Koirat.com

Taitaa olla pikemminkin erikoistunut kasvaviin koiriin ja pentuihin tuo mainittu lääkäriasema. Eli ei ihmeemmin pieniin rotuihin. Kasvuikäisen koiran leikkaaminen vaatii paljon erityisosaamista, kun luusto kehittyy koko ajan myös toipilasaikana. Ja olen myös sitä mieltä, että ensimmäisen lääkärin (oli sitten miten arvostettu tahansa) arvioon ei pidä sokeasti luottaa, kannattaa vaikeissa tapauksissa kysyä toinenkin mielipide. Meillä koira olisi lopetettu, jos olisin uskonut ekaa ortopediä...

Voi voi voi. Kävin äsken fysioterapeutilla ja mä olen antanut koiran riehua ihan liian paljon! Hirveän hyvin se on kuntoutunut, mutta pelottaa, että jossain vaiheessa selviää, ettei jalasta tule enää hyvää mun takiani :( Fysioterapeutti oli pitänyt omaa pentuaan oikeasti häkissä kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Jos mä pitäisi tota koiraa häkissä, se varmaan pomppisi takajaloillaan koko päivän yrittäen päästä pois häkistä... Koska se käyttää tota jalkaa jo koko ajan ja nousee monta kertaa päivän aikana takajaloilleen kun esim. tutkii kotona paikkoja. Tätä tosin ollaan yritetty aina estää kun ollaan ehditty. Häkin pitäisi sitten vissiin olla niin matala, ettei koira mahtuisi kuin makaamaan häkissä.

No ulkoilu sitten. Hidas kävely on mahdottomuus (mitä siis pitäisi nyt tehdä). Koira alkaa vetää hillittömästi hitaassa vauhdissa niin että oikein ponnistaa takajaloilla vauhtia. Vähän ripeämmässä vauhdissa se taas ei vedä niin paljoa, mutta käyttää kyllä kaikkia neljää jalkaa ellei vauhti ylly sitten liian kovaksi. Ja jos en anna koiran vetää, se saattaa nousta takajaloilleen kokonaan, koska tiellä on jotain niin mielenkiintoista kuten ampiainen tai lentävä lehti. Aika epätoivoinen olo ja pelottaa miten tässä käy :( Huomenna kuullaan vielä lääkäriltä joitain kuntoutusohjeita.

Minkäslaista muuta väsyttämistä te ootte käyttänyt, esim. nenän käyttöä yms.? Mun koira oli levossa jonkin aikaa, ja mä silloin bongasin täältä hajutunnistuksen. Sen avulla mun koira ainakin väsyi sen verran, että suurimmat energiat kului pois eikä se riekkunut ihan niin paljoa.

^ Kaikenlaista temppujen opetusta päivittäin, kongeja, namien piilotusta mattojen alle, sanomalehtiä/pahvilaatikoita joiden sisässä on nameja ja joita saa repiä ja paljon nuuskuttelua pissalenkeillä (ulkona ollaan aina aika pitkään, mutta matka, joka kuljetaan on ihan lyhyt). Tolle koiralle ei riitä vaan pelkkä aivotyöskentely vaan se tarviis myös sitä riehumista.

Mikä toi hajuntunnistus siis tarkalleen ottaen on?

Muoks. Niin ja aitojen luiden syömistä.

Juu, meillä oli samanlaisia aktiviteetteja, mutta ne ei väsyttäny koiraa jostain syystä samanlailla. Meidän koira ei siis ollut mitenkään rauhallinen niihin aikoihin, vaan se lähinnä vei sitä hirveetä vöyhötysenergiaa hieman pois. Kannattaa googletella tota hajutunnistusta, mä en tähän hätään kerkeä etsimään mitään hyvää linkkiä, mutta googlettamalla mekin löydettiin ohjeita. :)

^ Okei, no mutta kiitos vinkistä! Mäpä vähän tutustun tohon.

Muoks. Kävin lukemassa hajutunnistuksesta ja kuulostaa tosi kivalta! Meidän pitää kokeilla tota. Ehkäpä mä koulutan meidän puudelista vielä poliisikoiran tän leikkauksen takia.

Tänään oli tikkien poisto ja kontrollikäynti. Lääkäri nappas tikit pois ja sanoi, että nyt sit vaan juoksemaan! Mä olin vähän ihmeissäni ja kysyin, että saataisko jotain kuntoutusohjeita. No kuulema jalan ojennus- ja koukistustoistoja ja menoa pitää hillitä jos koira kipuilee jalkaa. Että muuten saisi mennä ihan niin paljon ku koira jaksaa. Jaaha. Hieman ristiriitaista tietoa tulee lääkäriltä ja fysioterapeutilta (jonka mukaan koira sais juosta noin 5-6 viikon päästä). Onneksi mentiin fyssarillekin, koska en tosiaan haluis jättää tota paranemista pelkkien ojennusharjoitusten varaan. Ajattelin yrittää mennä kultaista keskitietä eli tehdä kuntoutumisharjoituksia, antaa koiran mennä menojaan mutta sitten hillitä, jos alkaa nostelemaan tota jalkaa.

^ No ei todellakaan koira saa mennä "niin paljon kuin jaksaa" 2 viikkoa leikkauksen jälkeen! Uskomaton neuvo! Tikkienpoiston jälkeen meillä alkoi mäkikävely hihnassa ja nimenomaan kävely, ei juosten. Hitaasti kävellessä koira joutuu varaamaan painoa sille leikatulle jalalle. Kuukauden päivät piti kävellä vain hihnassa, vai olikohan ylikin. Meillä molemmilla häkitys oli ehdoton ja lääkäri sekä hoitaja sitä vielä painotti, että jos koira ei mainaa pysyä aloillaan, vaan riehuu, niin häkkiin vaan. Ja itseasiassa meillä ei riehuttu mutta molemmat olisivat köpötelleet mielellään koko ajan perässä ja huidelleet pihalla muiden mukana kun ovi auki. Ja kotoa pois olojen ajaksikin oli häkitys. Mihinkään pieneen koppiin ei todellakaan saa laittaa, vaan reilun kokoiseen. Meillä olivat tollasessa labbisuroksen mentävässä kevythäkissä. Saatiin lisäksi kirjalliset monisivuiset kuntoutusohjeet ja ortopedi näytti vielä kädestä pitäen, miten ne tehdään ja mistä huomaa jos jalkaa koukistaa liikaa. Nuo venytykset ja polkupyöräliikkeet olivat ihan ehdottomia toipumisen kannalta hitaan kävelyn lisäksi. Kävely"lenkit" meillä oli ennen tikkienpoistoa 2-5min., ei yhtään enempää kerralla. Koiraa ei saanut toipumisajalla rasittaa niin paljoa, ettei varaa jalalle, vaan just sen verran kun jalka kestää. Tämä tarkoitti 6-10 muutaman minuutin lenkkiä paivässä.

Kun miettii, niin ei koira voi millään tavalla ajateltuna olla ns. normaali=riehumiskunnossa leikkauksen jälkeen, jossa koverrettu luuta. Pistää oikein vihaksi, jos näin on annettu ymmärtää.

Jotenkin laski nyt kyseisen ellukan arvostus mun silmissä kuin lehmän häntä!

Niin joo ja piti vielä sanoa että luota ihmeessä tosiaan nyt siihen fyssariin näissä kuntoutus ja liikkumisasioissa. Oikeaa tietoa kun eivät näköjään sieltä lääkäristä osaa antaa. Ja ei peli ole varmastikkaan menetetty kun sulla nyt fyssari tukena kuntoutuksessa. Paranemisia potilaalle ja stressi pois omistajalta.

monna83 kirjoitti:

Kun miettii, niin ei koira voi millään tavalla ajateltuna olla ns. normaali=riehumiskunnossa leikkauksen jälkeen, jossa koverrettu luuta. Pistää oikein vihaksi, jos näin on annettu ymmärtää

Eikä se ollut mitenkään että jos on annettu ymmärtää, vaan lääkäri ihan todella sanoi, että koira on nyt kunnossa ja voi antaa mennä, jos jalka ei kipeydy.
Eli oli sillä oli kyllä ihan ihme neuvot...

Toi hidas kävely meiltä ei kyllä vaan onnistu, koska jalka rasittuu varmasti hirveästi siitä, kun koira hitaassa vauhdissa alkaa vetämään. Mennään siis suosiolla ripeämpää vauhtia kun koira kerran siinäkin menossa leikattua jalkaa käyttää. Se käyttää jalkaa siis nyt jo ihan normaalisti, paitsi jos pääsee joskus pyrähtämään juoksuaskelia niin saattaa nostaa jalkaa. Ei muuten.

Koira on 8 tuntia joka päivä yksin kun olen töissä ja sen ajan se on pienessä keittiössä, tosin ei se tekisi muuta kuin nukkuisi vaikka tilaa olisikin enemmän. Iltaisin annan sen puuhailla rauhallisesti kotona, mutten rajaa tilaa (meillä on kaksio vaan) ellei jalka kipeydy. Ajattelin jättää kipulääkkeetkin pois, jotta nään sitten todella, jos jalka rasittuu. Ja tietysti jos se vaikuttaa kipeältä niin sitten otan taas lääkkeet mukaan.
Mekin saatiin siltä fyssarilta kirjalliset ohjeet niin teen kuntoutumisharjoituksia sitten sen mukaan.
Meillä mäkikävely kyllä tulis kuvioihin ohjeiden mukaan vasta 4 viikon päästä tästä eli 6 viikon päästä leikkauksesta.

Muoks.

monna83 kirjoitti:

Koiraa ei saanut toipumisajalla rasittaa niin paljoa, ettei varaa jalalle, vaan just sen verran kun jalka kestää.

Toi meillä tuntuu just vähän ristiriitaiselta, kun koira käyttää jalkaa rauhallisessa menossa jo ihan tavallisesti. Vartin ulkoilun jälkeen käyttää jalkaa edelleen. Eli tuskin me liikaa ollaan sen annettu puuhailla?

blanko kirjoitti:

koira on nyt kunnossa ja voi antaa mennä, jos jalka ei kipeydy.

On kyllä niin uskomaton neuvo että vieläkin ihmetyttää. Mä ymmärsin ortopedin ohjeet liikunnan suhteen niin, että liikutetaan hyvin varovasti tikkien poiston jälkeen ja ei missään nimessä niin että koira kipeytyy vaan sen verran, mitä se kinttu kestää. Ja tietty painotti niitä kipulääkkeitäkin vielä tikkien poiston jälkeen että hyvä olsii jatkaa niidenkin antamista ihan sen takia ettei koira kivun takia jätä jalkaa käyttämättä. Kun sen nivelen liikkuvuus alusta asti on kuitenkin hyvin tärkeää.

blanko kirjoitti:

Toi hidas kävely meiltä ei kyllä vaan onnistu, koska jalka rasittuu varmasti hirveästi siitä, kun koira hitaassa vauhdissa alkaa vetämään. Mennään siis suosiolla ripeämpää vauhtia kun koira kerran siinäkin menossa leikattua jalkaa käyttää. Se käyttää jalkaa siis nyt jo ihan normaalisti, paitsi jos pääsee joskus pyrähtämään juoksuaskelia niin saattaa nostaa jalkaa. Ei muuten.

Juu, siis ihan samahan se on kuinka kovaa kävelee kunhan vaan astuu jalalle eikä pomputa kolmella jalalla. Meillä molemmilla pojilla oli pitkään niin, että piti tosiaan katsoa että kävelevät sen verran hitaasti että muistavat käyttää sitä leikattuakin jalkaa. Jos vauhtia oli liikaa, alkoivat pomputella kolmella jalalla.

blanko kirjoitti:

Toi meillä tuntuu just vähän ristiriitaiselta, kun koira käyttää jalkaa rauhallisessa menossa jo ihan tavallisesti. Vartin ulkoilun jälkeen käyttää jalkaa edelleen. Eli tuskin me liikaa ollaan sen annettu puuhailla?

Ja ei sen vartin ulkoilun jälkeen, kun on ollut levossa, pomputtele kolmella jalalla? Liika rasitus voi ilmetä tai yleensä ilmeneekin levon jälkeen. Jos selviää kipeytymättä jo näin pian noinkin pitkistä lenkeistä, niin toihan kuulostaa mun korvaan hyvältä. Toipuminen sujuu paremmin kuin hyvin. Onnittelut siitä. Meillä se oli molemmilla pojilla hidasta sun koiraan verrattuna.

Oliko sulla kääpiö- tai toyvillakoira? Niillä varmaan parantuminen onkin helpompaa kun ovat niin kevyitä rimppanoita. Onhan/olihan meilläkin leikatut kääpiökoiria mutta Aapokin oli leikkaushetkellä 8kg ja Erno oli joku 5,5kg. Erno kevympänä toipuikin mun mielestä nopeammin.

^ Tosi pieni kääpiö eli ihan siinä rajalla. Painoa on 3 kiloa. Ja varmasti vaikuttaakin toi koko paranemiseen.

Mustakin on jotenkin kummallista, miten toi koira jo käyttää jalkaa niin hyvin. En ole kahteen päivään nähnyt, että se olisi kertaakaan kävellessä nostanut jalkaa ylös. Eilen en enää antanut kipulääkettäkään, eikä se silti ole aristanut jalkaa edes levon jälkeen. Tänään aamullakin lähti yöunien jälkeen ihan iloisesti leikkimään ja käytti jalkaa koko ajan.

Syötin tota samaa kipulääkettä koiralle puolen vuoden ajan monta 2-3 viikon kuuria ja silti se koko kevään pomputti jalkaa joka lenkillä. Nyt ei pomputa yhtään vaikkei saa edes lääkettä :) Eli tilanne on todella paljon parempi jo nyt kuin ennen leikkausta! Ehkä Pablo sitten vaan paranee tosi nopeaa vauhtia :)

Blanko, se teidän lääkäri on ihan huippu ortopedi ja hänen kommenttinsa on hieman karkea, mutta toisaalta totta.
Eli sulla on kevyt ja energinen koira ja luksaation aste ei ollut kaikkein pahin. Näitä leikkauksia tehdään vähän eri tyyleillä ja jotkin leikkaustavat vaativat varovaisempaa toipumisaikaa.
Toisaalta se jalka on nyt kunnossa polven suhteen eikä se luksoidu uudelleen riehumisen takia. Tosin venähdys saattaisi aiheuttaa lumpion sijoiltaanmenon, mutta sitä ei voi ennakoida tai ehkäistä.
Lääkärin kommenteissa on takana myös koiran henkinen kuntoutuminen, eli lääkäri ohjeistaa antamaan koiran olla koira ja liikkua vapaasti. Hänen mukaansa koira ei liiku, jos on kovin kipeä ja siksi kipulääkettäkin tulisi rajoittaa. Hänen ajatuksenaan on, että koira kärsii enemmän, jos ihminen yrittää liikaa säädellä liikkumista, pitää häkissä ja stressaa jumppaohjeiden yms. kanssa.

Nämä asiat on hyvä pitää mielessä, mutta itse otan huomioon myös muita seikkoja. Eli vaikka polvi on nyt kunnossa, niin riehuminen ja kipuilu aiheuttaa lihasjumeja ja vääriä liikeratoja. Koiran selkä ja niskan alue menee jumiin ja se on yksi syy, miksi koira pomppii eteenpäin ja höseltää. Kun koira on pitkään ollut kipeä se stressaa ja lihakset jäykistyvät entisestään.

Mielestäni sun pitäisi yrittää estää koiran liukastelu sisällä pitämällä matot joka paikassa ja estämällä hyppääminen esim.sohvalle tai sänkyyn. Koira ei saa riekkua muiden koirien kanssa, mutta hihnakävely toisen koiran kanssa on hyvä, kunhan ei leikitä.
Kävelytä sitä melko lyhyessä hihnassa (ei flexi) pehmeällä alustalla (metsäpolku, nurmikko) monipuolisessa maastossa ja anna haistella paljon. Ulkona heitä esim.kuivaraksuja nurmikolle ja anna koiran etsiä.
Älä tee vielä varsinaisia kuntotreenejä, mäkijuoksua tai rappusia, vaan treenaa esim.hidasta peruuttamista ja rauhallista pyörimistä. Venyttele koiran kylkiä ohjaamalla namin avulla sen kuono kylkeen, eri korkeuksille ja eri kohtiin. Hiero kevyesti koiraa, kun se makaa kyljellään ja liikuttele ihoa etenkin niistä kohdista, joista tuntuu kireältä. Jos koira "nokkaisee" kohtaa, johon kosket siinä on kipupiste. Hiero kevyesti kunnes koira rentoutuu.
Tee niitä jalankoukistus-treenejä usein, jotta polvilumpio asettuu oikeaan kohtaansa ja polvinivelestä tulee toimiva. Anna koiralle kipulääkettä, jotta se voi rentouttaa lihaksensa ja opetella liikkumaan oikein. Jalkaa varten lääkettä ei tarvita, mutta selän lihaksia ja oikean liikkumisen opettelua varten lääke on tarpeen. Antaisin monen kuukauden ajan pikkuhiljaa annosta pienentäen. Saat reseptin puhelimitse klinikalta, kun kerrot esim.fysioterapeutin suositelleen kipulääkettä kuntoutumiseen.
Isot ajanvieteluut ja kongit yms.aktivointilelut ovat hyviä, mutta koira tarvitsee myös aikaa voidakseen nollata stressitasonsa. Siksi jatkuva vouhkaaminen ja aktivointi voi aiheuttaa riekkumista. Villakoira on aktiivinen rotu ja saattaa olla myös sen verran innokas, ettei välitä kivusta kun on muuta puuhaa. Kun koira on stressaantunut, se reagoi nopeasti esim.lentäviin lehtiin ja muuhun tarpeettomaan. Toki nuori aktiivinen koira tekee niin muutenkin, mutta kertomasi perusteella koiralla on pitkäaikaisesta kivusta johtuvaa hössötyskäytöstä.
Hajutunnistus ja esim.verijäljestys helpossa maastossa on sopivaa ja väsyttävää puuhaa. Kun stressi vähenee, koira oppii rentoutumaan. Siihen auttaa myös esim.omistajan vieressä köllöttely ja rauhallinen silittely ilman mitää järjestettyä ohjelmaa. Toipilaalla voi hyvin olla päiviä, jolloin ei tapahdu mitään, vaan katsellaan vain ympäristöä ja istutaan vaikka nurmikolla piknikillä.
Antaisin koiralle tässä vaiheessa myös monivitamiinikuurin ja esim.Arthrobalance Plus-lisäravinnetta sekä kylmäpuristettuja öljyjä.

Nämä asiat tulivat nyt mieleeni kokemuksieni perusteella ja itse tekisin siten. Fysioterapiaa suosittelen ehdottomasti ja itse käytin koiria myös osteopaatilla. Lääkärin mielestä ne ovat akkojen hössötyksiä, mutta koiran lihaksistoon ja kuntoutumiseen ne ovat kuitenkin tehokkaita. Kokemusta minulla on muistakin "huippuhyvistä ortopedeistä" ja asiantuntemus on ollut kuitenkin ihan ala-arvoista.

Tsemppiä ja kärsivällisyyttä kuntoutukseen!

^ Suunnilleen noin aiotaankin toimia. Kiitos taas vinkeistä!

Meillä menee toipuminen edelleen hyvin, koira käyttää jalkaa koko ajan ja on iloinen oma itsensä :)

Huomenna tulee 5 viikkoa leikkauksesta. Ravatessa koira ei pomputa jalkaa ollenkaan ja käyttää sitä tosi hyvin. Kotona koiralla on tapana nousta koko ajan takajaloilleen ja välillä kävelläkin pelkästään niillä, enkä ole sitä enää juuri estänyt, kun jalka ei tunnu siitä kipeytyvän. Hupsu koira. Lenkeillä koira joskus villiintyy ja ottaa pari laukka-askelta ennen kuin ehdin estää, ja silloin se hyppyttää jalkaa yleensä kerran. Vaapanaoloa ei siis vielä uskalla kokeilla, koska koira ei osaisi olla rauhallisesti vaan laukkaisi vaan ympäriinsä päättömästi. Juhannukseksi mennään tosin mökille ja siellä annan koiran mennä flexissä vähän vapaammin.

Pari päivää leikkauksen jälkeen mietin itku kurkussa, ettei aika kulu ja ei tästä mitään tule. Tänään töistä tullessa huomasinkin, että leikkauksesta on tosiaan kohta jo viisi viikkoa! Aika on kulunut tosi nopeasti ja loppukesästä päästään varmaan nauttimaan vielä lenkkeilystäkin kunnolla. :)

^ Teillä on kyllä mennyt toipuminen tosi hyvin.

Mä muistan kun Aapo ontui vielä pari kuukautta leikkauksen jälkeen kun oltiin mätsärissä. Mä sen huomasin mutta ilmeisesti tuomari ei, koska ei sanonut mitään. Nyt vuosi leikkauksen jälkeen jalka oikein hyvässä kunnossa, satunnaisia pomputuksia tulee vieläkin mutta todella harvoin.

Oli ihan pakko rekisteröityä, että saan vähän lisätietoa, täällä tuntuu olevan monta kenen koiralta on polvi leikattu. Eli siis mun 7-vuotiaan koiran jalka pitäisi leikata. pari vuotta sitten käytiin näyttämässä ja jalat oli 0/1. Lääkäri sano että ei pakosti kannata leikata kun meijän koiraa se ei tuntunu yhtään häiritsevän.
Nyt parin kuukauden aikana on pahentunu. Lenkeillä polvi on suurimman osan ajasta pois paikaltaan. Toi vaiva tuli vakelle vähän tapaturmasesti joten toivon ettei tuu heti leikkauksen jälkeen toiseen jalkaan.
Mut nyt siis haluisin tietää tosta toipumisesta. Vake on silleen puoliks ulkokoira ja sitä siis pidetään sisällä leikkauksen jälkeen. Ulkona se normaalisti on juoksuhihnassa, joten haluaisin tietää kuinka kauan menee ennen kun voi siihen takaisin laittaa. (useempiin kuukausiin oon varautunu.)
Haluaisin muutenki kaikkee mahdollista tietoo että millon voi alkaa tehdä mitäkin koiran kanssa leikkauksen jälkeen. Jos joku olis niin ihana että kertois ihan silleen yksityiskohtasesti vaikka varmasti lääkäritkin jotain kertoo. Täällä vaan oon saanu sellasen käsityksen että lääkärit vähättelee noita toipumis aikoja... Ja nyt mua on alkanu ahdistaan vielä enemmän kun oon näitä kommentteja lukenu ku kaikilla tuntuu olevan niin kevyitä noi koirat. Tosiaan vake painaa 17 kiloo...

^ Kannattaa ehdottomasti viedä koira leikkaukseen. Eihän se voi jalan kanssa elää, joka ei pysy paikoillaan.

Mä en oikein osaa sanoa painavamman koiran toipumisesta, kun oma on näin pieni, mutta joitain ohjeita voin kertoa!
Meidänkään lääkäri ei antanut mitään kuntoutusohjeita, mutta fysioterapeutilta saatiin sitäkin enemmän. Eli kannattaa käyttää koira fysioterapeutilla leikkauksen jälkeen.
Riippuen koiran toipumisesta menee varmaankin ainakin kolme kuukautta, että voit jättää sen yksinään pihalle. Riippuu tietysti siitä, mitä koirasi siellä ulkona tekee, eli juokseeko se koko ajan hulluna ympäriinsä vai makoileeko ja kävelee hissuksiin.

Me saatiin tällaisia ohjeita:
- hidasta kävelyä alkaen parista minuutista ja viikottain aikaa lisättiin
- jalan koukistus ja suoristus -toistoja monta kertaa päivässä
- painon siirto leikatulle jalalle (koiraa työnnetään kevyesti lantiosta terveelle jalalle niin että kun kun koira palauttaa tasapainonsa, se laskee painon leikatulle jalalle. hankala selittää näyttämättä!)
- taivutuksia molemmille kyljille niin, että ohjataan pää namin avulla toiselle kyljelle kun koira seisoo
- sellaista kävelyä, jossa koira joutuu koukistamaan jalkaa eli esim. pitkässä nurmikossa, lumessa tai pienten esteiden yli
- vedessä kahlaamista ja myöhemmin uintia
- jumppapallon päällä tasapainoilua
- mäkikävelyä ja rappuskävelyä isommille koirille (pienet koirat pomppivat rappuset ja olisi tarkoitus, että koira astuu rappusille jalka kerrallaan)

Eli käytännössä koiran kanssa saa mennä vain hidasta kävelyä ja kuntouttamista ekat viikot. Meillä fysioterapeutti antoi ohjeeksi, että kahden kuukauden päästä leikkauksesta voi aloittaa pitämään koiraa vapaana pieniä hetkiä kerrallaan ja siitä sitten aikaa lisäten. Silloin saisi myös alkaa tavata toisia koiria, mutta kohtuudella tietysti. Viimeistään puolen vuoden päästä jalan pitäisi olla terve kokonaan.

Mua muuten pelottaa, että toipuminen on ottanut nyt takapakkia. Juhannuksena tosiaan oltiin mökillä, mutten antanut koiran olla vapaana. Pihalla mentiin fleksillä kävelyä, mutta sisällä koira riehui sitäkin enemmän. En ymmärrä miksei se voisi vaan tyytyä kävelemään sisällä, mutta kun se on pakko hyppiä, loikkia, pomppia, juosta, tehdä kuperkeikkoja ja ties mitä. Välillä tuntuu, että tuo on joku jänis eikä koira. Siellä oli siis sen verran ihmisiä ja hälinää, että koiran piti koko ajan höösätä ympäriinsä. Lisäksi se pääsi pari kertaa karkuun pihalle ja veti siellä kyllä aikamoiset spurtit.

Nyt tuntuu, että koira olisi ontunut vähän tavallista enemmän... Toivon, että mitään lopullista vahinkoa ei ehtinyt tapahtua. Nyt otetaan taas rauhallisesti ja mennään vaan lenkkejä lyhyellä hihnalla. Sellaisessa normi/reippaassa kävelyssä ei onnu, mutta siitä kun vauhti vähänkin kovenee niin alkaa ontua. Eli esimerkiksi metsään ei voida mennä, koska siellä koira ei osaa kävellä rauhallisesti. Lihaskunnon kannalta olisi kuitenkin hyvä päästä muihinkin ympäristöihin kun tähän kaupungin asfalttiin/nurmikkoon, niin kuin fysioterapeuttikin ohjeisti. Eli onkohan siis parempi, että tehdään näitä kaupunkilenkkejä, vai että mennään vähän vaihteleviin ympäristöihin, mutta koira saattaa ontua? Nopean vauhdin lisäksi ontumista tulee vielä esimerkiksi silloin kun koira esimerkiksi ponnistaa jalkakäytävän korokkeelle terveellä jalalla, jolloin leikattu jalka jää helposti ilmaan.

jeps.. :) leikkaus on parin viikon päästä.

kiitoksia hyvistä ohjeista :) Onneksi meidän koira on melko rauhallinen tapaus, lenkkejä lukuunottamatta :) Tarha taitaa kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin juoksuhihna. voiko noita siis aloittaa jo ns. leikkausviikolla tai siis sitten, kun koira alkaa liikuskella paremmin?

Onko jonkun koiralle pistetty sulavia? paremmat/huonommat?

^ Ei sinne tarhaankaan koiraa kyllä voi laittaa ennen kuin jalka on parantunut. Että sinäänsä varmaan ihan sama missä se on, jos ei ole vahdittavana.
Tarkoitatko kuntoutusharjoituksien aloittamista? Meillä ainakin oli ohjeena, että ensimmäisen kahden viikon aikana sai tehdä vähän koukistus-suoristus -liikkeitä ja sitten tikkien poiston jälkeen aloittaa osan noista. Fysioterapeutti antoi tarkat harjoitteet ihan viikottain milloin voi alottaa minkäkin harjoituksen. Eli kannattaa varata fysioterapia-aika vaikka jo seuraavalla päivälle tikkien poistosta niin pääsette heti aloittelemaan kuntouttamista. :)

Meidän koiralla oli tavalliset tikit ja mielestäni ne olivat ihan hyvät. Poistokin oli ihan pieni operaatio. Noista sulavista mulla ei ole kokemusta.

Muoks hakanen...