BERNINPAIMENKOIRA KAAPO - Perjantaina, 09.12.2011 klo 23:13
Anteeksi KAUHEASTI, kun olen ollut hetken poissa. Siihen on kyllä syynsä, nimittäin tuossa yksi päivä otin ja purin äidin läppärin johdon kolmeen osaan... Eli ei paljon ole äiti voinut päivittää tilannetta, kun ei ole tietokone ollut toiminnassa. Se on kyllä harmi, sillä olisi NIIIN paljon kerrottavaa.
Tässä yksi päivä kotona yksin ollessani sain auki äidin salikassin ja löysin sieltä deodoranttipullon. Ketään ei luonnollisesti ollut kotona kertomassa, että "Ei, ei ole viisasta puraista reikää tuohon", joten otin purkin tukevaan otteeseen hampaideni väliin ja "PUFFFF". Koko sisältö tuli pitkin taloa ja suuhuni ja jestas! Kyllä säikäytti! Kohtapa äiti ja isä tulivatkin kotia ja voitte kuvitella mikä meteli alkoi, kun minä olin hieman butaanipöllyssä ja henki haisi ihan naiselle... Tilanteen rauhoituttua kömmin äidin viereen sänkyyn ja pyysin anteeksi. Ja sainkin.
Sen koommin en ole itsekseni pureskellut mikään mikä ei ole omaa. Mutta olen huomannut, että äiti tekee ihan järkyttävän hyvää ruokaa! Viimeksi ne jätti liedelle minulle yli puolet makaronilaatikosta. En ymmärrä, miksi ihmeessä siinä oli joku folio päällä, mutta minäpä viskasin sen folion lattialle ja pistelin kaiken poskeeni. En kyllä ymmärrä miksi se oli pitänyt jättää sinne liedelle, eikä suoraan lattialle. Olisi helpottanut ruokailua huomattavasti. No, sieltähän ne ihmisetkin syö, joten siksi vissiin minunkin piti.
Jonkun verran olen huomannut, että kannattaa myös laittaa ruokaa jemmaan. Muutaman tortillapussin piilotin pitkin taloa ja osan letuistakin pitkiinsä. Ne vaan taisi äiti ja isä löytää, koska en ole nähnyt niitä! Yksi oli sohvan välissä, yksi kylppärissä... Vaan enää ei missään! :(
Tänään kuitenkin tulimme papan isänpäiväjuhlilta kotiin. Oli kyllä hyvät juhlat, sain kakkua ja kaikkea! Sekä leikkiä kissojen Aatun ja Eetun kanssa, ne ovat kyllä kivoja kavereita! Paluumatkalla nähtiin kävelytiellä kaksi nöffityttöä. Äiti hiljensi vauhtia ja avasi ikkunan, jotta voin katsella niitä, mutta HALOO! Ne oli tyttöjä! Tottakai minä otin ja ampaisin auton ikkunasta pihalle kuin luotijuna ja menin tekemään tuttavuutta. Ne oli kyllä aika hurjia tyttöjä, komensivat aika pitkään ja minua alkoi jopa vähän pelottaa. Äiti se kerran jo kiikutti minut välissä autoon, mutta karkasin sitten etuoven kautta vielä uudestaan tekemään tuttavuutta. Ne oli kivoja likkoja ne!
Kotona sitten olikin vastassa poni-Demsi ja aasi-Maria. Sain hirvenluun ja menin ystävieni luokse sitä syömään. Huomenna äiti menee taas töihin. En oikein pidä siitä, sillä äiti ei ole juurikaan tehnyt töitä muualla kuin kotona koko minun elämäni aikana. Aina kun se meikkaa vessassa, käyn vähän sanomassa sille, että vois kyllä jäädä kotiinkin. Onneksi isä on minun kanssa kotona, yleensä makaan hänen sylissään sohvalla ja katson telkkaria. Laatuaikaa miesten kesken ;)
Huomenna tulee Unto-berni kylään! Saa nähdä miten hauskaa siitä tulee!
Ensi kertaan ystävät!
13.11.2011
Heippa kaikki ystäväiseni!Anteeksi KAUHEASTI, kun olen ollut hetken poissa. Siihen on kyllä syynsä, nimittäin tuossa yksi päivä otin ja purin äidin läppärin johdon kolmeen osaan... Eli ei paljon ole äiti voinut päivittää tilannetta, kun ei ole tietokone ollut toiminnassa. Se on kyllä harmi, sillä olisi NIIIN paljon kerrottavaa.
Tässä yksi päivä kotona yksin ollessani sain auki äidin salikassin ja löysin sieltä deodoranttipullon. Ketään ei luonnollisesti ollut kotona kertomassa, että "Ei, ei ole viisasta puraista reikää tuohon", joten otin purkin tukevaan otteeseen hampaideni väliin ja "PUFFFF". Koko sisältö tuli pitkin taloa ja suuhuni ja jestas! Kyllä säikäytti! Kohtapa äiti ja isä tulivatkin kotia ja voitte kuvitella mikä meteli alkoi, kun minä olin hieman butaanipöllyssä ja henki haisi ihan naiselle... Tilanteen rauhoituttua kömmin äidin viereen sänkyyn ja pyysin anteeksi. Ja sainkin.
Sen koommin en ole itsekseni pureskellut mikään mikä ei ole omaa. Mutta olen huomannut, että äiti tekee ihan järkyttävän hyvää ruokaa! Viimeksi ne jätti liedelle minulle yli puolet makaronilaatikosta. En ymmärrä, miksi ihmeessä siinä oli joku folio päällä, mutta minäpä viskasin sen folion lattialle ja pistelin kaiken poskeeni. En kyllä ymmärrä miksi se oli pitänyt jättää sinne liedelle, eikä suoraan lattialle. Olisi helpottanut ruokailua huomattavasti. No, sieltähän ne ihmisetkin syö, joten siksi vissiin minunkin piti.
Jonkun verran olen huomannut, että kannattaa myös laittaa ruokaa jemmaan. Muutaman tortillapussin piilotin pitkin taloa ja osan letuistakin pitkiinsä. Ne vaan taisi äiti ja isä löytää, koska en ole nähnyt niitä! Yksi oli sohvan välissä, yksi kylppärissä... Vaan enää ei missään! :(
Tänään kuitenkin tulimme papan isänpäiväjuhlilta kotiin. Oli kyllä hyvät juhlat, sain kakkua ja kaikkea! Sekä leikkiä kissojen Aatun ja Eetun kanssa, ne ovat kyllä kivoja kavereita! Paluumatkalla nähtiin kävelytiellä kaksi nöffityttöä. Äiti hiljensi vauhtia ja avasi ikkunan, jotta voin katsella niitä, mutta HALOO! Ne oli tyttöjä! Tottakai minä otin ja ampaisin auton ikkunasta pihalle kuin luotijuna ja menin tekemään tuttavuutta. Ne oli kyllä aika hurjia tyttöjä, komensivat aika pitkään ja minua alkoi jopa vähän pelottaa. Äiti se kerran jo kiikutti minut välissä autoon, mutta karkasin sitten etuoven kautta vielä uudestaan tekemään tuttavuutta. Ne oli kivoja likkoja ne!
Kotona sitten olikin vastassa poni-Demsi ja aasi-Maria. Sain hirvenluun ja menin ystävieni luokse sitä syömään. Huomenna äiti menee taas töihin. En oikein pidä siitä, sillä äiti ei ole juurikaan tehnyt töitä muualla kuin kotona koko minun elämäni aikana. Aina kun se meikkaa vessassa, käyn vähän sanomassa sille, että vois kyllä jäädä kotiinkin. Onneksi isä on minun kanssa kotona, yleensä makaan hänen sylissään sohvalla ja katson telkkaria. Laatuaikaa miesten kesken ;)
Huomenna tulee Unto-berni kylään! Saa nähdä miten hauskaa siitä tulee!
Ensi kertaan ystävät!
