Ohjeet ja säännöt
Takaisin
ROTUKYSELYT - Perjantaina, 05.11.2010 klo 10:55

Koira kevääksi

Siirry sivulle: 1 2

magik

magik
Viestimäärä: 3965

VS: KOIRA KEVääKSI - Lauantaina, 06.11.2010 klo 20:52  
+
0
Juu niin.tottahan tuo on!! En ajatellut päivällä asiaa.
*2x serobi-uros ja narttu. Synt. 09/2012
*Kääpiövillakoira mix narttu. Synt. 05/2018

Miloko

Miloko
Viestimäärä: 315

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 00:00  
+
0
Mä mietin pitkäkarvaista collieta mutta tuo turkki, kun aloittaja toivoi lyhytkarvaista, no niin ^olihan se lyhytkarvainenkin tosiaan olemassa. :nauru:
Mutta collie tuli ensin mieleen mulla. Tosin, onko aloittaja miettinyt haluaako nyt sitten itsenäisen koiran vai palveluskoirarodun? Nuo kun mun mielestä riitelee keskenään aika pahasti. Onko aloittaja miettinyt terrieriä? Noihin kuvauksiin sopisi mun mielestä myös staffordshirenbullterrieri. Ystävällinen lapsille ja itsenäinen, kuitenkin oppivainen, keskikokoinen ja lyhytkarvainen, tulee toimeen ihmisten kanssa ja toisten koirien kanssa, ei tietysti ole takeita, niin kuin ei minkään koiran kanssa. Varsinkin uroksilla voi olla toisia uroksia kohtaan jotain hampaankolossa, mutta tätä ei voi ennustaa minkään koirarodun kohdalla. Ei edes tuon collien. Staffi ei hauku herkästi, en ole ainakaan törmännyt herkkähaukkuiseen tapaukseen, en yleensäkään ole kuullut staffin haukkuvan. :eek: Kiintyy kovasti omistajaansa, aivan herttainen rotu.
terrieri Riki 7/09
cpku Danny 3/10
cpku Fergus 1/11
talvikko Paavo 31.12.2010


Laumassa lisäksi erikokoisia ihmisiä.

sliippi

sliippi
Viestimäärä: 778

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 20:04  
+
0

Mies76 kirjoitti:


Moi "Sliippi" ja kiitos viestistäsi!

Hienolta kaverilta toi kääpiöpinsserikin näyttää mutta haluan kyllä vähän isomman koiran.

Itsenäisyydellä tarkoitan sitä, että osaa olla kotona myös omissa oloissa eikä seuraa koko ajan kuin varjo. Tietty normaali seuraaminen ja kiinnostuminen ihmisistä (muusta laumasta) on vaan hyvä juttu. Kotiin koira joutuu jäämää arkisin yksin töitten vuoksi mutta siihen pitää pentua pikku hiljaa sit totutella.

Se, mikä pinserissä arveluttaa, on mahdollinen ylienergisyys. Ei osaa olla kotosalla paikkalla ollenkaan. Muuten uskon, että toi rotu olisi mulle juuri sopiva.


No, yrittänyttä ei laiteta. :nauru: Ajattelin varmuuden vuoksi mainita tästäkin vaihtoehdosta, jos kerran pinseri miellyttää kovasti rotuna...

Mutta sitten itse pinseriin. Voinen hyvällä omalla tunnolla kertoa tästäkin, koska rotu on varsin tuttu, vaikkei itselläni yksilöä tästä rodusta olekaan ollut. Jokainen koira osaa ottaa rauhallisesti kotosalla, jos vain saa muuten riittävästi aktiviteettejä. Erityisesti pentuiässä pinserit (ja kääkät) ovat varsin vilkkaita tapauksia, mutta ihan leppoisaa seuraa sitten vanhempana, kun oppivat rauhoittumaan ja saavat kodin ulkopuolella riittävästi toimintaa.

Pinseri ei välttämättä ole paras mahdollinen rotu, jos etsii itselleen vain lenkkikaveria. Puhutaan kuitenkin rodusta, jolla periaatteessa riittää moottoria pk-puolellekin (vaikkei tällä hetkellä pk-oikeuksia olekaan). Tätäkään rotua ei väsytä pelkällä hihnalenkkeilyllä, laadukas aivotyöskentely on myös tärkeää. Tavoitteellisesti ei tarvitse harrastaa mitään, tärkeää on vain, että koira saa käyttää riittävän usein hoksottimiaan. Pinseriähän pidetään nimenomaan harrastuskoirana, joka sopii henkilölle, joka kaipaa pikkuisen haastavampaa harrastuskaveria. Haasteellisuus tulee enemmänkin siitä, että kyseessä on perusluonteeltaan vilkas koira, jolla ei lähtökohtaisesti ole miellyttämisenhalua, eli koiran motivoiminen voi olla haastavaa ja koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Pinserille sopivia lajeja ovat esim. TOKO ja agility, mutta monipuolisena koirana se soveltuu myös moneen muuhunkin lajiin.

Tärkeää pinserin kanssa on myös, että koira saa kunnollisen perustapakasvatuksen ja sille pidetään tarvittavat rajat. Opportunisteja nämä ovat ja huomaavat kyllä varsin nopeasti, jos omistaja löysäilee kurin kanssa. :nauru: Mutta oikein mukavia ja huolettomia seuralaisia, jos tästä peruskoulutuksesta huolehditaan. Peruskoulutus ei sinänsä ole mitään ydinfysiikkaa, vaan on vain tärkeää, että kurin kanssa ollaan sekä järjestelmällisiä että reiluja. Jos jokin on kerran kiellettyä, se on kiellettyä sitten aina. Erityisesti murkkuiässä tämän kanssa saa olla tarkkana, koska koira tuppaa testailemaan rajojaan. Huumorintajulla pääsee varsin pitkälle näiden kanssa. :)

http://www.pinserit.fi/
kääpin uros -09
shelam uros -16

Rez

Rez
Viestimäärä: 1140

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 21:48  
+
0
Pinseri on sitten geenivalikoimaltaan todella pieni rotu, minkä vuoksi ääniherkkyys, stressitaipumus, arkuus, allergiat yms. on melko yleisiä. Jos rotuun päädyt, kannattaa tämä ottaa huomioon. Oma koira on lievien henkisten ongelmien lisäksi äärimmäisen riistaviettinen.. Vapaana en enää juurikaan pidä kuin vanhempien aidatulla pihalla. Reippaat hihnalenkit kävellen, juosten ja pyörällä tuntuvat riittävän tolle vallan mainiosti. Tosin tuo taitaapi olla keskivertoa rauhallisempi pilsneri..

Olit miettinyt lyhytturkkisia koiria, joten kai olet varautunut siihen, että niitä pitää vaatettaa kylmällä viimalla ja pakkasella? :nauru:

Lk collie tuli itsellekin mieleen lähinnä ulkonäkösyistä, mutten tiedä miten nuo liikuntamäärät mahtaa nahkan tarpeisiin vastata.. Aivotyötäkin olis tietty hyvä koiralle tarjota.
Kukaan ei ole hyödytön - aina voi olla edes huonona esimerkkinä.
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 07.11.2010 klo 21:50)

Nakuna

Nakuna
Viestimäärä: 60

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 22:43  
+
0
Mulle tuli mieleen, että jos hieman isompi koko ei haittaa, niin molossi ryhmästä voisi löytyä sopivia rotuja pinserin lisäksi. Mites vaikkapa joku Bullmastiffi tai sit pieni suuri Englannin Bulldoggi? Liikunta määrä mätsäisi varmasti hyvinkin, samoin turkki toivomus ja noihan mun käsityksen mukaan ei kumpikaan ole mitään koira tai ihmis aggressiivisia rotuja (?). Toki terveysasioiden kanssa noiden rotujen kanssa saisi olla tarkkana.
Täällä Bullmastiffista lisää http://www.mastiffit.com/bullmastiffi.php
Ja täällä enkkubullasta http://www.seby.fi/bulldoggi/bulldoggi.html
Chinese Cresteds & American Bulldog

sliippi

sliippi
Viestimäärä: 778

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 22:53  
+
0
Minulle tuli vielä mieleen manchesterinterrieri, eli manssi. Ulkonäöltään ja turkiltaanhan tämä on hyvin samantyyppinen kuin nämä pinserityyppiset rodut, kokoa n. 40 cm.

Manchesterinterrieristä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta käsittääkseni luonteeltaan terrierimäinen (eli omaa tahtoa löytyy kyllä, miellyttämisenhalua ei niinkään), suhteellisen aktiivinen, ja sellainen "oman perheen koira". Joku rodusta enemmän tietävä voinee kertoa enemmän. :)

Tietoa rodusta:
http://www.manssi.net/
http://www.hauva.com/node/1305
kääpin uros -09
shelam uros -16
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 07.11.2010 klo 22:54)

Vanis

Vanis
Viestimäärä: 6114

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 23:04  
+
0
Manssit ovat todella aktiivisia ja varsin suosittuja agilitykoiria. Nopeita oppimaan ja todella ketteriä. Oman kokemukseni mukaan manssit ovat tyypillisimpiä terriereitä herkempiä, eivätkä aivan yhtä teräviä. Vieraista nämä eivät liiemmin välitä, toiset jättävät vain huomiotta ja toiset ovat omalla reviirillään jopa epäluuloisia.

Mies76

Mies76
Viestimäärä: 4

VS: KOIRA KEVääKSI - Sunnuntaina, 07.11.2010 klo 23:22  
+
0

sliippi kirjoitti:

[quote=Mies76]
Moi "Sliippi" ja kiitos viestistäsi!

Hienolta kaverilta toi kääpiöpinsserikin näyttää mutta haluan kyllä vähän isomman koiran.

Itsenäisyydellä tarkoitan sitä, että osaa olla kotona myös omissa oloissa eikä seuraa koko ajan kuin varjo. Tietty normaali seuraaminen ja kiinnostuminen ihmisistä (muusta laumasta) on vaan hyvä juttu. Kotiin koira joutuu jäämää arkisin yksin töitten vuoksi mutta siihen pitää pentua pikku hiljaa sit totutella.

Se, mikä pinserissä arveluttaa, on mahdollinen ylienergisyys. Ei osaa olla kotosalla paikkalla ollenkaan. Muuten uskon, että toi rotu olisi mulle juuri sopiva.


No, yrittänyttä ei laiteta. :nauru: Ajattelin varmuuden vuoksi mainita tästäkin vaihtoehdosta, jos kerran pinseri miellyttää kovasti rotuna...

Mutta sitten itse pinseriin. Voinen hyvällä omalla tunnolla kertoa tästäkin, koska rotu on varsin tuttu, vaikkei itselläni yksilöä tästä rodusta olekaan ollut. Jokainen koira osaa ottaa rauhallisesti kotosalla, jos vain saa muuten riittävästi aktiviteettejä. Erityisesti pentuiässä pinserit (ja kääkät) ovat varsin vilkkaita tapauksia, mutta ihan leppoisaa seuraa sitten vanhempana, kun oppivat rauhoittumaan ja saavat kodin ulkopuolella riittävästi toimintaa.

Pinseri ei välttämättä ole paras mahdollinen rotu, jos etsii itselleen vain lenkkikaveria. Puhutaan kuitenkin rodusta, jolla periaatteessa riittää moottoria pk-puolellekin (vaikkei tällä hetkellä pk-oikeuksia olekaan). Tätäkään rotua ei väsytä pelkällä hihnalenkkeilyllä, laadukas aivotyöskentely on myös tärkeää. Tavoitteellisesti ei tarvitse harrastaa mitään, tärkeää on vain, että koira saa käyttää riittävän usein hoksottimiaan. Pinseriähän pidetään nimenomaan harrastuskoirana, joka sopii henkilölle, joka kaipaa pikkuisen haastavampaa harrastuskaveria. Haasteellisuus tulee enemmänkin siitä, että kyseessä on perusluonteeltaan vilkas koira, jolla ei lähtökohtaisesti ole miellyttämisenhalua, eli koiran motivoiminen voi olla haastavaa ja koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Pinserille sopivia lajeja ovat esim. TOKO ja agility, mutta monipuolisena koirana se soveltuu myös moneen muuhunkin lajiin.

Tärkeää pinserin kanssa on myös, että koira saa kunnollisen perustapakasvatuksen ja sille pidetään tarvittavat rajat. Opportunisteja nämä ovat ja huomaavat kyllä varsin nopeasti, jos omistaja löysäilee kurin kanssa. :nauru: Mutta oikein mukavia ja huolettomia seuralaisia, jos tästä peruskoulutuksesta huolehditaan. Peruskoulutus ei sinänsä ole mitään ydinfysiikkaa, vaan on vain tärkeää, että kurin kanssa ollaan sekä järjestelmällisiä että reiluja. Jos jokin on kerran kiellettyä, se on kiellettyä sitten aina. Erityisesti murkkuiässä tämän kanssa saa olla tarkkana, koska koira tuppaa testailemaan rajojaan. Huumorintajulla pääsee varsin pitkälle näiden kanssa. :)

http://www.pinserit.fi/[/quote]


Tännehän on tullu mukavasti kommentteja. Kiitos kaikille!

Tässä viikonlopulla ihan sattumalta näin pinserin omistajan koira mukanaan. Tietenkin sit oli pakko pysäyttää tämä ystävällinen nainen ja kysyä koirasta kaikenlaista. Näin ensi kertaa livenä pinserin ja täytyy todeta, että kuvat ei tee oikeutta sille. Luonnossa vielä hienompi koira. Näkemäni koira oli erittäin rauhallinen. Ei ollut pätkääkään kiinnostunut minusta eikä tullut edes haistelemaan. Sen kyllä ymmärsin, että tarvitsee lenkkeilyä eikä pienet pissalenkit riitä. Mietiessäni miten paljon lenkkiä koira saisi minun kanssa yhteensä koko päivältä, niin varmaan se jäisi 2h. Onko liian vähän? Tietty välillä koiralla on mahdollisuus kirmailla vapaana, kun lähden käymään maalle. Mites koirapuistot, siellähän koira saisi juosta ihan oman mielensä mukaan ja purkaa energiaansa?

Peruskoulutus koiran kanssa on ihan selvä juttu ja uskon, että multa löytyy selkärankaa oikeanlaiseen kuriin, jotta saadaan järjestys pidettyä. Monestihan koiran ongelmat johtuu omistajasta. Täytyy osata pitää rajat. Tietenkin, jos antamani lenkki määrä on liian pieni, niin täytyy harkita toista rotua. En halua, että koira tylsistyy ja alkaa purkamaan ylimääräistä energiaa kodin sisutukseen. Vaikea homma tää oikean rodun löytäminen ja varsinkin, kun olin miettinyt tota pinseriä. En näin ensikertalaisena halua kuitenkaan liian haastavaa rotua.

maddy

maddy
Viestimäärä: 3542

VS: KOIRA KEVääKSI - Maanantaina, 08.11.2010 klo 01:13  
+
0
Kyllä uskon, että pinseri pärjää parin tunnin lenkityksillä päivittäin. Eikä ihan aina tarvitse sitäkään. Jonkinlainen aktivointi ei osana päivän aktiviteettejä olisi kuitenkaan pahaksi. Minä tosin ainakin pidän ihan surutta myös lepopäiviä koirilleni, etenkin nyt kun juniori-ikä on taaksejäänyttä aikaa. Nuorempina hyppivät helpommin seinille, jos aktivointi oli vähäisempää. (Minulla ei siis ole pinseriä, mutta kaksi nuorempina hyvinkin aktiivista koiraa.)

Jos päädyt pinseriin, kasvattajalle on hyvä mainita, että toivot koirasta lähinnä lenkkikaveria ja seuralaista, jolloin voitte yhdessä valita pentueen rauhallisimmman pennun ja jättää aktiivisemmat harrastuskoiraa hakeville. Myös Rezin mainostamat luonne- ja terveysongelmat kannattaa ottaa huomioon ja käyttää suosiolla reilusti aikaa mieluisen yhdistelmän etsimiseen. Harkitsin itsekin pinseriä aiemmin ja nyt rotu on jäänyt mietinnöissä melkoisen taka-alalle nimenomaan hermorakenteen puutteiden vuoksi, mutta jos rotu omalla kohdalla tuntuu hyvältä, niin sitten vaan sopivaa yhdistelmää ja pentua etsimään. Kasvattajiin voi olla yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun rotua harkitsee ja fiksut kasvattajat kyllä sanovat, jos heistä tuntuu, että rotu ei ole kriteereihisi oikea.

sliippi

sliippi
Viestimäärä: 778

VS: KOIRA KEVääKSI - Maanantaina, 08.11.2010 klo 11:55  
+
0
Kyllä uskoisin pinserin pärjäävän noilla lenkitysmäärillä ihan mainiosti. Liikunnan "laadukkuudella" voi myös vaikuttaa siihen, että kuinka paljon aikaa tarvitsee käyttää koiran liikuttamiseen. Esimerkiksi vapaana juoksentelu on monin verroin tehokkaampaa kuin hihnalenkkeily. Hihnalenkeillä kun ei väsytä edes kääkkää. Myös pienet aivojumppasessiot ovat hyvin tehokkaita: sitähän sanotaan, että 20 minuuttia aivovoimistelua vastaa parin tunnin lenkkeilyä. Ja kuten maddy sanoi, joka päivä ei ole tarvetta liikuttaa koiraa suuria määriä, kokonaisuus ratkaisee. Itsekin pidän koiralle välipäiviä ihan vain siitä syystä, että sen on hyvä myös tottua päiviin, jolloin ei tapahdu niin paljon kuin normaalisti. Meillä ainakin nämä kääkät ovat olleet hyvin sopeutuvaisia suht nuoresta lähtien (junnuna nyt oli suurempi todennäköisyys sille, että koira keksii "omaa kivaa", jos aktivointi oli jäänyt vähemmälle), mutta eivät todellakaan hypi seinille, jos jonain päivänä tapahtuu vähän vähemmän, vaikka tuota urosta pitäisin jopa normaalia kääkkää selvästi aktiivisempana yksilönä. Älä ihmettele, kun käytän tässä kääkkää jonkin verran esimerkkinä: nämä ovat kaksi hyvin samanlaista rotua, koska kääkkä perustuu 100% pinseriin ja pinseriin on myöhemmin sekoitettu kääkkää. Kääkkä on vain nykyään aavistuksen seurakoiramaisempi, mutta tietyt asiat pätevät hyvin kumpaankin rotuun.

Ja kannattaa tosiaan kysellä ja tutkailla huolellisesti koiran suvun terveystilanne ja luonteet läpi ennen kuin päätyy tiettyyn yhdistelmään - hermoheikon koiran kanssa eläminen kun ei ole kovin kivaa. On hyvä myös tietää, että pinsereillä on taipumusta mm. rokotusyliherkkyyteen, eli koiraa kannattaa pitää tarkasti silmällä sen jälkeen, kun se on saanut rokotuksen. Jos palikat kuitenkin ovat kohdillaan, nämä ovat aivan upean rohkeita, itsevarmoja koiria, jotka eivät vähästä hätkähdä.

Tuon tapaamasi pinserin käytös on just sitä tyypillistä "tervettä varautuneisuutta", mitä kääkillä ja pinsereillä on. Eli vieraat ihmiset eivät juurikaan kiinnosta ja koira ottaa oman aikansa ennen kuin tutustuu. Tervepäinen kääkkä tai pinseri ei kuitenkaan ole arka tai aggressiivinen vieraita kohtaan, enemmänkin välinpitämätön. Tästä luontaisesta varautuneisuudesta johtuen tämänkin rodun kanssa on tärkeää, että koiran sosiaalistamiseen panostetaan hyvin pentuiässä. Eli koira saa mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia vieraista ihmisistä ja vieraista tilanteista. Huono sosiaalistaminen näkyy usein arkuutena myöhemmässä iässä.

Kannattaa möys pohtia, että sopiiko sinulle paremmin uros vai narttu. Näin niin kuin keskimäärin urokset tuppaavat olemaan suorempia ja kovempia luonteeltaan, nartut pehmeämpiä, mutta aivomaailmaltaan vähän monimutkaisempia. Narttu on ehkä aavistuksen helpompi kouluttaa, erityisesti murkkuikäisen uroksen kanssa voi joutua keskustelemaan sääntöjen pitävyydestä.

edit: Jatkanpa vielä vähän. Haastavuustasoltaan pinseri sopii kyllä ensikertalaisellekin, tärkeintä vain on se oikeanlainen asennoituminen kurin pitämiseen ja perustapakasvatuksesta huolehtimiseen. Mitä sinulta kyllä vaikuttaa löytyvän. :)
kääpin uros -09
shelam uros -16
(Viestiä on muokattu maanantaina, 08.11.2010 klo 12:03)

raggetti

raggetti
Viestimäärä: 1725

VS: KOIRA KEVääKSI - Maanantaina, 08.11.2010 klo 14:48  
+
0
Moikka! Rotu joka ensimmäisenä tuli mieleen viestiä lukiessani on lyhytkarvainen collie, joka jo mainittiin.
linkki (jos sitä ei jo mainittu tuolla aijemmin) nahka

sitten, yrittänyttä ei laiteta, miten olisi labradorinnoutaja? monet pitävät labbiksia pilalle jalostettuina ad/hd löllyköinä, mutta oikeasti labbis on moneen menoon taipuva, keskikokoinen, iloinen, sosiaalinen hötkyilemätön joka paikan höylä. Labbiksesta saa muokattua juuri omanlaisensa, ja nykyään rodusta on kaksi linjaa,ns, käyttö- ja näyttölinjat.
Käyttölinjainen labbis on yleensä pienempi ja sirompi sekä työintoa löytyy valtavasti, yleensä kasvattajat myyvät näitä vain metsästäviin koteihin.
näyttölinjainen, eli ns. dual purpose-labbis on yleensä raskaampi rakenteeltaan, ja rauhallisempi luonteeltaan. Kuitenkin se labbiksen irvikuva näyttelyitä kiertävästä yli 50 kg painavasta lylleröstä on aivan väärä, näyttölinjaisenkin kuuluu olla keskikokoinen ja tiivis.
Linjoja hieman tutkimalla ja miettimällä niitä omia vaatimuksia saa juuri sellaisen labbiksen kuin haluaa. Hyvä kasvattaja on myös A ja O, hän osaa neuvoa sinua koiran valitsemisessa ja on tukenasi kun pentu kasvaa aikuiseksi.
Labradorinnoutajilla on joitakin perinnöllisiä sairauksia, esim. ongelmia lonkka-ja kyynärnivelien kanssa, sekä joitakin silmäsairauksia. Linjoja tutkimalla saa karsittua aika pitkälti näitä sairauksia.
Luulen että tarjoamasi liikuntamäärä on ihan riittävä labbikselle, jonkinlainen pääkopan käyttö kerran päivässä on myös suotavaa, ainakin nuorelle koiralle. Labbiksella voi harrastaa oikeastaan ihan mitä vain haluaa, rodunomaisista harrastuksista (jälki, metsästys, vepe ym.) aina agilityyn saakka. Valtaosa labbiksista taitaa kuitenkin toimittaa sitä koiran tärkeintä virkaa, eli kotikoirana ja lemmikkinä oleminen. Niin kuin sanottu, labbiksesta saa muokattua juuri omanlaisensa.
linkki rotusivuille labbis

Jos olet mieltynyt pinseri-tyylisiin koiriin, miten olisi tanskalais-ruotsalainen pihakoira. Pihakoiran historia ja käyttötarkoitus on aika pitkälti sama kuin pinsereillä, pihis on kuitenkin hitusen verran pehmeämpi luonteeltaan kuin pinseri, miellyttämisenhalua löytyy noin yleistäen enemmän (kuitenkin yksilöllistä). Riistavietti on pihiksellä nykyään suht. olematon.
Pihis ehkä jää kokotoiveiden puolesta hieman pieneksi, mutta natsaa muuten vaatimuksiin suht. täydellisesti.
Pihis on kooltaan n. 30-45cm. Luonteeltaan ne ovat ystävällisiä, älykkäitä ja sosiaalisia. Pihakoirat ovat alkujaan jalostettu pihavahdeiksi, eli varoittava haukku kuuluu rotuun, mutta eivät silti räkytä tyhjänpäiväisesti. Pihis on myös toiminut maatilojen tuhoeläinten hävittjänä, ja on näin hyvin vikkelä liikkeistään, ja sopii esim. agilityyn. Pihiksen kanssa ei kuitenkaan ole pakko harrastaa, koira nauttii ja on tyytyväinen jos saa kulkea omistajan mukana ja olla mukana arjen touhuissa.
Pihakoira sopii yleensä hyvin kaupunkilaisen koiraksi, remmilenkkeilyt ja koirapuistoilut riittävät hyvin, ja pihikset ovat niin sosiaalisia luonteeltaan että eivät ota stressiä esim. ratikalla matkustamisesta, ja ovat kooltaan käteviä kuljettaa mukanaan. Pihakoirat eivät kuitenkaan ole "yltiö-sosiaalisia", vaan niillä on omanarvontuntoa. Olenkin sanonut joskus aikaisemmin että pihakoira on iso koira pienessä koossa, enkä nyt tarkoita sellaista egoilua ja "olenmaailmanvaltias"-asennetta.
Pihakoirat ovat perusterve ja pitkäikäinen rotu.
linkki rotusivuille pihikset

Tässä nyt pari lisäehdotusta, vaikka olet näköjään hyvin mieltynyt pinseriin, on silti hyvä miettiä muitakin rotuja, yleensä näkee silloin kokonaisvaltaisemman kuvan myös siitä ykkösrodusta ja pystyy tekemään varmemman päätöksen eikä tule sitten ikäviä yllätyksiä myöhemmin tai sellaista fiilistä että valitsi väärin.

onnea rodun ja koiran valintaan!
How to handle stress like a dog:

If you can't eat it
Or play with it

Then pee on it
And walk away
(Viestiä on muokattu maanantaina, 08.11.2010 klo 14:56)

Mikene

Mikene
Viestimäärä: 382

VS: KOIRA KEVääKSI - Maanantaina, 08.11.2010 klo 17:17  
+
0
Täällä yksi pihiksen omistaja joka tahtoo vähän tuoda omia kokemuksia esille tuon edeltävän viestin jälkeen. :heiluti:

raggetti kirjoitti:

Pihakoirat ovat alkujaan jalostettu pihavahdeiksi, eli varoittava haukku kuuluu rotuun, mutta eivät silti räkytä tyhjänpäiväisesti.


Haukkumisen kanssa koulutukseen on kiinnitettävä huomiota pennusta asti. Meidän kerrostalopihis haukkuu mielestäni yhä liikaa, vaikka asiasta on huomautettu johdonmukaisesti. Mutta se haukkuminen on nimenomaan sellaista vahtihaukkua; pihakoirat eivät yleensä hauku leikkiessään tai innostuessaan.

raggetti kirjoitti:

Pihis on myös toiminut maatilojen tuhoeläinten hävittjänä, ja on näin hyvin vikkelä liikkeistään, ja sopii esim. agilityyn. Pihiksen kanssa ei kuitenkaan ole pakko harrastaa, koira nauttii ja on tyytyväinen jos saa kulkea omistajan mukana ja olla mukana arjen touhuissa.


Pihakoirat rakastavat olla mukana kaikissa arjen touhuissa. Kun meillä pestään auto tai vaihdetaan renkaat, koira häärää mukana tarkastamassa. Mutta se kannattaa pitää mielessä, että jokaisessa päivässä pitäisi olla edes jotain ohjelmaa, sillä kuten rotuyhdistyksen sivuillakin sanotaan, pelkäksi sohvakoiraksi pihakoira ei sovi. Eli jos päivä on muuten hiljaisempi, kannattaa varautua järjestämään edes pientä aivojumppaa - muuten koira saattaa keksiä jotakin isäntää vähemmän miellyttävää ajanvietettä. :nauru: Perusluonteeltaan pihakoirat ovat miellyttämisenhaluisempia kuin pinseri ja useimmat terrierit - mutta tilaisuuden tullen ne ovat myös ovelia!

raggetti kirjoitti:

Pihakoira sopii yleensä hyvin kaupunkilaisen koiraksi, remmilenkkeilyt ja koirapuistoilut riittävät hyvin, ja pihikset ovat niin sosiaalisia luonteeltaan että eivät ota stressiä esim. ratikalla matkustamisesta, ja ovat kooltaan käteviä kuljettaa mukanaan. Pihakoirat eivät kuitenkaan ole "yltiö-sosiaalisia", vaan niillä on omanarvontuntoa. Olenkin sanonut joskus aikaisemmin että pihakoira on iso koira pienessä koossa, enkä nyt tarkoita sellaista egoilua ja "olenmaailmanvaltias"-asennetta.


Oma koirani on mielestäni melko rauhallinen pihakoiraksi, ja sekin reagoi ihan selvästi, jos monta päivää peräkkäin mennään ilman vapaana liikkumista. Jos koirapuistoa ei ole lähellä/siellä ei ole seuraa/koira ei viihdy tarjolla olevien seuralaisten kanssa, ei koirapuisto tarjoa juuri mitään virikettä. Mutta se nyt ei päde vain pihakoiriin, vaan ihan mihin tahansa koiraan: saman pläntin tutkiminen tunnin ajan on aika kuivaa puuhaa kelle tahansa. Toki pihis pärjää sillä samalla kahden tunnin remmilenkkeilyllä siinä missä pinserikin. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että myös ne ovat aktiivisia ja reippaita koiria, jotka tykkäävät toiminnasta!

Olenmaailmanvaltias-asenteeseen vielä sen verran, että sellaista on pihakoirauroksilla aika paljon! Tai toinen vaihtoehto on, että meidän lähipiirin testosteronipakkauksiin (joita on aika monta) on sattunut tätä asennetta jotenkin roppakaupalla... :roll: Urokset ovat muutenkin narttuja kovempia. Ja tämänkin rodun kanssa voi olla hyvä kiinnittää huomiota siihen, että pennun vanhemmat olisivat niitä vähemmän aktiivisia.

Pihakoirat ovat ihania, tavallisia koiria. Ne ovat iloisia ja reippaita ja aina valmiina lähtemään isännän kanssa minne vaan. Kuten raggetti sanoi: iso koira pienessä koossa! Kannattaa ehdottomasti tutustua. :aurinko:
tarupi Hippu (9/2009)

  Siirry sivulle: 1 2
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä28097
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä6266
Viestejä yhteensä545432
Uudet käyttäjät tänään0
Viestiketjuja aloitettu tänään0
Viestejä kirjoitettu tänään1
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös265761
(Tilastot päivitetty viimeksi 29.03.2024 klo 11:00)