Koirat.com

^ Sanoppa muuta

Eiköhän alkaisi olla lukon paikka tässä "keskustelussa"...

^ Eipä täällä puuta pidemmälle päästä, joten ei paha idea.

Poistan viestini.

Olikos virhe se että muistit että sulla oli lapsi - oho ei ollutkaan? Olisin edelleen kovin kiinnostunu kuulemaan ikäs, sen verran hassuja juttuja kertoilet :)

Voi hyvänen aika...tämmösiäkö ne nykyajan nuoret on? Mun isä myös metsästää enkä oo kyllä tosiaan koskaan saanut päättää perheen koiran rotua kun kotona asuin. Kyllä se oli vanhempien homma ja erityisesti isän, koska hän metsästystä harrasti. Miten ihmeessä et voi ymmärtää sitä, vaikka nyt mentäisiinkin isäsi rotumieltymyksien mukaan, että koira tulee teidän PERHEESEEN. Ei sinulle pelkästään. Painotan sanaa perheeseen, koska se koira on kuitenkin teidän yhteinen.

Otatte nyt sen isäsi toivoman mäyriksen ja sitten parin vuoden päästä kattelet sieltä rivarista ittelles koiraa, kun rahaakin sulla kerta on. Tuut vaikka sitten vuoden päästä täältä kyselemään sulle sopivaa rotua sinne rivariin.

Mä voin silti jotain rotua suositella, vaikka sun isäs toivomuksista en nyt tiedä mitään ja että kuinka kovapäistä koiraa se haluaa. Kovin tosissaan siis ei kannata näitä ehdotuksia ottaa.
Monipuolisista metsästyskoirista mulle tuli ensimmäisenä mieleen just mäyräkoirat ja itäsiperianlaika. Kun nyt ymmärsin ettei hirvikoirat ja lintukoirat kelpaa. Mäyräkoirasta sä varmaan jo tiedätkin vaikka mitä mutta itäsiperianlaikasta voin kertoo jotain.

Itäsiperianlaikaa suosittelin koska rodun avulla on metsästetty karhuja, hirviä, lintuja ja turkisriistaa. Se on ihmisystävällinen ja isäntäuskollinen. Luonteeltaan aika kova, mutta nartut hiukan pehmeämpiä kuin urokset. Lue lisää vaikka http://www.laikajarjesto.fi/

[HHeidi kirjoitti:

]Tästä pystyy laskeskelemaan pitkällä matikalla, että yhteen koiraan menee 10 vuotta ja mä oon pyöristettynä nyt kakskymppinen, luulen eläväni johkin vajaa kahdeksankymppiseksi tällä elämällä, joten joku 6 koiraa mulla enää tulee olemaan. Mä kun en usko ikinä omistavani useempaa koiraa kerrallaan.

Erikoinen priorisointi sinulla. Useimmat koiranomistajat tekevät kaikkensa lemmikkinsä hyvinvoinnin eteen jotta se saisi pysyä tällä puolen mahdollisimman pitkään. Sinä sen sijaan tunnut laskevan sen varaan että kukin koira elää vain kymmenen vuotta ja pääset sitten ostamaan seuraavan. Useimmat kiintyvät koiriinsa siinä määrin, että se tulevien koirien lukumäärä on aivan yhdentekevä asia. Oma vanhin koirani on 11-vuotias. Sen kanssa ei voi harrastaa mitään ja useimmiten se pitää lenkittää erikseen, koska se ei jaksa nopeita tai pitkiä lenkkejä. Sillä ei ole jalostusarvoa, eikä minulla ole tilaa urokselle niin kauan kun fafa on tässä talossa. Se on äksy ja huonokuuloinen, ja sen henki haisee. Silti ajatuskin vanhuksen poismenosta on aivan järkyttävän hirveä, enkä todellakaan odota innolla että pääsen korvaamaan sen uudella jotta ehtisin hankkia mahdollisimman monta koiraa elämäni aikana. Mitä väliä sillä määrällä on?
Kirjoituksesi eivät anna sinusta erityisen hyvää kuvaa. En usko hetkeäkään että kukaan olisi rekannut koiraa 5-vuotiaan nimiin. Meillä 4-vuotias kyllä tykkää koirista hirmuisesti, mutta en näe mitään rekisteröidä yhtäkään koiraa hänen nimiinsä saati sitten huomioida hänen toiveitaan koiranhankinnassa ( esim. sihuaani (=chihuahua) ois niin kiva kun se on ihan hissunkissun ja sitä voi pitää sylissä).
Yritä nyt ihan oikeasti skarpata.

Vanis - Kumpa sä tietäisit kuinka paljon tässä perheessä on itketty ! Meiltä ei oo ees siirretty syrjään Epelin leluja, koska kukaan ei halua, eikä pysty siihen. Mä nukun joka yö Epelin tyyny kainalos ja joka viikko mä vieläkin itken sen takia, koska mulla on aivan järkyttävä ikävä. Tän kuun 15 päivä Epeli ois täyttäny vuoden, mä en ees pysty puhuun siitä, koska mä mietin koko ajan kuinka vielä hetki sitten kuvittelin mitä kaikkee kesällä tehtäis. Mä olin suunnitellu jo valmiiks mitä se sais synttärilahjaks ja nyt mä en voi muuta kun käydä koirien haudalla. Enkä mä todella aattele tulevien koirien määrää, tietenkin mä pitäisin sen yhden ja saman vierellä koko ajan, mutta vaikka mä lapsellinen oon, niin on se opittava ymmärtämään, ettei se keskikokonen koira elä kun keskimäärin sen 10 vuotta. Mä en voi muuta kun todeta, että jos tuntisit tän perheen, sä et todella ois tota mieltä.: /

Mutta joo tän keskustelun voi sulkea: meille on tulossa koira, enkä lapsellisena kakarana omaks hauskuudekseni kerro mikä rotu on, mutta sen sanon ettei se oo Mäyräkoira (juu kyllä,isolla kirjaimella), eikä muutenkaan pienirotu. Se koira tulee saamaan rakkautta ja se todella on odotettu pentu meidän kaikkien mielestä, nyt vaan toivomaan ettei tarvis kokee enää oman hauvan poismenoo. Harmi kun tästä keskustelusta ei tälle perheelle kovin paljoo ollut hyötyä, mutta kiitos silti teidän jankutuksesta. Tän varmaan sulkee jotkut valvojat tai vastaavat?

Ahaa, taisi mennä ajokoiramullehetinytiskäprkl! lävitse :) Erittäin säälittävää ja harmillista. Mutta, onnea uuden koiran kanssa.

^^ Jeps, suljetaan ja toivotetaan onnea uuden koiran kanssa.