Koirat.com

Kössiltä on poistettu hammaskiveä viimeksi vuosia sitten ja sen kyllä huomaa, kun purukalusto on aika järkyttävässä kunnossa kotihoidosta huolimatta. Kössi on kuitenkin jo 12,5-vuotias, joten en uskalla viedä sitä enää nukutusta vaativaan toimenpiteeseen, kun tuo kuitenkin hampaillaan pärjää. Seuraavan kerran kun tulee aivan pakottava tarve nukuttaa jotain varten saa olla samoin tein se lopullinen vaihtoehto.

Käytiin rokotuksilla ja samalla ell katso hampaat. Hänen mielestään hammaskiveä oli niin vähän ja ikenissä ei tulehdusta, joten ei ole järkeä lähteä poistamaan. Jos koira joudutaan jonkin muun syyn takia nukuttamaan, niin sitten voi samalla nappasta hammaskivetkin pois.

Koira syö merilevää, joka joillakin koirilla pehmentää hammaskiveä. Yritin raaputtaa lusikan varrella niin kuin joku täällä neuvoi, mutta en saanut käytännössä mitään irti. Pitää varmaan ostaa ihan sellainen raaputin. Harmi vaan että se hammaskivi alkaa ihan hampaan ja ikenen rajalta, joten kovin kovin ottein en uskalla alkaa sieltä raapimaan, ettei ien vahingoitu.

Helmiltä lähti yksi yläetuhammas kesäkuun puolenvälin jälkeen. En yhtään tiedä miten se on lähtenyt tai edes tarkkaa ajankohtaa milloin on lähtenyt. Siisti kolo vain oli jäänyt. En siitä enempää ollut huolissani, Helmillä ei ole hammaskiveä eikä henki haise. Näyttelyssäkin se kävi. Nyt sitten huomasin, että 2 yläetuhammasta heiluu, sen lähteneen hampaan viereiset hampaat. Heti tuli mieleen parodontiitti, vaikka sitä hammaskiveä ei ole koskaan ollut. Käytin Helmin hammaslääkärillä, joka oli sitä mieltä että kannattaa röntgenkuvata hampaat ja puhdistaa ja katsoa pitääkö poistaa ne heiluvat. No, viikon päästä on se aika sitten varattu.

Helmin hampaita pitäisi tietenkin pestä... Se ei tule onnistumaan. Olen kokeillut, ihan varovasti vähän laittaa tahnaa suuhun ja sormella hieroa, mutta Helmi inhosi sitä. Se on muutenkin tarkka suustaan, ei tykkää että sinne katsotaan. Antaa kyllä minun katsoa hampaat, mutta siitä näkee, että se inhoaa sitä. Olen antanut Helmin haistaa koirien hammastahnaa, ja maistaakin, mutta se ei halunnut. Inhoten perääntyi kauemmas. Helmi ei tykkää juuri luitakaan jyrsiä. Dentastixin tyyppisestä (viljattomasta) kyllä tykkää, mutta sitäkään ei voi kovin usein antaa. Vaikka annan vain n. kolmasosan pikkutikusta kerralla, niin silti pitää vähentää Helmin omasta ruuasta heti. Tuntuu, että Helmi lihoo kun saa pikkumurunkin tavallista enemmän ruokaa tai herkkuja.

Helmin kasvattaja sanoi vain, että on chihuille tyypillistä että hampaita lähtee itsekseen tai ne heiluu. Että sen takia ei tarvitse eläinlääkärissä käyttää. Jaa-a. Jos minulla olisi heiluva hammas suussa, se kyllä haittaisi ja häiritsisi hirveästi. En kyllä tiedä, miten koirilla on.

Helmi12 kirjoitti:


Helmin hampaita pitäisi tietenkin pestä... Se ei tule onnistumaan. Olen kokeillut, ihan varovasti vähän laittaa tahnaa suuhun ja sormella hieroa, mutta Helmi inhosi sitä. Se on muutenkin tarkka suustaan, ei tykkää että sinne katsotaan. Antaa kyllä minun katsoa hampaat, mutta siitä näkee, että se inhoaa sitä. Olen antanut Helmin haistaa koirien hammastahnaa, ja maistaakin, mutta se ei halunnut. Inhoten perääntyi kauemmas. Helmi ei tykkää juuri luitakaan jyrsiä. Dentastixin tyyppisestä (viljattomasta) kyllä tykkää, mutta sitäkään ei voi kovin usein antaa. Vaikka annan vain n. kolmasosan pikkutikusta kerralla, niin silti pitää vähentää Helmin omasta ruuasta heti. Tuntuu, että Helmi lihoo kun saa pikkumurunkin tavallista enemmän ruokaa tai herkkuja.

Jos se hampaidenpesu on hyvinvoinnin kannalta tärkeää, ei koiralta tarvitse kysellä, onko se siitä mukavaa. Harva koira lähtökohtaisesti pitää hampaidenpesusta. Ne totutetaan siihen, tai sitten pestään kyselemättä jos totuttelu ei tuota tulosta. Ei koiran tarvitse varsinaisesti tykätä toimenpiteestä. Ei kynsiäkään voi jättää leikkaamatta, vaikka koira sitä inhoaisi.
Varmoin ottein vain harjaamaan, alussa pieni hetki kerrallaan. Vähitellen pestään kerralla koko hammaskalusto sen kummempia kyselemättä. Se on koirankin etu, että hoitotoimenpiteet hoidetaan varmasti ja määrätietoisesti.

Dentastixeistä ei ole hyötyä, joten kannattaa vielä yrittää löytää joku toimivampi ratkaisu. Kokeile erilaisia kypsiä ja raakoja luita ja rustoja. Jotkut tykkäävät järsiä jäisiä porkkanoita. Jos koira syö lihaa, voi sen tarjota jäisenä.

Minä luulen että seuraava koira totutetaan sähköhammasharjaan Jollen innostu Kirille jo aloittamaan. Dentastixeihin ja vastaaviin en usko pätkääkään enkä tykkää niitä syöttää kun ruokamäärät muutenkin pidettävä pieninä näillä omilla. Satunnaisesti luita ronksuttavat paitsi nyt Minkan maha ei kestä enää niitä. Siis oikeita luita..

Se on kyllä totta, että ne hoitotoimenpiteet pitää vain tehdä. Olen nyt eläinlääkärin ohjeen mukaan yrittänyt totuttaa Helmiä tuohon hommaan niin, että olen antanut sen haistaa ja maistaa hammastahnaa sormestani. No, Helmi ei tykännyt, käänsi vain päätä pois ja lopulta häipyi kokonaan. Mielellään en väkisin tekisi mitään, ellei ole ihan ehdoton pakko. Oma vikahan tämä on, kun en älynnyt pentuna totuttaa Helmiä kaikkiin mahdollisiin juttuihin. Esim. silmätippojen laittaminenkin on melkein mahdotonta. Kun käytin Helmin silmätarkastuksessa, piti laittaa tipat silmiin ja olihan se taistelua. Helmi myös helposti rupeaa murisemaan ja saattaa purrakin suht helposti, jos väkisin ruvetaan jotain tekemään. Hommaa ei helpota sekään, että Helmin suu on niin pieni. Ei sinne hammasharja edes sopisi. Eläinlääkärissä kun käytin, että arvioitiin pitääkö heiluvat hampaat poistaa vai mitä, niin minä näytin Helmin hampaat, eläinlääkäri ei koskenut Helmin suuhun. Sillä tavalla se onnistui hyvin.

Niin, Helmi ei syö mitään isompia paloja tai mitään kovempaa. Ei vain kelpaa. Tosin, ei sillä hammaskiveä ole. Huomenna on aika eläinlääkäriin, selviää mikä on hampaiden todellinen tila ja tietysti hoidetaan suu kuntoon.

Koira oppii helposti siihen, että murisemalla ja puremalla pääsee epämiellyttävästä tilanteesta pois, eli sitä suuremmalla syyllä toimenpide ei koskaan saa keskeytyä uhittelun vuoksi. Seuraavalla kerralla koira taistelee vastaan kahta kauheammin, tai vaihtoehtoisesti luovuttaa nopeammin, kun uhittelu ei edellisellä kerralla tuottanutkaan tulosta.

Pieni koko vaikeuttaa tietysti hoitamista, kun otetta ei oikein saa mistään. Toisaalta se on merkittävä etu. Ison vastahakoisen koiran kanssa tilanne olisi huomattavasti hankalampi, kun mahdolliset puremat tuntuvat jo ihan kunnolla ja silloin toimenpide voi olla pakko keskeyttää, ja koira voittaa. Mieluummin siis vaikka pieniä onnistuneita tuokioita, kuin murskavoitto koiralle.

Vaikka hammaskiveä ei ole vielä, kannattaa se harjaamiseen totuttaminen aloittaa ihan tosissaan. Chihuille on aika tyypillistä nousta niskan päälle, mutta kyllä nekin yleensä ovat ihan kehittämiskelpoisia kun riittävän määrätietoisesti totuttelee. Jos hammastahnan haistelu ei kiinnosta, se ei ole oikea keino. Osta riittävän pieni harja, esim. sähköhammasharjan pää tai jonkinlainen hammasproteesiharja, tai ihan mikä tahansa muu pieni harja. Tarvittaessa harjaksia voi vaikka lyhentää. Harjaa pieniä hetkiä kerrallaan antamatta periksi ja palkitse heti kun koira ei murise tai vastustele. Vaatii varmasti aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta huolellisella totuttamisella voit välttyä pakottamiselta. Naksuttimenkin avulla voi kouluttaa.
Jos totuttelu ei auta, ota joku toinen ihminen avuksi. Toinen pitää koiraa, ja toinen hoitaa lupia kyselemättä. Ennemmin tai myöhemmin koira yleensä tajuaa, ettei vastustelu auta. Jos ei tajua, jäljelle jää vain rauhoituksessa hoitaminen. Hammaskiveä alkaa todennäköisesti kertyä jossain vaiheessa kuitenkin.

Meilläkin on Leppo totutettu hampaiden harjaukseen hyvin hissukseen ja namien kanssa, ja tuo on kuitenkin pienestä pitäen ollu tosi helposti käsiteltävissä. Mähän aluks totutin harjaan sillee et pistin harjaksiin pienen määrän sillä hetkellä jääkaapissa olevaa jauhelihaa/jauhettua lohta ja annoin hauvan nuolla sen pois samalla kun nostelin sen huulia ja koskin harjaksilla etuhampaisiin tai ikeniin.
Aluks koira oli selällään sylissä (koska pysyy siinä aloillaan), nykyään Leppo istuu tai seisoo harjauksen aikana. Annan vieläkin harjaamisen alussa, väleissä ja lopussa herkkua (ei mitään hirveän pehmeitä herkkuja ettei taas oo hampaanvälit töhnäset) ja loppunami on aina vähän isompi. Välillä tuokin pyörittelee päätään ja yrittää päästä otteesta pois, mut tietää kyllä ettei se harjaaminen venkoilulla lopu.
Kyl se Helmikin siihen harjailuun tottuu, malttia vaan ja varmaa kättä.

Helmi kävi keskiviikkona hammaslääkärissä. Nukutuksessa poistettiin ylhäältä edestä 2 hammasta ja alhaalta 1. Tulehdusta ei ollut, joten antibioottikuuria ei tarvittu. Nyt pitää viikon verran laittaa iltaisin antiseptista geeliä poistokohtaan. Kyllä Helmi siinäkin yrittää pakoilla, kääntää päätä pois jne. Mutta olen saanut laitettua. En ole koskaan antanut Helmille periksi, eli olen pitänyt sen "otteessa" niin kauan että lopettaa vastustelun ja rauhoittuu. Ihan kaikissa hoitotoimenpiteissä. Kerran jouduin laittamaan canikuria ruiskulla suuhun väkisin, kun ei houkuttelemalla onnistunut ja silloin Helmi puri ruiskua tosissaan. Ei se siitäkään tilanteesta päässyt pois kesken kaiken.

Silti näyttelyssä Helmi antoi helposti tuomarin katsoa hampaat. Tuokin niin riippuu tilanteesta. Että milloin vastustelee ja milloin ei.

Mutta tosiaan pitää yrittää jotenkin totuttaa Helmi hampaiden harjaukseen. Eläinlääkäri sanoi, että ei pidä ruveta riitelemään Helmin kanssa tästä asiasta, vaan totuttaa se hitaasti ja lempeästi hampaiden hoitoon. Kunhan suu on parantunut ja tikit sulaneet pois, niin ruvetaan harjoittelemaan.

Heips!

Oliskohan kellään samanmoisia kokemuksia, iso vanha koira (10v sakemanni-vinttikoira), isot poskihampaat molemmat pahasti tulehtuneet ja poisto ajankohtainen.

Miten on paraneminen lähtenyt käyntiin ja onko ollut kuinka kipeä? minkä verran on kustantanut lääkärireissu?

Meillä poistettiin 9-v koiralta iso monijuurinen poskihammas leikkauksella pari kuukautta sitten.
Toipui nopeasti, 10 pv piti antaa pehmeää ruokaa, ja pari viikkoa ilman luita tai muuta kovaa.

Muutama viikko meni ennenkuin käytti normaalisti leikattua puolta syödessään.
Meidän oma ell. sekä paikallinen kunnanelli olivat molemmat lomalla tämän sattuessa niin jouduin pulittamaan hieman enemmän yksityiselle klinikalle. n.600e kaikkinensa kustansi kun kyseisellä koiralla ei ole vakuutusta.
//Kipeänä olemista en tuolla huomannut, oli ihan normaali kunhan oli opiaateista selvinnyt.
Toisaalta enhän huomannut hampaan kipeyttäkään ajoissa, vasta sitten kun hengitys alkoi haisemaan...Kyseessä toiseksi takimmainen yläleuan poskihammas joka oli tosi pahasti katkennut/lohjennut ihan ytimeen asti.

Me ostettiin pari kuukautta sitten eläinlääkäristä sellaista vetzlife geeliä kun oli kanssa harjaamisen kanssa vaikeaa. Nyt on hampaat kondiksessa, isoja ongelmia ei ollutkaan, hammaskiveä jonkin verran. Sen laittamiseen menee pari sekuntia ja näyttää maistuvan hyvälle koska ei temppuile vastaan.

Muakin huolettaa Nannun suu. Kun se tuli pari vuotta sitten meille, sillä oli jo jonkin verran hammaskiveä. Niihin aikoihin käytiin eläinlääkärillä nielutulehduksen ja närästyksen takia. Toinen korvakin vähän lerpattaa alempana, mutta sille ei syytä löytynyt. Silloin eläinlääkäri jo kiinnitti huomiota, että hammaskiveä on, mutta ei vielä puhunut, että mitään pitäisi tehdä asialle.

Nyt tulin jouluksi vanhemmille ja kurkkasin koiran suuhun. On ilmeisesti aika hoidattaa se kuntoon, sillä toisen puolen taaemmissa ylähampaissa on paksu hammaskivikerros ja vähän edempänä näyttää ikenet punoittavan, eli taitaa olla ientulehdus. Olen aina käydessäni kuskannut dentaltikkuja annettavaksi ja puhunut siitä, että ruokaa ei pidä antaa turvotettuna. Vanhempani tuntien ruoka on kuitenkin varmasti viety turvotettuna. Puruluita taas ei voi antaa, kun koiran herkkä maha ei kestä niitä.

Joka tapauksessa päätin, että heti alkuvuodesta seuraavalla käynnillä hoidatan koiran hampaat kuntoon, vaikka joutuisin kustantamaan sen omista pienistä tuloistani. Rauhoitus tai nukutus kuitenkin hirvittää, vaikka koira on jo kerran sellaisen saanut ja kaikki on mennyt hyvin. Koira on kuusivuotias.

Vaatiiko hammaskiven rapsuttaminen aina nukutuksen? Onko olemassa kevyempiä rauhoitusmuotoa, jota käyttää, jos ei hampaita tarvitse poistaa? Miten tilanteen uusiutumisen voisi estää muutoin kuin kovina annetuilla nappuloilla: auttaako, jos ruuan mukaan alkaisi laittamaan plaque off -jauhetta? Sen tiedän, että koiran hampaita vanhempani eivät rupea harjaamaan.

^ Luin vissiin Katiskan sivuilta (se raakaruoka- ym. sivu) että tosiaan parhaassa kunnossa nappularuokinnalla hampaat säilyy, jos naput antaa turvottamattomina, mutta runsaan veden kera. Eli pistää naput kuppiin, lorauttaa vettä joukkoon ja heti tarjolle. Kovat naput hinkkaa hampaiden pintaa, ja vesi huuhtelee muruset suusta.
Meil on auttanut merileväjauheen antaminen ruuan seassa. Plaque off tosin on ihan hirvittävän hintaista, säästät valtavasti rahaa jos hankit mieluummin vaikka Agrimarketista Jahti&Vahti merkkistä merileväjauhetta (9,90 €/500g). Mun koiralla jostain syystä hammaskiveä meinas kertyä päivittäisestä harjaamisesta huolimatta, ei kerry juurikaan enää tuon merilevän aloittamisen jälkeen.

Hammaskiveä pystyy rapsuttelemaan myös kotikonstein pois. Joistain lemmikkiliikkeistä (kuten Musti ja Mirri) saa ostettua metallisen hammasskraban, jolla voi hammaskiveä kaaputella koiralta pois silloin kun näyttää että on tarvis. Vaatii tosin paljon kärsivällisyyttä, nameja, totuttelua ja toistoa.

Kiitti merilevävinkistä!

Tuosta hammaskivirapsuttimesta olen kyllä lukenut, mutta en uskalla ruveta sörkkimään sillä omin päin, koska hammaskivi on kiinni ienrajassa ja varmaan vähän ikenen allakin. Turvallisemmin sen ammattilainen hoitaa, vaikka anestesia tarvitaankin.

Varasin koiralle ajan reilun viikon päähän. Samalla lekuri saa katsoa, miksi koira nuolee rannettaan.

^ Niin joo se multa unohtukin sanoa, sillon toki jos ikenet vaikuttaa tulehtuneilta tai vaikka hampaita heiluu tai hammaskiveä on muuten ihan hurjia määriä, on eläinlääkärissä käynti varmasti oikea ratkaisu. Sitä skraballa sörkkimistä voi halutessaan harjoitella sitten jatkossa, kun hammaskiveä on ihan pikkuisen vaan eikä koiran suu ole arka.
Onnea ell:ssä käynnille, toivottavasti myös ranteen nuolemiseen löytyy syy!

Meillä edessä eläinlääkärillä käynti hampaiden takia Yksi poskihammas on lohjennut ties millon, eikä koira ole oireillut. Hampaasta lohjennut vain pintaa, ien ei näytä tulehtuneelle, mutta hyvä varmaan käydä näyttämässä. Hampaat pysyneet aina kunnossa luiden takia. Koiralle pitäisi muutenkin nyt tehdä seniori-tarkastus samalla kun hampaita hoitaa ja rokotuksetkin ois tulossa. Oli kyllä hyvä, että tulin tänne lukemaan hammasjuttuja, ei nimittäin ollut tullut pieneen mieleenkään, että hammaskiveähän voi itsekin rapsutella pois! Sillä saattas saada laskusta jo yhen 100e pois

dinski kirjoitti:

^ Niin joo se multa unohtukin sanoa, sillon toki jos ikenet vaikuttaa tulehtuneilta tai vaikka hampaita heiluu tai hammaskiveä on muuten ihan hurjia määriä, on eläinlääkärissä käynti varmasti oikea ratkaisu. Sitä skraballa sörkkimistä voi halutessaan harjoitella sitten jatkossa, kun hammaskiveä on ihan pikkuisen vaan eikä koiran suu ole arka.
Onnea ell:ssä käynnille, toivottavasti myös ranteen nuolemiseen löytyy syy!

Hyvin meni Nannun hammaslääkäri ja nukutushommat. Pidettiin poikaa vuorokausi sisällä pesuhuoneessa nukutuksen jälkeen, kun oli niin kovat pakkaset. Ihme juttu, että koira ei kussut ja paskantanut sisälle, vaan oli pesuhuoneessa sisäsiististi. Ei ole tietääkseni koskaan ollut sisätiloissa. Tämä sisäjakso meni kuitenkin mukavasti ja helpottaa myös jatkoa, sillä tarkoitus on ottaa se vanhuuden tullen sisälle (juurikin pesuhuoneeseen ja ehkä takkahuoneeseen) kovilla pakkasilla, koska on sen tyyppinen koira, että repii kopinlämmittimen irti.

Paperien mukaan hammaskiveä oli yllätyksekseni vain vähän, onneksi. Kummempia tulehduksiakaan ei ollut, mutta hampaat ovat todella kuluneet siksi, että Nannu järsii tarhasta löytämäänsä soraa. Hammaskiven ja plakin ennaltaehkäisystä kysyin klinikan tiskiltä, ja ihmettelin kovasti, kun suosittelivat jokavuotista hammaskivenpoistoa. Järjetöntä! Sellaiseen emme todellakaan lähde, sillä nukutus ei ole mikään pieni toimenpide ja koiran vanhetessa siihen tulee myös riskejä. Hampaiden harjaamiseen vanhempani eivät myöskään rupea, joten ei auta muu kuin kokeilla merilevärouheita. Rapsuttimellakin voin joskus kokeilla hammaskiven poistoa. Myös vinkkejä muista keinoista otetaan vastaan. :)

Hei, onko kellään kokemusta emmi-petistä? Jonkinlainen ultraääni menetelmä siis, jolla tarkoitus hammaskiveä poistaa. Kuulostaa todella kätevälle nimittäin.

Kuyen Harmaan edellä totesi, edelleen löytyy eläinöääkäreitä, jotka viis veisaa terveydenhoidosta, koska on saanut koulutuksen sairaudenhoitoon. Hammaskiven ja muiden hammasongelmien ennaltaehkäisy kuuluu koiran perushoitoon. Luiden pureskelu on hyvä keino ehkäistä hammasongelmla, harjaaminen kanssa. Me ostettiin eläinlääkäriltä petzlife geeliä, jota on simppeli laittaa ja tuntuu pelittävän hyvin.