Ohjeet ja säännöt
Takaisin
ROTUKYSELYT - Maanantaina, 25.04.2011 klo 22:16

Harrastus- ja lenkkikaveri etsinnässä

Loviisa

Loviisa
Viestimäärä: 11

HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Maanantaina, 25.04.2011 klo 22:16  
+
0
Hei. En ole ennen kirjoittanut tälle foorumille, mutta tarvitsen neuvoja ja apua sillä olen etsimässä perheeseeni uutta jäsentä koiran muodossa. Olen todella kiitollinen avusta. Perheeseemme kuulumme minä, 27-vuotias nainen ja minun mieheni, 25 vuotta.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu

Olen koulutukseltani liikunnan ohjaaja. Liikumme mieheni kanssa paljon esim. pyöräillen ja lenkkeillen. Lenkit sijoittuvat yleensä ilta-aikaan. Viikonloppuisin käymme usein ns. vaeltamassa eli teemme koko päivän mittaisia lenkkejä. Aamuisin koira pääsee n. 15-30 minuutin lenkille, joskus pidemmällekin. Haluamme koiran joka voi tulla mukanamme myös pyörälenkeille aikuistuttuaan. Kesäisin käymme myös usein uimassa. Mieheni myös hölkkää usein.
¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Tällä hetkellä kaksio kaupungin laidalla. Neliöitä on hieman yli kuusikymmentä, mutta koira viettäisi asunnossa aikaa suhteellisen vähän, koska illat menevät pitkälti lenkillä ja harrastuksissa. Suunnitelmissa on muutto omakotitaloon tai isoon rivitaloon jahka miehen virka vakinaistetaan. Ulkoilureiteille on kuitenkin kävelymatka ja autolla liikumme nykyäänkin pidemmille reiteille, joita löytyy runsaasti tunnin ajomatkan säteellä.
¤ Lapsien määrä
Ei ole vielä, mutta tulossa koiran elinaikana. Miehelläni on paljon sisarten lapsia (1-12-vuotiaita), joiden perheistä löytyy koiria. Lapset opetetaan olemaan koiran kanssa, mutta tietty lapsiystävällisyys tulisi löytyä.
¤ Aiemmat koirakokemukset
Sekarotuiset, jackrussellinterrieri, (Amerikasta tuodut) pitbullit jotka kumpikin jouduttiin nukuttamaan ikiuneen viimeisen kahden vuoden aikana. Nykyään kotoota löytyy cockerspanieli-mäyräkoira-kultainennoutajanarttu, ikää 3 vuotta. Lisäksi olemme mieheni kanssa hoitaneen ja lenkittäneet eri kokoisia ja näköisiä koiria: mastiffi, saksanpaimenkoira-sekoitus, porokoira, bullterrieri ja niin edelleen.
¤ Harrastustoiveet
Olen harrastanut kotitokoa nykyisen koiramme kanssa. Haluaisin jatkaa tätä harrastusta vaativammalla tasolla uuden koiran kanssa. Muutoin olen melko avoin kaikelle. Palveluskoiralajit olisivat mielenkiintoisia kokeilla ja olen ajatellut hankkia metsästyskortin, mutta nykyisen koiramme isäpuoleni on jo kouluttaut metsälle, joten tähän harrastukseen en välttämättä koiraa tarvitse.
¤ Turkkitoivomukset
Ei juurikaan väliä. Nykyinen koiramme puoliksi trimmataan, puoliksi nypitään.
¤ Minkä kokoinen koira
Etsimme isohkoa koiraa. Olen itse isojen koirien ystävä, samoin mieheni ja itse olen omistanut aiemmin isoja koiria ja nykyinen (33cm korkea) koira ei tunnu yhtä omalta. Yleistäen ihanne säkäkorkeus on vähintään 55cm.
¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Olen tottunut "ottamaan yhteen" kovapäisten koirien kanssa (pitit) ja hakusessa ei ole aivan yhtä kovapäistä koiraa, koska toko on haaveena, mikä ei pittien kanssa tullut kysymykseenkään. Haluaisin mieluiten perusolemukseltaan ystävällisen koiran. Molemmat pittini olivat lapsi- ja koiraystävällisiä koiria, jotka pystyi ottamaan sukulaisten mökeille, koirapuistoon tai kylään mukaan vaikka monia pittejä ei voi ottaa ja uskon, että oikealla koulutuksella monista roduista saa tälläisia vaikka varma ei tietenkään voi olla. Lähipiirissä on lapsia ja koiria, joten toivon ettemme koiran takia joudu eristäytymään pois esimerkiksi juhannusten vietosta mökillä.
¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
Olen avoin kaikille ehdotuksille.

jenniköpi

jenniköpi
Viestimäärä: 288

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Tiistaina, 26.04.2011 klo 20:02  
+
0
Moi!

Erittäin selvää tekstiä! :peukku:Hyvä, näitä on mukava lähteä jatkamaan kun koiran hankintaan yms panostetaan. :)

Kriteereihin menee monia rotuja, mm. kaikki noutajat, spanielit sekä suurin osa paimenkoirista.
täällä on kaikki rodut, joilla on kilpailuoikeus palveluskoirakokeisiin. Jotenkin minusta tuntuu että sileäkarvainen noutaja voisi sopia teille mainiosti.
Aivan hirveästi ei tosin mulla ole livekokemusta flateista, mutta iloisen, vilkkaan, lapsirakkaan ja energisen kuvan olen näistä mustista kaunottarista saanut.
Noutajana rakastavat tietenkin vettä ja plussaahan olisi jos rodunomaista tekemistä saisi. (mikä varmaan on mahdollista jos nykyinenkin koira on metsällä käynyt?) :hymy:
Flatti on täydellisen kokoinen, sen kanssa voi harrastaa mitä tahansa! Agilityä, tokoa, PK-lajeja, vepeä, mejää... lista on loputon!
Apku Duke -10
Apku Vety -13

Muistoissa Köpi <3

Loviisa

Loviisa
Viestimäärä: 11

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Tiistaina, 26.04.2011 klo 23:09  
+
0
Spanielit olen lähestulkoon sulkenut pois listalta, koska nykyisessä koirassa on tarpeeksi spanielia tähän perheeseen. Noutajat kiinnostavat ja etenkin kaikki paimenkoirat.

Kultaistanoutajaa olen miettinyt jonkin verran ja nyt täytyy tutustua tuohon flättiin myös. Pääasiassa olemme kuitenkin keskittyneet paimenkoiriin, koska itse olen aina jostakin paimentavasta rodusta haaveillut. Haaveilun kohteet ovat tosin vaihdelleen melko laidasta laitaan ja varmasti siksi on tullut mietittyä näitä rotuja enemmän.Saksanpaimenkoira on ollut mietinnässä, mutta mahtaako mennä liian ns. agressiviseksi muita koiria kohtaan? Lisäksi olemme miettineet myös belgianpaimenkoiraa, valkoista paimenkoiraa, hollanninpaimenkoiraa, collieta, australianpaimenkoiraa, bordercollieta ja ceskoslovensky vlcakia . Pitkälti paimenkoiralinjalla mennään. Luotan omaan koulutustaitooni koska kummastakin pitistäni sain täysijärkisiä koiria ja koiran kanssa on tarkoitus mennä pennusta lähtien tottelevaisuuskursseille. Jos päädymme paimenkoiraan emme aio päästää koiraa hunningolle kukoksi tunkiolle... Monet ovat kuitenkin sanoneet, että ennen paimenkoiran hankkimista tulee olla vuosikymmeniä kokemusta harrastuskoirista.

kiivilintu

kiivilintu
Viestimäärä: 2242

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Keskiviikkona, 27.04.2011 klo 23:38  
+
0
Belgianpaimenkoirasta voin sanoa muutaman sanasen, tosin kauhean tarkkaa kokemusta mulla ei ole kun en ton meidän edesmenneen tervun kanssa elänyt jokapäiväistä elämää kaiken aikaa... Belgihän tosiaan vaatii aika paljon liikuntaa, joten ainakin noi teidän lenkkeilykuviot sopisi belgille aika passelisti. Ainakin meidän belgi olisi liikkunut ja touhunnut miten paljon tahansa... Joskus pelattiin eka jalkapalloa ja sitten käytiin metsässä ja sitten pelattiin vähän lisää. Ainut "laji" mistä toi ei tykännyt, oli uinti. Altaaseen sitä ei saanut millään :hymy: Muutoin tosiaan ihan tosi aktiivinen kaveri ihan viimeisille hetkilleen asti.

Eihän toi meidän belgi mikään koirapuistokoira ollut, mutta kyllä huoletta pystyi tulemaan lapset ja muut koirat kyläilemään eikä tarvinnut pelätä että veri lentää. Kyllähän se etenkin urosten kanssa (oli itsekkin uros) otti välillä yhteen ja kovisteli vähäsen, mutta siinä se sitten. Ja tietenkin sekin on kiinni paljon siitä, että miten koiraa sosialistaa.

Harrastuksistahan belgi sopii melkein mihin tahansa ja on miellyttämishaluinen. Hakua ja tokoa äidin mies (ja äiti myös jonkun verran) treenasi Sorpan kanssa, mutta onhan noista vaikka mihin.

Eroja noiden kolmen eri "tyypin" välillä on jonkun verran, mutta tässä tällainen pienimuotoinen belgijuttu. Joku rodusta enemmän tietävä voi vastata tarkemmin :heiluti:
Pääosassa Jedi ja ne toiset.

volkodav

volkodav
Viestimäärä: 974

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 09:33  
+
0
Entäs autralian karjakoira.
Karjakoira on omapäinen, mutta se on jalostettu työskentelemään nimenomaan ihmisen kanssa paimentaen ja taltuttaen karjaa ihmisen ohjeiden mukaan. Lammaspaimenista poiketen karjakoira on "kovempi" - ei hurjempi vaan sen luonto kestää takaiskuja, eikä se ihan pienestä hätkähdä, kuten moni lammaskoira. Tämä on hyvä asia koulutuksen suhteen, toki myös huono. Karjakoira haluaa toimia ihmisen kanssa, joten sillä on jo synnynnäisesti tarve ja halu olla kontaktissa ihmiseen ja toimia ihmisen kanssa - luontonsa vuoksi sitä ei parin virheen takia "vahingossa pilaa" - se ei tietenkään tarkoita sitä, että koira olisi tyhmä vaan omatahtoisen luonteensa vuoksi se vaatii paljon toistoja ja siltä kuuluu vaatia - koulutus on hieman hankalampaa kuin pehmeämmän lammaskoiran, mutta omasta mielestäni ehdotonta plussaa on, jos koira ei ole liian herkkä.
Karjakoira oikein sosialistettuna tulee toimeen myös muiden koiria, että lasten kanssa. Karjakoira vaatii sosialistamisen - ei toki niin perehdyttävää kuin esimerkiksi monet vartiointikoirat.
Karjakoira on todellinen työmyyrä ja se jaksaa touhuta omistajansa kanssa, opetella lukemattomia temppuja, mutta myös se kestää suurta fyysisistä rasitusta. Alkuperäistyössään karjakoira vaanii ja juoksee karjan ympärillä ja ajaa laumaa haluttuun suuntaan, mutta myös tarvittaessa taltuttaa karjaa puremalla niitä. Se ei ole varsinainen karjan taltuttaja, kuten filat ja siksi sen luonne ei ole niin päällekäyvä. Toisinaan karjakoirat voivat paimentaa karjaa jopa niiden yläpuolelta, esimerkiksi kun karja ajetaan kuljetusvaunuihin - koira tasapainoilee lauman selässä.
Sen alkuperäinen työ vaatii kovaa fyysistä kuntoa, mutta myös älyä ja erinomaista keskittymiskykyä - valtoimenaan juoksenteleva ja räyhäävä karjakoira olisi katastrofi.

Karjakoira

jenniköpi

jenniköpi
Viestimäärä: 288

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 12:08  
+
0

Loviisa kirjoitti:

Monet ovat kuitenkin sanoneet, että ennen paimenkoiran hankkimista tulee olla vuosikymmeniä kokemusta harrastuskoirista.



Ja pyhpah! Teille sopii varmasti minkälainen koira tahansa, nyt vain päättämään! :wink:

Mietin vain, paljonko olette siis valmis tarjoamaan koiralle tekemistä, toko? Ihan TVA:ksi asti? Entäpä noita PK-lajeja, agilityä? Kerran viikossa treenit vai melkeinpä joka päivä reenit? Jotkut koirat eivät välttämättä sopeudu siihen kerran viikossa tekemiseen. (toki poikkeuksiakin on!) :hymy:

Kultainennoutaja
on varmasti mukava lenkkikaveri ja niitä löytyy tokostakin kisakentillä, mutta luultavasti teille olisi parempi käyttölinjainen kultsu, niillä on enemmän sitä tekemisen meininkiä ja ovat paljon kevytrakenteisempia.

Saksanpaimenkoira
varmaan sopisi, riippuen tuosta kysymyksestä tuolla ylempänä, mutta ei ne sen agressiivisempiä ole kuin muutkaan rodut.

Mudi
Sähikäisiä, mudi agi en ole tavannut kuin pari mudia kunnolla joten on sinällään paha mennä kertomaan rodusta
Haukkuherkkyys ei varmasti ole ongelma, pennusta asti kun näyttää ettei haukkuminen ole toivottavaa. Mudien luonnetestin keskiarvo on kovuudesta +1 hieman pehmeä, toki +3 koiriakin on.

Australianpaimenkoira
Jee oma rotu! Tästä on mukava kertoa. Aussiet on järkyttävä muotirotu, tekee pahaa katsoa kun "jalostetaan" rotua ties millaisilla koirilla. Eli jos aussieen päädyt niin valitse tarkkaan mistä koiran otat. Aussiet on (parhaimmillaan) maailman parhaita harrastuskoiria, ei liian pehmeitä muttei liian koviakaan. Alkuperäiset vaistot ja vietit on tallella ja koiralta sujuu paimennus. Huonoimmillaan voit saada koiran huonolla hermorakenteella joka piippaa ja läähättää heti kun tapahtuu jotain. Myös laukausvarmuus ei ole täysin varmaa, joten tämäkin kannattaa ottaa huomioon.
Oma koirani on juuri minun käteen sopiva, kestää toistoja ja ruumiillista korjausta, (esim. perusasennon korjaus) omaa järkyttävän taisteluhalun mutta motivoituu vaikka omista nappuloistakin paremman puutteessa (lue. omistaja ei jaksanu käydä kaupassa ostamassa makkaraa) Ei hämäänny vaikka reenais missä, aivan sama onko tyhjä halli vai täynnä oleva marketin piha.

valkoinenpaimenkoira
Ei ehkä rotu jota suosittelen jos oikeasti haluat harrastaa. Valkkari on vielä suurempi muotirotu kuin aussie, ja esim. samassa agiryhmässä on kaksi valkkaria ja molemmat on aivan tajuttoman hitaita ja pelkää joka räsähdystä. Huomautan kuitenkin että näitäkään en ole järkyttäviä määriä nähnyt joten hyviäkin valkkareita löytyy varmasti. Toisaalta valkkari voisi olla hyvä koira jos ei halua aivan sähikäis-koiraa mutta ei kuitenkaan hirveän laiskaa. (tässäkin vanhemmat merkitsee paljon, missäpä rodussa ei)

Kelpie
aika ihana rotu, sähikäinen ja reagoi nopeasti joka asiaan :love:
Aika herkkiä, mutta ei kuitenkaan liikaa, vaan aika normaaleilla koulutustavoilla saa mainioita harrastuskavereita, naksutin, sheippaus, positiivinen vahvistaminen...
Tykkään kelpieistä kovasti kun ovat niin sopivan kokoisia ja juuri niin peruskoiran rakenteisia kuin olla voi!

Australiankarjakoira
Tykkään kans näistä kovasti, ja voisikin olla potentiaalinen kaveri, eivät ole kuitenkaan yhtä kovia kuin pitit mutta eivät todellakaan mitään herkkiksiä. Aivan huippunopeita, voimakkaita ja kovia koiria, jotka kyllä antaa naudalle turpaan jos sille päälle sattuu :nauru:
Metrinen PK-este varmasti ylittyy suhteellisen näppärästi, eikä viestin kolmosluokan matka tuota vaikeuksia. Ei tosiaankaan muotirotu, josta pointsit!

Hollanninpaimenkoira
Mukavia, ei mikään muotirotu! joku 60 rekisteröintiä vuodessa, nopeita, hyvän rakenteisia ja omaa pk-oikeudet. Monipuolinen harrastuskoira joka saa liian vähän tunnustusta omasta mainioisuudestaan! Yhdellä tutulla on holsku ja en tiedä sitten onko koko rotu samanlainen mutta se on aivan ihana, vauhdikas agilityssä mutta tokossa sitten keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisua löytyy, eivät ole mitään lapasia.

//muoks. kirotusvihreet
Apku Duke -10
Apku Vety -13

Muistoissa Köpi <3
(Viestiä on muokattu torstaina, 28.04.2011 klo 12:09)

Loviisa

Loviisa
Viestimäärä: 11

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 14:39  
+
0
Kiitos vastauksista!

Koiralle tarjottava liikunta ja aktivointi on runsasta. Tokoa aion treenata niin pitkälle kuin koiran omat resurssit antavat periksi, sillä olen itse todella kunnianhimoinen harrastaja. Palveluskoiralajit kiinnostavat myös suuresti. Agilitya en myöskään sulje pois kuvioista. Mahdollisuudet ovat käytännössä melkein rajattomat, sillä olen todella aktiivinen ihminen. Nykyisen koiran kanssa treenaamme päivittäin 10-30 minuuttia tokoa kotioloissa, koska huomaan että sillä alkaa kiehumaan päässä jos jokapäiväistä aivojumppaa ei ole. Tällä hetkellä päätoiveet ovat tokossa.

Tällä viikolla olemme esimerkiksi ulkoilleet seuraavasti: viikonloppuna olimme mökillämme (2h ajomatkan päässä) jossa koira pääsi metsään moneksi tunniksi ja sai olla pihalla kaiken aikaa, maanantaina 2h lenkki metsässä vapaana, tiistaina 2h lenkki remmissä ja koirapuistossa juoksemista, keskiviikkona 1h metsälenkki ja tänään olemme menossa metsään muutamaksi tunniksi. Joskus tulee päiviä, jolloin ei ehdi noin pitkää lenkkiä, mutta silloin yritän saada koiran esim. koirapuistoon juoksemaan tai juoksemaan ystävien koirien kanssa.

Hieman epäilyttää muutama roduista korkeuksien vuoksi. Kauheata hyllytätä rotuja koon vuoksi, mutta ikävöin kunnon kokoista koiraa (kumpikin pittini oli yli 55cm korkeita) ja nyt olisi tarkoitus saada taas kunnon kokoinen koira. En siis tarkoita väheksyä matalampia rotuja, tottahan nekin ovat kunnon työkoiria.

Sipulu

Sipulu
Viestimäärä: 16096

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 15:03  
+
0
Mulla tuli mieleen appenzellinpaimenkoira. Karjakoiraksi alunperin jalostettu sveitsiläinen kippurahäntä. Hitusen osaa olla kovapäinen, mutta johdonmukaisella koulutuksella ei mitenkään ylitsepääsemätön tai mahdoton kouluttaa.

Appe on energinen ja aktiivinen koira, joka nauttii tekemisestä. Me ollaan tuon nuorimmaisen appenzellin kanssa harjoitettu juurikin kotitokoa, suunnitelmissa kuitenkin lähteä kokeilemaan siipiämme jossain vaiheessa myös pk-lajien puolella. Nämä kun jaksavat puuhata vaikka mitä ja vaikka kuin paljon. Eivät kuitenkaan hypi seinille vaikka olisikin päiviä, jolloin tehtäisiin vain peruslenkit. Tuolloinkin on kuitenkin hyvä tarjota jonkinmoista aktivointia vaikkapa aktivointilelun muodossa.

Appenzellin rotumääritelmä sanoo rodun olevan varautunut vieraita kohtaan, mutta ainakin tuo meidän ko. rodun edustaja rakastaa ihmisiä eikä varautuneisuudesta ole tietoakaan. Aiemmat sitten olivatkin hieman enemmän. Tosin Danielalla se johtui ihan vain sosiaalistamisen puutteesta ja ensimmäinen appe tuli kodinvaihtajana, joten pentuajan kokemuksista ei mitään tietoa. Koira pelkäsi muutenkin univormu-/haalaripukeisia miehiä, joten jo tälläkin saattaa olla osansa tuohon.

Koirapuistokoiria nämä eivät ihan yleisesti ottaen ole, mutta kovasti ollaan silti käyty sielläkin tuota juoksuttamassa täysin ongelmitta. Tulee toimeen narttujen sekä urosten kanssa.
Varjo 12/2010 ♥

Loviisa

Loviisa
Viestimäärä: 11

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 20:12  
+
0
Kiitos vastauksestasi!

Osaisiko joku kertoa minulle hollannin paimenkoirasta ja etenkin pitkäkarvaisesta muunnoksesta?

volkodav

volkodav
Viestimäärä: 974

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 21:30  
+
0
Olen kirjoittanut tänne hollanninpaimenkoirasta.

"Hollanninpaimenkoirat, joita on kolme eri turkkimuunnosta, vaikuttavat ulkoisesti samanlaisilta kuin belgianpaimenkoirat.
Hollantilaiset ovat kuitenkin monesti vaativampia kuin belgit. Hollantilaisella on myös temperamenttinen ja energinen luonne, sekä etenkin urokset saattavat olla dominoivia.
Hollanninpaimenkoira on paimenkoiraksi suhteellisen haastava kouluttaa toimivaksi harrastuskoiraksi, sillä siltä löytyy rutkasti omaa tahtoa. Se on kuitenkin helposti motivoitavissa ja se nauttii tekemisestä. Hollanninpaimenkoira ei sovi vain sohvakoiraksi. Se on erinomainen harraskoira joka lähtöön ja vain mielikuvitus on rajana.
Koulutukseen kannattaa erityisesti panostaa ja hollanninpaimenkoira kuuluu niihin rotuihin, jotka on syytä sosialistaa huolella. Se on erittäin vilkas ja toiminnallinen, että atleettinen koira, joka ei tyydy pikku pissilenkkiin tai pariin vetelään harjoitukseen per päivä.
Se on erinomainen perhekoira, mutta hollantilainen voimakastahtoisena ja itsetietoisena koirana on syytä palauttaa jo heti pentuna maan pinnalle, mitä tulee perheen tapoihin ja leikkeihin.
Hollanninpaimenkoirissa näkyy myös luonne eroja muunnosten välillä. Karkeakarvainen kiihkeä ja kiivas, että erittäin temperamenttinen koira, jossa riittää haastetta kenelle vain. Sileäkarvainen on aavistuksen pehmoisempi. Pitkäkarvainen on yleisesti helpoin hallita ja kouluttaa, sekä omaa myös serkkujaan pehmeämmän ja rauhallisemman luonteen. Hollanninpaimenkoira kokonaisuudessaan on kuitenkin kiihkeä työmyyrä, joka tarvitsee tekemistä. Jos tekemistä ei ole, voi koiran kanssa tulla ongelmia.
Hollanninpaimenkoira paimenkoirana tietenkin on suhteellisen haukkuherkkä, joten siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota."
Hollantilainen

Loviisa

Loviisa
Viestimäärä: 11

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Torstaina, 28.04.2011 klo 23:34  
+
0
Kiitos tiedosta!

Nimeomaan tuo pitkäkarvainen versio kiinnostaa. Sosialistaminen on minun mielestäni muutenkin aloitettava ajoissa. Nykyisen koiramme kanssa aloitin sosialistamisen heti 7 viikon iässä jolloin tapasimme vanhempieni, siskojeni ja tuttujemme koiria. Heti rokotusten jälkeen lähdimme laajemmin tapaamaan koiria ja olemme käyneet pennusta saakka vähintään kerran viikossa koirapuistossa ja yhteislenkeillä. Huonosti sosialistettu koira on ylipäätään missä tahansa rodussa huono asia.

Myöskään hollantilaisen aktiivisuus ei pelota, koska haen nimenomaan harrastuskoiraa. Hollantilaisessa miellyttää nimenomaan myös se, että se ei ole niin "suosittu" rotu eli määrä ei ole lisääntynyt roimasti "huonoilla koirilla" tehdyillä pentueilla. Olen myös valmis hakemaan pennun esimerkiksi Ruotista mikäli mikään Suomessa tarjottava yhdistelmä ei miellyttä. Koira saisi myös päivittäin kunnon lenkityksen, usein metsässä vapaana. Tarkoitus on myös muuttaa muutaman vuoden sisään asuntoon, jossa on oma piha.

Toinen vaihtoehto mitä olen syvästi miettinyt on belgianpaimenkoira tervueren ja toki myös saksanpaimenkoira. Mikä näistä kolmesta (pk hollantilainen, tervueren vai saku) sopisi mielestänne kriteereihini parhaiten?

volkodav

volkodav
Viestimäärä: 974

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Perjantaina, 29.04.2011 klo 08:34  
+
0
En voi sinun puolestasi päättää, mutta jos minulta kysytään, minkä näistä roduista ottaisin itselleni aktiiviseen harrastuskäyttöön - rotu oli hollantilainen.
Hollantilainen juuri siksi, että sitä ei ole ennätetty "pilata". Belgien lukumäärä on huima, saksanpaimenkoiran vielä huimempi. Mitä enemmän rotua on, sitä enemmän rodussa on huonoja yksilöitä - kun kysyntä on suurta, eikä vastaa tarjontaa, löytyy ihmisiä, jotka näkevät tässä bisneksen. Tehdään pentuja sellaisilla yksilöillä, joita ei missään tapauksessa saisi käyttää jalostukseen, ei terveytensä, ominaisuuksiensa tai päänsä puolesta - eikä tätä kukaan voi valvoa, koska kaikkia pentuja ei rekisteröidä ja osa pennuista ei ole edes rekisteröidyistä vanhemmista. Niin kauan kun pentuja menee kaupaksi, niitä teetetään lisää. Belgi ja saksanpaimenkoira ovat eittämättä yleisimpien rotujen listalla - itse pitäisin riskiä liian suurena saada huono koira. Siksi valitsisin hollantilaisen ja siitäkin ehkä kikkara- tai sileäkarvaisen.

Loviisa

Loviisa
Viestimäärä: 11

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Perjantaina, 29.04.2011 klo 22:52  
+
0
Itse olen jo pitkään ihaillut tuota pitkäkarvaista holskua. Se on tällä hetkellä kultamitalisti tässä koirapohdinnassa. Kaipailisin kuitenkin edelleen kaikkien mielipiteitä asiasta! Kiitos jo etukäteen! :kumarrus:

MinttuMetsala

MinttuMetsala
Viestimäärä: 135

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Lauantaina, 30.04.2011 klo 02:05  
+
0
Meinasin jo aluksi kommentoida tähän, että saksanpaimenkoira voisi olla teille sopiva rotu, mutta kun kyselit tuolla saksanpaimenkoirien topickissa soveliaisuutta teidän perheeseen, niin tässä oma mielipiteeni:

" Saksanpaimenkoira on ollut mietinnässä, mutta mahtaako mennä liian ns. agressiviseksi muita koiria kohtaan?"

Saksanpaimenkoira ei ole sen aggressiivisempi koira kuin mikään muukaan, jos sen sosiaalistaa ja totuttaa pienestä pitäen hyvin muihin koiriaan ja kaikenlaisiin tilanteisiin. Ongelma-saku syntyy yleensä "ongelmaihmisistä": puuttuvasta tietotaidosta, väärästä koulutusasenteesta/tavoista, virikkeettömyydestä jne. Niinkuin yleensäkin, ongelmakoiran ongelma löytyy yleensä hihnan toisesta päästä. Normaalisti koirapuistoilut ym eivät ole ongelma. Ja jos haluaa varman päälle pelata, kannattaa yleensä ottaa naaras (toki on ihan yksilöstä kiinni), mutta pääpiirteissään, ovat uroksia helpompia tapauksia. Suojelu ym harrastukset ja pitkät ulkolenkit kuulostavat omiaan sakusta kiinnostuneelle.
Mitä tulee sairauksiin; rotu on hyvin suosittu ja yksilöitä on paljon, samalla kun geenipooli on suppea. Toki roduilla, joissa yksilöitä on paljon, todetaan myös suhteessa paljon sairauksia (fyysisiä ja psyykkisiä), mutta joka roduissa näitä sairaita yksilöitä on, eikä koiraa valitessaan ikinä voi saada täysin pommivarmaa tervettä yksilöä. Eikä siitä ~7 viikkoisesta kotiutuvasta pennustakaan voi omistaja, saati kasvattaja sanoa, että siitä täysin terve koira aikuisena tulee, vaikka pennun vahemmat olisivat kuinka "priima tavaraa". En sikäli lähtisi yleistämään, että sakun ostaja saa "automaattisesti" selkä/nivel/lonkka/silmä- vikaisen yksilön, joka joudutaan lopettamaan parin ikävuoden jälkeen. (Meidän viimeisin uros saku oli 15 vuotias). Toki kannattaa ja täytyykin katsoa mistä koiransa ostaa ja etsiä mahdollisimman potentiaalisia kasvattajia, jolla on terveet ja sopivat vanhemmat, josta pennun haluaa ostaa. Tähän sivuavaan tutkimustyöhön kannattaa käyttää aikaa. Se mistä koiransa ostaa, on mielestäni todella tärkeää tälläkin rodulla.
En siis näe ongelmaa, miksei saksanpaimenkoira voisi sopia teidän elämäänne ja harraste toiveisiin ja tarpeisiin :hymy: Harrastekoirana ja ystävänä mitä ihanin ja luotettavin kumppani, kun kaikki perusasiat ovat kunnolla hihnan kummassakin päässä :aurinko:
* Saksanpaimenkoira Roni -10
* Persialaiskissa Sissi & maatiaiskissa Mimmu
* Chinchillat; Sørigs Spirulina, Sørigs Helloween**, Sørigs Dream Come True, Sørigs All My Life, Sørigs Highest Star*, Sørigs Forever More, Sørigs Blue Ice Queen, Sørigs Eros*, Santiago´s Amazing Purple, Tellus Booutas, Vendetta*, Blue Hue, Evening Star, Chained To You, Heavenly Blessing* & Harlequin`s Karelia (+ Charmiss Holly, Poisonblack & Noni)

Riisis

Riisis
Viestimäärä: 1609

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Lauantaina, 30.04.2011 klo 15:36  
+
0
Kyllä mun mielestä holsku sopii kriteereihisi ihan hyvin.

Holsku tarvitsee paljon virikettä ja tykkää touhuta. Kuitenkaan ei mene rikki vaikka välillä on vähän hiljaisempaa. Mun holsku saattaa makoilla rauhassa ketarat taivasta kohti, mutta kun se huomaa mun kaivavan nameja esille treeniä varten, se sinkoaa salamana luokse "jee jee tehdään jotain!".

Tokoon holsku soveltuu hyvin, mutta ei ole mikään lapanen, vaan omaa tahtoakin löytyy. Pk-lajeissakin toimii hyvin, mutta ei ole välttämättä mikään kisatykki. Mulla on itellä 5kk ikäinen karkkariholsku, jonka kanssa ensisijaisena harrastuksena on toko ja tarkoitus olisi ottaa rinnalle vielä haku. Tokossa on tarkoitus päästä ihan kokeisiin asti, pk-lajien suhteen ei ole mitään tavoitteita kun niistä ei ole mitään kokemusta.

Itse tykästyin holskuissa nimenomaan siihen, että rodun terveystilanne on hyvä, tai ainakin paljon parempi kuin muilla roduilla, joita harkitsin ottavani. Koska holskujen lukumäärä on pieni, puhaltavat oikeastaan kaikki kasvattajat yhteen hiileen, jotta jatkossakin rotu säilyisi elinvoimaisena. Rotua ei ole viety mihinkään suuntaan ulkomuodon suhteen, joten ne ovat säilyneet suhteellisen saman näköisinä viimeisten vuosikymmenten ajan.

Holskut on usein ohjaajapehmeitä, eli peilaavat omistajan mielialoja tehokkaasti. Tämä näkyy ainakin mun holskussa erittäin selvästi. Ollaankin tämän asian kanssa jo nyt päästy tekemään töitä aika paljon. Kun mä pysyn rauhallisena, koirakin rauhoittuu. Jos itse alan häsäämään, niin koirakin nopeasti heittää kierroksille.

Holskua en mieltäisi koirapuistokoiraksi. Toki on paljon holskuja, jotka tulevat "kaikkien" kanssa toimeen, mutta myös niitä jotka eivät siedä muita koiria. Toki tähän vaikuttaa moni tekijä, mutta itse olen lähtenyt siltä pohjalta oman holskuni kanssa, että aikuisena ei välttämättä "ole asiaa" koirapuistoon (ei kyllä nytkään olla niissä käyty, mutta se ei johdu siitä ettei sitä sinne voisi viedä).

Suosittelen tutustumaan avoimin mielin kaikkiin kolmeen rotumuunnokseen. Niillä on muutakin eroa kuin karvanlaatu.
Lk mäyräkoira -08 &
Kk hollanninpaimenkoira -10
Lk hollanninpaimenkoira -13

samo

samo
Viestimäärä: 2

VS: HARRASTUS- JA LENKKIKAVERI ETSINNäSSä - Lauantaina, 07.05.2011 klo 23:29  
+
0
Miten samojedi?
Tosin niiltä puuttuu pk-oikeudet, mutta rotu on aktiivinen, sosiaalinen ja ystävällinen :) Moni kilpailee tokossa ja agilityssä.

 
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä28097
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä6266
Viestejä yhteensä545431
Uudet käyttäjät tänään2
Viestiketjuja aloitettu tänään2
Viestejä kirjoitettu tänään9
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös265759
(Tilastot päivitetty viimeksi 28.03.2024 klo 19:15)