa sijoitusnarttuja hoitoon sekä pennuttamaan ilman, että tarvitsee miettiä narttujen välisiä suhteita. Nuo jätkät nyt hyväksyvät muitta mutkitta kaikki meille kotiin tulevat nartut, mutta toisin voisi olla aikuisen nartun kohdalla.
Minulla on nuo kotona-asuvat kaksi urosta, n.6,5v ja n.4,5v. Kumpainenkaan ei tyypillisenä uroksena tule vieraiden urosten kanssa juttuun, mutta keskenään noilla ei olle ollut ikinä mitään yhteenottoa. Voivat edelleen myös syödä pihalla luita keskenään ilman ongelmia jne.
Itse olen urosihminen ja omat koirani tulevat suurella todennäköisyydellä jatkossakin olemaan uroksia. Narttuja minulla on sijoituksessa ja pidän myös sen takia siitä, että kotona olevat on uroksia, niin voin huoletta ottaa sijoitusnarttuja hoitoon sekä pennuttamaan ilman, että tarvitsee miettiä narttujen välisiä suhteita. Nuo jätkät nyt hyväksyvät muitta mutkitta kaikki meille kotiin tulevat nartut, mutta toisin voisi olla aikuisen nartun kohdalla.
_lappalaishullu_
Viestimäärä: 173
Hei misteli,tiedän että se todellakin riippuu myös kasvatuksesta, ja yksilöitä on olemassa. Enkä täällä ole huutanu että mietippä omias asioita,äläkä niin kauheeta juttua siitä ota.
Itse juuri tänään ostin suomenlapinkoiranpennun,tosin uroksen,aika rauhallinen näyttää olevan mutta innostuu leikkimään ja kaikkee tekemään. Tänä-iltana käyvään metässä vähän lenkillä ja siellä sitten saa tutkailla. Itelläni on tosin uros, aika rauhallinen mutta leikkiin innostuu,(kova kilpajuoksia).
Itse juuri tänään ostin suomenlapinkoiranpennun,tosin uroksen,aika rauhallinen näyttää olevan mutta innostuu leikkimään ja kaikkee tekemään. Tänä-iltana käyvään metässä vähän lenkillä ja siellä sitten saa tutkailla. Itelläni on tosin uros, aika rauhallinen mutta leikkiin innostuu,(kova kilpajuoksia).
Misteli
Viestimäärä: 703
^No kun joka viestissä puhut, että "urokset on yleensä aggressiivisempia ja nartut kiltimpiä" tms. Yleistämiseltähän tuo kuulostaa, vaikka siinä ei ole totuuden hiventäkään. Faktat pitää kertoa faktoina ja omat mielipiteet/luulot erikseen. Onnea sulle vain oman pentusi kanssa, toivottavasti siitä ei kasva aggressiivinen vaan lempeä ja rauhallinen.
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28097 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6266 |
Viestejä yhteensä | 545432 |
Uudet käyttäjät tänään | 0 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 1 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265761 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 29.03.2024 klo 09:45) |