Koirat.com

On tullut pikku hiljaa ajankohtaiseksi toisen koiran otto ja voisin tarvita siihen ehkä vähän apua. Nyt kotona asustelee kanssamme reilu 2v seropi.

¤ Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu
Aamulla 20-30min hihnalenkki, päivällä 1-1,5h vapaana oloa (metsässä) ja illalla mahdollisesti pieni hihnalenkki tai sitten jotain aivotyöskentelyä/aktivointia. Koiran pitäisi osata rauhoittua, jos jotain ei tapahdu ja jos joskus on leppoisampi päivä, niin ei toivon mukaan hyppisi seinille.

¤ Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)
Omakotitalo maalla, iso tarha löytyy

¤ Lapsien määrä
Ei ole eikä tule

¤ Aiemmat koirakokemukset
Lapsuuden kodissa ollut aina koiria ja nyt on tämä oma seropi

¤ Harrastustoiveet
Mahdollisesti ei harrastettaisi koiran kanssa mitään "virallisesti", eli lähinnä kotona touhuttaisiin tokoa ja sen sellaista.

¤ Turkkitoivomukset
Ei saisi olla kovin mahdoton turkki eikä saa olla trimmeröitävä. Tykkäisin lyhyempi karvaisesta, mutta pitkäkarvaisempikin käy. Sellainen turkki, että kerran viikossakin riittää harjaus. Eli harjattavaakin saa olla jonkin verran.

¤ Minkä kokoinen koira
Pieni tai keskikokoinen, jotain 40-55cm luokkaa.

¤ Koiran luonne (metsästysvietti, kovuus, itsepäisyys jne)
Koiralta saisi löytyä miellyttämisenhalua ja vapaana olo pitäisi onnistua ongelmitta, eli ei mitään metsästyskoiraa tai riistaviettistä jne. Koira saisi olla luonteeltaan kiltti ja ystävällinen ihmisiä kohtaan, varauksellinen/välinpitämätön saa olla. Koira ei saisi ainakaan vihata toisia koiria, eli toimeen pitäisi ainakin jotenkin tulla, tietysti ei voi kaikkien kanssa välttämättä toimeen tulla mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan.

¤ Rotuja/roturyhmiä, joita olet jo pohtinut
Olen miettinyt lk ja pk collieta, suomenlapinkoiraa ja shetlannislammaskoiraa eniten. Näistä siis ainakin haluaisin kuulla enempi kokemuksia ja vastaisiko joku näistä roduista minun toiveitani. Ja uusiakin rotuja saa tietty ehdotella.

Minä voisin vastailla tuon lapinkoiran osalta. Itseltäni siis löytyy kotoa ensimmäinen oma koira, 1-5vuotias lapinkoirauros.

Ilmoittamiesi tietojen perusteella lapinkoira kuulostaisi kyllä hyvältä vaihtoehdolta, etenkin jos turkkitoivomuksia katsoen valitsee paimensukuisen lapinkoiran jolla on vähäisemmissä määrin tuota karvaa. Tietenkin myös tavan lappalaisista löytyy myös vähempikarvaisia tapauksia. Ja jos siivoamisen kannalta asiaa katsoo, niin pidempi karva on helpomi siivota kuin lyhyt "tikkukarva".

Turkin hoito on muuten ihan naurettavan helppoa, harjaan oikeastaan karvanlähtöaikaan useammin mutta muina aikoina kerran kuussa jos sitäkään. Itse karva on säänkestävää, eli hylkii vettä ja likaa, kuin myös lämpöä ja kylmää, eli sille ei oikeastaan tarvitse tehdä juuri mitään. Pyllykarvat, mahanalunen ja jalkakarvat nyt kurakeleillä huuhtastaan lenkin päälle, mutta muuten pesulle koira joutuu ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään.

Liikunnan määrä passaa vallan hyvin ja tarhassakin varmasti viihtyy koirakaverin kanssa. Mutta pääsääntöisesti kyseessä on perheen parissa viihtyvästä "seurakoirasta", eli pihan perälle jätettäviä pihakoiria nämä eivät ole. :)

Kokonsa puolesta pääsääntöisesti osuu toiveisiisi. Rotumääritelmä keikkuu siinä 50cm molemmin puolin, mutta niitä isompiakin rotjakkeita näistä löytyy (tyyppi kun on kokoa tärkeämpi). Omani on siinä 50cm / 15kg kieppeillä, nartut on toki pienempiä mutta isoimmat mitä tiedän menee siellä 60cm / 20kg hujakoilla. Mutta all in all, näppäriä pikkupaimenia nämä yleisesti ottaen on. :)

Yksi asia mikä on paimentaustan peruilta on äänenkäyttö, joka pitää toki ottaa huomioon. Tietysti omakotitalo maalla antaa aika paljon vapauksia mitä tulee äänenkäyttöön, mutta silti on mainittava että niitä äänekkäämpiä tapauksia löytyy rodun piiristä. Omani on täysin hiljainen (leikkimistä lukuunottamatta).

Luonteeltaan lapparit on iloisia perhekoiria, jotka tulevat ihmisten kanssa toimeen. Toisten koirien kanssa etenkin uroksilla voi myöhemmällä iällä tulla ongelmia, urosaggreja löytyy jonkin verran. Mutta mikään vihainen rotu tämä ei ole. Ja oman perheen koirien kanssa tuskin tulee mitään kovin kummallista kalabaliikkia.

Ja lisätietoa rodusta löytyy Lappalaiskoirat Ry:n ja Paimensukuisen lapinkoiran seuran sivuilta. Ja jos mahdollisuuksia on niin elokuun Maailman Voittaja -näyttely on mahtava tilaisuus tulla tutustumaan sekä lapinkoiraan (kehässä yli 500 suomenlapinkoiraa) että tietysti muihinkin rotuihin! :)

^ Minen kyllä ikänä oo nähny 60cm korkeeta lapinkoiraa . Tän mun kipaleen strategiset mitat on 50cm/20kg, eli enemmän massaa löytyy kuin Väinöltä. Tää nyt onkin tämmönen mörssäri, mutta yleisesti ottaen urokset on sitä n. 20 kg:a.

Ja turkinhoidosta sen verran, ettei todellakaan ole haastava. Kerran kuussa tai kahdessa riittää yleensä, toki on niitäkin pehmeämpikarvaisia yksilöitä, joita saa olla harjaamassa alati. Voin kertoa luottamuksellisen tiedon, että omani oli talvella 6kk ilman harjausta, eikä turkki ollut minkäänlaisessa takussa. Oon huono koiranomistaja...

Mutta kuten Yorath jo hyvin perustelikin, suomenlapinkoira tuntuisi sopivan toiveisiisi hyvin.

Uroscollie menee jo vähän yli kokohaarukasta, eikä colliesta oikein ole tarhakoiraksi (toki toisen koiran kanssa helpompaa) kovasti ihmiseen kiintyvänä paimenkoirana. Muuten sanoisin että miksei, tosin collierodut ovat varsinkin nuorena vilkkaita ja aktiviisia ja tarvitsevat paljon vapaana liikkumista kompensoimaan aivotyön puutetta mikäli sellaista ei järjestetä. Shelttikin on toiveisiin mielestäni ihan sopiva. Sheltti ja pehko (pk-collie) harjataan joskus ja jouluna, nahkaa (sk-collie) ei sen kummemmin puunata tarvitse, mutta sen karvanlaatu on karkeampaa ja varisee tikkuisena karvanlähtöaikaan. Ikävämpi siivottava tekstiileistä siis. Oma nahkani on myö sen verran niukka pohjavillaltaan että kun pakkanen laskee alle kymmenen asteen kaipaa se jo vaatetta, tosin monet menevät melkein kelissä kuin kelissä pukemattakin. Colliet eivät välttämättä ole sosiaalisuuden perikuvia, mutta niiden tulee kohdata vieraat ihmiset ja koirat itsevarman pidättyväisesti, ei missään nimessä väistäen tai aggressiivisesti.

Kiitos vastauksistanne!

Sheltti ja suomenlapinkoira taitaa nyt olla ne rodut, joista sitten jompikumpi valitaan Olisin vielä toivonut, jos joku sheltti-ihminen olisi tullut kertomaan shelteistäkin kokemuksia tai sopisiko se minun toiveisiini, mutta ehkä täytyy nyt ruveta katsastelemaan kasvattajia ja käydä vaikka näyttelyissä tutustumassa.

Mä en ehdi nyt kovin pitkää romaania kirjoittelemaan, mutta kyllä sheltti noihin kriteereihin istuu ihan hyvin :) Koon puolestahan sheltti on rotumääritelmältään hippasen pienempi kun tuo 40cm, ja jos huono tuuri käy, voi saada 30cm "kirpun", mutta toisaalta saattaa saada myös 45cm ja 15kg.

Sen mitä itse lapinkoirista tiedän, niin käsitykseni mukaan suurimmat erot shelteillä ja lapinkoirilla on tietty koko: sheltti on huomattavasti hentoisempi kuin lapparit (ellei tosiaan satu saamaan sitä mörssärishelttiä), sitten perskärpäily: lapparit käsittääkseni enempi sellainen omista oloistaan tarkkaileva, mutta tykkää kuitenkin osallistua perheen kaikkiin touhuihin. Jos otat sheltin, tiedät omistavasi sellaisen Sheltti tulee mukaan vessaan, keittiöön, sohvalle, suihkuun, kokkaamaan, vaihtamaan pölypussia ja yleisesti siis roikkuu kintereissä kiinni, mihin liikutkin (hieman liioittelua, mutta ymmärsit varmaan pointin). Sheltti ei ole tarhakoira, mutta käsittääkseni lappalaiset viihtyvät ulkotarhoissakin itsekseen. Harrastuskoirina molemmat toimivat mukavasti. Jos sattuu saamaan hyvällä hermorakenteella ja toimintakyvyllä varustetun sheltin, niin on ehkä hippasen potentiaalisempi ja helpommin motivoitavissa kuin lappari, mutta kyllä lappari taipuu hyvinkin harrastuskoiraksi.

NiiNu kirjoitti:

Sheltti ei ole tarhakoira, mutta käsittääkseni lappalaiset viihtyvät ulkotarhoissakin itsekseen. Harrastuskoirina molemmat toimivat mukavasti.

Riippuu pitkälti lappalaisesta ja siitä, mihin se on pentuna totutettu. Jos se on pennusta totutettu tarhaelämään, niin usein siellä viihtyykin. Sitten taas moni sisäkoirana elänyt ei viihdy ulkona yksikseen, ellei omistaja ole siellä mukana. Mullahan tuo lappalainen ei viihdy pihalle edes tuon toisen koiran kera ellen minä ole siellä, vaan on heti surkeana ovella pyytämässä sisään. Jos taas minä olen mukana, niin sittenhän se olisi siellä pihalla vaikka maailman tappiin saakka

NiiNu kirjoitti:

Jos sattuu saamaan hyvällä hermorakenteella ja toimintakyvyllä varustetun sheltin, niin on ehkä hippasen potentiaalisempi ja helpommin motivoitavissa kuin lappari, mutta kyllä lappari taipuu hyvinkin harrastuskoiraksi.

Hyvä sheltti on varmasti potentiaalisempi harrastuskoira pitemmälle kuin lappalainen, mutta mitä shelttejä paljon harrastuskavereilla nähnyt ja tuntenut, niin niiden suuri ongelma on usein juuri tuo herkkyys ja hermorakenne. Tuntuvat usein myös olevan jopa lappalaista herkempiä käyttämään ääntään. Lappalaisten ongelma harrastuksissa tuntuu usein olevan motivointi tekemään sitä, mitä omistaja haluaa hyvällä temmolla.

Sanoisin että lapinkoira sopii erinomaisesti noihin vaatimuksiin :)

Oman kanssa on harrastettu Tokoa ja Agilityä sen ollessa nuorempi, mutta aina on viihtynyt myös ihan sohvakoiranakin :) Lapinkoiraa ottaessa pitää toisaalta aina muistaa kuinka monimuotoinen rotu on. Edes vanhempien luonteiden perusteella ei välttämättä tiedä minkälaisia pentuja sieltä tulee.
Hyvänä esimerkkinä tuon oman koiran pentue: Molemmat vanhemmat astetta omapäisempiä ja vaikeasti motivoitavissa olevia tapauksia, mutta pennut ovatkin sitten todella palvelualttiita ja enemmän toimintaa ja koulutusta vaativia tapauksia.

Ja kuten aijemmat ovat jo sanoneet, turkki ei ole mikään vaikeahoitoinen. Säännöllinen perusharjaus, ja karvanlähtöaikaan päivittäinen harjaus pitää turkin siistinä.

Vapaana pitämisestä sanoisin sen verran, että jotkut pysyy, jotkut ei. Lapinkoiralla on aika voimakas riistavietti, eli lähtevät helposti kaiken liikkuvan perään. Yleensä eivät pyri karkaamaan, mutta helposti vapaana ollessaan lähtevät vaeltelemaan ja laajentamaan reviiriä, ja silloin eivät välttämättä mitkään käskyt ja kutsut tehoa.

Sarahia: hyvä kun tulit tarkentamaan Itsellä aika vähän kokemusta lappareista, niin tosiaan kirjoitin hyvin "mutulla". Ja viimeisestä kappaleesta ehdottoman samaa mieltä, siinä on musta hyvin tiivistettynä ero sheltin ja lapparin välillä harrastuskoirana.

Vapaana pitämisestä sanoisin sen verran, että yleensä shelttiä pystyy hyvin pitämään vapaana, mutta näilläkin kuitenin saalisviettiä yleensä löytyy eli lähtevät kyllä esim. rusakon perään, kun sellaisen näkevät. Vapaanapitopaikka täytyy siis siinä mielessä valita huolella, ettei ole isoja autoteitä ihan lähellä. Ja sitten on vielä nämä poikkeustapaukset kuten omani, jolta löytyy saalisvietin lisäksi myös riistaviettiä, eli ei tule takaisin kun pupu katoaa näkyvistä vaan jää jäljelle Riistavietti ei missään nimessä kuulu rotuominaisuuksiin, mutta jos tällainen yksilö käsiin sattuu, niin todella tarkaan saa miettiä missä ja milloin pitää irti. Muuten meidänkin neiti kyllä pysyy siinä n. 10m säteellä musta, kun vapaana lenkkeillään :)

Toivottavasti aloittaja sai vähän käsitystä sheltin ja lappalaisen eroista. Molemmat varmasti passaa.

Täytyy muuten täsmentää, etten ole hankkimassa koiraa tarhakoiraksi, vaan tarkoitin tuolla että meillä on tarha, jotta halutessaan koira saa oleilla ulkonakin ilman valvontaakin, eli ei tarvitse pelätä itse että koira karkaa tms. :)