Koirat.com

Meillä on nyt 3-vuotias japaninpystykorvauros. Nirsoin koira ikinä.
Kaikki lähti siitä, kun se sairasti suolistotulehduksen noin 12 viikon ikäisenä (oksentelua, ripulointia jne). Vaikka tämä hoidettiin kuntoon eikä tulehduksia ole sen jälkeen ollut, syöminen ei koskaan palautunut ennalleen. Päin vastoin syömisongelma vain paheni seuraavan puolen vuoden aikana.

Japsimme söi tuolloin Purinan penturuokaa. Aluksi muistaakseni söi melko normaalisti (ei koskaan mikään ahmija ollut). Sitten alkoi tämä syömättömyys... Olin vahvasti sen periaatteen kannalla, että jos koira ei syö, ruoka otetaan pois. Ja kaiken tämän jälkeenkin olen edelleen sitä mieltä, että suurin osa koirien nirsoilusta on omistajan aiheuttamaa. Joku voi olla tämän luettuaan sitä mieltä, että minäkin olen luonut oman ruokahirviöni.

Max saattoi olla syömättä neljäkin päivää ja puklaili keltaista limaa ja vaahtoa monta kertaa päivässä. Sitten nyrppi taas hieman ruokaa ja paastosi jälleen. Herkkuja ei saanut. Syömättömyys johti ja johtaa edelleen aina löysään kakkaan, minkä takia pyllypesu tuon valkoisen hurttiksen kanssa oli jokapäiväistä. Mattoja emme omistaneet yhtäkään. Tähän mahahappojen puklailuun auttaa monilla se, että ruoka-ajat ovat epäsäännölliset. Eli jos koira saa aina täsmälleen samaan aikaan ruuan, se oksentaa, jos ruokaa ei jostain syystä näykään. Eipä toiminut, kun ei suostunut syömään. Säännöllisesti tai epäsäännöllisesti.

Syömättömyyttä tutkittiin eläinlääkärissä, mutta mitään syytä ei löytynyt. Helpotus oksenteluun löytyi närästyslääkkeestä, jota koiralle annettiin aina heti aamulla ensimmäiseksi, jos ruoka ei kelvannu (tästä normaalisti 10 min niin puklu lattialla). Tämän jälkeen alkoi ruoka kelvata jotenkin. Syömättömyys oli johtanut närästykseen, joka johti oksenteluun, joka taas syömättömyyteen jne...

Jostain syystä kakan löysyys ei kuitenkaan loppunut, vaikka ruoka alkoi maittaa hieman entistä paremmin. Epäilimme viljaherkkyyttä vaihdoimme parikin kertaa nappulamerkkiä. Eipä löytynyt apua. Sitten löysimme barffauksen ja sen avulla pärjättiin hyvin reilu vuosi. Ruoka kelpasi ihan ok ja kakka oli täydellistä pientä ja kovaa. Edelleen kyllä nirsoili eikä todellakaan elänyt syödäkseen. Heti, kun jätti syömättä, oksensi ilman lääkettä. Joskus lääkkeestä huolimatta. Ja vaahdon puklaus taas aiheutti ruokahaluttomuutta --> ripulia.

Epätoivo siinä ihmiseen iskee, ku koiralla herkullista raakaruokaa edessä, jota on saattanut pari päivää aikaisemmin kiskoa tyytyväisenä ja sitten yhtäkkiä peruuttaa kupilta "inhoava" ilme naamalla. Kanat eivät kelvanneet parin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Aluksi koivet menivät kuumille kiville seuraavaksi oli sitten taas mieluummin monta päivää syömättä (oksu + ripuli). Pakastin täyttyi ruuista, joita ei vaan suostunut syömään.
Yritin pitää koiran mielenkiintoa ruokaan yllä niin, että sai vaihtelua tasaisesti eikä ehtinyt alkaa nirsoilla yhdestä ruuasta, kun tuli jo toista. Lopulta nirsosi sitten taas aivan kaikesta ja tilanne sama kuin nappuloiden kanssa reilu vuosi aikaisemmin. Ei syönyt kertakaikkiaan mitään. Heikkona hetkenä yritin tarjota jopa maksalaatikkoa (olen henkeen ja vereen maksalaatikkokoiria vastaan). Edes tämä ei kelvannut.

Täältä foorumilta sitten löysin vinkin siitä, että koiran tulisi ansaita kaikki ruoka, mitä syö. Tätä on pienimuotoisesti meilläkin joskus kokeiltu, eli pitää istua ja odottaa. Max odottikin ja luvan saatuaan käveli kupista mahdollisimman kauas. Päätettiin sitten kokeilla tätä suuremmassa mittakaavassa. Tiedän, että historian tuntien minun ei kannattaisi olla tästä vielä innoissaan, sillä ennenkin on onnistumisen jälkeen takapakkia otettu (esim. ensin jahti&vahti kelpasi muutaman kuukauden jotenkin, vaikka olikin löysä kakka ja sitten taas alkoi paasto). Mutta nyt olemme viimeisen pari kuukautta syöttäneet koirallemme kaiken ruuan (lähimmästä barf-ruokaa myyvästä kaupasta olemme ostaneet sellaisia Meatballseja, jotka ovat vähän normaaleja nappuloita pehmeämpiä ja äitini löysi vahingossa Purina Pro planin lohi-nappulat, jotka ovat herkkua) aktiivipalloista, ryttyyn taitetusta juomapullosta ja muista leluista sekä ihan koulutuksen ja leikkimisen kautta. Mikäli laitan nappulaa lattialle kekoon, ei kelpaa. Mutta jos Maxin pitää tassulla näyttää, kummassa nyrkissä nappulakeko on, se on suurinta herkkua ansaittuna. Jostain syystä (vielä) ei ole tullut edes löysä kakka-ongelma takaisin, vaikka ollaankin siirrytty takaisin nappulaan.

Edelleen tuo syö liian vähän, mutta tärkeintä minulle on, että se syö. Tiedän barf-ruuan edut teolliseen nähden, mutta yritän sulkea päässäni nalkuttavan äänen taustalle :) Jonkinlainen aktiivilelu sillä on jatkuvasti saatavilla, mutta ruoka-aika ajottuu lähinnä iltapäivään. Alkaa itse pyöritellä palloa ja sitten täyttelen sitä mukaa, kun tyhjenee. Aamuisin saa hammastikun, koska edelleen ilman ruokaa aamulla, oksentaa heti keltaista vaahtoa. Heti kun huomaan, ettei ruoka kelpaa (peruuttaa paniikinomaisesti poispäin tarjotusta), annan närästyslääkettä ja kohta on pyörittämässä palloa. Moni täällä on varmasti sitä mieltä, että koirani kyykyttää minua ja jatkuva ruuan esilläolo (vaikkakin lelun sisällä) aiheuttaa ties mitä ongelmia. Minulle tärkeintä on, että koira on virkeä ja minulla on olohuoneessa matto! :) pyllypesut ovat enää harvinaisia (edelleen tulee syömättömyyttä päivän verran silloin tällöin ja heti maha reagoi) ja närästyslääkkeen saaminen on vähentynyt 1/10 aikaisemmasta.
Nyt tietysti, kun täällä ehdin leijua, ongelmat alkavat uudestaan. Mutta sitten vain uusia kikkoja kehiin! :)

Voimia nirsojen koirien omistajille.

^^
En sanoisi koiraasi nirsoksi, vaan kuulostaa siltä, että se välttelee syömistä terveydellisten ongelmien takia. Närästystä? Kannattaa poissulkea ruuista kaikki, mikä saattaa aiheuttaa närästystä.
Minun mielestäni on huonompi vaihtoehto vain lääkitä närästystä ilman ruokavalion muutosta.

Jethro kirjoitti:

^^
En sanoisi koiraasi nirsoksi, vaan kuulostaa siltä, että se välttelee syömistä terveydellisten ongelmien takia. Närästystä? Kannattaa poissulkea ruuista kaikki, mikä saattaa aiheuttaa närästystä.
Minun mielestäni on huonompi vaihtoehto vain lääkitä närästystä ilman ruokavalion muutosta.

Närästys on tosiaan todettu ell toimesta. Ruokavaliota ollaan vaihdettu useaan otteeseenkin, kuten voi tekstistä huomata :) Eliminaatiotakin harrastettu barffauksen aikana eikä närästykselle koskaan löytynyt mitään syytä - ei ruuasta eikä terveydestä. Tarkkailemalla koiraa, olen todennut, että närästystä aiheuttaa syömättömyys. Kun syö tasaisesti ruokaa, ei närästystä ole. Mikä sitten aiheuttaa syömättömyyttä, on edelleen se suuri mysteeri. Nirsous vaiko se, että hurttis muistaa pentuajoista, kuinka huono olo sille ruuasta tuli. Ehkä koirallani onkin syömishäiriö? :)

Oman koirani kohdalla ensimmäinen ajatus on, jos se jättää syömättä, että jaahas, taitaa olla taas närästystä tulossa ja niin se yleensä on ollutkin. Ruokahaluttomuus on usein alkavan vatsakatarrin ensimmäinen oire, sitä voi kutsua närästykseksi, alkavaksi mahahaavaksi, gastriitiksi tai miksi tahansa.

Malluliisa kirjoitti:

Tarkkailemalla koiraa, olen todennut, että närästystä aiheuttaa syömättömyys. Kun syö tasaisesti ruokaa, ei närästystä ole. Mikä sitten aiheuttaa syömättömyyttä, on edelleen se suuri mysteeri.

Entä jos ajattelet asian toisin päin:
- närästys aiheuttaa syömättömyyttä eikä niin, että syömättömyys aiheuttaa närästystä
- kun ei närästä, koira syö tasaisesti ruokaa eikä niin, että kun syö tasaisesti ruokaa, ei närästä

Siis mikä johtuu mistäkin, syy ja seuraus.
Yritykseni on auttaa sinua ymmärtämään koirasi oireilua, itselläni on ollut paljon ongelmia omani kanssa enkä vieläkään ole oikein tajunnut tarpeeksi, mutta jotakin sentään. Toisen ihmisen on vaikea koiraa tuntematta antaa mitään vinkkejä, mutta yritän nyt kuitenkin...
Tsemppiä!

Malluliisa, onko koiraa tähystetty? Tuollainen jatkuva närästys ei ole normaalia. Lisäksi pitkäaikainen pulauttelu aiheuttaa ärsytystilan ruokatorveen.
On olemassa happosalpaajia, joista voisi olla apua koirasi ongelmaan. Niitä voi antaa närästyslääkkeen rinnalla. Keskustele asiasta seuraavan kerran kun viet koiraa lekurille.
On hyvä, että koirasi saa ruokaa pitkin päivää, niin akuutissa gastriitissakin tehdään, ainakin minä sain sellaiset ohjeet aikanaan. Lääkkeenä oli silloin pahoinvointilääke ja Antepsin-mixtuura.

Tällä hetkellä annan 11 vuotiaalle sheltilleni eläinlääkärin siunaamana 1/4 tbl pahoinvointilääkettä niinä aamuina kun teen pitkän lenkin aamupäivällä. Muutoin koira oksentaa lenkin aikana pusikkoon aamiaisen, vaikka olisi 2-4 tuntia ateriasta. Lääkäri katsoi minua pitkään kun esitin toiveeni, mutta ei alkanut kinaamaan asiasta...

En oikein tiedä mistä johtuen terrierilläni oli n. puolivuotiaasta noin kaksivuotiaaksi tiuhaan toistuva ripuliongelma. Sen vuoksi vaihtelin paljon eri nappulamerkkien välillä ja huomasin, miten vaihtelevasti erilaiset nappulat kelpasivat. Kuitenkin ripulioireiden loputuakin jätkä oli välillä hyvin arka syömään. En sitten tiedä pelottiko sitä vanhat syömisestä aiheutuneet huonot kokemukset, vai miten. Kenties toimin ihan huonosti suostutellessani sitä syömään nappuloita kädestäni ja pikkuhiljaa aas kulhosta. Saattaahan olla, että sekin vain kasvatti syömishaluttomuutta.
Rahkan, öljyjen taikka kananmunan sekoittaminen ruokaan ei tuonut mitään suoraa muutosta. Sensijaan samaa ruokaa ei enää voinut koittaa tarjota seuraavana päivänä lisukkeiden hapannuttua.

Nykyisin olen myös huomannut, että koira syö mielummin kun sille tarjoaa mahdollisimman edergiapitoista muonaa, jolloin pieni määrä riittää. Tollaisen pienen tehokoiran masuun ei kuitenkaan edes mahtuisi paljoa kerrallaan.
Nykyään sille kelpaa myös mm. kuivattu naudanmaksa herkuksi, pentuna kun se e moisesta tajunnut mitään. Jotain kuivaa käppyä, pyh.

^ Onko koirasi uros vai narttu? Mun mielestä turhan paljon stressataan nirsoudesta ja kokeillaan miljoonaa eri kikkaa, kun esim. urospennulla alkaa hormonitoiminta heräilemään, vanhempi uroskoira haistaa naapurissa juoksuisen nartun, tai sitten nartulla on juoksut tulossa, menossa tai juur ohi. Itehän kerittiin ton piskin kanssa syömättömyydestä ressailemaan, mutta se johtui nimenomaan siitä että tytöt kiinnosti eikä ruoka maistunut. Plus että täyskasvuisena ainakin meidän koira syö vähemmän kuin kasvuvaiheessa.

Meidänkään urokselle ei aina maistu ruoka, kun on vaan tytöt mielessä.
Muistan vieläkin ekan kerran kun herra jätti syömättä, yleensä se oli aina syönyt ruokansa hotkimalla. Kyllä siinä rupesi jo miettimään että mikä sille nyt tuli, jälkeenpäin tajusin että tytöt sillä oli mielessä. Nykyäänkin tekee sitä aina välillä, mutta onneksi nytten tietää mistä se johtuu eikä tarvitse olla turhaan huolissaan.

Äitini antaa aina ruuan mukana tälle jogurttia tai jotain lihaa. Periaatteena äidilläni on se että poika on niin laiha ja käy tätä sääliksi kun joutuu syömään aina samaa ruokaa. (Veeti on ihan normaali painoinen) Jos joku muu antaa Veetille ruokaa niin se odottaa hetken aikaa ja jos ei äitiä näy kymmeneen minuuttiin jogurtti purkki kädessä niin kyllä se ne naput syö.

Alan olla jo epätoivoinen tämän nirson koiran kanssa... Syö jotain ruokaa jonkun aikaa kunnes kyllästyy eikä enää koskekaan kyseiseen ruokaan. Saattaa olla useamman päivän syömättä tai syö vain muutaman nappulan päivässä. Olen kokeillut eri purkkiruokia, muutamaa merkkiä nappuloita, lihoja. Tällä hetkellä uppoaa koirille tarkoitettu lihaseos, jossa on mm. naudan mahaa ja naudan jauhelihaa. Broilerin jauhelihaan ei edes koskenut. Nappuloina on ollut Hill'siä, virbacia ja nyt Sam's Field, joka ei tunnu maistuvan ollenkaan. Hill'siä söi pari pientä pussillista, Virbacia meni vajaa 2 kg:n pussi, lopussa ei sekään kelvannut. Nappulat saa kuivana, kun liotettuna ei koskenutkaan niihin. Nappuloita koiralla on aina kupissa, lihaa annan sitten erikseen.

Helmi12 kirjoitti:

Nappuloita koiralla on aina kupissa,

Eiköhän ongelman ydin ole tuossa. Jos koira ei syö, sille pitää tehdä nälkä. Ja se tehdään niin, ettei koiralle anneta MITÄÄN ennen kuin sillä on tarpeeksi nälkä. Kuppi esille noin viideksi minuutiksi ja sitten pois ellei kelpaa ja vuorokauden päästä uudestaan. Tämään siis sillä oletuksella, että koira on terve eikä syömättömyys johdu mistään sairaudesta.

^Juurikin näin, kyllä se syö kun sille nälkä tulee. Jos koko ajan tarjotaan erilaista ruokaa kun vanha ei enää kelpaa, niin sitten ite sitä koiraa siinä nirsoks opettaa.

Näin olen minäkin järkeillyt, mutta jostain syystä olen vain lipsunut tämän koiran kohdalla. Pitääpä ottaa tiukka linja tästä eteenpäin. Vähän vain hirvittää, että jos koira ei syökään silloin kun ruokaa on tarjolla, kun se on tähän asti tottunut syömään silloin kun itse haluaa. Sillä ei olisi yhtään varaa laihtua. Vaikka onhan se niinkin, että terve koira ei nälkään kuole täyden ruokakupin ääreen.

Voihan siinä pari kertaa mennä ennen kuin koira ymmärtää, että ruokaa ei tosiaan tule jos ei heti syö. Jos vuorokauden väli tuntuu liian pitkältä, kokeile aamuin illoin. Jotkut koirat vaan eivät syö tarpeeksi jos ruokaa on liian usein/koko ajan tarjolla. Itse huomasin tuon oman uroksen kanssa. Se oli kerran narttujen juoksuaikaan hieman liian kevyessä kunnossa ja söi huonosti. Aloin tarjota sille ruokaa kolme kertaa päivässä sillä ajatuksella että se söisi enemmän. Parissa päivässä huomasin, että tulos oli ihan päinvastainen. Koiralle ei tullut kunnolla nälkä ruokintakertojen välillä, ja syöty kokonaismäärä jäi vielä pienemmäksi kuin normaalisti. Tuo tilanne oli tietysti erilainen koska kyse oli väliaikaisesta häiriöstä ja ruokahalu palasi tietysti ennalleen juoksujen loputtua.

Tarkoitus on antaa ruokaa kahdesti päivässä. Pikkupentuna se söi hyvin ja mielestäni melko paljon noin pieneksi koiraksi, mutta nyt on ruokahalu pienentynyt huomattavasti. Ehkä siksi, kun se ei kasva enää. Tänään tarjosin ruokaa aamulla, mutta ei syönyt kuin vähän lihaa ja muutaman nappulan. Nyt se on kävellyt tuosta vesikupin vierestä muutaman kerran ja ihmetellyt, kun ei olekaan ruokaa saatavilla. Toivottavasti ruokahalu nyt vähän kasvaisi... Siksikin olen pitänyt nappuloita aina tarjolla kun koira syö niin vähän kerralla.

Täältä löytyy nirsokoira joka saa minut stressit partaalle asiasta. Pikkupennusta alkaen nirsonnut enemmänvähemmän nappulasta ja olemme kokeilleet turvottaa nappuloita mutta aina ei kelpaa niin ollaan jätetty se sitten kokonaan pois ettei turhaan tarvitsisi heittää ruokaa roskiin.
Kokeiltu on myös eri nappulamerkkejä (marketin ja elänkaupan) vanhan loputtua, mutta koiralle ei näytä olevan väliä kummastako on ostettu tai sitten ei ole mieluisaa(?) vielä löytynyt. Nyt olemme antaneet nappulan sekaan lohiöljyä ja nappula kelpaa useimmiten sen kanssa, myös on annettu purkkiruokia (jotka maistuvat) jos on nappulakin maistunut. Ruokaa tarjotaan kaksi kertaa päivässä.
Vanilla saattaa helposti olla useamman päivän syömättä jos ei nappula kelpaa vaikka olisi kuinka nälkä ja sitten se oksentaa limaa/vaahtoa tms kun on tyhjä vatsa. Eläinlääkärin kanssa olen keskustellut ja sanoi että jos pahemmaksi menee niin soittaa hänelle mutta muuten ei nälkään tapata itseään. Vanillan äiti on myös nirso joten voiko se olla opittua tai periytyä?
Voiko tuon nirsouden saada jotenkin kitkettyä pois?

^Miksi ruoka kaksi kertaa päivässä?
Tuon ikäinen koira selviää helposti yhdellä ruualla päivässä.
Oletteko kokeilleen raakaruoka vaihtoehtoja? Useimmiten lohi, jauheliha tms. houkuttelevat koiraa syömään. Hieman nappuloita ja lhaa sekaan ja katsokaa maistuuko.

^Ollaan jostain syystä jääty tohon kahteen ruokinta kertaan ja muistaakseni olen lukenu jostain että kaksi (pienempää) kertaa olisi parempi tms. Milloin sitten olisi parempi antaa se ruoka, aamulla vai illalla?
Kokeiltu on joskus laittaa jotain lihaa tms nappulan sekaan mutta nappulat jäivät kuppiin..

^Ollaan jostain syystä jääty tohon kahteen ruokinta kertaan ja muistaakseni olen lukenu jostain että kaksi (pienempää) kertaa olisi parempi tms. Milloin sitten olisi parempi antaa se ruoka, aamulla vai illalla?
Kokeiltu on joskus laittaa jotain lihaa tms nappulan sekaan mutta nappulat jäivät kuppiin..

^Mie ruokin illalla. Päivällä kun treenaillaan, niin koiralla pysyy vire herkkuihin kun ei ole aamulla ruokaa saanut. Joskus 6 aikaan illalla ruoka annetaan.

^Täytyy itsekkin kokeilla antaa iltasin ruoka.