Koirat.com

Huoh... Kävin eilen ostamassa tuolle härän häntäpaloja joissa lihaa ja vähän luuta. Eikös tuo sitten yöllä herännyt oksentamaan luuta (vaikka se ei ollut edes mitään rustoa vaan kunnon luuta!) ja aamulla oli maha ripulilla. Mitä ihmettä tuon kanssa oikein voi tehdä? Voiko se oppia syömään niitä luita ollenkaan ikinä? Ja voiko tuo ripuli johtua siitä ettei ole tottunut luihin vai siitä kun kiskoo ne niin isoina paloina mahaan...? Apuva!

Isoja paloja liikaa. Ei siinä sen kummallisempaa ole.

Voiko sen opettaa jotenkin syömään pienempinä paloina vai pitääkö vaan luovuttaa luiden antamisen kanssa?

Minä varmaan antaisin isompia.

Meillä on syöty naudan putkiluita, -ydinluita ja hirven luita ihan pienestä asti (sekä rustoja). Nyt kuulin väitteen, että putkiluut ovat niin kovia, että voi rikkoa koiran hampaat? Ja niitä ei kannattaisi antaa kovin usein. Mitä mieltä olette? Jotain tekemistä koiralle kuitenkin pitäisi olla. Nuo putkiluut mitä syötän, on olleet ihan raakapakasteita. Ja eläinkaupasta saatavat putkiluut on ilmeisesti käyneet jossain uunissa, kun ovat erinäköisiä.. onko ne sitten koiran hampaille parempia?

Oma 11 -vuotias seropi ainakin järsii, nuolee ja repii luusta lihanrippeet irti, harvemmin täysin koluttua kovaa luuta rouskuttaa (tai mistä sitä tietää). Saa erilaisia lihaisia luita tai rustoja noin joka toinen tai kolmas päivä. Putkiluista ja nikamista se "pesee" huolellisesti lihan pois ja toisinaan käy maistelemassa puhtaaksi kaluttua luuta ennen kuin heitän sen roskiin. Meillä ei ole luiden kanssa vahinkoja käynyt, kaverin koira on pari kertaa repinyt ikenensä auki luuta niin rajusti syödessään (terrieri/saksanpaimenkoiramix).

Nokun meillä se sitten kaiken kaluttuaan alkaa järsimään niitä luun "reunoja". Ei tässä muuten huolestuttaisi

Nimimerkki 'eläinluiden anatomia ja rakenne hakusessa', kyselee: Mitkä luut on niitä ns "ajanvieteluita", hammashuoltoon, iltapuuhasteluksi, mistä koira ei saa irti juuri muuta kuin ne lihanrippeet? Ja mitkä sitten ns "ruokaluita" joista koira saa rouhittua varsinaista luu/rustomassaa ja syö sen? Kaipaisin Lunalle nimenomaan noita ensin mainittuja, kun sen pötsi ei kestä kyllä mitään rustoja tai nieleksittyjä luunpalasia. Ripaska tulee taatusti. Markettien nahkarullienkin kanssa vähän niin ja näin. Joskus ok, joskus ei. Nautaa tai possua en viitsisi antaa, koska tähän astiset päätelmät on osoittaneet, että niitä maha ei kestä. Hirvi, lammas ja poro sekä hevonen voisi sitten olla vaihtoehtoja, poron ja lampaan lihaa on ainakin syönyt ongelmitta raakana. Hirveä olisi saatavilla, jotain lapaa ja selkänikamaa, olisko ne aika turvallisia kokeilla? Entä kylkiluut? Putkiluut (jotka on siis sääri- ja reisiluita, eikös?)? No jaa, ja kokeilemallahan se selviää. Olis vaan joku jo etukäteen kertonut, ettei rustoluita nyt ainakaan kannata herkkämahaselle antaa. Omatoimikokeilulla tuli nimittäin 2 päivän mittanen kamala ripuli ja vatsanväänteet semmosesta keväällä...

Putkiluut on niitä "ajanvieteluita". Niitä ei tosin kauheasti ole kai saatavilla muuta kuin naudasta, mä en ainakaan ole nähnyt? Mut jos hirvestä löydät niin kokeile. Hirven luut on ainakin kovia, tosin meillä kyllä pistetään niitäkin välillä paloiksi dallun toimesta.

^^ Meillä on sama mahaongelma pennulla. Lampaan luut on ok (lapaa ja jotain muuta saanut), hirvi on ok säännösteltynä (luu otetaan pois noin puolen tunnin jälkeen), nauta ei maistu ja jos sattuu maistumaankin niin menee maha sekaisin. Poroa ja jotain kaurista tms kokeilen seuraavaksi (jos lammasta ei ole saatavilla).

En jaksa selata edellisiä viestejä, joten kerron asiani tässä; mun on tosi vaikee löytää meidän koiralle `oikeeta järsittävää` joka oikeesti kestäisi kauemmin kuin 10min. Onko tietoa kestävistä luista? Kertokaas, sillä niitä mä tosiaan tarvitsen..

//Just annoin tolle karvanaamalle hirvenkylkiluun, herranjestas miten innoissaan!

^ No naudan putkiluita/ydinluita ei voi syödä kokonaan, eli koiralla menee niiden kimpussa hyvän aikaa kun ensin kaluaa luun paljaaksi ja sitten siirtyy havittelemaan luuydintä.

anski kirjoitti:

^ No naudan putkiluita/ydinluita ei voi syödä kokonaan, eli koiralla menee niiden kimpussa hyvän aikaa kun ensin kaluaa luun paljaaksi ja sitten siirtyy havittelemaan luuydintä.

Aa, kiitos (: Ihan eläinkaupoistako?

^ Ainakin Mustista ja Mirristä ja isoimmista Cittareista saa :) Cittareissa ovat yksittäin pakattuja ja tätän myös kalliimpia, M&M:ssä taas kilohintaisena ja saa itse valkata hyvännäköisen luun :)

^^ Itse tilaan Vauhti-Raksulta raa'at luut. Mutta useimmista eläinkaupoista saa ihan oikeita luita. Tosin riippuu varmaan puljusta onko raakoja vai palvattuja tms. Kannattaa sitten totuttaa vähitellen niihin raakoihin ettei mene maha sekaisin :)

^^ Okkei kiitos teille (:

Mistä mahtaisi johtua, että luita ja esim. possunkorvia syötyään pentu juo aina ihan mielettömiä määriä? Olen pohtinut, että olisiko ihan ok ottaa esimerkiksi luu tietyn ajan jälkeen koiralta pois kesken jyystämisen, ettei jano ehtisi yltyä niin kovaksi? Tässä eräänäkin iltana koira jyysti lihoja luun päältä pois jotakuinkin puolitoista tuntia putkeen hetkeksikään luusta irrottautumatta ja sen jälkeen joikin koko illan ja vielä aamullakin ja päivän aikanahan oli sitten pissahätä yllättänyt. Ei tämä nyt mikään ongelma ole, enemmänkin pohdin onko huonoksi pennun elimistölle syöttää luita jos aiheuttavat tällaisen reaktion?

Kyllä meilläkin juodaan usein kaikenlaisten kuivattujen herkkujen jälkeen, myös luunsyönnn jälkeen käydään usein vesikipolla. Ja ihan ymmärrettävää minusta, että jonkun kuivan possunkorvan jälkeen janottaa. Kyllä muakin janottaisi!

Täällä koirat juo ihan järjettömiä määriä vaan niinä kerroilla kun testasin possunluita ja oon antanu possunkorvia. Liikaa vissiin rasvaa? :S Ja siitä se ripulikin sit tuli.

Oletteko muut kokeileet koirillenne maissitikkuja tai -luita? Ovatko maistuneet vai kannattaako sellaisia edes antaa?