Berninpaimenkoira
Berninpaimenkoira on suuri, pitkäkarvainen ja voimakas koira. Se kiintyy syvästi omistajaansa/perheeseensä ja haluaa olla siellä missä sen perhekin on. Ei sovi tarhakoiraksi. Vaatii ehdottomasti peruskoulutuksen.
Historia
Rotu on kotoisin Sveitsistä, missä se on alun perin ollut vahti-, karjanajo- ja vetokoirana. Sveitsissä ensimmäiset berninpaimenkoirat rekisteröitiin 1904. Suomeen ensimmäiset berninpaimenkoirat ovat tulleet jo 1950-luvulla ja rotu on vähitellen saavuttanut vakaan suosion.
Nykyinen käyttötarkoitus
Pääasiassa seurakoirana, mutta myös monipuolisena harrastuskoirana. Moni berninomistaja harrastaa koiransa kanssa TOKO:a, myös agility-, VEPE-, haku- ja jälki- ja koiratanssiharrastajia löytyy. Hali-Berni-toiminta on aktiivista. Berni sopii myös edelleen vetämään.
Ulkomuoto
Suuri, voimakas, pitkäkarvainen, kolmivärinen ja liikkuva.
Hoito ja terveys
Berninpaimenkoiran turkki on helppohoitoinen. Liikunnan tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa myös nivelten terveys.
Berninpaimenkoirien keski-ikä on 7,5 vuotta. Erilaiset syöpäsairaudet ovat suurin kuolinsyy. Isojen rotujen tapaan nivelongelmat ovat melko yleisiä. Lonkkakuvaustuloksista noin puolet kuvatuista saa tuloksen A tai B, samoin kyynärniveltuloksissa tuloksen 0. Polven ristisiteen katkeaminen on yksi yleinen nivelongelma. Epilepsiaa on jonkin verran ollut etenkin viime vuosina. Lisää tietoa saa berninpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelmasta ( JTO), joka löytyy rotuyhdistyksen kotisivuilta. Rotu on Suomen Kennelliiton PEVISA- ohjelmassa mukana lonkkien ja kyynärnivelten osalta. Lisäksi perinnöllisyyden monimuotoisuuden säilyttämiseksi on jälkeläisrajoitus.
FCI -ryhmä
Rotu kuuluu FCI-ryhmään FCI 2 eli Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat.
Tämän esittelyn laatija:
Rotuesittelyn on laatinut Suomen Sveitsinpaimenkoirat-Finlands Sennenhundar ry.
