Kasvattajat Pentuilmoitukset Rodun kuvat kuvagalleriassa

Siperianhusky

Siperianhusky on maailman paras puhdasrotuinen rekikoira. Se työskentelee alkuperäisessä tehtävässään valjaissa erittäin kyvykkäästi, vetäen kevyttä kuormaa kohtalaisella nopeudella pitkiä matkoja.
Siperianhusky on keskikokoinen, nopeasti ja keveästi liikehtivä käyttökoira. Sen tiheä karvapeite, pystyt korvat ja tuuheakarvainen häntä viittaavat rodun pohjoiseen alkuperään.
Se on myös hyvin aktiivinen ja toimintavalmis, mikä yhdessä sen sopuisuuden kanssa tekevät siitä oivan käyttökoiran. Se viihtyy parhaiten suuremmassa ryhmässä, kahden tai useamman lajitoverin kanssa. Useimmat ihmiset, jotka hankkivat siperianhuskyn, hankkivat hyvin pian toisenkin.

pinja the bond <3 Sammalmetsä Rocky 2kk Nuuti Rapsuta minua<3 Meidän ihana Rocky pikkuriiviö :)

Historia

Siperianhusky-rotu pohjautuu koillis-Siperian alkuperäiskansojen, tsuktsien, korjakkien, kamtsadaalien ja jukagirien koiriin. 1900-luvun alussa koiria tuotettiin Siperiasta Beringin salmen yli Alaskaan pääasiassa kilpailutarkoituksiin sekä myös nopeisiin posti- ja matkustajakuljetuksiin. Näistä kantakoirista kehittyi USA:ssa siperianhuskyrotu, jonka AKC hyväksyi viralliseksi roduksi vuonna 1930.
Alaskasta valjakkoajokilpailut levisivät ensin Kanadaan ja 1960-luvulla Eurooppaan. Skandinavian lisäksi koiravaljakko harrastuksella on vahva jalansija myös keski-Euroopassa. Suomessa on kilpailu- ja koetoimintaa ollut jo yli 40 vuoden ajan.

Nykyinen käyttötarkoitus

Siperianhusky on niitä harvoja koirarotuja, joita vielä aktiivisesti käytetään sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa rekikoirina niin valjakoajokilpailuissa kuin harrastustasollakin. Erityisesti Skandinavian maissa rodun käyttö rekikoirana on huomattavasti yleisempää kuin seurakoirana, mikä imago rodulla valitettavasti on monissa maissa, joissa ei ole lunta. Suurin osa suomalaisista siperianhuskyistä – jopa yli 80 % – pääsee toteuttamaan luontaista käyttäytymismalliaan vetämällä valjakoissa ja koirahiihdossa.
Joillakin yksilöillä harrastetaan myös agilitya, joka nopeatempoisena lajina sopii rodulle, mutta vaatii kouluttujaltaan erityisen hyvää huumoria.
Perusominaisuuksiltaan siperianhusky on kuitenkin käyttökoira – rekikoira.

Ulkomuoto

Siperianhusky on keskikokoinen ja kevytrakenteinen, arktinen pystykorva. Sen rakenne ja mittasuhteet heijastavat kestävyyttä, voimaa ja nopeutta. Huomiota herättävimpiä piirteitä ovat lihaksiston jäntevyys ja liikkeiden joustavuus, jotka ovat välttämättömiä sen kyvylle työskennellä valjakossa pitkiä matkoja rekipoluilla.
Turkki on tiheä, kaksinkertainen ja keskipitkä. Peitinkarva on suoraa ja melko rungonmyötäistä, ei koskaan niin pitkää, että selvät ääriviivat häviäisivät.
Kaikki värit mustasta puhtaan valkoiseen ovat sallittuja. Monenlaiset merkit päässä ovat yleisiä, mukaanluettuna monet huomiota herättävät kuviot, joita ei esiinny muissa roduissa. Silmät voivat olla siniset tai ruskeat, eripariset tai sekaväriset.
Säkäkorkeus uroksilla 53-60 cm ja nartuilla 51-56 cm.
Paino uroksilla 20-27 kg ja nartuilla 16-23 kg, paino on aina suhteessa korkeuteen. On virhe, jos koira antaa vähääkään liian raskasluustoisen tai ylipainoisen vaikutelman.

Hoito ja terveys

Siperianhusky on huomattavan terve rotu eikä sillä yleensä esiinny invalidisoivia perinnöllisiä sairauksia. Rodun terveyttä edistää jalostuskoirien aktiivinen rekikoirakäyttö ja käyttötestaus sekä rotumääritelmän sallima vaihtelun laajuus. Aktiivisena ja energisenä rotuna siperianhusky tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä.
Perushoidoltaan sipeianhusky on helpohko. Ulkona asuvien koirien turkit hylkivät likaa ja yleensä puhdistuvat lähes itsestään. Karvanvaihtoaikoina arktisen koiran karvanlähtö on todella runsasta ja vaatii harjausta. Karvanvaihtoja on yleensä yhdestä kahteen vuodessa.
Sisällä asuvat koirat eivät kehitä yhtä runsasta pohjavillaa kuin ulkokoirat, mutta myös ne vaihtavat säännöllisesti turkkinsa, jolloin pohjavilla leviää joka paikkaan, niin aamupuuroon kuin vaatteisiinkin.
Siperianhusky on hyvin sosiaalinen ja laumaviettinen rotu, joka tarvitsee ainakin yhden lajitoverin. Yksinäinen siperianhusky on harvoin onnellinen.
Elinvoimansa ja liikunnallisuutensa ansiosta siperianhuskyt ovat pitkäikäisiä koiria.

FCI -ryhmä

Rotu kuuluu FCI-ryhmään FCI 5 eli Pystykorvat ja alkukantaiset koirat.

Tämän esittelyn laatija:

Rotuesittelyn on laatinut Suomalainen Siperianhusky seura – Finska Siberian Husky sällskapet ry.

Suomalainen Siperianhusky seura – Finska Siberian Husky sällskapet ry on rodun virallinen rotujärjestö, joka on perustettu 1967. Yhdistyksessä on yli 700 jäsentä ja sen toiminta kattaa koko maan.
Rotujärjestö pyrkii säilyttämään siperianhuskyn monipuoliset käyttöominaisuudet. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa mm. järjestämällä rodun kokeita, kilpailuja sekä erikoisnäyttelyjä, jakamalla rotuun ja harrastukseen liittyvää tietoutta sekä julkaisemalla Siperianhusky-lehteä. Seuralla on myös oma tarvikevälitys, josta voi hankkia valjaita, pantoja, merkkejä ym. tarvikkeita.
Seuran jäseneksi voi liittyä jokainen siperianhuskystä ja rekikoiraharrastuksesta kiinnostunut henkilö.
Lisätietoa rodusta löydät osoitteesta http://www.siperianhusky.fi/pentuilmot/faq.html