Koirat.com

Hei! Haussa olisi nyt siis "kunnon" ensimmäinen harrastuskoira, tarkoituksena olisi harrastaa pk lajeja ja tokoa, mahdollisesti kilpailumielessä, jos sinne asti päästään. Asumme mieheni kanssa rivitalokaksiossa, ja nyt sitten on päätetty se harrastuskoira liittää perheeseen. kaikki apu on tarpeen, kun tämä rotukysymys nousikin todella vaikeaksi.



¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
n. tunnin lenkki aamulla, päivällä n. puolen tunnin lenkki, illalla juoksulenkki(harrastan juoksua). plus muut harrastukset, eli toisinaan vaeltaminen lapissa/muualla, ja sitten pk lajit kerran, pari viikossa, sekä tottikset viereisellä kentällä.




¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
kaksio rivitalo, kaupungissa.

¤ Lapsien määrä
lapsia ei ole, eikä lähitulevaisuudessa ole vielä tulossa.
¤ Aiemmat koirakokemukset
sekarotuisen olen omistanut, sen kanssa tutustuttiin koiralajeihin, kaverin koiria lainannut harrastuksiin, hoitanut belgianpaimenkoiria, ym.

¤ Harrastustoiveet
pk lajit ja toko.

¤ Turkkitoivomukset
mieluiten helppohoitoinen, nypittävä/trimmattava on ehdoton ei. harjaaminen ei ole ongelma.

¤ Minkä kokoinen koira
mieluiten keskikokoinen/suuri. eli akselilla 40-60 cm säkä.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
ei metsästysviettiä, tai hallinnassa. eikä mieluiten itsepäisiä rotuja, tai kovin kovia. miellyttämisenhaluinen, oman lauman koira. itse vielä pitäisin siitä, että koiralla olisi olemassa puolustusvaisto, tämä ei ole välttämättömyys, ja ongelmalliseksi tekee varmaan sen, kun kaupungissa asutaan, ja olisi mukava koira ottaa mukaan ihan terassillekin, ilman ettää pitää pelätä sen kenenkään kimppuun hyökkäävän siitä. mutta jokasylin vässykkää en tahdo. myös kaupassa käydessäni yleensä jätän koiran näköalani lähelle kiinni, siksi tämä puolustusvietti, ettei nyt helposti siitä kenenkään mukaan ole lähdössä kun kaikennäköstä porukkaa liikkuu.

Mahd. terve koira, eikä kovin haukkuherkkä.


¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
hollanninpaimenkoira, saksanpaimenkoira, australianpaimenkoira, australiankelpie. Saksanpaimenkoirassa pelkään selän puolesta ja ylikorostunutta puolustusviettiä, kun tappajakoira eikä edes suojelukoira ole haussa. holskuissa epäilyttää vähäiset tulokset pk puolella, aussieden suhteen mies pelkää hermojen puolesta, ja kelpie on ehkä liian vilkas ja vaativa?

Ensinnäkin, tulokset ei kerro siitä minkälaisesta koirasta on kyse, suuri osa kotona takapihalla ketjunnokassa "puolustavista" saksanpaimenkoirista vois olla aika tykkejä harrastuskoiria. Eli nytkun selailette KoiraNetistä niitä hienoja koiria tuloksineen, kyselkää myös niiden omistajilta että millasia ne on siellä kotioloissa. Holskut on vasta lähtenyt yleistymään, ja tuloksia tulee koko ajan lisää. Niiden kans harrastetaan paljon kotioloissa, ilman suurempia tavotteita ja ne on melko yleisiä TOKOssa ja agilityssä.
Tulokset ei tuu myöskään itsestään, vaan on myös hirveästi osaavia kouluttajia jotka saa tuloksia jopa sille nirsolle, saalis/taistelutahdottomalle, itsenäiselle sohvapyllykälle.

Se puolustushalu on täysin omistajista kiinni, koulutuksesta ja hallinnasta.
Holskuissa karvamuunnoksellakin on tosi paljon väliä. Enemmän ne taitaa omata sitä "puolustushalua" kuin sakemannit. Sakemanneja on myös niin laidasta laitaan: on näyttelylinjasta, on käyttölinjasta ja molemmista löytyy ne sohvasesset ja ne haastavat harrastuskoirat. Sekä ne arat ja pelokkaat. Holskut on melko paljon terävempiä ja niistä löytyy tota epävarmuutta arkuuteen asti. Koska kantakin on melko pieni, kannattaa käydä tutustumassa mahdollisimman moneen yksilöön.


Tässä vielä edelliselle mietiskelijälle kirjottamani "jotain sinnepäin" juttua:

No jos mietitään sakemannin ja holskun eroja, niin enemmän se holsku on duracell. Riippuu karvamuunnoksesta (jota en nyt sit tiedä minkälaista karvamuunnosta haluat?), mut lyhyesti:
Karkkarit: Eniten harrastuskoiria (mutta koska ehdoton eiei nypittäville niin unohdetaan?) Karkkarit on siis tasaisimpia, ja saaneet säilyttää harrastus/työkoirille ominaiset hyvät piirteet hermojen ja muidenkin luonteenominaisuuksien osalta.
Pitkis: Nykyään nähdään liikaa sohvachamppiooneina sekä näyttelykehissä. Harrastuskoirina varmaan ihan ok. mut ne on niitä "rauhallisimpia" ja sit niistä löytyy epävarmoja ja vähän arkoja yksilöitä.
Lyhkäset: Kaikista hektisimpiä, niitä duracelleja, ei omaa parhaimpia hermoja mut sopii melko hyvin harrastuskoiriksi, riippuen yksilöstä. En tarkoita, en siis todellakaan tarkoita että kaikki lyhytkarvat olis hermoheikkoja arkoja kakkoja, ei todellakaan. Mutta niitä näkee.
Lyhkäset on kaikista näistä ehkä terävimpiä ja temperamenttisimpia. Terävyys sit ilmenee yleensä arjenelossa reagoimalla herkästi ympäristöön jne.

Holsku on koulutettavuudeltaan helppo, mut jos vertaa esim. sakemanniin joita sanotaan usein pölkkypäiksi putkiaivoiksi, jotka ei virheisiin puutu niin holsku on sit herkempi niille virheille. Eli oppii nopsaan ne huonotkin asiat. Ei kestä hirveesti toistoja, lyhyitä ja erittäin ytimekkäitä ja hauskoja hetkiä niin tekemisestä tulee kivaa.
Sopii moneen lajiin! Nyt alkanut yleistymään PK-puolella, mikä on erinomaista kun on kyseessä kuitenkin työkoira (vaikka muuta sanotaan).
Holskut lukee omistajaansa tosi helposti, ja siks usein näkee siellä kisakentillä koiria jotka rauhoittelee ja tekee omiaan koska reagoi kovin vahvasti omistajan jännitykseen. Siinä tulee varmaan se suurin ongelma kilpailemisen osalta. Miellyttämisenhalusta sen verran, et esim. belggariin verrattuna omaa vähemmän sitä, ja tosiaan ei kestä hirveesti toistoja ja kyllästyy tosi helposti.

Jos et duracellia kaipaa, niin suosittelen harkitseen jotain toista rotua :) Tai holskuista totoa karkeakarvaista versioo.

Onnee koiran etsintään!

Suosittelen teillekin samojedia! Sammarit sopii tokoon, agilityyn, valjakkoon ja näyttelyttämiseen myös. Rotu on luonteeltaan iloinen, seurallinen, ystävällinen ja erinomainen lauma,- seura, - ja perhekoira. Sammarit tykkää lapsista ja sopeutuu muutoksiin helposti. Se ei viihdy yksin tarhakoirana, vaan tykkää seurata omistajaansa kaikkialle :) Karva on suht helppo, harjaus kerran kahessa viikossa, ja karvan lähtö 2 kertaa vuodessa. Kun karvaa lähtee se kannattaa heti harjata pois, muuten sitä on jokapaikassa. Meidän sammarin pesen kurakeleillä kun neiti on likainen, eli noin kerran kuussa tai jopa harvemmin (sammarin karva hylkii likaa). Kesällä pelkkä harjaus yleensä riittää. Samojedi tykkää aktiviteeteistä, muttei sitä tarvitse lenkkeilyttää monia kilometrejä päivässä. Jos samojediin päädytte, tiedän ihanan kasvattajan joilla olisi pentuja tulossa tän kuun lopussa :)

SAMY

^ aloittajalla oli haussa pk-lajeihin sopiva koira, mahdollisesti jopa kilpailumielessä. Samojedillähän ei ole kilpailuoikeutta, ainakaan Suomen Palveluskoiraliiton mukaan

^^ Samojedi nyt ei ehkä muutenkaan ole se ihanteellisin harrastuskaveri pk-lajeihin/tokoon, kyseessä kuitenkin itsenäinen (ja itsepäinen..) vetokoira..

Jos kelpie kiinnostaa, mun hajatuksia rodusta löytyy täältä. Saapi heittää yksärilläkin jos tykkää.