Ohjeet ja säännöt
Takaisin
ROTUKYSELYT - Sunnuntaina, 18.06.2017 klo 16:25

Mikä rotu autottomalle yksineläjälle?

Shirin

Shirin
Viestimäärä: 6

MIKä ROTU AUTOTTOMALLE YKSINELäJäLLE? - Sunnuntaina, 18.06.2017 klo 16:25  
+
0
Oleellisin tulikin jo otsikossa. Mua kiinnostaisi myös kuulla ihan yleisesti ottaen yksineläjien kokemuksia koiran hankkimisesta ja kasvatuksesta. Joutuuko koira olemaan yksin kauhean pitkiä aikoja? Onnistuuko hoitotoimenpiteet ilman apua? Miten paljon ehditte harrastaa?

Mutta niihin rotuihin liittyen, olen siis autoton sinkku ja asun kerrostalossa kaupungissa, joten koira saisi mielellään olla aika pieni. Tuntuu, että jokaisen rodun kohdalla on joku iso mutta. Haluaisin, että koiraa voi pitää vapaana esimerkiksi mökillä, joten voimakasta riistaviettiä ei saisi olla. (Tämä kai poissulkee laskuista mm. terrierit ja vinttikoirat.) Toisaalta koira saisi olla ihan "oikea koira" ja perusterve eikä mikään haurasluinen saati sairaaksi jalostettu reppana (eli ei esim. chihuahuaa, cavalier kingcharlesinspanielia, mopsia jne.) Kolmas melko tärkeä tekijä on koirasosiaalisuus. Haluan, että koiran voi viedä huoletta esim. koirapuistoon ja ylipäätään paikkoihin ja tilanteisiin, joissa on muita koiria. (Tätä ajatellen esim. staffi olis kai vähän huono valinta.) Ja vielä kun kerrostalossa asutaan, koira ei saisi olla erityisen haukkuherkkä. (Schipperke on toisin sanoen pois laskuista?)

Jääkö jäljelle yhtään mitään? Olen vähän miettinyt esim. japaninpystykorvaa, mutta muita ideoita otetaan vastaan.

griffon

moderaattori
griffon
Viestimäärä: 5797

VS: MIKä ROTU AUTOTTOMALLE YKSINELäJäLLE? - Tiistaina, 20.06.2017 klo 15:09  
+
0
Tää sun melkein vuosi sitten aloittama kysely ei ilmeisesti tuottanut tulosta? > linkki
Minkä nuorena oppii, sen vanhana unohtaa
Kuvia omista koirista
Muistoissa Laku 2002-2013

Shirin

Shirin
Viestimäärä: 6

VS: MIKä ROTU AUTOTTOMALLE YKSINELäJäLLE? - Tiistaina, 20.06.2017 klo 15:32  
+
0

griffon kirjoitti:

Tää sun melkein vuosi sitten aloittama kysely ei ilmeisesti tuottanut tulosta? > linkki



o.0 Niin siis kuten tekstistä oletettavasti ilmenee, olosuhteet ovat nyt täysin toisenlaiset, minkä lisäksi tiedustelin kokemuksia koiran pitämisestä yksin noin ylipäätään. En ainakaan äkkiseltään löytänyt valikosta toimintoa, jolla ap pystyisi poistamaan vanhan ketjun kokonaan.
(Viestiä on muokattu tiistaina, 20.06.2017 klo 16:16)

one

one
Viestimäärä: 25

VS: MIKä ROTU AUTOTTOMALLE YKSINELäJäLLE? - Tiistaina, 20.06.2017 klo 16:37  
+
0
No jos nyt ihan pilkkua viilattaisiin niin meikäläinen ei ole yksineläjä. Olen naimisissa mutta vastailen tähän anyway kun omistan kaksi koiraa ja asumme kerrostalossa...

Tosiaan asun itsekin kerrostalossa ja eipä minulla tai puolisollanikaan autoa ole mutta täytyy kyllä sanoa ettei se auton omistaminen ole vielä tähän päivään mennessä tullut mitenkään esteeksi, haitaksi tmv. tässä koirien omistuksessa. Toki jos haluaa mennä johonkin pidemmän matkan päähän esim. mätsäreihin tmv. niin silloin täytyy hommata kyyti jos julkisilla ei sattuisi pääsemään. Meillä koirat on opetettu matkustamaan julkisilla kulkuvälineillä paikasta toiseen ja tuo nuorimmainenkin on sen oppinut sekä sisäistänyt erittäin hyvin. Esimerkiksi linja-automatkojen ajan nuo vaan nukkuvat lähinnä. Vanhempi koirani on kookas ja tuosta pennusta pitäisi kasvaa vielä vähän sitä kookkaampi mutta hyvin pystyvät esim. leikkimään vaikka asuntona toimiikin ihan perinteinen kerrostaloasunto. Toki ihan missään yksiössä en noiden kanssa lähtisi asumaan. Talossa asuu muitakin koirienomistajia ja useimmilla heistä on paljon pienempiä koiria ja osa niistä räksyttää toisinaan sen verran kovaa että kuuluu omaan kämppään saakka mutta sehän on toki täysin siitä kiinni että miten niiden koirien omistajat ovat koiransa kouluttaneet & opettaneet ja valinneet ne rodut jotka ovat valinneet.
Omat koirani ovat hyvin hiljaista sorttia mutta joskus saattavat haukahtaa jos ulkoa kuuluu toisen koiran/koirien kovempaa räksytystä mutta hiljenevät kun käsken eivätkä yritä jatkaa.

Meillä koirat eivät joudu olemaan kovinkaan pitkiä aikoja yksin päivän aikana. Yleensä semmoinen 2-4h on maximiaika mutta osaavat tarvittaessa kyllä sitten olla pidempäänkin ja yleensä kuluttavat sen yksinoloajan nukutellen tai metsästellen jättämiäni nameja kongeista. Hoitotoimenpiteet sujuvat moitteetta kummankin kohdalla. Pennun kanssa tietenkin vielä opetellaan mutta tähän mennessä ei ole vielä ilmennyt mitään vastaanhangoittelua olipa kyseessä sitten turkin tai hampaiden harjaus, korvien puhdistus, peseminen, kynsien leikkuu tmv. Olen kummatkin opettanut alusta asti siihen että antavat käsitellä ja ovat silloin rauhallisia.
Vanhemmassa koirassani on mm. saksanpaimenkoiraa, rottweileria, chekoslovacky vlacia, bullia yms. mutta käymme koirapuistoissa. Aluksi minua arvelutti se asia mutta koira osoitti itse ajan mittaan sen että ei ole yhtään tappelunhaluinen tmv. ja lähipuistoissa käyvät muut koirat ovat sille enimmäkseen tuttuja. Pienempien koirien kanssa tosin en uskalla päästää koska muutamia kertoja on niitä kohtaan osoittanut vähän pientä rähjäystä. Meidän nuorimmainen on sitten rotikka-australiankarjakoira mix ja sen kanssa juuri treenaillaankin toisten koiruuksien kanssa tapailua.

Tästä tuskin on sinulle mitään apua pohdinnoissasi mutta tahdoin vain kertoa pikkuriikkisen osan omasta elämästäni koirieni kanssa. Itse päädyin sekarotuisiin koska etsin pitkään koiraa joka vastaisi omia kriteereitäni mutta sitten tutkailtuani vaihtoehtoja rotukoirien joukosta mikään ei tuntunut oikein passelilta. Lopuksi onneksi löysin tuon meidän vanhemman koiran joka valtasi minut heti alusta asti ja tänä keväänä saapui sitten tuo penska lauman jatkeeksi. Koiranhankinnan suhteen tulee olla sinnikäs ja miettiä loppuun saakka ne kaikkein oleellisimmat kriteerit ja tietenkin se että kuinka moni niistä kriteereistä joita on asettanut on loppujen lopuksi enemmän kouluttamiskysymys kuin koiran ominaisuus. Esimerkiksi kun mainitsit tuon Japaninpystykorvan niin vaikka ne ovat pienikokoisia ja saattavat siksi tuntua helpoilta niin kannattaa ensiksi käydä jonkun osaavan ja rotuun oikeasti perehtyneen kasvattajan luona keskustelemassa asioista ja päästä samalla tutustumaan kys. rotuun lähemmin. Japaninpystykorva on oikein koulutettuna oikein mainio kumppani ja tykkää yleensä liikkua paljon (energiaa löytyy), mutta ne ovat usein myös melko omapäisiä ja tarvitsevat omistajaksensa määrätietoisen ja johdonmukaisen ihmisen.
Seropi Juliska

suibe

suibe
Viestimäärä: 1153

VS: MIKä ROTU AUTOTTOMALLE YKSINELäJäLLE? - Tiistaina, 20.06.2017 klo 17:13  
+
0

Shirin kirjoitti:

Kolmas melko tärkeä tekijä on koirasosiaalisuus. Haluan, että koiran voi viedä huoletta esim. koirapuistoon ja ylipäätään paikkoihin ja tilanteisiin, joissa on muita koiria. (Tätä ajatellen esim. staffi olis kai vähän huono valinta.) Ja vielä kun kerrostalossa asutaan, koira ei saisi olla erityisen haukkuherkkä. (Schipperke on toisin sanoen pois laskuista?)

Jääkö jäljelle yhtään mitään? Olen vähän miettinyt esim. japaninpystykorvaa, mutta muita ideoita otetaan vastaan.



Kyllä schipperken kanssa kerrostalossa pärjää, itsekin kahden kanssa asun kaupungissa kerrostalossa ilman suurempia ongelmia. Enemmän miettisin, onko koirapuistokoiran ominaisuudet sinulle kuinka oleellisia, nimittäin moni schipperke ei aikuistuttuaan enää viihdy tuntemattomassa, sekalaisessa koiralaumassa.

Japaninpystykorvakin voisi olla hyvä vaihtoehto. On mun kokemuksella schipperkeä rauhallisempi. Turkissa on vähän enemmän hommaa, vaikka japsi-ihmiset sitä kuvailevatkin säänkestäväksi ja likaa hylkiväksi.

Mitä "yksinhuoltajan" elämään tulee, ei se mahdotonta ole, mutta omaa elämää joutuu toki joskus sumplimaan. Suoraan töistä ei mennä kavereille tai kaljalle, viikonloppuisin ei voi aina olla riennoissa yötä myöten ja päivät krapulassa, koska koira pitää ulkoiluttaa ja hoitaa, vaikka olis itsellä kuinka väsy ja huono olo. Toisaalta elämättömäksikään ei tarvitse ryhtyä. Koira kuin koira pärjää toisinaan vähemmällä tekemisellä, ja moneen paikkaan voi koiran ottaa mukaan. Itse olen täysipäiväinen opiskelija ja lisäksi teen töitä 15h/vko, joskus enemmänkin, ja silti kahden koiran yksinhuoltajuus onnistuu niin, että ehdin elää myös omaa elämää ja harrastaa koirien kanssa useampaa lajia. Kaikki on omasta viitsimisestä kiinni. Itse kaikkein hankalimmaksi koen omat sairastumiset. Viime vuonna olin viikon influenssassa, ja silloin jouduin turvautumaan ulkoilutusapuun, kun oma kunto riitti juuri ja juuri sängyn ja jääkaapin välin kävelemiseen.
schippn 08/2012
schippn 08/2014


 
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä28097
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä6264
Viestejä yhteensä545426
Uudet käyttäjät tänään2
Viestiketjuja aloitettu tänään0
Viestejä kirjoitettu tänään4
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös265759
(Tilastot päivitetty viimeksi 28.03.2024 klo 09:45)