Ohjeet ja säännöt
Takaisin
TERVEYS - Keskiviikkona, 07.04.2010 klo 13:16

Kastrointi ja sterilointi

Siirry sivulle: 1 2 3 4 ... 25

kadi

kadi
Viestimäärä: 839

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Sunnuntaina, 04.07.2010 klo 16:41  
+
0

hupellus kirjoitti:


Kuitenkin, niinkuin Kadi sanoit, uros voi elää tervettä elämää kassiensa kanssakin. Ihan onnellisesti. Ja se laittaa miettimään sitä onko kastrointi kuitenkin vaan turha leikkaus.


Niin, sitä todella kannattaa miettiä. Myös siltä kantilta, mitä koiran luonteesta ja uroksen hyvistä puolista leikkauksen myötä menetät. Ja mitä koira siinä menettää. Kaikista sukupuoleen kohdistuvista tappeluista huolimatta, koiran on helpompi olla selvästi jompikumpi. Leikattu koira kun toisen nenään ei haise mitään, korkeintaan pennulta..

Kinoko

Kinoko
Viestimäärä: 1426

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Sunnuntaina, 04.07.2010 klo 20:48  
+
0
Näinpä. Toisten koirien voi olla vaikea suhtautua leikattuun koiraan, kun ei oikein tiedä, kumpi se on. Tomolle ei ainakaan ole ollenkaan selvää, edustaako leikattu uros kumpaa sukupuolta, joten varmuuden vuoksi pitää nylkyttää taukoamatta, jos vaikka sattuis narttu sittenkin olemaan :roll: Normaalisti sillä ei siis ole tapana nylkyttää, narttujakaan.

Mut onkos leikatun nartun kanssa sit sama juttu, ettei haise oikein kummaltakaan sukupuolelta?
Ur kaoset talade en röst som sade: le, och bli glad ty det kan bli värre. Och jag log, och blev glad, och det blev värre!

kadi

kadi
Viestimäärä: 839

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Sunnuntaina, 04.07.2010 klo 21:41  
+
0
^Kyllähän silläkin hormonituotanto heikkenee huomattavasti, että ilmeisesti näin. Yleensä narttu kuitenkin on se sietävämpi/siedetympi sukupuoli leikkaamattomanakin, eli sille hormoonituotannon loppumisesta aiheutuva 'sukupuolettomuus' ei ole niin raju egollinen muutos. Mutta eniveis, on senkin helpompi olla narttu, kuin 'ei mikään'.

Jagster

Jagster
Viestimäärä: 1534

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Sunnuntaina, 04.07.2010 klo 22:40  
+
0
Tuota... kyllä ne haisee. Mutta se pitää paikkaansa, että enemmän urokselta häviää androgeenisia hormoneja. Tosin lisämunuaisen kuorikerros pyrkii kompensoimaan testosteronin vähyyttä, mutta silti.
--
koiratiedon ja -taidon rautalankahässäkkä
http://www.katiska.info
***
Katiskan eJulkaisut
http://www.katiska.info/ejulkaisut

eetla

eetla
Viestimäärä: 3461

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Tiistaina, 06.07.2010 klo 13:12  
+
0

kadi kirjoitti:

^mutta miksi sitten olet valinnut uroksen? Yleisesti kai eläinlääkärit suosittelevat nartun steriloimista, jos sitä ei aiota pennuttaa. Uroksen on kassiensa kanssa kyllä mahdollista elää terveenäkin, pääsi se sitten astumaan tai ei.



Tähän sen verran, että kälyllä on uros labukka joka on/oli suorastaan ylipursuavan hormonaalinen panomies. Se kulki meidän käppänän, miehen veljen tollerin ja muiden narttujen perässä ympäri kyliä nylkyttäen, aivot kaikelta muulta sumentuen huolimatta siitä ettei koiralla ollut juoksuja ja että niistä oli yhtä pitkä aika mitä seuraaviin oli ja tätä se oli koko sen ajan kun koiralla oli pallit. Nyt kun koira on palliton mies se edelleen tekee karkureissuja, tosin huomattavasti vähemmän kuin ennen ja koira ei kulje muiden koirien ja naisihmisten perässä nylkyttäen. Kun itse otan seuraavan koiran se tulee olemaan uros ja jos sillä on panomies elkeitä siihen malliin mitä tuolla tuttavan labukalla niin pallit lähtee ennen koira kerkeää kissaa sanoa.

Meillä on ennestään kaksi steriloitua narttua käppänällä oli kahdet juoksut ennen leikkausta ja oli n 1,5 vee ja seropilla kaksi juoksua ja oli n. 3 vee. Käppänän terävä luonne vähän tasoittui, kun ennen se oli yhtä hormoni pörinää puolet vuodesta. Reenaaminenkin onnistuu ympäri vuoden kun kaikkia narttuja ei pidetä helvetistä laskeutuneena piruna joiden päälle pitää käydä... Vaikka kyllä se edelleen karsastaa narttuja eikä oikeen kamalasti niistä tykkää, mutta nyt elo on huomattavasti helpompaa. Lisäksi lähipiirissä on monta leikkuuttamatonta uroskoiraa ja sekarotuisia koiranpentuja on jo maailmassa aivan riittävästi.
Osku 2001 v syntynyt seropi rouva k.16.9.2012
p&s käppänä "Nasu" s. 19.10.2008
p&s käppänä "Sulo" s. 28.6.2011

ridgeback

ridgeback
Viestimäärä: 626

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Tiistaina, 06.07.2010 klo 15:20  
+
0

Myös siltä kantilta, mitä koiran luonteesta ja uroksen hyvistä puolista leikkauksen myötä menetät. Ja mitä koira siinä menettää. Kaikista sukupuoleen kohdistuvista tappeluista huolimatta, koiran on helpompi olla selvästi jompikumpi. Leikattu koira kun toisen nenään ei haise mitään, korkeintaan pennulta..



Kerrotko myös mulle että mitä hyviä puolia esim. mun urokseni on menettänyt kastraation myötä? Mistä päättelet ettei kastroitu uros haise miltään? Ja mistä päättelet että koira ei ole selvästi jompikumpi? Koirat kun eivät koe mitään identiteettikriisejä kastroinnin tai steriloinnin vuoksi.

Yleensä narttu kuitenkin on se sietävämpi/siedetympi sukupuoli leikkaamattomanakin, eli sille hormoonituotannon loppumisesta aiheutuva 'sukupuolettomuus' ei ole niin raju egollinen muutos. Mutta eniveis, on senkin helpompi olla narttu, kuin 'ei mikään'.



Toki toisten koirien suhtautuminen kastroituun/steriloituun koiraan usein muuttuu, mutta missään nimessä en näe tätä minään ongelmana, koska se on kuitenkin sen koiran omistajan hallussa, että mitä koiria se oma koira tapaa ja kuinka paljon.
Egollinen muutos? Miten koiran "ego" kärsii leikkauttamisesti? Mikä on koiran ego? Ja kyllä se uros edelleen pysyy kastraation jälkeenkin uroksena, ei siitä tule mitään kummallista "ei mitään". Ihan samoin se narttu pysyy narttuna.

^mutta miksi sitten olet valinnut uroksen? Yleisesti kai eläinlääkärit suosittelevat nartun steriloimista, jos sitä ei aiota pennuttaa. Uroksen on kassiensa kanssa kyllä mahdollista elää terveenäkin, pääsi se sitten astumaan tai ei.



ja ihan yhtälailla sen nartun on mahdollista elää terveenäkin vaikkei sitä käytettäisi jalostukseen. Ja ihan yhtälailla se uros voi sairastaa erilaisia hormonaalisia sairauksia kuin narttukin. Kivuliaat eturauhastulehdukset ovat yleisimpiä ja näiden vuoksi omakin urokseni kastroitiin. Ja sitten kun vielä huomioidaan kastroimattomien urosten eturauhassyövät ja kivessyövät, joita ei siis kastroidulla uroksilla ole.

Mä olen kyllä rehellisesti sanottuna hämmästynyt näistä kadin kommenteista. Onko kadilla oikein monenkin kastroidun uroksen verran kokemusta?

kadi

kadi
Viestimäärä: 839

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Tiistaina, 06.07.2010 klo 21:59  
+
0
Olen joskus vissiin myöntänytkin, että olen fanaattinen urosihminen. Enkä mitenkäänpäin ymmärrä sitä, että otetaan uros vain jotta saadaan kastroida se alta vuoden ikäisenä. Tähän ketjuun kirjoitin saadakseni yksikantaiselle näkemykselleni vaihtoehtoisia kokemuksia ja teorioita, koska tuo alle vuoden ikäisten koirien leikkauttaminen tuntuu yleistyvän.

Henkilökohtaisesti omia kastroituja uroksia minulla on, yllätys yllätys, nolla. (Narttuni on steriloitu kuusivuotiaana, sekin kohtutulehduksen seurauksena. Muutoin olis saanu olla mun puolesta narttu lopun ikäänsä.) Ystävien ja tuttujen koirien elämän seuraamiseen ja heidän harmittelujensa/hehkutuksiensa kuuntelemisiin plus parin ongelmakoirakouluttajan kanssa käytyihin keskusteluihin perustan mielipiteeni.

Se, mitä uroksessa menetetään, riippuu siitä missä iässä koira leikataan. Alle vuoden ikäinen uros on aivan pentu, harva seitsenkuinen (tämä ikä tuntuu olevan nykyään se kastrointi-ikä) vielä edes nostaa koipea. Eli ei ole sukukypsä. Jos koira kastroidaan ennenkuin sen hormonaalinen tila riittää edes sukukypsyyteen, voidaan olettaa sen olevan vielä aika 'sukupuoleton' muutenkin. Ja kun se kastroidaan, uroshormonit käytännössä lakkaavat olemasta ja näin ollen koiran hormonaalinen kehitys jää sille asteelle. Sukupuoleton pentu.

Ulkonäöllisesti taas hävitään kaikki raamit. Useissa roduissa (varsinkin isoissa ja jäteissä) uros on ulkomuodollisesti valmis vasta joskus kolmen ikävuoden hujakoilla. Alta vuoden ikäinen koira ei ole kehittänyt itsestään edes aikuisen kokoista, saati sitten että olisi saanut kroppaansa mitään sukupuolileimaa. Yleensä myös vanhemmalla iällä kastroidut urokset menettävät leikkauksen myötä osan ryhtiään, johtuen kuulema nimenomaan siitä että sukuvietin puuttuessa koiran ei tarvitse nartuille elvistellä eikä egoilla (tässä se ego, ehkä huono sana ja suhteellinen käsitys. Minulle ego kuitenkin meinaa nimenomaan sitä, että koira pyrkii olemaan nartulle 'maailman paras suvunjatkaja, suurin ja hienoin koira koko maailmassa, huomaa minut!').

Ryhdin menetys tapahtuu mielestäni myös sterilisoiduille nartuille, ja nartuilta häviää leikkauksen myötä myös vyötärö.

Koirasta riippuen kastrointi myös usein rauhoittaa koiraa. Okei, saadaan keskittymiskykyisempi ja malttavampi (ehkä jopa stressittömämpi) yksilö, mutta useat tuntemani kastroidut urokset ovat menettäneet osan terävyydestään. Hommia tehdään kyllä, mutta hivenen verran haaveillen ja muutenkin se röyhkeys siitä toiminnasta puuttuu. Askellus itsessään on verkkaisempaa, eikä läheskään niin näyttävää kuin leikkaamattomalla uroksella.

Sinun koirastasi en tiedä mitään, joten sen kastroinnin myötä kokemia muutoksia en lähde ruotimaan.

Terveysasioissa olet oikeassa. Kuinka kastroitu uros kivessyöpää voisikaan sairastaa. Tarkoitin kuitenkin sitä, että on huomattavasti epätodennäköisempää että leikkaamaton uros sairastuu sukupuolensa takia, kuin leikkaamaton narttu. (vrt. kohtutulehdus).

Ja jotta ei jäisi epäselväksi, niin tahdon nimenomaan kuulla kokemuksia ihmisiltä, jotka ovat koiransa leikkauttaneet pentuna! Tahdon ymmärtää.

ridgeback

ridgeback
Viestimäärä: 626

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Keskiviikkona, 07.07.2010 klo 15:26  
+
0
^Ok, kiitos selvennöksestä.

Mä olen kastroinnista ja steriloinnista sitä mieltä, että molemmat kuuluvat turhiin operaatioihin silloin kun niille ei ole selkeää terveydellistä tai käytöksellistä syytä. Ja käytöksellä tarkoitan siis lähinnä tuota urosten hillitöntä nylpyttämistä ja narttujen juoksujen aikoihin totaalista hillitsemätöntä vouhkaamista.

Mutta sitten taas uroksen raamien menettäminen ei ole mielestäni millään lailla oleellinen juttu, useimmille ihmisille se on aivan se ja sama, että onko se uros saavuttanut täydet ulkoiset uroksen raamit kastrointiin mennessä ja jos onkin, niin menettääkö se ne kastroinnin myötä. Mitä väliä, kun yleensä sen koiran tarkoitus on olla lemmikki, harrastuskaveri, perheenjäsen jne. Sama pätee tuohon ryhdin menettämiseen. Ei kai sitä koiraa oteta sen vuoksi, että päästään ihailemaan kuinka raamikas ja ryhdikäs se on?
Ja samoin tuo askelluksen näyttävyys. Mitä väliä on sillä kuinka näyttävästi se koira askeltaa?

Tuosta nartun vyötärön häviämisestä olen myös eri mieltä. Kyllä kaikilla näkemilläni hyvässä kunnossa olleilla steriloiduilla nartuilla on ollut ihan selkeä vyötärö. Vai mitä tämä vyötärön menettäminen tarkoittaa?

Routavaara

Routavaara
Viestimäärä: 57

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Keskiviikkona, 07.07.2010 klo 15:59  
+
0
Pakko nyt minunkin on tähän vastata.

Koiramme leikattiin ainakin jatkuvan nylpyttämisen (kohdistui sekä uroksiin että narttuihin) ja sisäsiisteyden oppimisen kannalta. Koira kun on meillä ollut jo 4 kk, eikä vieläkään ole sisäsiistiksi oppinut jatkuvan merkkailun takia. Niin, ja vanhempani koiran halusi leikkauttaa, minulle olisi ollut ihan sama oltaisiinko tuota leikattu ollenkaan.
Ja sitten iästä... Nuutti voi hyvinkin olla jo melkein vuoden, sillä oikeaa ikää ei tiedetä (kadulta tullut). Herra ainakin nosti konttiaan jo aika pitkälti ennen leikkausta ja alkoi merkkailemaan.

Henk. koht. minä en ainakaan välitä, onko koiralla pallit vai ei. Okei, menettäähän koira siinä niitä urosmaisia piirteitään, mutta ei ne urosmaiset piirteet koirasta tärkeää tee. On se silti ihana ja hyvä kumppani, vaikka pallit puuttuukin. Sama narttujen kohdalla. Ei se ole tärkeää, onko koiralla ne pallit vai kohtu, kunhan se on terve niin fyysisesti vai henkisesti. Koira se silti on leikkauksen jälkeenkin ja mielestäni myös oman sukupuolensa omaava, ei se miksikään sukupuolettomaksi friikiksi muutu.
Sekarotuinen Nuutti s. 27.9.09
Koerankujei-blogi

Kinoko

Kinoko
Viestimäärä: 1426

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Keskiviikkona, 07.07.2010 klo 23:00  
+
0
Ilmeisesti joudun henkisesti varautumaan siihen, että Tomolta lähtee pallit pois. Todennäköisesti sillä on taas turvonnut eturauhanen, ja pissaaminen vaikeutuu. Sama vaiva oli 3 kk sitten ja nyt taas. Varmuutta toki vielä ei ole, mutta oma epäilys on vahva. Huomenna pitää soittaa ell. ja varata aika. Koirahan on siis nyt vuoden vanha :(

Kenelläkään asian tiimoilta kokemuksia? Siis eturauhasvaivojen vuoksi kastraatiosta? Vaikka enpä tiedä eroaako tuo nyt noin muuten "normaalista" kastraatiosta. Eturauhasvaivaan kuitenkin tuohan on varma apu, joten ei tarttis huolehtia, että paraneeko ongelma.
Ur kaoset talade en röst som sade: le, och bli glad ty det kan bli värre. Och jag log, och blev glad, och det blev värre!

sliippi

sliippi
Viestimäärä: 778

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Keskiviikkona, 07.07.2010 klo 23:08  
+
0
^Olen kuullut muutamasta yliseksuaalisesta nuoresta koirasta, jotka on kastroitu eturauhasvaivojen (lähinnä suurentuminen) takia. Omistajat eivät ole katuneet, koska koirat ovat voineet tämän jälkeen paremmin niin henkisesti kuin fyysisesti. Tätä ilmeisesti suositellaan, jos vaiva alkaa toistua, koska pidemmässä juoksussa toistuvasti suurentuvasta eturauhasesta seuraa muitakin terveydellisiä haittoja.
kääpin uros -09
shelam uros -16

Kinoko

Kinoko
Viestimäärä: 1426

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Keskiviikkona, 07.07.2010 klo 23:24  
+
0
^ Juu, kyllä mä meinaan, että jos nyt on eturauhanen (eikä esim. virtsakiviä), niin varaan varmaan samantien ajan kastraatioon. Turha sitä on alkaa odotella, ett koska se vaiva taas uusii, kun nytkin meni vaan vajaat 3 kk ja sama vaiva taas. Vakuutus varmaan korvaa sit tuon kastraation kun menee terveydellisistä syistä. Ainakin toivon! :eek:
Ur kaoset talade en röst som sade: le, och bli glad ty det kan bli värre. Och jag log, och blev glad, och det blev värre!

Vanis

moderaattori
Vanis
Viestimäärä: 6114

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Torstaina, 08.07.2010 klo 01:05  
+
0
Minä en kyllä näe mitään pahaa noissa operaatioissa, tehdään ne sitten mistä syystä tahansa. Eihän se uroskaan niitä killuttimia mihinkään tarvitse, ellei niille ole käyttöä omistajan toivomuksesta. Meidän vanhus kastroitiin 8-vuotiaana eturauhasvaivaepäilyn vuoksi. Epäilty vaiva ilmeni kroonisena virtsatientulehduksena, ja vaivasta päästiin kertaheitolla eroon kastraation myötä. Tämä uros ei ikinä ole ollut mikään seksipelle, vaan äärimmäisen maltillinen ja hitaasti syttyvä, ja lisäksi rotutietoinen :nauru: Sosiaalinen tuo ei ole ollut ikinä, mutta kastraation jälkeen suhtautui myönteisemmin vieraisiin koiriin. Ainoa haittapuoli mielestäni on turkin liiallinen kasvu. Häntä- ja perskarvat ovat lisäksi muuttuneet karkeammiksi ja ne takkuuntuvat melko herkästi.
Tuo sakemannintapainen sen sijaan ei päässyt yliseksuaalisuudestaan ikinä täysin eroon, vaan on pallittomanakin jäänyt nalkkiin tökittyään naapurin narttuja. Muuten on huomattavasti rauhallisempi kuin ennen. Yksilöllisiähän nuo muutokset ovat, eivätkä kaikki leikatut koirat provosoi muita. Sosiaalisia onglmia esiintyy varmaankin eniten koirapuistoissa, minne ei tietenkään ole pakko mennä samaan aikaan ylimachourosten kanssa. (Koirapuistossa tapaa muuten harmittavan paljon myös niitä yliseksuaalisia koiria, jotka voisi minun puolestani tuoda koirien ilmoille vasta helpottavan operaation jälkeen, jos silloinkaan.)
Vanhempi narttu steriloidaan syksymmällä, koska en sillä aio enää pentuja teettää.
Itse en kylläkään aio jatkossakaan leikkauttaa koiriani ennen eläkeikää, sillä lähtökohtaisesti hankin jalostuskäyttöä varten.

ridgeback

ridgeback
Viestimäärä: 626

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Torstaina, 08.07.2010 klo 07:30  
+
0
Mun uros kastroitiin vähän päälle neljä vuotiaana eturauhasongelmien vuoksi. Sillä on oli ensimmäinen eturauhastulehdus 1,5 vuotiaana ja toinen vähän alle kaksi vuotiaana, jolloin se sai hormonipiikkejä. Tämän jälkeen tilanne oli rauhallinen kunnes koira oli noin 3,5 vuotias, jolloin sille tuli taas eturauhastulehdus. Ja neljäs tulehdus tuli sitten neljän ikävuoden aikoihin, jolloin todettiin jo suurentunut eturauhanen. Tämä neljännen tulehduksen myötä Akille tuli myös hormoneista johtuvia iho-ongelmia, sillä oli nivusissa pienen pientä hormonirupea. Tämän jälkeen Aki kastroitiin. Mulla ei ole kastaraatiosta muuta kuin positiivista sanottavaa. Tosin Akin operaatiosta on vasta kaksi kuukautta, mutta enää ei tarvi kytätä että koska se alkaa taas kusta verta ja käy levottomaksi.
Mä tunnen useampia rhodesiankoira uroksia, jotka on kastroitu saman vaivan vuoksi ja kaikilla on pelkkää positiivista sanottavaa. Koirat ovat rauhoittuneet siinä mielessä, että yletön nartun kusien imeminen tiepientareilta on jäänyt pois eikä koirilla ole enää mielenkiintoa pullistella jokaisen mahdollisen tilaisuuden tullen muille uroksille. Sen sijaan harrastusominaisuudet ovat pysyneet hyvinä. Koirat käyvät maastojuoksu- ja agilitykisoissa aivan kuten ennenkin.

kadi

kadi
Viestimäärä: 839

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Lauantaina, 10.07.2010 klo 08:56  
+
0

ridgeback kirjoitti:

Mutta sitten taas uroksen raamien menettäminen ei ole mielestäni millään lailla oleellinen juttu, useimmille ihmisille se on aivan se ja sama, että onko se uros saavuttanut täydet ulkoiset uroksen raamit kastrointiin mennessä ja jos onkin, niin menettääkö se ne kastroinnin myötä. Mitä väliä, kun yleensä sen koiran tarkoitus on olla lemmikki, harrastuskaveri, perheenjäsen jne. Sama pätee tuohon ryhdin menettämiseen. Ei kai sitä koiraa oteta sen vuoksi, että päästään ihailemaan kuinka raamikas ja ryhdikäs se on?
Ja samoin tuo askelluksen näyttävyys. Mitä väliä on sillä kuinka näyttävästi se koira askeltaa?


Niin. Ei sillä välttämättä olekaan kaikille väliä. Itse pidän uroskoirassa nimenomaan siitä, että se on luonteeltaan suora, työteliäs, teräväkin, yleensä vähän röyhkeä, itsevarmuudessaan pullisteleva, pöyhkeilevä ja ulkoisesti raamikas ja näyttävä. Ja jos äärimmäisyyksiin asti lähdetään perustelemaan, se ryhti ja näyttävä, laaja askellus pitää koiran pitkän tähtäimen myötä paremmassa fyysisessä kunnossa vielä sittenkin, kun koira on jo vanha (nimenomaan ääriesimerkki ja varmaan aika marginaalista eroa 'ryhdin menettäneisiin' uroksiin).

Mutta saatanhan olla turhamainen, sillä hyvien käyttöominaisuuksien lisäksi pidän kyllä kovasti siitä, että koira on olemukseltaan rodun- ja sukupuolenomainen, kaikessa lyhykäisyydessään siis näyttää hyvältä.

Mutta toki se on jokaisen oma asia, mitä koirastaan tahtoo ja ehdottomasti jos vaihtoehtona on hormooneistaan stressaantunut tai sairasteleva koira, niin leikkaus on enemmän kuin tarpeellinen ja erittäin perusteltu. En minä kastrointia/sterilointia tuomitse, tai tilanteen vaatiessa jättäisi sitä tekemättä. Se, mitä en ymmärrä on, että miksi ottaa uros, jos jo pentuna viedään siltä suurin osa siitä, mikä tekee siitä uroksen.

Nimenomaan nartun vyötärön menettämisellä tarkoitan sitä, että koirasta tulee tasainen 'pötkelö'. Mutta ilmeisesti minulla on ilmeisesti tässä hyvinkin kapeakatseinen kokemuspohja :)

Kinoko: Kyllä. Vakuutus korvaa kastraation (omavastuun jälkeen jäävän osuuden) jos se tehdään terveydellisistä syistä.
(Viestiä on muokattu lauantaina, 10.07.2010 klo 08:59)

faars

faars
Viestimäärä: 18

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Sunnuntaina, 11.07.2010 klo 11:26  
+
0
Meidän narttu steriloitiin viime syksynä, hieman alle vuoden ikäisenä. Jo narttua ottaessa tiesin, että haluan sen leikkauttaa, sillä lähipiirissä on uroskoiria, joiden luona halutaan vierailla ympäri vuoden ja mielelläni pidän koiraa myös mahdollisimman paljon irti metsässä ja juoksuaikoina siihen sisältyy riskinsä (toki myös koulutuksellinen asia). Koen myös, että koira elää tasaisempaa elämää, kun ei tarvitse olla hormooneiden vietävänä, luonnollistahan tämä ei tietysti ole. Toki näistä mikään ei ole kovin painava syy, mutta riittivät minulle sen lisäksi että oma elämä helpottuu kun ei tarvitse juoksuja kyttäillä. Ajattelin myös että toiminpide on hyödyllinen terveydellisistä syistä(kohtutulehdus ym.) ja nuoren koiran leikkaamiseen sisältyy vähemmän riskejä kuin vanhemman.

En ole yhtään katunut, koira on mielestäni entisellään, toki kun kyse on nuoresta koirasta niin on vaikea sanoa mikä menee steriloinnin ja mikä normaalin luonteen ym. muotoutumisen piikkiin. Vyötärössä en ole mitään muutosta havainnut. Koiralla oli kyllä ollut ensimmäinen juoksuaika, en ollut edes ajatellut että steriloida voisi jo ennen sitä, mutta en kyllä tiedä että oliko tuolla nyt mitään suurempaa merkitystä. Mutta tavallaan olihan koira silloin jo sukukypsä ja siltä osin aikuinen. Osittain päätökseen leikkauttaa juuri tuolloin vaikutti se, että tuolloin oli rahaa laittaa leikkaukseen ja aikaa valvoa paranemista. Edellinen koira oli myös narttu ja sen juoksut olivat rasittavia, mutta kyllähän siihe pitää varautua että aina ei ole kivaa koirankaan kanssa. Urosta taas en halunnut, osittain tottumisen takia ja osittain sen vuoksi, että pidän narttuja helpompina ja pehmeämpinä, mutta makuasiahan tuo toisaalta on. Mutta jos seuraava koira on myös narttu, sterilointia varmasti jossain vaiheessa harkitaan. Niin ja koira on sekarotuinen, joten pentuja ei missään tapauksessa haluttu, ja sterilointi on ainut varma tapa estää ne.

SanttuJ

SanttuJ
Viestimäärä: 5302

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Perjantaina, 16.07.2010 klo 13:37  
+
0
Itelle on nyt heränny steriloinnin mahdollisuus mieleen vaikka koiraa ottaessa en tätä vaihtoehtoa edes miettinyt. Edelleenkään se ei tunnu "mukavalta" vaihtoehdolta. Narttu on siis kohta 11 kk vanha ja ekat juoksut oli huhti-toukokuussa. Juoksut kestivät kohtalaisen pitkään, ennen juoksujen alkua esiintyi valkoista vuotoa emättimessä ja juoksujen aikaan koira oli antibioottikuurilla virtsatulehduksen takia. Nyt juoksujen jälkeen on esiintynyt taas valkoista vuotoa (muutama tippa) ja käytettiin koira lääkärissä tutkimuksissa, joiden tarkoitus oli poissulkea emätintulehdus/kohtutulehdus. Mitään ei löytynyt, mutta eläinlääkäri käski tarkkailla koiran tilaa ja varoitti, et koiralla voi olla "alttiutta" saada jossain välissä kohtutulehdus.

Ennen juoksuja kovasti pelkäsin, et koiralle saattaa tulla valeraskaus. Sillä on kova hoitamisen tarve, se tekee petiä paljon ja on innokas hoitamaan/nuolemaan omistajiaan, kuten myös vieraita. Yks vaihtoehto tämän hetkisiin oireisiin on valeraskaus. Koiralla on alimmat nisät (tai ei niinkään nisä vaan ns. "rinta") kasvaneet. Pelkäsin jotain tulehdusta/kasvainta, mutta eläinlääkärin mielestä ne tuntuvat ihan normaaleilta eikä syytä huoleen ole. Sääoloihin nähden se ei juo mitenkään älyttömiä määriä, virtsaa kykenee pidättämään, mutta lenkillä saattaa virtsata/merkkailla maksimissaan 6 krt/1,5 h lenkki. Virtsan määrä ei ole runsasta.

Mieleen on nyt herännyt, että kannattaako koira mahdollisimman pian steriloida "varmuuden" vuoksi vai katsotaanko eteenpäin miten homma etenee? Luin myös vähän hormoonihoidoista, mutta onko näistäkään nyt mitään pidempiaikaista hyötyä?

muoks. Itestä tuntuis järkevältä odotaa toisiin juoksuihin ja kattoa miten tuo hormonitoiminta tasoittuu. Jos vastaavia oireita edelleen esiintyy niin sit harkitsis ihan tosissaan kohdun poistamista.
bokseri Luna 14.8.2009 - 13.3.2015
labradorinnoutaja Inni 31.3.2014
(Viestiä on muokattu perjantaina, 16.07.2010 klo 13:51)

Razak

Razak
Viestimäärä: 190

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Perjantaina, 16.07.2010 klo 17:20  
+
0
Meillä koiruudelta lähtee pallit nyt syksyllä. Hiukan kyllä jännittää, että muuttuuko koiran luonne. Halvaksi operaatio tuskin tulee, koiruus painaa yli 45kg. Jostain joskus kuulluut, että leikatut urokset tulevat/olevat hellyydenkipeitä? Pelkää huuhaata vai?
Koiruus käyttäytyy hyvin,ei nylkytä ja yleensä tulee myös (ainakin vielä) toimeen toisten urostenkin kanssa. Narttujen juoksu-aika ei ollut mitenkään kovin vaikea, nuuhkutteli paljon ja korvat oli hiukan hukassa, en silti kokenut suureksi ongelmaksi.
Meillä koiruus siis sekarotuinen joten pallit lähtee. Itse en halua mitään vahinkopentuja jos tuo päättääkin joskus karata nartun luokse.

HauHau

HauHau
Viestimäärä: 7

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Lauantaina, 17.07.2010 klo 00:47  
+
0
Kastraatioon päädyin,koska uros koirani ei kotonakaan kyennyt rauhoittumaan narttujen juoksujen aikaan ja yöt meni koiralla valvoessa. Toki toivottiin apua toisille uroksille uhitteluunkin. Pitkään ajattelin, että koska uroksen olen hankkinut, niin kaiken kestän, koska uroksille tyypillistä on olla kiinnostunut nartuista enemmän tai vähemmän yksilöstä riippuen, mutta koska tuoksut aiheuttivat koirassa levottomuutta niin, että kotona oli vaikea asettua aloilleen, niin tähän päädyin.

Jokainenhan tekee omat ratkaisunsa, mutta itseni silloin on ehkä vaikea hyväksyä leikkauttamista, jos kyse on vaan koiran kouluttamattomuudesta, eli ennen kuin edes yritetään kouluttaa koiraa esim. hyväksymään toiset urokset samalla kadulla. Nartuilla taas kaikenlaiset valeraskaudet ym. ovat mielestäni painava syy, nartuilla leikkaus on kuitenkin ymmärtääkseni uroskoiran kastraatiota "haasteellisempi".
"Hän on sinun ystäväsi, kumppanisi, puolustajasi, koirasi. Sinä olet hänen elämänsä, rakkautensa, johtajansa. Hän on sinulle uskollinen viimeiseen sydämen lyöntiin asti"

monna

monna
Viestimäärä: 3958

VS: KASTROINTI JA STERILOINTI - Sunnuntaina, 18.07.2010 klo 16:19  
+
0

kadi kirjoitti:

Myönnän toki, että en ylipäätään ymmärrä tätä touhua muutakuin terveydellisistä syistä, ja varsinkin uroskoiran kastrointi saa henkilökohtaisesti näkemään punaista. En ymmärrä sitä, että otetaan uroskoira jolta viedään sekä urosluonne, että -ulkonäkö (eli kaikki mikä siitä tekee uroksen), varsinkin reilusti ennenkuin koira ehtii kumpaakaan niistä vähääkään tekemään tai kasvamaan lähellekään aikuistumista. (Okei, harvoin vuodenkaan ikäinen uros valmis on, mutta jotain sukupuolellisia piirteitä sen ikäisessä on jo havaittavissa.)



Meillä rotikkauros kastroitiin vajaa 6 vuotiaana. Pitkään sitä mietin, eniten pelotti jos lauman sisällä alkaa jyllätä ja joku noista muista uroksista alkaa yrittää johtajakoiran paikalle kun Lexa ei ole enää "mies". Ei ole ollut sellaisia merkkejä onneksi havaittavissa. Kait se sitten on niin kun koira kerran ottaa johtajan paikan, sitä ei pallien poisto hetkauta.

Syy kastrointiin oli vain ja ainoastaan Lexan agressiivisuus toisia uroksia kohtaan. Lisäksi Lexa on osoittanut valitettavasti agressiivisuutta myös ihmisiä kohtaan mutta siihen en osaa vielä sanoa, onko pallien poisto auttanut ihmisiin kohdistuvaan agressiivisuuteen. Ei se kyllä viime aikoina ole rähähdellyt kellekkään vastaantulijalle eli varmaankin on sitäkin puolta rauhoittanut tuo leikkaus.

Elämä on pari viimeistä vuotta ollut melkoista helvettiä kun tuolla nousi pallillisen karvat pystyyn jo pelkästä uroskoiran hajusta ja kun näki niitä lenkillä, sai hävetä silmät päästään kun tuo rähisi vaahto suupielistä roiskuen. Tottakai rähinää yritettiin kitkeä pois koulutuksella mutta urosviha oli niin vahva että kun 5 vuoden aikana ei ole saanut pysyviä tuloksia käytökseen, pallien poisto tuntui hyvältä ratkaisulta. Testosteronia uhkuvassa 55 kiloisessa pelkkää lihasta olevassa rotikkauroksessa on kuitenkin pitämistä.

Leikkauksesta on nyt kolmisen kuukautta ja kyllä tuo koira on vaan muuttunut parempaan suuntaan. En odottanut että se leikkauksen jälkeen automaattisesti lopettaa rähinöinnin, ei tietenkään, onhan se kuitenkin myös opittu tapa. Mutta kyllä sen kanssa on vaan niin paljon mukavempi liikkua ja onnistuneita ohituksia on nyt tässä kuukauden sisään ollut enemmän kuin ennen vuodessa yhteensä.

Mä kyllä lenkkeilin kaikkien neljän koiran kanssa silloinkin kun Lexalla oli pallit mutta kyllä se vaan nykyään on mukavempaa ja lenkit ovat paljon rauhallisempia. Olisihan se tietysti ollut vaihtoehto että olisin ottanut rankan linjan ja alkanut kastroinnin sijaan ulkoiluttamaan Lexaa erikseen, käyttäytyi pallillisena kahdestaan minun kanssa ollessa usein todella hienosti vaikka tuli koiria vastaan. Mutta se olisi sitten käytännössä tarkoittanut että että ekaksi muun lauman kanssa vähintään se pari tuntia päivässä liikuntaa ja sama vielä yksistään Lexalle. Ehkä nyt työttämänä onnistuisi mutta ei tulevaisuudessa kun löydän töitä. Ennemmin näin ja kaikki on tyytyväisiä ja saavat tarpeeksi liikuntaa kun ei tarvitse erikseen ketää viedä.
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 18.07.2010 klo 16:20)

  Siirry sivulle: 1 2 3 4 ... 25
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä25878
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä5791
Viestejä yhteensä543780
Uudet käyttäjät tänään0
Viestiketjuja aloitettu tänään0
Viestejä kirjoitettu tänään0
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös263106
(Tilastot päivitetty viimeksi 12.12.2019 klo 17:15)