AKUN MATKA AIKUISUUTEEN - Tiistaina, 20.05.2014 klo 22:59
Täältä iltahepulin lomasta on hetki kirjoittaa pari lausetta.
Aamulla kävimme emäntäni kanssa pitkällä lenkillä. Keskipäivällä ei minulla ole lenkeille asiaa kun on niin kova auringonpaahde ja helle. Olipas mukava ravata metsäpolulla, tosin ikävät muurahaiset pistelivät tassujani enkä voinut käsittää mikä sen tunteen aiheutti! Loikin puolelta toiselle ja otin muutamat spurtit. Ei auttanut. Sitten mamma huomasi tuskani, luunappi ihmisen tassuin karkotti paholaiset.
En edes nähnyt yhtään koirakaveria matkallamme.. Olin kyllä poikki palattuamme. Sitten vedinkin unta kuonoon kun jäin yksin kotiin. Mattoon tai vesikuppiin en kajonnut, viihdyin oikein hyvin luun parissa. Kuivattua kanaa ympärillä, voitteko kuvitella miten ihanaa se oli..
Aamulla tuli postista valtava paketti. Vähän hätäilin sen kokoa, mutta pakkohan se oli hyväksyä eteiseen. Siinä tulivat agilityesteeni Saksasta, jotka otetaan hyötykäyttöön ensi kesänä. Olen niin lennokas ja aktiivinen kaveri, että maltamme tuskin odottaa niiden koeajoa.
Iltalenkillä tyttökoirien hajut saivat minut taas suunniltani. Suorastaan oikuttelin. Jätin sitten puumerkkini puun juurelle, en tosin nosta vielä koipeani. Miksi nostaisin, kun voi pissiä kuitenkin "vauva-asennossa".
No, vielä annan suosikkilelulleni runtua ja sitten siirryn unten maille. En saisi nukkua sängyssä, mutta sieltähän minä joka aamu herään. Isännän ja emännän välistä selälläni. Oi sitä onnea ja autuutta <3
Elämästä nauttien, Aku
Ja taas mennään.
Hyvää iltaa,Täältä iltahepulin lomasta on hetki kirjoittaa pari lausetta.
Aamulla kävimme emäntäni kanssa pitkällä lenkillä. Keskipäivällä ei minulla ole lenkeille asiaa kun on niin kova auringonpaahde ja helle. Olipas mukava ravata metsäpolulla, tosin ikävät muurahaiset pistelivät tassujani enkä voinut käsittää mikä sen tunteen aiheutti! Loikin puolelta toiselle ja otin muutamat spurtit. Ei auttanut. Sitten mamma huomasi tuskani, luunappi ihmisen tassuin karkotti paholaiset.
En edes nähnyt yhtään koirakaveria matkallamme.. Olin kyllä poikki palattuamme. Sitten vedinkin unta kuonoon kun jäin yksin kotiin. Mattoon tai vesikuppiin en kajonnut, viihdyin oikein hyvin luun parissa. Kuivattua kanaa ympärillä, voitteko kuvitella miten ihanaa se oli..
Aamulla tuli postista valtava paketti. Vähän hätäilin sen kokoa, mutta pakkohan se oli hyväksyä eteiseen. Siinä tulivat agilityesteeni Saksasta, jotka otetaan hyötykäyttöön ensi kesänä. Olen niin lennokas ja aktiivinen kaveri, että maltamme tuskin odottaa niiden koeajoa.
Iltalenkillä tyttökoirien hajut saivat minut taas suunniltani. Suorastaan oikuttelin. Jätin sitten puumerkkini puun juurelle, en tosin nosta vielä koipeani. Miksi nostaisin, kun voi pissiä kuitenkin "vauva-asennossa".
No, vielä annan suosikkilelulleni runtua ja sitten siirryn unten maille. En saisi nukkua sängyssä, mutta sieltähän minä joka aamu herään. Isännän ja emännän välistä selälläni. Oi sitä onnea ja autuutta <3
Elämästä nauttien, Aku
